20 vuotta syyskuun 11. päivän iskuista – nämä neljä kehityskulkua iskut sysäsivät liikkeelle
The Ulkopolitist analysoi, miten 20 vuoden takaiset iskut ja niitä seuranneet tapahtumat värittävät nykymaailmaa.
Kategoria: Amerikat
Uusimmat
Hizbollah etsii Latinalaisesta Amerikasta rahaa, ystäviä ja vaikutusvaltaa
Hizbollahin toiminta linkkinä Iranin ja Venezuelan hallitusten välillä sekä sen jalansija Latinalaisessa Amerikassa on Yhdysvalloille kiusallinen muistutus järjestön mantereidenvälisestä vaikutusvallasta.
Kolumbian hallitus taipui mielenosoittajille, mutta protestit jatkuvat
Koronan ja kovaotteisen poliisin kurittamat kolumbialaiset sanovat ei veronkorotuksille ja poliisiväkivallalle. Huhtikuun lopulla alkaneet mielenosoitukset ovat jatkoa syksyn 2019 protestiaallolle.
Presidentti Bidenin elvytyspaketti tarjoaa poikkeuksellisen mahdollisuuden Yhdysvaltojen sähköverkkojen modernisointiin
Yhdysvaltojen vanhanaikaiset ja hajanaiset sähköverkot ylläpitävät fossiilista sähköntuotantoa ja altistavat järjestelmän häiriöille. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii maan sähkönsiirtojärjestelmän modernisointia, kirjoittaa Vesa Vuolle.
Ikuisesti idän ja lännen välissä? Miltä Suomi näyttää Washingtonista käsin ja mitä suurvallat voivat oppia pienemmiltään
Pienten maiden rooli kansainvälisessä politiikassa jää usein marginaaliin, mutta kaikki osapuolet hyötyvät, kun ymmärrys pienten valtioiden logiikasta kasvaa suurvaltojen silmissä.
Kun happi ja ruoka loppuvat, ruohonjuuritason solidaarisuus kannattelee perulaisia
Pandemia on saanut Perussa humanitaarisen kriisin mittasuhteet. Se on osoittanut, ettei viime vuosikymmenten talouskasvu ole tuonut riittävästi parannuksia julkiseen terveydenhuoltoon tai sosiaaliturvaan. Perulaiset sinnittelevät koronakriisissä yhteisöllisen solidaarisuuden avulla, mutta kriisi on myös saanut arvostamaan vahvempaa valtiota.
100 päivää transatlanttisia suhteita Bidenin johdolla
Uusi presidentti korostaa liittolaisten ja kumppaneiden merkitystä Yhdysvalloille. Paluuta vanhaan on kuitenkaan turha odottaa, vaan transatlanttisissa suhteissa on syytä lähteä kääntämään uutta sivua.
Kuuban uusi johtaja Miguel Díaz-Canel päättää Fidel ja Raúl Castron kahdeksalle vuosikymmenelle ulottuneen valtakauden
Kuuban kommunistinen puolue järjesti kahdeksannen puoluekokouksensa 16.–19. huhtikuuta. Kokous valitsi puolueen uudeksi pääsihteeriksi tasavallan presidentti Miguel Díaz-Canel Bermúdezin. Ensimmäistä kertaa 60 vuoteen Kuuban johdossa ei ole Castro.
Ecuadorin presidentinvaaleissa alkuperäiskansojen liike näytti voimansa, mutta voiton vei oikeistokonservatiivi Guillermo Lasso
Konservatiivisen oikeiston ehdokas Guillermo Lasso voitti Ecuadorin presidentinvaalit 4,7 prosenttiyksikön äänierolla toiseksi tulleeseen vasemmiston ennakkosuosikki Andrés Arauziin. Uusi presidentti saa hallittavakseen syvässä talous- ja terveyskriisissä rypevän maan sekä jakautuneen kansan.
Yhdysvaltain korkein oikeus syynää pyrkimyksiä vaikeuttaa vaaleissa äänestämistä
Arizonaa koskevassa oikeusjutussa on kyse tärkeästä ennakkopäätöksestä, joka vaikuttaa kaikkien osavaltioiden vaalilakeihin ja yhtäläisen äänioikeuden tulevaisuuteen koko maassa.
Republikaanit on Trumpin puolue – ainakin toistaiseksi
Donald Trump teki republikaanien CPAC-kokouksessa selväksi, että hän aikoo jatkossakin olla merkittävässä asemassa puolueessa.
#Blacklivesmatter sata vuotta – Rastafari-liikkeen neljä sukupolvea
Tämän päivän Rastafari-vaikuttajat ovat kritisoineet George Floydin surmaa seurannutta #blacklivesmatter-liikkeen leviämistä maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. He sanovat protestikulttuurin olevan irrallaan afroamerikkalaisen protestikulttuurin historiasta. Rastafarit katsovat, että ensimmäiset rastat ja heidän jälkeläisensä ovat tämän kulttuurin liikkeellepanijoita.
Tähtilipusta Konfederaation sotalippuun – Liput yhdysvaltalaisuuden kiistanalaisina symboleina
Köydenveto kansallisten symbolien “omistajuudesta” ei ole uutta sen enempää Yhdysvalloissa kuin meillä Suomessakaan. Poliittisessa ja kulttuurisessa kontekstissa pelin tavoite on ryöstää lipun symboliikka oman joukkueen käyttöön.
Bidenin Yhdysvallat haluaa palata vapaan maailman johtajaksi – mutta mitä Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteelta uskaltaa todellisuudessa odottaa?
Yhdysvaltojen rooli demokratian airuena ja vapaan maailman johtajana ei enää ole itsestäänselvyys, vaan jo liittolaisten luottamuksen lunastaminen edellyttää nyt töitä.
Kolumbian rauhansopimuksesta neljä vuotta – enää puuttuu rauha
Vuoden 2016 rauhansopimus FARC-sissiliikkeen ja Kolumbian hallinnon välillä sytytti toivon kipinän yli 50 vuotta kestäneen sisäisen konfliktin loppumisesta ja uudesta sosiaalisesti oikeudenmukaisemmasta Kolumbiasta. Parin viime vuoden aikana rauhanprosessin ylle on kuitenkin kerääntynyt tummia pilviä.
Ecuadorissa ja Boliviassa luonnon oikeudet on kirjattu perustuslakiin ihmisoikeuksien rinnalle – pelkkää retoriikkaa vai malli muulle maailmalle?
Faktojen ja tunteiden suhde on tämän hetken poliittisen keskustelun kuuma peruna, ja toistuva ajatus on, että yhteisen faktapohjan puuttuminen tekee aidosta dialogista mahdotonta. Maailmalta löytyy kuitenkin myös esimerkkejä, jotka näyttävät suuntaa yhteistyölle eri ajattelutapojen välillä. Ecuadorin ja Bolivian luonnon oikeudet tunnustavat perustuslakiuudistukset ovat tästä hyvä esimerkki.
