Eurovaalit ovat aivan nurkan takana. Ennakkoäänestys alkaa 29. toukokuuta ja varsinainen vaalipäivä on 9. kesäkuuta. Mutta mistä näissä vaaleissa todella äänestetään? The Eurovaalikone avaa ehdokkaiden näkemyksiä unionin globaaliin rooliin liittyen. 

The Ulkopolitistin vaalikone valottaa eurovaaliehdokkaiden* näkemyksiä koskien unionin globaalia roolia muuttuvassa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä. The Eurovaalikoneen kysymykset ovat sellaisia, joihin mepit tulevat suurella todennäköisyydellä ottamaan kantaa pian alkavalla lainsäädäntökaudella. Ehdokkaiden vastaukset tarjoavat kiinnostavan katsauksen siihen, millaista roolia he pyrkisivät rakentamaan unionille maailmanpolitiikan myllerryksessä. 

Vastakkainasettelun aikana löytyy myös yhdistäviä kysymyksiä

Julkinen keskustelu antaa ymmärtää, että elämme kasvavan vastakkainasettelun aikaa. Yhteiskunnan ja politiikan polarisoitumisella voi olla tuhoisia vaikutuksia, sillä se halvaannuttaa yhteistyötä ja päätöksentekoa, estäen meitä vastaamasta tehokkaasti aikamme suuriin haasteisiin. Valonpilkahduksia polarisoituneeseen poliittiseen maisemaan luovat aika ajoin löytyvät aiheet, joista melkein kaikki voivat olla suurin piirtein samaa mieltä. 

Vaalikoneestamme nousee esiin muutama kysymys, joista lähes kaikki eurovaaliehdokkaat ovat samanmielisiä. On peräti kolme kysymystä, joihin yksikään ehdokas ei vastannut olevansa täysin eri mieltä ja joissa noin yhdeksän kymmenestä ehdokkaasta oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä esitetyn väittämän kanssa. 

Ukrainan tulevaisuus on kohtalonkysymys 

Kysymys, joka kerää eniten ehdokkaita samalle kannalle, liittyy Ukrainan tukemiseen. Jopa 93 prosenttia vaalikoneeseemme vastanneista ehdokkaista ajattelee, että EU:n pitää edelleen lisätä taloudellista, humanitaarista ja sotilaallista tukeaan Ukrainalle. Jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa on yhteensä viisi ehdokasta kristillisdemokraateista, kokoomuksesta ja Liike Nytistä. 

Perusteluja Ukrainan tukemiselle ei tarvitse etsiä suurennuslasilla. Lähes kaikki ehdokkaat näkevät, että Venäjän sodassa Ukrainassa on kyse yksittäistä sotaa paljon suuremmasta kokonaisuudesta. On kyse koko Euroopan kohtalosta. Demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen tulevaisuudesta. Maailmanrauhasta. Lukuisat ehdokkaat ilmaisevat myös huolensa Yhdysvaltojen tuen luotettavuudesta. Näin ollen ehdokas toisensa jälkeen toteaa, että EU:n on jatkettava Ukrainan taloudellista, humanitaarista ja sotilaallista tukemista, kunnes sota päättyy Ukrainan voittoon. 

Lähes vankkumaton kannatus Ukrainan tukemiselle puolueesta riippumatta on Baltian ja Pohjoismaiden poliittisen keskustelun erityispiirre. Muualla Euroopassa Ukrainan tukemisesta käydään eurovaalien alla kiivasta keskustelua ja aiheen on povattu jopa nousevan vaalien ratkaisevaksi kysymykseksi monissa maissa. 

Kaikki haluavat rauhaa

Sota Euroopassa ja naapurustossamme herättää vaatimuksia rauhan puolesta. Peräti 91 prosenttia ehdokkaista on jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että on ensiarvoisen tärkeää, että EU toimii rauhan rakentajana unionin ulkopuolella. Jokseenkin eri mieltä olevia ehdokkaita löytyy keskustan, perussuomalaisten ja RKP:n joukosta, yksi kustakin puolueesta. 

Vastauksista ilmenee huoli autoritaarisuuden ja konfliktien leviämisestä maailmassa. Perusteluissaan lukuisat ehdokkaat viittaavat unionin historiaan rauhanprojektina – tätä historiaa ei tule unohtaa, vaan työtä tulee jatkaa edistämällä vakautta maailmassa demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja yhteisten sääntöjen pohjalta. 

