Ilkka Kanervan (kok) johtaman parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean mietintö julkaistiin 26.11. Mietinnön suositus laajentaa kutsunnat naisiin on herättänyt keskustelua, ja tämä huomio on jättänyt varjoonsa muita esitettyjä suosituksia. Asevelvollisuuden tulevaisuus on linjattu vuosiksi eteenpäin, mutta keskustelu silti jatkunee entisillä urillaan.

Maaliskuussa 2020 ennen koronapandemian eskaloitumista perustettiin hallitusohjelman mukaisesti parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea, jonka tavoite oli korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen sekä yhdenvertaisuuden vahvistaminen. Edellä mainitut tavoitteet ovat luonteeltaan poliittisia ja niiden saavuttaminen tulkinnanvaraista. Asevelvollisuusjärjestelmän yhdenvertaisuutta vahvistetaan laajentamalla kutsunnat naisiin, mutta mietinnössä ehdotetaan muutakin. 

Edellinen, vastaavankaltainen asevelvollisuutta käsitellyt laaja raportti, F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaan johtaman työryhmän mukaan nimetty ns. Siilasmaan raportti julkaistiin syyskuussa 2010. Vertailun vuoksi voi todeta ulko- ja turvallisuuspoliittisten selontekojen tulevan julkaistuksi kerran hallituskaudessa. Tämä on monen mielestä liian harvoin. Sattuneesta syystä tuoreeseen mietintöön on syytä perehtyä, sillä seuraavaa asevelvollisuusmietintöä on tuskin hetkeen näköpiirissä.  

Kutsunnat naisille

Lainsäädännössä kutsuntojen tarkoitukseksi määritellään asevelvollisten palveluskelpoisuuden tarkastus sekä sen perusteella tapahtuva palvelukseenastumismääräys. Lisäksi annetaan tietoa maanpuolustusvelvollisuudesta sekä edistetään kansanterveyttä. Kanervan komitean ehdotuksen mukaisesti kutsunnat uudistettaisiin kolmivaiheiseksi. Ensimmäinen osa olisi toisen asteen oppilaitosten terveyshuollossa tapahtuva terveystarkastus, jota seuraa koko ikäluokan kutsuntapäivä ja palvelukseen määräämisen vaihe. Viimeinen vaihe kattaa vain asevelvolliset ja vapaaehtoiseen palvelukseen tähtäävät naiset. Tässä orkesterissa olisivat puolustusvoimien lisäksi mukana kunnat, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Kutsunnat tahdotaan mietinnössä laajentaa poikkihallinnolliseksi kansalaistarkastukseksi, mutta vastaavaa ehdotettiin toisaalta jo Siilasmaan raportissa 2010. 

Kutsunnat tahdotaan mietinnössä laajentaa poikkihallinnolliseksi kansalaistarkastukseksi, mutta vastaavaa ehdotettiin toisaalta jo Siilasmaan raportissa 2010. Klikkaa twiitataksesi!

Suurin muutos nykymalliin on molemmille sukupuolille tarkoitettu kutsuntapäivä, joka on idealtaan varsin samanhenkinen kuin esimerkiksi Tanskan nimelliseen asevelvollisuuteen kuuluva maanpuolustuspäivä. Kutsuntapäivänä informoidaan nuoria vaihtoehdoista osallistua maanpuolustukseen, mutta kutsuntapäivää seuraava vaihe palvelukseen määrämisestä säilyy pitkälti entiseltään. Toisin sanoen: vaikka kutsunnat laajennetaan naisin, eivät miehet ja naiset edelleenkään ole täysin samalla viivalla edes kutsuntojen osalla. Puolustusvoimat toki tavoittelee lisää naisia palvelukseen ja tässä on viime vuosina rikottu ennätyksiä myös ilman naisten pakollisia kutsuntoja. Puolustusvoimien taholta ei otettu voimakasta kantaa naisten kutsuntojen puolesta tai vastaan. Kutsuntojen laajentaminen naisiin on täten tuskin sotilaallisesti välttämätöntä, mutta se toimii poliittisena tasa-arvolaastarina.

