(Huomioithan, että tämä artikkeli on 11 vuotta vanha. Artikkelissa esitellyt asiat, tilanteet ja analyysit eivät välttämättä päde enää nykypäivään.)

Oletko seksuaalisesti turhautunut mies?

Aino Friman | 04.03.2013

Jos vastasit otsikkoon kyllä, sinä saatat olla uhka turvallisuudelle. Entä onko seksuaalinen turhautumisesi saanut lisämaustetta taloudellisesta turhautumisesta ja sinä olet löytänyt joukon muita miehiä, jotka kokevat samoin? Jos tämäkin kyllä; olemme pulassa.

Turhautuminen on vaaran vyöhyke ja turhautumista on monenlaista. Yksi turhautumista kuvaava malli on konfliktien sosiaalipsykologisiin tekijöihin erikoistuneen professori Ted Gurr suhteellinen deprivaatio, josta hän kirjoitti 1970-luvulla klassikkoteoksessaan  Why Men Rebel. Tämän mallin mukaan ihmisten odotusten ja kyvykkyyksien välinen ristiriitaisuus voi aiheuttaa mm. mellakointia. Tällöin siis ollaan tilanteessa, jossa ihmiset esimerkiksi ajattelevat heille kuuluvan enemmän kuin mitä he voivat saada. Tasapainon vallitessa ihmisillä olisi puolestaan elämässään ne hyödykkeet ja sellaiset olosuhteet, joihin hän kokee olevansa oikeutettu ja toisaalta, joita hän myös kykenee ylläpitämään. Tämä tyytymättömyys ei kuitenkaan yksistään aiheuta väkivaltaista käytöstä, sillä poliittisen väkivallan ilmentymiseen vaikuttavat myös odotusten ja kyvykkyyksien välisen ristiriitaisuuden intensiteetti sekä laajuus. Mitä intensiivisempi ristiriitaisuus on, sitä todennäköisemmin tyytymättömyys synnyttää väkivaltaa.

Gurr ei suoranaisesti ole pohtinut seksuaalista turhautumista, joskin logiikkana Gurr’n deprivaatio-malli noudattaa osaltaan samaa ajatusta kuin Sigmund Freudin teoria ihmispersoonan kehityksestä ja etenkin ihmisen toimintaa ohjaavista kahdesta perusvietistä: Eroksesta (elämä, positiivinen vietti) ja Thanatoksesta (aggressio, kuolema, negatiivinen vietti). Seksuaalisuuden suhteen merkittävään Erokseen liittyy myös Freudin määritelmä seksuaalista viettiämme kuvaavasta libidosta, joka ”kysynnän ja tarjonnan” ollessa epätasapainossa aiheuttaa seksuaalista turhautumista. Tämä turhautuminen voi puolestaan päästää Thanatoksen eli aggressiovietin valloilleen ja synnyttää näin ollen myös fyysistä väkivaltaa.

Poliittisen väkivallan seksimarkkinat

Freudin määritelmä ihmispersoonasta ei kuitenkaan selitä vielä sitä, miten seksuaalinen turhautuminen voisi aiheuttaa kollektiivista ja etenkin poliittista väkivaltaa. Siksipä onkin syytä pohtia seksuaalisen turhautumisen ja terrorismin yhtymäkohtia. Terrorismi ei toki ole ainut yhtäläisyysmerkki poliittiselle väkivallalle, mutta yhtenä poliittisen väkivallan muotona se on kerännyt huomiota etenkin 9/11 jälkeisessä maailmassa. Tämä maailma puolestaan linkittää itsensä Islamin vaaroihin, jonka perusteella keskustelu seksuaalisen turhautumisen ja terrorismin välisestä yhteydestä on melko helppoa (ehkä jopa liian yksioikoista) kietoa muslimiyhteiskuntien ympärille.