Useiden ehdokkaiden mielestä rauhan rakentaminen tulee nähdä olennaisena osana diplomatiaa ja laajempaa politiikkakehystä, aina kehitys- ja kauppapolitiikasta ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan. Lisäksi monet ehdokkaat korostavat, että vakaa ja demokraattinen maailma palvelee myös unionin turvallisuutta, mistä johtuen EU:lla on oma lehmä ojassa rauhan rakentamisessa unionin rajojen ulkopuolella. 

Toiveena globaalisti vahvempi EU

Maailmanpolitiikan areenalla vahvempi EU saa laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Noin 90 prosenttia ehdokkaista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että EU:n on vahvistettava otettaan maailmanlaajuisena ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisena toimijana. Jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa on yhteensä neljä ehdokasta kristillisdemokraattien, keskustan ja perussuomalaisten listoilta. 

Ehdokkaiden perusteluissa vilisee viittauksia Venäjän sotaan Ukrainassa, kiristyneeseen suurvaltakilpailuun ja demokratiaan kohdistuviin paineisiin. Useat ehdokkaat mainitsevat, että unionin tulee toimia vastavoimana autoritaariselle kehitykselle, edistäen aktiivisesti demokratiaa, ihmisoikeuksia ja rauhaa kansainvälisellä tasolla. Suuri osa ehdokkaista korostaa, että muuttuneessa puolustuspoliittisessa maisemassa unionin on satsattava Euroopan puolustusteollisuuden ja -yhteistyön kehittämiseen entistä enemmän. Monissa vastauksissa peräänkuulutetaan myös vahvempaa unionia suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. 

Kaikesta ei kuitenkaan olla samaa mieltä

Globaalisti vahvempi unioni on toki itsessään hyvä tavoite, mutta miten se saavutetaan käytännössä? Kun ehdokkailta kysytään keinoista unionin kansainvälisen toimijuuden lujittamiseksi, vastauksissa ilmenee hajontaa. 

Laajentuminen – uhka ja mahdollisuus, mutta enimmäkseen mahdollisuus

Yksi tulevan vaalikauden keskeisistä kysymyksistä on unionin laajentumiseen valmistautuminen. Suunnilleen 83 prosenttia vaalikoneeseemme vastanneista ehdokkaista on ainakin jokseenkin sitä mieltä, että EU:n laajentuminen on myönteinen kehityskulku. Unionin laajentuminen saa kannatusta kaikista puolueista, mutta erimielisyyttäkin on nähtävissä. Eniten skeptisyyttä laajentumista kohtaan on perussuomalaisten joukossa. 

Myönteistä suhtautumistaan laajentumiseen ehdokkaat perustelevat esimerkiksi EU:n turvallisuuden vahvistamisen näkökulmasta: laajentuminen itään nähdään järkevänä, koska näin torjutaan skenaario, jossa Itä-Euroopan ja Länsi-Balkanin maat ajautuisivat Venäjän tai Kiinan vaikutuspiiriin. Samalla monet ehdokkaat ajattelevat, että on unionin etu saada yhä useampia maita jakamaan yhteisiä eurooppalaisia arvoja. 

Laajentuminen herättää kuitenkin myös huolta markkinatalouden, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, ihmisoikeuksien varjelemisen sekä korruption torjunnan näkökulmasta. Unioniin ei kaivata lisää kapuloita rattaisiin heitteleviä jäsenmaita. Useat ehdokkaat alleviivaavat, että Ukrainan, kuten kaikkien muidenkin ehdokasmaiden, tulee sitoutua EU:n arvoihin ja jäsenyyden edellyttämien uudistusten toteuttamiseen ja noudattamiseen. 

Nämäkin vaalit ovat ilmastovaalit 

Kunnon vaaleilla on jokin suuria tunteita ja kipakkoja keskusteluja herättävä pääteema. Siinä missä edelliset eurovaalit olivat ilmastovaalit, näistä vaaleista on brändätty turvallisuusvaaleja. Asia ei kuitenkaan ole aivan mustavalkoinen: kuten vaalikoneemmekin tuo esiin, ilmasto- ja turvallisuuspolitiikka kytkeytyvät elimellisesti toisiinsa. 

Hieman yli puolet ehdokkaista ajattelee ainakin jossain määrin, että EU:n suurin turvallisuusuhka on ilmastonmuutos. Tämän näkemyksen jakavat systemaattisimmin puoluekartan vasenta laitaa edustavat ehdokkaat, siis vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n ehdokkaat. Toisaalta ainakin jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa on myös liuta keskustan ja kokoomuksen ehdokkaita. Eniten erimielisyyttä väittämän suhteen löytyy perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja kokoomuksen riveistä. 

Ilmasto vastaan kilpailukyky?