Siviilipalveluksen kokonaisturvallistaminen

Mietinnössä toistetaan 14 kertaa kokonaisturvallisuuden käsite, joka tarkoittaa Suomen elintärkeiden toimintojen turvaamista viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen sekä kansalaisten yhteistyönä. Kokonaisturvallisuusajattelu on eräänlaista jatkumoa kylmän sodan aikana luodulle kokonaismaanpuolustuksen periaatteelle, ellei jopa suorastaan clausewitzilaisille “hybridisodankäynnin” opeille. Hybridisodankäyntiin ja -operaatioihin varautumisessa korostuu kokonaisturvallisuusajatelun mukainen viranomaisten välinen yhteistyö, joka sai myös viimeisimmässä puolustusselonteossa laajalti huomiota. 

Kokonaisturvallisuus on periaate, muttei välttämättä käytännön todellisuutta. Klikkaa twiitataksesi!

Kokonaisturvallisuus on periaate, muttei välttämättä käytännön todellisuutta. Sen on kritisoitu olevan periaatteellista mantraa, joka ei Suomen julkishallinnon siilorakenteen vuoksi juuri toteudu käytännössä. Siviilipalveluksen kokonaisturvallistaminen oli niin ikään esillä jo Siilasmaan raportissa 2010, mutta tämän tiedostettiin olevan siiloutuneisuuden vuoksi hankalaa. 

Mietinnössä halutaan säilyttää vaatimus ns. vakaumuksesta siviilipalveluksen suorittamisen ehtona, vaikka sen poistoa on väläytetty tutkijoiden keskuudessa. Siviilipalvelusvelvollisen tehtävät eivät saa lain mukaan olla ristiriidassa vakaumuksen kanssa. Tähän eräänlaiseen saavutettuun etuun ovat töpänneet tähänastiset tavoitteet siviilipalveluksen turvallisuuspolitisoimiseksi. On hyvin mahdollista, että tuoreen mietinnön sama tavoite jää tästä samasta juridisesta syystä saavuttamatta. Mietinnössä vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteensä protestina siviilipalveluksen pituuden ennallaan säilyttämiselle. Lisäksi komitea haluaa avata naisille mahdollisuuden siviilipalveluksen suorittamiseen. Siviilipalveluksen kehittäminen sai tuoreessa mietinnössä enemmän huomiota kuin Siilasmaan raportissa, mutta siviilipalveluksen suorittaa vain 6-7 prosenttia ikäluokasta. Palvelumuodon saaman huomion määrä saattaa täten olla mittasuhteiltaan kohtuuton, vaikkakin siviilipalveluksen olemus on poliittisesti merkittävä kysymys. 

Korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen

Maanpuolustustahdon käsitettä toistetaan usein, vaikka käsitteen tarkasta olemuksesta ei vallitse yksimielisyyttä. Maanpuolustustahto on yhtäältä kaluston ja sotilastaidon rinnalla yksi komponentti pelotteen luomiseksi, mutta toisaalta maanpuolustustahtoa voi lähestyä myös kansallisvaltiokiinnittyneisyyden ja sen luomisen näkökulmasta. Perinteistä tapaa tutkia ja lähestyä maanpuolustustahtoa on viime vuosina pidetty vanhentuneena.

Perinteistä tapaa tutkia ja lähestyä maanpuolustustahtoa on viime vuosina pidetty vanhentuneena. Klikkaa twiitataksesi!