Escazún sopimuksen täytäntöönpano käynnistää Latinalaisen Amerikan ja Karibian mutkaisen tien kohti ympäristödemokratiaa
Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välinen Escazún sopimus astuu voimaan vuoden 2021 alussa. Kuusi vuotta kestäneiden neuvotteluiden tuloksena vuonna 2018 syntynyt sopimus on ainutlaatuinen ja merkittävä alueellinen ihmisoikeussopimus
Perussa kolme presidenttiä viikon aikana – uutta perustuslakia vaaditaan
Perulla on ollut neljä presidenttiä viimeisen neljän vuoden sisällä. Pitkittynyt poliittinen kriisi liittyy presidentin ja kongressin väliseen valtakamppailuun.
Diego Maradona – jaettu suru ikonin menehtymisestä mursi Argentiinan pandemiarajoitukset ja paljasti yhteiskunnan syvät haavat
Jalkapallolegenda Diego Armando Maradona menehtyi 25.11. ja jätti Argentiinan suremaan menetettyä sankariaan.
Biden voitti, mutta Trump ei tappiotaan aio hyväksyä – Suomen on selvitettävä Yhdysvaltain intressinsä presidentistä riippumatta
Yhdysvaltain politiikan heiluriliike jatkuu tulevaisuudessakin, mutta maan ulkopolitiikassa maailman muutos vaikuttaa presidenttiä enemmän.
Yhdysvaltain vaalit – Osa IV: Amerikankuubalaiset ja koventunut Kuuba-politiikka ovat republikaanien valttikortti Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa
Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaaleissa latinot ovat äänestäjinä ratkaisevassa asemassa. Floridassa, vaalien vaa’ankieliosavaltiossa, amerikankuubalaiset muodostavat alueen suurimman hispaanisen väestöryhmän.
Yhdysvaltain vaalit – Osa III: Maailma odottaa Yhdysvaltain presidentinvaaleilta muutosta ulkopolitiikkaan, mutta koronapandemian keskellä äänestäjiä kiinnostavat terveys ja talous
Yhdysvaltain presidentinvaaleissa äänestetään suurvallan suunnasta ja tehdään päätöksiä, joiden vaikutukset tuntuvat ympäri maailmaa pörsseistä pakolaisleireille.
Yhdysvaltain vaalit – Osa II: Enemmistö väittää, vähemmistö voittaa? – Yhdysvaltain presidentinvaalit ratkaistaan kritiikistä huolimatta edelleen valitsijamiesvaaleilla
Yhdysvaltain presidentinvaalit on ratkaistu jo vuodesta 1788 alkaen Suomessakin aiemmin käytössä olleella valitsijamiesvaalitavalla. Lopullisen valinnan tekee kourallinen vaa’ankieliosavaltioita.
Yhdysvaltain vaalit – Osa I: Lähestyvät osavaltiotason vaalit ovat vuosikymmenen tärkeimmät – syynä ovat maan väestönlaskennan jälkeen päivitettävät vaalipiirit
Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä osavaltiotason vaaleissa valittavat edustajat pääsevät piirtämään vuonna 2021 maan kaikki vaalipiirit uusiksi meneillään olevan väestönlaskennan pohjalta.
Tuomari Ginsburgin kuolema tuo korkeimman oikeuden Yhdysvaltain vaalitaistelun keskiöön
Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari Ruth Bader Ginsburg elinaikanaan juhlittu ja kunnioitettu, mutta myös mielipiteitä jakanut henkilö. Ginsburgin poismeno lisää kierroksia syksyn presidenttipeliin.
Kriisin kääntöpuoli – Covid-19 ja Karibian voimannäyte
Karibian taloudellinen ja poliittinen haavoittuvuus on covid-19-pandemian myötä jälleen noussut puheenaiheeksi. Kriisin keskellä saarivaltiot etsivät nyt uutta normaalia, jonka perustana olisi kestävämpi tulevaisuus.
Kullan hinnan nousu vauhdittaa Amazonian tuhoa
Koronavuoden tuomat heilahtelut osakemarkkinoilla ovat lisänneet sijoittajien kiinnostusta kultaan. Kestävätkö Amazonian metsät ja alkuperäiskansat uutta kultakuumetta?
Pandemia vie Latinalaisen Amerikan miljoonilta venezuelalaissiirtolaisilta toivon paremmasta
Etelä-Amerikan maat painivat koronaviruksen aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten kanssa, mutta erityisen hauraassa asemassa ovat mantereen miljoonat kotimaansa jättäneet venezuelalaiset.
Globaalit väestötrendit – Osa II: Kuubalaisten ikääntyessä on suuri osa guatemalalaisista vasta saavuttamassa teini-ikää – Latinalaisen Amerikan ja Karibian väestökehitys kulkee eri tahtiin
Maailman väkiluku kasvaa jatkuvasti ja on vuonna 2020 arviolta 7,6 miljardia. Eri puolilla maailmaa eletään hyvin erilaisissa väestökehityksen vaiheissa: kun yhtäällä haetaan ratkaisuja ikääntymisen haasteisiin, tavoitellaan toisaalla toiveikkaana nuoren väestön mahdollistamaa talouskasvua. Köyhyys, poliittiset kriisit, taloudellinen epätasa-arvo ja muuttoliikkeet vaikuttavat osaltaan eriäviin väestötrendeihin.
Paraná-joen voima: onko Paraguaysta Latinalaisen Amerikan energiantuotannon edelläkävijäksi?
Pienen Paraguayn pitkän aikavälin tavoite on profiloitua Etelä-Amerikan energiatuotannon keskukseksi.
Kansainvälinen koronakatsaus: covid-19 näkyy Brasilian faveloissa, meksikolaisilla toreilla ja algerialaisessa kansanliikkeessä
The Ulkopolitistin koronaviruskatsaus kurkistaa viidelle mantereelle ja kertoo, millaisiin toimiin covid-19:n hillitsemiseksi on eri puolilla maailmaa ryhdytty. Katsaus raottaa myös ikkunan pandemian synnyttämiin ilmiöihin Lähi-idästä Pohjois-Amerikkaan.
Yhdysvaltain “mallivähemmistössä” muhii piilevä poliittinen voima
Yhdysvaltain presidentinvaalien alla jokainen ehdokas yrittää houkutella puolelleen vähemmistöjen ääniä. Harva kuitenkaan kiinnittää vielä huomiota aasialaisamerikkalaisiin – pieneen ja poliittisesti passiiviseen, mutta nopeimmin kasvavaan etniseen ryhmään. Donald Trumpin aikakaudella demokraateilla olisi paljon voitettavaa aasialaisväestön aktivoimisessa.
Trumpin johdolla sosialismia vastaan
Yhdysvaltojen konservatiivit kokoontuivat helmikuun lopulla vuotuiseen CPAC-konferenssiin. CPAC valmisteli konservatiiveja vuoden 2020 vaalitaistoon ja osoitti, kuinka vakiintunut asema presidentti Donald Trumpilla on konservatiivisen liikkeen sisällä ja miten hän on muokannut konservatiivista sanomaa presidenttiytensä aikana.
