Facebook on maailmanlaajuisen laajentumisensa myötä tuonut miljoonille ihmisille internet-yhteyden ja sen mukana valeuutiset. Facebook ei ole kuitenkaan jäänyt seuraamaan vaikutustaan uusilla markkina-alueillaan kansainvälisen huomion kiinnittyessä disinformaation rooliin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Maissa, joissa on vaikea lähihistoria ja yhteiskunnallisia jännitteitä, vihapuheeseen kannustavilla algoritmeilla on toisinaan vakavat seuraukset.

Elokuussa 2013 Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg ilmoitti visiostaan kytkeä koko maailma internetiin ja yhdistää viisi miljardia nettiyhteyden ulkopuolella elävää ihmistä Facebookiin. Pian Zuckerberg puhui maailmanlaajuisesta internet-yhteydestä ihmisoikeutena ja ratkaisuna köyhyyteen ja epätasa-arvoon. Käytännössä Zuckerbergin visio toteutettiin Facebookin kehittämän – ja paikallisten matkapuhelinoperaattoreiden hyväksymän – Free Basics -sovelluksen avulla, jossa käyttäjät pystyvät selaamaan Facebookia ja kourallista valikoituja nettisivuja ilman datamaksuja. Free Basicsin tarjoaman riisutun internetin käyttäjät eivät näe kuvia tai videoita, ja he pystyvät lukemaan uutisartikkeleista vain otsikot. Zuckerbergin mukaan Facebookin tarjoama rajoitettu internet oli kuitenkin parempi vaihtoehto kuin jäädä kokonaan ilman internetiä.

Facebookin tämänhetkinen kasvu syntyy juuri kehittyvissä maissa. Internet-yhteyden ulkopuolella elävät yhteisöt merkitsevät yhtiölle massiivisia uusia markkinoita ja miljardeja käyttäjiä, joiden dataa se voi myydä eteenpäin. Toistaiseksi Zuckerbergin aloite on yhdistänyt internetiin 100 miljoonaa ihmistä 60 maassa. Facebookin nopea laajeneminen kehittyviin maihin ja Free Basics -sovelluksen mahdollistama ilmainen nettiyhteys on osoittautunut niin tehokkaaksi strategiaksi, että monissa maissa Facebookista on kehittynyt internetin synonyymi.

Syksyllä 2017 Facebook aloitti kuudessa maassa kokeilun, jossa alustan uutisvirrassa painotettiin yksityishenkilöiden jakamaa sisältöä, ja mediaorganisaatioiden viralliset sivut siirrettiin erilliseen osioon. Yksi näistä koemaista oli sisällissodasta toipuva Sri Lanka.

Helmikuussa 2018, lähes vuosikymmen sisällissodan päättymisen jälkeen, Sri Lankan sinhalinkielisten Facebook-käyttäjien keskuudessa alkoi kiertää video, joka väitti, että muslimivähemmistöön kuuluva ravintojanpitäjä oli lisännyt sterilisointipillereitä buddhalaisasiakkaiden ruokaan. New York Timesin reportaasin mukaan vain muutama tunti videon lataamisesta Facebookiin sitä jaettiin todisteena muslimiväestön suunnitelmasta “tuhota” Sri Lankan buddhalaisväestö. Pian sen mukana alettiin jakaa ohjeita kotitekoisten aseiden kasaamiseen ja kutsuja “kokoontumisiin moskeijalla”. Buddhalaisasiakkaan ruuasta löydetty suurustejauho sai viikon kuluessa tuhannet ihmiset tuhoamaan koteja, kauppoja ja moskeijoita – ja vaati kahden ihmisen hengen. Maaliskuun 2018 alussa Sri Lankan hallitus esti kansalaisten pääsyn Facebookiin, ja samoihin aikoihin Facebook ilmoitti, että se lopettaa uutisvirtakokeilunsa.

Sosiaalisessa mediassa jaetut valeuutiset ja vihapuhe ovat huolestuttaneet paikallisviranomaisia ympäri maailmaa. Esimerkiksi Kamerunissa, Libyassa, Intiassa ja Etiopiassa on uutisoitu samankaltaisista väkivallanpurkauksista kuin Sri Lankassa.

Trump, Brexit ja Nigerian presidentinvaalit

Vuonna 2018 konsulttiyhtiö Cambridge Analytican skandaali paljasti Facebookin vuotaman käyttäjädatan merkittävyyden vaalikampanjoissa ympäri maailmaa. Yhteiskunnallinen keskustelu disinformaatiosta on kuitenkin kiertynyt pitkälti Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaalien ja Brexit-äänestyksen ympärille. Zuckerbergin anteeksipyynnöistä Yhdysvaltain kongressissa ja Euroopan parlamentissa on uutisoitu näkyvästi, mutta Facebookissa leviävät valeuutiset ja vihapuhe Pohjois-Amerikan ja Euroopan ulkopuolella ovat saaneet vähemmän huomiota.