Komitean mietinnössä tiedostetaan muuttuva ymmärrys maanpuolustustahdosta, eikä myöskään tuudittauduta MTS:n mielipidekyselyissä tyypillisesti havaitujen korkeiden lukujen taakse. Henkilökohtainen maanpuolustustahto ja henkilökohtaisia arvopohdintoja Suomesta puolustamisen arvoisena maana arvioidaan mietinnössä. Tulevaisuuden maanpuolustustahto Suomessa ei voi toisin sanoen perustua ylhäältä päin annettuun kansalliseen yhtenäiskulttuuriin saati sellaisiin maanpuolustuksen osallistumismuotoihin, jotka eivät huomioi yksilöllisiä eroja.

Mietinnön muita tavoitteita

Siilasmaan raportissa 2010 esitettiin luotavaksi digitaalinen tietojärjestelmä asevelvollisten ja Puolustusvoimien välisen yhteydenpidon helpottamiseksi ja yksilöllisyyden lisäämiseksi. Järjestelmä ei ole sellaisenaan 11 vuodessa toteutunut, eikä Puolustusvoimia voi reserviläiskirjeineen välttämättä pitää digitalisaation edelläkävijänä. Tuoreessa mietinnössä toistetaan samaa tavoitetta digitaalisten palveluiden kehittämisestä. Tämän järjestelmän kautta voitaisiin myös paremmin pitää yhteyttä reserviläisiin, joiden hyödyntämistä mm. virka-aputehtävissä tavoitellaan mietinnössä enemmän.

Asevelvollisuus oli osa jo 1800-luvun snellmanilaisista kansakunnan koulu -kasvatusprojektia. Samanhenkistä tavoitetta on mukana myös tuoreessa mietinnössä, jonka mukaan maanpuolustus saa jo kiitettävästi huomiota peruskoulussa ja lukiossa mutta ei silti ammattikoulussa. Suomen maanpuolustusratkaisujen tarkoituksenmukaisuuden oppimista jo kouluiässä halutaan joka tapauksessa vahvistaa, ja tämäkin tavoite oli niin ikään esillä jo Siilasmaan raportissa 2010. 

Mietinnössä tavoitellaan myös vuosikymmeniä kestäneen trendin eli alenevan varusmiespalveluksen suorittamisprosentin pysäyttämistä. Uudenkaltaisella palveluskelpoisuusluokalla tavoitellaan lisää alentuneen toimintakyvyn nuoria palvelukseen, joille voi silti löytyä kevyempiä tehtäviä. Asepalveluksesta vapauttamiseen terveydellisin perustein liittyi historiallisesti sosiaalinen stigma B-luokan kelvottomana kansalaisena. Puolustusvoimien näkökulmasta vain parhaan toimintakyvyn nuorten ottaminen palvelukseen lienee ihanteellisinta. Palveluskelpoisuuden seulaa löysennetään niin sosiaalisista kuin sotilaallisista syistä. 

Asevelvollisuuden sukupuolittuneisuus oli historiallisesti päämäärätietoista kasvatuspolitiikkaa, jolla pyrittiin muiden keinojen rinnalla luomaan miesten ja naisten väliseen segregaatioon perustuvaa kansallisvaltiota. Nykyaikana perustelu on sekä Siilasmaan raportissa että tuoreessa mietinnössä lähinnä sotilaallinen. Naisten asevelvollisuudelle ei ole sotilaallista tarvetta, mutta vapaaehtoisuuden laajentaminen miehiin vaarantaisi komitean mietinnön mukaan riittävän suuret sodan ajan joukot. Siilasmaan raportissa sukupuolittuneisuuden perusteluksi riitti edellä mainitun lisäksi vielä se, että enemmistö suomalaisista tuolloin hyväksyi vain miehiin kohdistuvan asevelvollisuuden. Tuoreen mietinnön mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos se perustuu lakiin, sillä on hyväksyttävä tavoite ja keinot ovat oikeasuhtaisia. Asevelvollisuuden sotilaallinen tarkoitus kansallisen suvereniteetin puolustamiseksi toisin sanoen pyhittää sen toteuttamiskeinot. 