Tiedustelupalveluteknoa, Instagram-vaikuttaja Kotus ja vaikka mitä muuta – katso The Ulkopolitistin viihdetärpit
Kaipaatko uutta katsottavaa ja haluat samalla sivistää itseäsi? Kiinnostaako turkkilainen räppi, hakkereista kertova draamasarja tai kaipaatko Narcos-sarjan tilalle uutta katsottavaa? The Ulkopolitistin toimitussihteerit esittelevät parhaimmat viihdetärpit omalta seuranta-alueelta kansan iloksi!
Kanada lupaa YK:n julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista osaksi lainsäädäntöään
Kanadan historia alkuperäiskansojen kanssa on synkkä, mutta sovintoprosessissa on otettu jo useita askelia. Seuraavaksi hallitus on luvannut esittää parlamentille lakialoitteen, joka toisi YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen (UNDRIP) osaksi maan lainsäädäntöä.
Amazonin palaessa Bolsonaron hallitus tasapainoili skandaalien ja uudistusten välillä
Vuoden ajan Brasilian presidenttinä toimineen Jair Messias Bolsonaron hallitus sai viime joulukuussa hyvän arvosanan vain alle kolmannekselta kansasta. Bolsonaron ensimmäisen vuoden aikana maailmallakin huomiota herättäneiden puheenvuorojen lisäksi kauteen on mahtunut myös uudistuksia, niin hyvässä kuin pahassa.
Warren, Biden ja Buttigieg nousussa – Yhdysvalloissa presidenttiehdokkaiden kampanjat nousevat ja kuolevat medianäkyvyyden myötä
Demokraattien kärkiehdokkaat pyrkivät maksimoimaan medianäkyvyytensä määrän puolueen esivaaleissa, sillä medianäkyvyys ja kannatus kulkevat käsi kädessä. Näkyvyydellä on poikkeuksellisen suuri merkitys Yhdysvaltojen kaltaisessa vaalijärjestelmässä, jossa on pystyttävä tekemään omasta nimestään tunnettu koko liittovaltiossa ja saamaan riittävästi osavaltiokohtaisia valitsijamiehiä taakseen ehdokkuuden varmistamiseksi.
Etelä-Amerikan supervaalikausi – osa IV: Valta vaihtui Boliviassa, Argentiinassa ja Uruguayssa
Boliviassa, Argentiinassa ja Uruguayssa äänestettiin loka- ja marraskuussa 2019. The Ulkopolitist taustoitti kunkin maan tilannetta ennen vaaleja. Kaikissa maissa politiikka on kääntymässä uuteen suuntaan. Alueen tämänhetkiset levottomuudet sekä oikeiston vahvistuva asema tulevat määrittämään tulevien hallitusten politiikkaa.
Kansainvälinen ilmastokokous COP25 siirtyi Brasiliasta Chilen kautta Espanjaan – ilmastonmuutos jää Etelä-Amerikassa muiden ongelmien jalkoihin
Tekstin toinen kirjoittaja Viliina Kaikkonen on valmistunut St Andrewsin yliopistosta pääaineena...
Taiwan vai Kiina? Tunnustamispolitiikka tärkeässä roolissa karille ajautuneessa Nicaraguan kanavahankkeessa
Kiinan pyrkimys saada Nicaragua vaihtamaan tunnustuksensa Taiwanista Kiinaan ei riittänyt varmistamaan kiistellyn kanavaprojektin valmistumista.
Chilen levottomuudet paljastavat, hallitaanko maata järjellä vai voimalla
Siitä lähtien, kun demokratia palautettiin Chileen vuonna 1990, maa on tunnettu suhteellisen...
Etelä-Amerikan supervaalikausi – Osa III: Vasemmisto pitää pintansa Uruguayssa
Uruguayssa vasemmistokoalitio Frente Amplio saattaa joutua luovuttamaan presidentinpalatsin avaimet 15 vuoden valtakauden jälkeen. Koalitio kuitenkin taistelee mantereen poliittisia virtauksia vastaan ja säilynee parlamentin suurimpana puolueena. Uusi populistinen konservatiivipuolue Cabildo Abierto saattaa järjestää vaalien suurimman yllätyksen ja murtaa vanhan järjestyksen.
Etelä-Amerikan supervaalikausi – Osa II: Palaako Argentiina peronismiin?
Presidentti Mauricio Macrin kausi on päättymässä surullisissa merkeissä, kun Argentiina äänestää uudesta presidentistä 27. lokakuuta.
Kanadan vaalit tuottamassa vähemmistöhallituksen
Liberaalit ja konservatiivit ovat rinta rinnan mielipidemittauksissa kaksi päivää ennen Kanadan vaaleja. Kampanjointia ovat leimanneet nykyistä pääministeriä Justin Trudeauta ympäröivät kohut.
Etelä-Amerikan supervaalikausi – Osa I: Bolivian vaaleissa puhutaan Evo Moralesista, Evo Moralesista ja Evo Moralesista
Evo Morales kampanjoi välttääkseen toisen kierroksen. Boliviassa pohditaan, voiko lähes 14 vuotta hallinnut presidentti jatkaa virassaan.
Valuuttojen geopolitiikka: dollarin dominanssi toimi euronkin innoittajana
Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa on määrittänyt dollarin mahtiasema maailmanpolitiikassa. Valuutalla on väliä: dollarin hegemonia on mahdollistanut poikkeuksellisen vaikutusvaltaisen amerikkalaisen ulkopolitiikan.
Perun poliittinen kriisi osoittaa, miten vaikeaa korruption kitkeminen on
Peru joutui viime viikon maanantaina erikoiseen tilanteeseen, kun presidentti Martín Vizcarra hajotti kongressin, minkä jälkeen oppositioenemmistöinen kongressi erotti hänet.
Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota pintaa syvemmältä – mitä kauppadata kertoo maiden välisistä tulleista?
Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan tuoksinassa tulleja ei suinkaan aseteta sattumanvaraisesti eri tuotteille, vaan toimet kohdistetaan tarkkaan harkitusti. Sillekin on syynsä, jos joitain tavararyhmiä jätetään toimien ulkopuolelle.
TV-sarja Invisible Heroes käsittelee Chilen kansallista traumaa: sotilasdiktatuurin aika jakaa maata edelleen
Invisible Heroes-sarja avaa kiinnostavalla tavalla Pinochetin sotilasdiktatuurin alkuaikaa 1970-luvun Chilessä. Sarja voi parhaimmillaan edesauttaa kansallisen trauman käsittelyä maassa, jossa muistamisen jakolinjat ovat edelleen syviä.