Facebookissa leviävät valeuutiset ja vihapuhe Pohjois-Amerikan ja Euroopan ulkopuolella ovat saaneet vähemmän huomiota. Klikkaa twiitataksesi!

Maaliskuussa 2018 Cambridge Analytican entinen työntekijä Christopher Wylie paljasti, että Cambridge Analytica ja kanadalainen konsulttiyritys Aggregate IQ olivat levittäneet Facebookissa islamofobista ja oppositioehdokas Muhammadu Buharia leimaavaa materiaalia Nigerian presidentinvaalien alla vuonna 2015. The Guardianin mukaan yritysten käyttämä “murhavideo” väitti, että Buhari haluaa Nigeriaan islamilaisen sharia-lain, ja näytti silmittömän väkivaltaista materiaalia äänestäjien pelottelemiseksi.

Buhari voitti Nigerian presidentinvaalit, mutta valeuutiset ja vihapuhe jäivät. Nigeria on yksi niistä maista, joissa Facebookin ilmainen internet-yhteys on mullistanut tiedonsaannin ja helpottanut viestintää merkittävästi. Facebook on kuitenkin altis manipuloinnille, ja valheellinen tieto voi muutamassa tunnissa levitä sovellusalustalla tuhansien ihmisten saataville.

Kuten Sri Lankassa, myös Nigeriassa valeuutiset ovat aiheuttaneet väkivaltaa. Kesäkuussa 2018 Facebookissa alkoi levitä kuvia ja videoita Nigeriassa poltetuista kodeista ja joukkohaudoista. Syyllisiksi väitettiin muslimeja, jotka olivat hyökänneet kristittyjä vastaan. Nigerian keskiosassa sijaitsevan Josin kaupungin kristityt huomasivat julkaisut uutisvirrassaan ja vakuuttuivat huhuista, joiden mukaan muslimit uhkasivat heidän kaupunkiaan.  Vuorokauden kuluttua aseistetut kristityt pysäyttivät Josiin matkanneen joukkotaksin ja surmasivat 11 muslimia tienvarteen.

Kuvitellut yhteisöt 2.0

Disinformaatio heijastaa eri ryhmien identiteettejä ja tavoitteita, ja elää ja kehittyy niiden välisestä dynamiikasta. Näin on ollut jo ennen internetiä – yhteiskuntatieteilijä Benedict Andersonin teoria kuvitelluista yhteisöistä selittää, että kansallinen identiteetti rakennetaan “yhteisen” historian varaan, usein vastakkainasettelun avulla: historia ei ole objektiivista, eikä totuudenmukaisuus ole tärkeintä.

Vaikka Facebook, Twitter ja muu sosiaalinen media brändää itseään puolueettomana alustana, sosiaalisen median tunteisiin perustuva tiedonvälitys kannustaa valehteluun ja estää kansalaisten vuoropuhelun. Valkoisen talon informaatio-osaston entinen työntekijä Cass R. Sunstein selittää kirjassaan #republic, että näyttämällä käyttäjille näitä kiinnostavaa sisältöä some-alustojen algoritmit luovat kuplia, jotka vahvistavat vanhoja mielipiteitä. Luomalla aatteellisia kuplia ja kannustamalla negatiivisiin tunteisiin sosiaalinen media vahvistaa Benedict Andersonin kuvaamaa heimoajattelua, jossa keskustelut kääntyvät vastakkainasetteluun eri ryhmien välillä. Pahimmillaan mielipidekuplat luovat illuusion siitä, että yhteiskunnassa yleisesti tuomitut teot ovat hyväksyttäviä. Saksassa tutkijat tarkkailivat Facebook-käytön aktiivisuutta ja pakolaisiin kohdistuvan väkivaltaa, ja totesivat että sosiaalinen media ei ainoastaan toimi alustana vihapuheelle vaan myös kannustaa fyysiseen väkivaltaan.

Vastakkainasettelu on erityisen tehokas ase, jos valtiot haluavat hyödyntää sitä. Valeinformaatiota ja propagandaa on käytetty lietsomaan väestöryhmien välistä epäluuloa ja väkivaltaa esimerkiksi Jugoslavian hajoamissodissa ja Ruandan kansanmurhassa, mutta sosiaalinen media on osoittautunut tässä perinteistä mediaa tehokkaammaksi.