Esimerkiksi tohtori Tawfik Hamid väittää löytäneensä yhteyden seksuaalisen turhautumisen ja terrorismin välillä ollessaan islamistisen JI-terroristinorganisaation jäsenenä Egyptissä. Tästä ajasta hän kirjoittaa etenkin teoksissaan The Roots of Jihad ja Inside Jihad. The Roots of Jihadin tiimoilta antamassa haastattelussa Hamid toteaa avioliiton olevan usein ainut mahdollisuus seksuaalisten tarpeiden tyydyttämiselle, mutta avioituminen on usein myös kallista ja puolison löytäminen on muutoinkin vaikeaa. Tämä höystettynä esiaviollisen seksin ja masturboinnin kiellolla; ja lyömätön resepti seksuaaliseen turhautumiseen on valmis. Ja missä avioitumisongelmat linkittyvät terrorismiin; tältä pohjalta lupaus paratiisista, jossa sinua odottaa 72 kaunista neitsyttä, alkaa varmasti kuulostaa oikein sopivalta yhden jos toisenkin itsemurhapommittajan korvissa. Varsinkin jos satut vielä olemaan sunni, sillä Hamidin mukaan sunnit tekevät enemmän itsemurhapommi-iskuja kuin jihadistit. Tämä siksi, että jihadistit voivat vapauttaa seksuaalisia halujaan ns. väliaikaisten avioliittojen avulla, jossa liiton pituus saattaa olla kätevästi vain yhden tunnin mittainen.

Samaa tarinaa väittää myös Foreign Policy, jossa uutisoitiin Talibanin hyödyntävän avioitumiseen liittyviä vaikeuksia rekrytoidessaan uutta väkeä joukkoihinsa Afganistanissa. Artikkelin mukaan afgaaneilla on sama ongelma kuin Hamidin mainitsemilla muslimeilla Egyptissä, sillä myös Afganistanissa avioliitto on usein ainut keino seksuaalisten tarpeiden tyydyttämiseen. Tämän myötä avioliittopalvelut, lupaus paratiisista ja taloudellinen tuki antavat hyvän pohjan uusien jäsenten rekrytoinnille etenkin kun Afganistanin varsinainen hallitus ei näitä pysty toteuttamaan. (1960-luvun hipit sekoaisivat varmasti LSD-huuruissaan kuulleessaan Make Love, Not War– sloganin saaneen täysin käänteisen käyttötarkoituksen.)

Ei vain seksin puutteesta

Jos pohdit äsken voisiko bordelli korjata ongelman; hyi sinua. Vaikka esim. intialaiset seksityöläiset näkevät oman ammattinsa naisten voimaantumisena, ei seksi maksullisena palveluna ole vastaus. Miksi korjaisit ongelman ongelmalla? Seksityöhön liittyvien ihmisoikeuksien -kysymysten ohella bordelli ei ole vastaus myöskään siksi, että seksuaalisesta turhautumisesta huolimatta kyse ei kuitenkaan ole vain seksin puutteesta vaikka seksi ja seksuaalisuus, etenkin Freudin määrittelemänä, ovat lähtökohtainen osa elämäämme. Kyse on nimittäin lisääntymisviestistä, ainakin Satoshi Kanazawan mukaan, joka kirjoitti aiheesta mm. vuonna 2009 The Journal of Politicsissa. Artikkelissa Kanazawa käsittelee väkivallan ilmentymistä ja sisällissotien syitä evoluutiopsykologisista lähtökohdista, jonka mukaan miesten väkivaltaisuus on selitettävissä erityisesti lisääntymisvietin perusteella. Konfliktiherkkyys sisällissodan puhkeamiselle kasvaa etenkin polygyniaa suosivissa yhteiskunnissa, jossa yhdellä miehellä saattaa olla useita vaimoja.

Ongelma polygyniasta syntyy siitä, että kaikille miehille ei riitä lisääntymispartneria ja tämä puute aikaansaa turhautumista, joka puolestaan toimii väkivallan sytyttimenä. Nämä tutkimukset ovat myös osoittaneet, että mitä laajemmin polygynia on yleinen käytäntö, sitä todennäköisemmin kyseessä oleva yhteiskunta ajautuu sisällissotaan. Sisällissotien syntymisen lisäksi lisääntymisvietin perusteellaan osaltaan olevan myös syynä siihen, miksi interventiota toteuttavissa joukoissa palvelevat sotilaat syyllistyvät toisinaan raiskauksiin.