Nuoren mapuche-miehen kuolema kuohuttaa edelleen Chileä – valtion ja alkuperäiskansan väliselle konfliktille ei näy loppua
Chilessä mapuche-aktiivit vaativat oikeuksia metsäyhtiöiden puristuksiin joutuneeseen La Araucanían alueeseen. Nuoren mapuche-miehen surma on kiihdyttänyt valtion ja alkuperäiskansan konfliktin uudelle kierrokselle, joka puhututtaa yli puoli vuotta tapahtuminen jälkeenkin.
Podcast: Voiko kahdeksan vuotta Trumpia olla tosiasia?
Miten Muellerin pitkään odotettu raportti on vaikuttanut Trumpin suosioon ja onko se rikkonut padon demokraattisen puolueen voittokululle ensi vuoden presidentinvaaleja ajatellen?
Feministinen liike ja oikeistokonservatiivit Latinalaisessa Amerikassa, osa II: Arvokonservatiivit suvaitsevat sukupuolivähemmistöjä, eivät aborttia
Latinalainen Amerikka on ottanut askeleen oikealle. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet etenevät, mutta naisten oikeuksien parantaminen on edelleen hyvin hidasta vauraan pro life-liikkeen ja evankelistikristittyjen vedotessa Raamattuun, seksuaalietiikkaan ja perinteisiin arvoihin.
Feministinen liike ja oikeistokonservatiivit Latinalaisessa Amerikassa, osa I: Argentiinan “viherhuivit” nostavat aborttikeskustelun poliittisen agendan ytimeen
Feministiset liikkeet elävät Latinalaisessa Amerikassa uutta voimaantumisen kautta. Feministisen keskustelun ydinaiheina ovat naisiin kohdistuvan väkivallan lisäksi esimerkiksi abortin laillistaminen. Sosiaalinen media tarjoaa paitsi keinoja poliittiseen vaikuttamiseen myös helppokäyttöisen areenan purkaa pitkään kytenyttä tyytymättömyyttä sukupuolten väliseen epätasa-arvoon. Mantereen kääntyessä oikealle on valtionpäämiehille luotava painetta naisten oikeuksien edistämiseksi.
Andien Kennedy lähti ilman oikeudenkäyntiä – Odebrecht-skandaali määritti Alan Garcían perinnön
Perun entinen presidentti Alan García teki itsemurhan kotonaan keskiviikkona 17. huhtikuuta, kun poliisit tulivat noutamaan häntä korruptiokuulusteluja varten. García jätti ristiriitaisen poliittisen perinnön.
Oppikirjaesimerkkejä opportunismista – kurdit Yhdysvaltojen keppihevosena Lähi-idässä
Yhdysvaltojen kurdisuhteet ovat kautta historian perustuneet opportunismiin ja instrumentalismiin. Kurdien itsenäistymis- ja itsehallintopyrkimyksiä on tuettu silloin, kun ne ovat edistäneet Yhdysvalloille tärkeitä geopoliittisia intressejä Levantissa, ja vastustettu silloin, kun ne ovat uhanneet Yhdysvaltain liittolaisten suvereniteettia ja integriteettiä.
Skandaalien varjostama alkukausi ei saanut presidentti Bolsonaron valtaistuinta keikahtamaan
Tuoreen Brasilian presidentin alkutaipaleella on jo nähty yhden ministerin erottaminen, ja hallituksen kokoonpano on herättänyt huolta hallituksen militarisoinnista. Näyttää kuitenkin siltä, etteivät skandaalitkaan heikennä presidentin asemaa.
EU-viikko, osa 3: Amerikkalaisen populistivaikuttajan maailmanvalloitus vastatuulessa
Steve Bannon on kovalla työllä yrittänyt rakentaa ylikansallista äärioikeistolaista liikettä, jonka tarkoituksena on haastaa Euroopan valtaapitävät.
Venezuelan tilanne kärjistyi vain hiukan Nicolás Maduron virkaanastujaisten jälkeen – taustalla pitkään jatkunut valtakamppailu opposition kanssa
Venezuelan hallintokriisi kärjistyi 23. tammikuuta 2019, kun parlamentin puhemies Juan Guaidó julisti itsensä maan virkaa tekeväksi presidentiksi. Taustalla on monimutkainen tapahtumasarja diktatorisen Maduron ja opposition välillä, jonka myötä maassa on parhaillaan kahden presidentin lisäksi myös kaksi parlamenttia ja kaksi korkeinta oikeutta.
Öljyputkihanke syö Kanadan hallituksen ilmastopolitiikan uskottavuutta
2015 Kanadan tuore liberaalihallitus osallistui näkyvästi Pariisissa käytyihin ilmastoneuvotteluihin ja alkoi ajaa läpi koko maassa toimeenpantavaa hiilimaksua. Kolme vuotta myöhemmin Kanada laahaa pahasti jäljessä Pariisissa sovituista tavoitteista. Tämän lisäksi liittovaltio on päätynyt kyseenalaisen öljyputkihankkeen omistajaksi.
Podcast: Valeuutisia, populismia ja paskapuhetta – elämmekö totuudenjälkeistä aikaa?
Mitä tarkoitetaan totuudenjälkeisellä ajalla ja onko klikkien ja erilaisten kohujen perässä juokseminen itseisarvo, jolla mediatalot voivat selvitä tulevaisuudessa?
Michelle Obaman “Minun tarinani” kertoo vahvan naisen matkasta huipulle
Michelle Obaman elämäkerta on Yhdysvaltojen myydyin kirja tänä vuonna – eikä suotta. Kirja on rehellinen ja kaunistelematon kuvaus siitä, millaista on nousta mustana naisena Etelä-Chicagosta eliittikoulujen kautta Valkoiseen taloon.
G20-maiden johtajat kokoontuivat Buenos Airesissa – mielenosoitusten taustalla argentiinalaisten kauan kytenyt tyytymättömyys nykyhallitukseen
Marras-joulukuun vaihteen G20-huippukokous kuvastaa Argentiinan poliittista suunnanmuutosta. Maan aktiivinen ulko- ja talouspolitiikka on otettu talouskriisin pyörteissä vastaan kaksijakoisin tunnelmin.
Meksikon uusi presidentti astui virkaansa – onko López Obrador piinkova populisti vai vähäosaisten sankari?
Meksikon tuoreelta presidentiltä toivotaan muutosta. Lähikuukaudet näyttävät, hallitseeko AMLO populistisesti, vai saako hän käännettyä väkivallan ja korruption syövyttämän maan kurssia.
Trump ylsi vierastasuriin
Yhdysvaltain välivaalien lopputulos oli tasapeli, joka tarjosi molemmille puolueille aihetta sekä tyytyväisyyteen että tyytymättömyyteen. Republikaanien lähtöasetelma oli kuitenkin demokraatteja haasteellisempi, ja lopputulos lisännee heidän toivoaan seuraavien presidentinvaalien suhteen.