Facebook on ollut merkittävä väline Myanmarin armeijan vihakampanjassa islaminuskoista rohingya-väestöä kohtaan, sillä edellisten viiden vuoden aikana Facebook on mahdollistanut lähes koko Myanmarin väestön pääsyn internetiin. Vuonna 2018 paljastuneessa vuosia kestäneessä disinformaatio- ja vihapuhekampanjassa Myanmarin armeijan työntekijät levittivät julkkisten fanisivujen ja uutiskanavilta vaikuttavien valesivujen kautta materiaalia, jossa rohingyoita väitettiin “laittomiksi bengalimaahanmuuttajiksi” ja esitettiin tekaistuja todisteita rohingya-muslimien väkivallasta Myanmarin buddhalaisia kohtaan. Lisäksi armeija levitti Facebookissa varoitusviestejä rohingyoiden suunnittelemista “jihad-iskuista” – samalla kun se pelotteli rohingyoita radikaalien buddhalaisten iskuilla uskontoryhmien välisen turvattomuudentunteen lisäämiseksi.

Myanmarin armeijan pitkäkestoinen vihakampanja johti äärimmäisen tulehtuneeseen ilmapiiriin, joka lopulta eskaloitui elokuussa 2017 armeijan systemaattiseen väkivaltaan rohingya-väestöä kohtaan Rakhinen osavaltiossa. Puolitoista vuotta myöhemmin yli 20 000 rohingyaa on saanut surmansa, ja satelliittikuvat paljastavat maan tasalle poltetut kylät. Yli 700 000 rohingyaa on paennut väkivaltaa leireille Bangladeshiin, ja Myanmariin jääneet asuvat armeijan vartioimilla suljetuilla leireillä.

YK:n ihmisoikeusneuvoston loppuraportin mukaan sosiaalisen median rooli rohingyoihin kohdistuvassa väkivallassa on ollut merkittävä, ja Facebook on ollut keskeinen alusta vihan levittämisessä.

Sosiaalisen median rooli rohingyoihin kohdistuvassa väkivallassa on ollut merkittävä Klikkaa twiitataksesi!

Koska kansainvälinen huomio oli pitkään muualla, Facebook reagoi hitaasti. Myanmarin armeijan komentajan Facebook-tili poistettiin elokuussa 2018; vuosi sen jälkeen, kun tuhansia oli kuollut ja yli 700 000 rohingyaa oli paennut Bangladeshiin Myanmarin armeijan äärimmäisiä väkivaltaisuuksia. Loppuvuodesta Facebook ilmoitti, että yhtiö oli poistanut satoja vihapuhetta levittäneitä sivuja ja palkannut noin sata burmaa osaavaa moderoijaa. Kasvavalla kansainvälisellä huomiolla oli merkitystä. Esimerkiksi Nigeriassa vain neljä moderoijaa valvoo 24 miljoonaa Facebook-käyttäjää.

Vastuun liian iso hintalappu

Facebook korostaa sananvapautta, mutta yhtiön moderointi painottuu faktantarkistuksen sijaan vahvasti sensuuriin. The Cleaners -dokumentti kuvaa Filippiineillä sijaitsevan moderointikeskuksen työtä, johon kuuluu tarkistaa tuhansia ilmiantoja väitetyistä Facebookin alastomuus- ja väkivaltasääntöjen rikkomuksista päivittäin. On selvää, että muutamassa sekunnissa tehtävissä päätöksissä ei tehdä syvällistä analyysia tai selvitetä tiedon totuudenmukaisuutta. Valheellisen informaation sijaan moderoinnin hampaisiin on jäänyt esimerkiksi todisteita Syyrian kemikaali-iskuista.

Facebook on vastustanut viimeiseen asti sääntelyä, joka asettaisi sosiaalisen median alustat vastuuseen niiden jakamista sisällöistä. Toimiva faktantarkistus maksaa, mutta toisaalta faktantarkistuskaan ei korjaa Facebookin disinformaatio-ongelmaa niin kauan, kun yhtiön liiketoiminta perustuu käytön maksimointiin negatiivisia tunteita hyödyntämällä.

Facebookia ei voi pitää syyllisenä Myanmarin, Sri Lankan tai Nigerian väkivaltaan, kuten radiota ei voi syyttää Ruandan kansanmurhasta. Facebookin laajentaminen uusille markkinoille kuitenkin muistuttaa poissaolevaa vuokranantajaa, joka ei ole jäänyt seuraamaan vaikutustaan sisällissodan tai sotilasdiktatuurin jälkeisissä yhteiskunnissa. Samaan aikaan yhtiö tuottaa jatkuvasti dataa siitä, mikä ihmisiä lietsoo vihaan. Jakamalla tietoa algoritmien ja jaetun sisällön sosiaalisesta vaikutuksesta Facebook voisi ehkäistä konflikteja, tai vähintäänkin estää disinformaatiota leviämästä. Toistaiseksi Facebook kuitenkin näkee käyttäjänsä tulonlähteinä yhteisöjen sijaan.

Facebook voisi ehkäistä konflikteja, tai vähintäänkin estää disinformaatiota leviämästä. Klikkaa twiitataksesi!