Eräänlaisena vastauksena asevelvollisuuden koettuun tasa-arvovajeeseen on tarjottu kaikkia koskevaa niin sanottua kansalaispalvelusvelvollisuutta. Ehdotus sai mietinnössä oman pääluvun verran huomiota, mutta kanta on lopulta kielteinen. Tätä perusteltiin sillä, että kansalaispalvelus tekee asepalveluksen suorittamisesta mahdollisesti liian epämotivoivaa, miesten ja naisten palvelusmuodot voivat eriytyä sekä sillä, että ylipäätäänsä koko kansalaispalvelusvelvollisuus on tarpeeton. Tyrmäys ei ole yllättävä, mutta ehdotukseen reagointi kertoo jo itsessään idean laajemmasta yhteiskunnallisesti resonoinnista. Siilasmaan raportissa 2010 kansalaispalvelusajattelu ei ollut juurikaan esillä. 

Katse eteenpäin

Yleisesti ottaen parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean mietintö pitkälti toistaa jo aiemmin esillä olleita kehittämisideoita. Mietinnössä analysoidaan puolustuskysymyksiä laajasti yhdenvertaisuuskysymyksinä, mutta silti pitäydytään pitkälti nykyraameissa. Mietinnössä on toisin sanoen uutta tapa perustella vallitsevia ratkaisuja, kuten asevelvollisuusjärjestelmän sukupuolittuneisuutta, vaikka itse uusia ratkaisuja mietinnössä ei suuresti tarjota. Keskeisin  muutosehdotus aikaisempaan on kutsuntojen laajentaminen naisiin.

Mietinnössä on toisin sanoen uutta tapa perustella vallitsevia ratkaisuja, kuten asevelvollisuusjärjestelmän sukupuolittuneisuutta, vaikka itse uusia ratkaisuja mietinnössä ei suuresti tarjota. Klikkaa twiitataksesi!

Asevelvollisuudella, käsitteen liukuvasta olemuksesta huolimatta, on ollut Suomessa sekä laajemmin kansainvälisesti alusta alkaen eräänlainen kaksoisrooli kansakunnan rakentajana ja sotilaallisen kyvyn tuottajana. Asevelvollisuuden sotilaallinen tarkastelu jäi mietinnössä yllättävän vähälle pohdinnalle. Asevelvollisuuden vain arvioitiin olevan sotilaallisesta näkökulmasta tarkasteltuna toimiva ratkaisu. Aiemmin syksyllä 2021 julkaistussa puolustusselonteossa käsiteltiin laajemmin asevelvollisuuden sotilaallista kehittämistä, erityisesti paikallispuolustuksen kehitystä ja Koulutus 2020 -ohjelmaa. Edellä mainitut linjaukset voi ymmärtää sitä taustaa vasten, että sodan ajan vahvuutta on pääosin pienennetty 1990-luvulta lähtien sekä koulutuksen laatuun ja sotilaiden varustetasoon on panostettu enemmän.

Siiloutunut julkishallinto on asevelvollisuuden kehittämisen kompastuskivi, niin kuin monelle muullekin laaja-alaiselle yhteiskunnalliselle projektille. Siilasmaan raportin suosituksista toteutuivat puolustushallinnon käsissä olevat asiat varsin pitkälle, muut heikommin. Ei ole realistista olettaa, että tuoreen komitean mietinnön kaikki suositukset toteutuvat. Poliittiset tahot tunnustavat myös perinteisten asevelvollisuuskriiitikkojen ulkopuolella kasvavassa määrin, että sukupuolittunut asevelvollisuus ei kohtele miehiä ja naisia yhdenvertaisesti. Asevelvollisuuden kannattajat ja kriitikot pyörittävät joka tapauksessa samaa levyä vielä pitkään.

Kirjoittaja: Hannu Salomaa

Editointi: Ronni Läpinen, Johanna Ketola

Kielenhuolto: Aleksi Heikola