Äärimmilleen ääripäistynyt maa – Yhdysvalloissa käydään vaalitaistoon hyökkäysasemista
Valtaapitävät republikaanit ja opposition demokraatit ottavat toisistaan mittaa huomisen välivaaleissa, joissa arvioidaan Yhdysvaltain politiikan uskottavuus ja yhteiskunnan yhtenäisyys.
Äärioikeistolainen Jair Bolsonaro ohjaa kahtiajakautunutta Brasiliaa kohti tuntematonta
Oikeistolainen Jair Bolsonaro valittiin sunnuntaina Brasilian seuraavaksi presidentiksi selvin lukemin. Viimeistään Bolsonaron valinnan myötä Brasilia on liittynyt tiiviisti osaksi Latinalaisen Amerikan kasvavaa oikeistohallitusten joukkoa.
Kanada sallii kannabiksen käytön – mitä kansainvälisiä vaikutuksia laillistamisella on?
Kanadassa kannabiksen viihdekäyttö on laillista 17.10. alkaen. The Ulkopolitist esittää vastaukset kolmeen kysymykseen laillistamisen kansainvälisistä vaikutuksista.
Amerikkalaiset äänestävät myös länsiliittouman tulevaisuudesta
Yhdysvaltain kongressivaalien merkitys ei rajaudu maan sisäpoliittisiin kamppailuihin. Vaalien tuloksella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös maan ulkopolitiittiselle suunnalle ja sitä kautta koko kansainväliselle yhteisölle.
Bolivia hävisi rajakiistan Haagissa, mutta Evo Morales ei voi enää luovuttaa
Bolivian presidentti Evo Moralesin uhkarohkea manööveri kansainvälisen oikeuden ristiaallokossa epäonnistui surkeasti, kun Bolivia ei saanut haluamaansa ratkaisua Atacaman rajakiistaan Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa. Bolivian unelma merestä kariutui, ja oppositio on vetämässä Moralesia kölin alta. Puhaltavatko Chilen ja Bolivian suhteissa uudet tuulet ensi vuoden vaalien jälkeen?
Pohjois-Amerikan uusi vapaakauppasopimus lupaa aurinkoisempia aikoja Kanadan ja Yhdysvaltojen välisiin suhteisiin
Yhdysvallat ja Kanada pääsivät sunnuntaina 30. syyskuuta sopuun vuodesta 1994 asti voimassa olleen Nafta-sopimuksen päivittämisestä. Yli vuoden kestäneet neuvottelut ovat aiheuttaneet säröjä maiden välisiin suhteisiin, mutta vapaakaupan jatkon varmistuminen antaa hyvät edellytykset yhteistyön elpymiselle kohti entistä tasoa.
Brasilian presidentinvaalit ovat repineet kansan kahtia
Brasilian presidentinvaaleissa pelikentälle on astunut uusi tulokas, oikeistopopulistinen Jair Bolsonaro. Konservatiiviset arvot ovat nousseet vaalikampanjan kärkeen, mutta samalla Brasiliaan on syntynyt ennennäkemättömän voimakas vastaliike, jonka kantavana voimana ovat naiset.
Transatlanttinen kauppa karikurssilla – laskelmoitu soijapapuepisodi oli torjuntavoitto
Kesäkuun alussa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin teräs- ja alumiinitullit aiheuttivat huolta transatlanttisesta kauppasodasta. Vaikka Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin yhteistyötä määrittää voimakas keskinäinen riippuvuus, kauppasuhteen viimeaikainen kehitys on sisältänyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Bolivian unelma merestä – Chilen ja Bolivian vuosisatainen rajakiista etenee Haagin tuomioistuimessa
Bolivia pitää pääsyä Tyynellemerelle vielä 130 vuoden sisämaasaarron jälkeenkin kansallisena elinehtona eikä aio antaa periksi vaatimuksistaan. Chile on vuoden 2010 jälkeen kaivautunut yhä syvemmälle poteroonsa.
Perun Odebrecht-korruptiopaljastukset ovat hyväksi demokratialle
Presidenttien korruptio-oikeudenkäynnit ovat edelleen kesken, eikä tuomioita ole vielä annettu. Odebrechtin entisten työntekijöiden tunnustukset ja ilmi tulleet todisteet ovat kuitenkin sen verran raskauttavia, että eturivin poliitikkojen tuleva vankilatuomio näyttää vääjäämättömältä.
Yhdysvaltojen eristäytyessä Latinalaisesta Amerikasta Kiina rientää täyttämään tyhjiön
Latinalainen Amerikka on ollut Yhdysvaltain geopoliittista etupiiriä jo 1800-luvulta lähtien, mutta nyt “takapihalle” on ilmaantunut uusi ja voimakas toimija: Kiina.
“Nos están matando” – naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntyminen on aktivoinut kansalaisyhteiskunnan Latinalaisessa Amerikassa
Femicidiot koskettavat käytännössä koko Latinalaista Amerikkaa, mutta aktiivinen kansalaisyhteiskunta sekä orastavat toimet viranomaisten taholta parantavat mahdollisuuksia puuttua sukupuolisidonnaiseen väkivaltaan.
Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota uhkaa
Yhdysvallat on pidemmän aikaa kokenut keskusjohtoisen Kiinan pelaavan kansainvälisessä kaupassa eri pelisäännöillä kuin muut valtiot. Samaan aikaan maailmantalouden voimakaksikon välinen kilpailu johtajuudesta tulevaisuuden teknologioiden, kuten tekoälyn ja viidennen sukupolven langattomien tiedonsiirtojärjestelmien (5G), kanssa on kiristynyt.
Amerikkojen suuri huumesirkus – Osa III: Käyttö
Mitä huumeita kaksoismantereella käytetään ja kenen toimesta? Millaisia seurauksia käytöllä on? Entä miten käyttöön liittyviä ongelmia on pyritty ratkaisemaan?
Amerikkojen suuri huumesirkus – Osa II: Kuljetus
Huumeiden kuljetusreittejä Amerikan kaksoismantereella ohjaavat lukuisat järjestäytyneet kansainväliset rikollisverkostot. Ne ovat pääroolissa The Ulkopolitistin “huumetrilogian” toisessa osassa, jossa valotetaan rikollisjärjestöjen maailmalle ulottuvia huumeiden salakuljetusreittejä ja toimintatapoja Amerikoissa.
Podcast: Latinalaisen Amerikan huumesirkus
The Ulkopolitist sukeltaa huumetuotannon ja salakuljetusreittien piinkovaan alamaailmaan Latinalaisessa Amerikassa.
Amerikkojen suuri huumesirkus – Osa I: valmistus
Huumausaineiden ympärillä pyörii Amerikan mantereella valtava transnationaalinen bisnes, joka on kuitenkin huomattavasti monisyisempi kuin mitä ensi näkemältä voisi olettaa. The Ulkopolitist perehtyy tarkemmin aiheeseen nyt alkavassa kolmiosaisessa kirjoitussarjassa.