Kun ilmastokysymyksissä siirrytään konkretian tasolle, vastauksista välittyy koettu ristiveto ympäristön ja taloudellisten intressien välillä. Ehdokkaista hieman alle puolet on täysin sitä mieltä, että EU:n on tehtävä kaikkensa saavuttaakseen vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite, vaikka se heikentäisi unionin taloudellista kilpailukykyä. 

Perusteluissa on karkeasti kahdenlaista logiikkaa. Jotkin ehdokkaat näkevät, että ilmastoneutraali ja kilpailukykyinen talous eivät ole keskenään ristiriidassa – päinvastoin, nämä kulkevat käsi kädessä ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen hahmotetaan ehtona taloudelliselle kilpailukyvylle etenkin pitkällä aikavälillä. Näin vastauksiaan perustelevat erityisesti vihreiden ehdokkaat sekä lukuisat ehdokkaat kaikista muista puolueista paitsi perussuomalaisista. 

Toiset taas ajattelevat, että ilmastoneutraaliuden tiukka tavoittelu saattaa aiheuttaa kohtuutonta haittaa unionin taloudelle. Tällä kannalla olevat perustelevat, että jos ilmastotoimet vaarantavat unionin taloutta tai turvallisuutta, tulee vuoden 2050 ilmastotavoitetta lykätä kauemmas tulevaisuuteen. Näin linjaavat useat perussuomalaisten ehdokkaat sekä jotkut kristillisdemokraattien, keskustan, kokoomuksen ja Liike Nytin ehdokkaista. 

Kysymys Gazasta jakaa ehdokkaita

Jokaisissa eurovaaleissa on myös jokin suuri kysymys, johon ei tunnu löytyvän selkeää vastausta. Näissä vaaleissa se koskee EU:n reaktiota Gazan sotaan.

Vaalikoneemme väittämä “EU:n tulee katkaista kaupalliset ja institutionaaliset suhteensa Israeliin estääkseen sotarikokset Gazassa” synnyttää runsasta hajontaa ehdokkaiden vastauksissa. Yksikään vastausvaihtoehto puolesta tai vastaan ei erotu ylitse muiden, eivätkä ehdokkaiden vastaukset noudattele puoluerajoja. 

Osa ehdokkaista toteaa, että EU:n ei tule tukea suoraan tai epäsuorasti Israelia. Näin ollen EU-maiden olisi asetettava Israel asevientikieltoon, katkaistava EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus sekä otettava sanktiot käyttöön Israelin painostamiseksi pysyvään tulitaukoon. Toiset taas ajattelevat, että suhteiden katkaiseminen olisi liian radikaali toimi, oman oksan sahaamista, jolla ei kuitenkaan estettäisi sotarikoksia. 

Äänestämällä vaikutat EU:n suuntaan

Yksi asia on varma: pian alkavalta EU-kaudelta ei tule puuttumaan haasteita. Niiden ratkaisemiseksi tarvitsemme europarlamentaarikkoja, jotka ovat valmiita tekemään töitä löytääkseen kestäviä ja rohkeita vastauksia aikamme suuriin kysymyksiin. 

Vaalikoneemme perusteella näyttää siltä, että valtaosa eurovaaliehdokkaista lähtisi Brysseliin tavoitteenaan edistää maailmanpolitiikan areenalla vahvempaa unionia. Miten tavoitteeseen päästään, siitä ehdokkailla on erilaisia näkemyksiä. Äänestämällä vaikutat siihen, millaisen globaalin roolin EU ottaa tulevalla kaudella. 

Onko oma meppiehdokkaasi vielä etsinnässä? Ei hätää, The Eurovaalikone on apunasi! Klikkaa itsesi vaalikoneeseemme tästä.

Muistathan äänestää EU-vaaleissa. Eurovaalit ovat ainutlaatuinen mahdollisuus päättää yhdessä Euroopan unionin tulevaisuudesta. Äänesi ratkaisee sen, ketkä valitaan Euroopan parlamenttiin edustamaan sinua. Vaalipäivä on sunnuntai 9.6.2024 ja ennakkoäänestys järjestetään 29.5.–4.6.2024. 

Tämä artikkeli, kuten myös vaalikoneemme, on osa The Europolitist -sisältökokonaisuutta, jonka The Ulkopolitist toteuttaa yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa.

* Saimme vaalikoneeseemme yhteensä 69 vastausta eri puolueiden ehdokkailta seuraavasti: Vihr. 12; Kok. 11; PS 8; Kesk. 8; SDP 8; Vas. 8; RKP 6; KD 6; Liike Nyt 2.

Teksti: Rosa Kotoaro

Editointi & kommentointi: Anni Juusola

Kielenhuolto: Elena Rintamäki