Tieteellinen todistaminen ontuu

Kanazawan ja kumppaneiden selityksistä huolimatta ei ole ollenkaan selvää, onko seksillä ja terrorismilla mitään tekemistä toistensa kanssa. Varsinkaan kun puhumme siis muslimiyhteiskunnista.  Argumenteista huolimatta seksuaalisen turhautumisen, väkivallan ja erityisesti terrorismin välinen yhteys ei ole tieteellisesti täysin todistettavissa saati ainut tekijä poliittiselle väkivallalle ja terroristiselle toiminnalle. Tai oikeastaan, koko konsepti on hyvin ongelmallinen.

Ensinnäkin, kollektiivinen poliittinen väkivalta koostuu useista tekijöitä ja keskittymällä vain yhteen tekijään, jää kokonaiskuvan ymmärtäminen saavuttamatta. Seksuaalisen turhautumisen ohella myös mm. köyhyys vaikuttaa terrorismiin, sillä terroristijärjestöjen on helpompi rekrytoida väkeä mukaan toimintaansa taloudellisen tilanteen ollessa heikko. Tämä logiikka noudattaa puolestaan – osana laajempaa konfliktien talouspoliittista kokonaisuutta – niin Ted Gurrin ajatusta deprivaatiosta kuin mm. konfliktien taloudellisia tekijöihin erikoistuneen professori, Paul Collierin näkemyksiä taloudellisten tekijöiden merkityksestä konfliktien puhkeamiselle ja niiden ratkaisulle.  

Toiseksi, argumentit nimenomaan muslimiyhteiskuntien avioitumishaasteista ja polygynian ongelmista linkittyy turhan yksioikoisesti terrorismiin. Toki samaa aihepiiriä on tutkittu myös esim. Kiinassa ja Intiassa, joista etenkin Kiina tarjoaa yhden lapsen politiikkansa siivittämänä miesten ylitarjonnan. Nämä kuitenkin yhdessä luovat lähinnä vain ei-länsimaisten ryhmän, jossa jälleen onnistutaan nostamaan länsimaalaiset paremmuuden jalustalle ja unohtamaan ne faktat, että länsimaalaiset eivät ole yhtään vähemmän väkivaltaisia luonnostaan kuin muutkaan. Saati kaikki naimisissa ja seksuaalisten tarpeiden suhteen onnensa kukkuloilla.

Kolmanneksi, näistä huomioista huolimatta köyhä, työtön, seksuaalisesti turhautunut mies ei ole yhtäläisyysmerkki terroristille. Kuten Gilpert Caluya aihepiiriä kritisoiden huomauttaa keskittymällä esimerkiksi vain seksuaaliseen turhautumiseen suljetaan korvat täysin sanomalta. Ei ole tarvetta ymmärtää terroristien motivaatiota tai kuulla heidän sanomaansa, jos lähtökohtana on ajatus seksuaalisen turhautumisen aiheuttamasta poliittisesta väkivallasta. Varastamatta sen kummemmin erään nimeltämainitsemattoman puolueen vaalislogania; rauha tarvitsee korvat.

Lopuksi, mitä tulee otsikon kysymyksiin, niin vaikka olisitkin vastannut kyllä; ei hätää. Kuten edellä mainittu, oli sitten kyse seksuaalisesta tai taloudellisesta turhautumisesta tai molemmista, poliittinen väkivalta tarvitsee monta osatekijää. Myös mm. kokemusympäristöllä on huomattava merkitys ja sillä kuinka poliittisesti turhautunut olet. Tämän myötä seksuaalinen turhautuminen Suomessa saattaakin näin ollen johtaa, ja on valitettavasti myös johtanut, todennäköisemmin yksittäisiin tekoihin kuin laajaan kollektiiviseen poliittiseen väkivaltaan. 

Kuvat: www.cosmopolitan.fi ja www.hs.fi