Aktivisti Santiago Maldonadon kuolintapaus ravistelee Argentiinaa kuukausien jälkeenkin
Lokakuun 17. päivänä Etelä-Argentiinassa virtaavasta Chubut-joesta löytyi ruumis. Se kuului Santiago Maldonado -nimiselle nuorukaiselle, jonka katoamistapaus ehti dominoida maan pääuutisia kaksi ja puoli kuukautta. Samalla kun Maldonadon kohtalon arvoitusta yhä selvitellään, tapaus ehti kertaheitolla repiä auki argentiinalaisen yhteiskunnan syvimmät haavat.
Ydinasekeskustelu oikeisiin kehyksiin
Professori Stefan Forssin mukaan suurin ongelma ydinaseriisunnalle on Venäjän ydinasepolitiikan muuttuminen ja pitkään kestänyt raju ydinasevarustelu.
Trump saattaa räjäyttää koko Naftan
Yhdysvaltain ja Meksikon lähtökohdat ja tavoitteet vapaakauppasopimus Naftan uudelleenneuvotteluissa eroavat monilta osin, samoin kuin se miten Nafta on tähän asti maihin vaikuttanut. Parhaimmillaan uudelleenneuvottelut tarjoavat väylän sopimuksen päivittämiseen tälle vuosituhannelle. Pahimmillaan neuvottelijat ajautuvat umpikujaan ja koko sopimus hajoaa.
Latinalaisessa Amerikassa eletään maailman väkivaltaisimmissa kaupungeissa – Miksi väkivallan kitkemisessä toistuvasti epäonnistutaan?
Latinalaiselle Amerikalle tyypillinen väkivalta keskittyy ennen kaikkea kaupunkeihin, joissa se linkittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja huumekauppaan ollen usein hyvinkin näkyvää ja raakaa.
Meksikon maanjäristys: Kansalaisten solidaarisuus voitti jälleen kankean hallinnon
Kansalaisyhteiskunta toimi aktiivisesti Meksikon syyskuisen maanjäristyksen pelastustöissä. On vielä epäselvää, miten järistys ja sen jälkeiset tapahtumat vaikuttavat maan yhteiskunnalliseen suuntaan.
Trumpia äänestäneet saivat kaaosta ja yllätyksiä, eivät uudistuksia
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on historiallisen epäsuosittu, ja hänen kautensa ei ole vakuuttanut. Trump voi kuitenkin aina syyttää kongressia ja sen republikaanijohtoa heikoista tuloksista.
Essee: Suurvaltapolitiikan laadulliset erot ja Euroopan turvallisuus
Venäjän ei löydä paikkaa eurooppalaisessa turvallisuusjärjestyksessä, ennen kuin se oppii harjoittamaan legitiimiä suurvaltapolitiikkaa.
Kääntääkö kansainvälisen kaupan takuumies Yhdysvallat selän omalle luomukselleen?
Trumpilla tuskin on poliittista pääomaa kääntää Yhdysvaltojen kauppapolitiikka päälaelleen.
Peña Nieton valtakaudesta on tulossa pettymys
Meksikon presidentiksi vuonna 2012 valitun Enrique Peña Nieton valtakaudesta on alun hehkutuksen jälkeen tulossa mahalasku.
Orjakaupasta nykypäivään – Yaa Gyasin romaani on konfliktien, valtarakenteiden ja epäoikeudenmukaisuuden jäljillä
Gyasin kenties tärkein vahvuus on kyky nostaa niitä ääniä ja historioita esiin, jotka liian usein jäävät joko kokonaan pois tai tulevat ulkoa käsin kerrotuiksi.
Kommentti: Trumpin askel tuntemattomaan Syyriassa
Toissa yönä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti määränneensä ohjusiskun Syyriaan...
Trumpin kauppapolitiikan takuumies Peter Navarro on kovan luokan Kiina-alarmisti
Valkoisen talon kansallisen kauppaneuvoston johtajan Peter Navarron maalailemat Kiina-uhkakuvat eivät lupaa hyvää kahden maailman suurimman talouden välisille suhteille.
Suurvaltapolitiikan salarakkaat – Yhdysvaltojen ja Taiwanin välinen kumppanuus
Kiinan ja Taiwanin väliset jännitteet ovat yksi palanen Etelä-Kiinan merellä käynnissä olevassa pelissä, jossa Kiina koettelee naapuriensa sietokykyjen rajoja pyrkiessään kasvattamaan vaikutuspiiriään.
Kuinka käy Keski-Amerikan? Katsaus sisällissotien jälkeiseen demokratisaatioprosessiin
Monella Keski-Amerikan maalla on takanaan synkkä historia. Viimeaikaiset askeleet demokratian suuntaan ovat olleet varovaisia.
Brasilian vuosi “täydellisessä myrskyssä” – matka talouskriisistä virkasyytteeseen
Etelä-Amerikan suurvalta Brasilia rypee poliittisessa ja taloudellisessa kriisissä.
Trumpin toiminta lisää terrorismin uhkaa Yhdysvalloissa
Trumpin hallinnon terrorisminvastainen tekee siitä, entistä houkuttelevamman kohteen terrorismille.
Kommentti: Kuka on Trumpin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja H.R. McMaster?
Mikä on asiantuntijapiireissä arvostusta nauttivan, mutta politiikassa tuntemattomamman H.R. McMasterin tausta?
Obaman vuodet: toivon lähettiläästä kuoriutui kylmäpäinen realisti
Hanna Harrison arvioi Barack Obaman poliittista perintöä, joka ei suinkaan ole yksiselitteinen.
Mitä “Amerikka ensin” merkitsee Suomelle?
Miten Donald Trump vaikuttaa Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan ja kuinka Yhdysvaltain uuden hallinnon kanssa kannattaa menetellä?
Kommentti: James Mattis – Sotatantereelta Trumpin kabinettiin
Millainen mies on nimittäjänsä kanssa olennaisistakin seikoista eri mieltä oleva Yhdysvaltain uusi puolustusministeri?
Trumpia etsimässä
Minkälainen mies on yhdysvaltain 45. presidentti Donald Trump? Ilkka Tiensuu arvioi Laura ja Saska Saarikosken Trump-kirjan.
Turvatakuiden tulevaisuus ja Yhdysvaltain rooli Euroopan puolustuksessa
Donald Trumpin astuessa Yhdysvaltain presidentin virkaan Euroopassa on syytä kysyä, voiko Yhdysvaltain rooliin Euroopan puolustuksessa enää luottaa.
Yhdysvalloilla on jo rajamuuri – sen nimi on Meksiko
Meksikoa koskettavassa siirtolaisuuskeskustelussa huomio keskittyy hyvin usein maan pohjoisrajaan....
Kommentti: Rex Tillerson varmistui Trumpin ulkoministeriksi – kuka hän on?
Öljy-yhtiö ExxonMobilin toimitusjohtaja Rex Tillerson on varmistunut Donald Trumpin uudeksi...
Trump Tower – Uuden ajan turvallisuuspoliittinen ratkaisu Suomelle
Itsenäisyyspäiviä juhlitaan usein riehakkaimmin valtioiden nuoruudessa, kun saavutettu...
Aasia Trumpin kaudella – Osa 2: Syrjäyttääkö pragmatismi roisit vaalipuheet?
Yhdysvaltain presidenttinä aloittavan Donald Trumpin ulkopoliittinen retoriikka on herättänyt...
Aasia Trumpin kaudella – Osa 1: “Pivotin” perintö ja tulevaisuus
Yhdysvaltain presidenttinä aloittavan Donald Trumpin ulkopoliittinen retoriikka on herättänyt...
Tosielämän Selina Meyerit eli mitä USA:n varapresidentit tekevät?
Yhdysvaltain presidentinvaalit henkilöityvät aina pääpuolueiden ehdokkaisiin, mutta tänä vuonna...
Oikeuden toteutuminen on kestävän rauhan perusta
Vaikuttavassa viimevuotisessa draamaelokuvassa Der Staat gegen Fritz Bauer saksanjuutalainen...
Presidentti Trump – syyt ja seuraukset
Huolimatta siitä, että Yhdysvaltojen presidentinvaalin ääntenlaskua ei ole vielä saatu päätökseen...
Clinton vai Trump? 10 osavaltiota ratkaisee kisan
Yhdysvaltain presidentinvaalien kaartuessa loppusuoralle gallupjohtoa pitää edelleen Hillary...
Puolueiden kahtiajako ei ole uusi ilmiö Yhdysvalloissa
Marraskuun 8. päivänä 1994 republikaanit juhlivat Yhdysvalloissa. GOP oli ottanut Newt Gingrichin...
Yhdysvaltain presidentinvaaleissa kamppaillaan naisen paikasta
Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2016 naiseudesta on tullut vaaliase. Sen lisäksi, että...
Mitä ihmettä TTIP-neuvotteluissa tapahtuu?
Jos neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) ratkaistaisiin...
Clinton vs. Trump – ensimmäisen kohtaamisen jälkilöylyt
Yhdysvaltain presidentinvaalien ensimmäinen vaaliväittely Donald Trumpin ja Hillary Clintonin...
VIERASKYNÄ: Onko Trump kuin Nixon?
Elmo Rissanen opiskelee European Studies -maisteriohjelmassa Helsingin yliopiston...
VIERASKYNÄ: Suomen Nato-jäsenyyden vaikutus Euroopan ja Venäjän turvallisuusongelman ratkaisuun
Huhtikuussa julkaistu Nato-selvitys pyrki antamaan Nato-keskustelulle asiantuntevan viitekehyksen, selvityksen heikoin anti oli kuitenkin Venäjän aiheuttaman uhan tarkempi arviointi ja analyysi siitä, millä tavalla Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaisi ei vain Suomeen, vaan laajemmin Venäjän ja Euroopan suhteiden pidempiaikaiseen kehitykseen. Näitä kahta kysymystä lähemmin tarkasteltaessa, herää kolmas kysymys: Heikentäisikö Suomen Nato-jäsenyys mahdollisuutta luoda sääntöihin ja yhteisiin instituutioihin perustuva turvallisuusjärjestys Euroopan ja Venäjän välille?
Kirja-arvio: Washington ja Moskova napit vastakkain
Yhdysvaltalainen raskaan sarjan Venäjä-tutkija Robert Legvold on kirjoittanut pari vuotta sitten...
Puoli vuotta Pariisin ilmastosopimusta – missä mennään?
Pariisin ilmastosopimus solmittiin puoli vuotta sitten, 12.12.2015. Sopimus avattiin...
Yksityisyyden suoja ulkopolitiikan välineenä
Yksityisyyden suoja voidaan lukea niiden ilmiöiden joukkoon, jotka internet on mullistanut täysin....
Ohjuspuolustus Euroopassa
Topias Uotila on turvallisuuspolitiikan ja sotataidon harrastaja sekä aktiivinen reserviläinen....
TTIP voi kaatua erimielisyyksiin investointisuojasta
Ei ollut sattumaa, että huhtikuun lopulle sijoittuivat sekä Obaman vierailu Euroopassa että EU:n...
Boris, Brexit ja kadonneen suvereniteetin metsästys
Lähteä vaiko eikö lähteä Euroopan unionista? Brittiäänestäjät pääsevät ratkaisemaan tämän pulman...
Kotitekoista ulkopolitiikan sameutta
Peräsin tammikuun kirjoituksessani konkretiaa suomalaiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun....
Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaat ottavat etäisyyttä vapaakauppaan
Vanha politiikan totuus kuuluu, että niin on kuin näyttää. Pohjimmiltaan jokaisen yksilön intuitio...
Älä äänestä naista – USA:n vaalien sukupuolittuneisuudesta
Hillary tekstaa. (Texts from Hillary) “Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta...
Putinin pääkopan maailmanpoliittinen merkitys
Kansainvälisten suhteiden määräävimpiä piirteitä on sen tavaton inhimillisyys. Valtiojohtajat ovat...
Ilmastoskeptisyys – erittäin vaarallinen uskomus?
Aarne Granlund on ilmastonmuutokseen ja energiapolitiikkaan erikoistunut opiskelija Helsingin...
Haitin vaikeat vaalit
Tammikuun 12. päivänä tuli kuusi vuotta täyteen Haitin tuhoisasta maanjäristyksestä, jossa yli...
Helmikuussa hegemoniaan? Katsaus Yhdysvaltain esivaalijärjestelmään ja -asetelmiin
Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaalit alkavat tänään Iowan vaalikokouksilla jo yli...
Yksinpurjehdus vai kaksintaistelu? Johdatus demokraattien esivaalikilpaan
Yhdysvaltain demokraattisen puolueen lähenevät esivaalit ovat viimeisen puolen vuoden aikana...
VIERASKYNÄ: Uusi Trudeau, uusi Kanadan tulevaisuus
Davin Leivonen on suomalaiskanadalainen poliitikan tutkimuksen kandidaatti Toronton yliopistosta....
Supervalta – ja Suomi
Yhdysvaltain suhteellisen globaalin aseman lasku, ja ”muiden nousu” on ollut varsinkin populäärien...
VIERASKYNÄ: Yhdysvaltain armeija tuhosi sairaalan
Niklas Saxén on valtiotieteiden maisteri ja on erikoistunut rauhan- ja konfliktintutkimukseen. Hän...
Avautuuko vai sulkeutuuko kansainvälinen talous?
Me ihmiset näemme historian helposti enemmän tai vähemmän lineaarisena prosessina. Kehitys...
TTIP: Sääntöjä vai sääntely-yhteistyötä?
Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin väliset neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja...
Savusumu ulkopoliittisena dilemmana
Indonesiasta on tullut siellä riehuvien turvesoiden ja metsien palojen johdosta vuoden pahin...
Donald contra mundum: Johdatus republikaanien esivaalitaistoon, osa 3
Tämä on kolmas ja viimeinen osa republikaanien esivaaliasetelmia ruotivasta kirjoituksesta....
Sisäpiiriä ja outsidereita: Johdatus republikaanien esivaalitaistoon, osa 2
Tämä on toinen osa Yhdysvaltain republikaanisen puolueen esivaaliasetelmia ja -ehdokkaita...
A house divided? Johdatus republikaanien esivaalitaistoon, osa 1
Poliittisten henkilövalintojen vastine Oscar-gaalalle tai Super Bowlille, Yhdysvaltain...
Kirchner, Putin, ja sananvapaus Argentiinassa
Venäläisten kansanlaulujen taitaja on kihartanut otsalleen kuusi symmetristä valkoista korkkiruuvia. Hän laulaa kameralle Katjušaa Buenos Airesissa. Ensimmäisen säkeen jälkeen laulajan ääni nousee niin korkealle, että se muuttuu...
Pääministeri Modi USA:ssa – mitä jäi käteen?
Intian pääministeri Narendra Modi vieraili jo toista kertaa reilun vuoden kestäneen...
TPP:n valmistuminen kirittää Euroopan unionia
Yhdysvallat ja 11 muuta Tyynenmeren valtiota ovat saavuttaneet poliittisen sovun Trans-Pacifc...
Mitä Suomessa tulisi ymmärtää Itämeren turvallisuustilanteesta?
Foreign Policy julkaisi 18. syyskuuta artikkelin siitä, miten Yhdysvaltain puolustusministeriö...
Syyrian kriisi ja suurvaltasuhteet
Presidentti Sauli Niinistö toivoi Syyrian kriisiin viitaten suurvaltojen lähentyvän toisiaan. Yhteinen nimittäjä hänen mukaansa voisi löytyä vihollisuuksista ISIS:ä vastaan. Venäjän lisääntyvä sotilaallinen läsnäolo Syyriassa...
Yhdysvaltain korkein sotilasjohto vaihtuu
”Tunnen Joen ja luotan häneen” sanoo Yhdysvaltain Presidentti Barack Obama Valkoisen talon...
Donald Trump, amerikkalainen populismi ja Eurooppa
”Health care! We are going to fix it!” Yhdysvaltalaisen republikaanien presidenttiehdokkaan Donald...
Jeremy Corbynin ulkopolitiikka
Britannian työväenpuolueen yllättävä puheenjohtajakisa lähestyy loppusuoraa. Labourin sisäinen...
Pettikö länsi lupauksensa?
Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola kirjoitti osuvasti Helsingin Sanomien kolumnissaan, että ”Venäjän ja EU:n suhteiden kriisin yksi uhri on historia”. Venäjällä historia on valjastettu vahvaksi...
Haaste kylmän sodan jälkeiselle Euroopalle
Euroopan turvallisuusjärjestyksen on sanottu olevan kriisissä johtuen Venäjän voimapolitiikasta....
VIERASKYNÄ: Iranin ydinneuvotteluista tulikin presidentin ja kongressin sota
Tarja Cronberg toimii Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) Euroopan turvallisuusohjelmassa. Ennen siirtymistään SIPRI:in hän on ollut mm. Euroopan parlamentin jäsen ja Euroopan parlamentin Iran...
Voihan optio!
Keväällä pitäjien koulukeskusten liikuntasalit ja auditoriot täyttyvät toisaalta politiikasta kiinnostuneesta väestä ja toisaalta Arkadianmäelle haikailevista kansanedustajaehdokkaista. Läpi tasavallan ehdokkailta tentataan...
Suomen ja Baltian EU-turvatakuut
Iltalehden pääkirjoitus 24.1.2015 on huomionarvoinen paitsi sattumanvaraisen historiallisten anekdoottien käytön niin myös siinä esitetyn Baltian maiden ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa koskevan pohdinnan takia. Ei sen...
Lentääkö vai eikö lentää?
Helsingin Sanomat tiputti sunnuntainumerossaan 18. tammikuuta pienoisen ulko- ja...
Vieraskynä: Yhdysvaltalaiset saappaat ja Lähi-idän kamara
Antti Paronen toimii tutkijaupseerina Maanpuolustuskorkeakoulussa.Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on esittänyt tavoitteekseen tuhota Islamilaiseksi valtioksi itseään kutsuvan ryhmittymän. Tämän tavoitteen saavuttamiseen...
Korvatunturin ulkopoliittinen malli
Kuva: Timo Newton-Syms / Flickr. Joulun kunniaksi The Ulkopolitist kävi juttureissulla Lapissa ja...
Presidentin uusi kylmä sota
Onko maailma lännen ja Venäjän vastakkainasettelun myötä uuden kylmän sodan partaalla? Tätä pelkää...
The Ulkopolitist kohtalon kolmiossa
The Ulkopolitist järjesti historiansa ensimmäisen paneelikeskustelun 2. joulukuuta. Paikkana oli...
VIERASKYNÄ: TTIP:n merkitys on globaali
TTIP-neuvottelut ovat pitkän Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen taloudellisen lähentymisen ja tunnustelun huipentuma. Sinänsä ajatus transatlanttisesta kaupankäynnin ympärille muotoutuvasta allianssista ei ole uusi, sillä...
Pohjolan turvallisuus Norjasta katsoen
Suomalaiset vertaavat itseään yleensä Ruotsiin. Oli kyseessä sitten euroviisumenestys, lihapullat tai ulkopolitiikka. Itämeren turvallisuustilanteen yleinen kiristyminen Ukrainan kriisin seurauksena on saanut Suomen...
Isiksen vastainen koalitio ja Syyrian sisällissota
Syyskuun alussa Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry yhdessä puolustusministeri Chuck Hagelin kanssa julisti kansainvälisen koalition synnyn, jonka tehtävänä on Islamilaisen valtion uhkan heikentäminen ja tuhoaminen. Noin...
Nato Walesissa: susia vai lampaita?
kuva: Paul Shaw (flickr) Viime viikolla Walesissa pidetyn Naton huippukokouksen asialistalla ei...
Walt, Mearsheimer ja Ukrainan kriisin syyt
”Sotiiko Venäjä Ukrainassa, ja jos kyllä niin millä perusteilla? Jos ei, niin ketkä makaavat tuoreissa haudoissa?” kysyi venäläisen laatulehti Vedemostin pääkirjoitus eilen 27. elokuuta. Kriisin syventyessä...
Verinen pääsiäinen toivoa täynnä
Pääsiäinen, tuo mämmin ja pajunkissojen keväinen juhla! Virpomista, varpomista, noitia, trulleja sekä pastorillinen europarlamentaarikko maalaamassa televisiolähetyksessä pääsiäismunia tietävä hymy huulillaan… Kuten monissa...
Natoilua ja satuilua
Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu velloo entistä vahvempana, ja mielipiteiden kirjo on varsin laaja. Ukrainan tilanne on ollut kaikkien huulilla. Valtavirtaa edustanee Venäjän toimiin kielteisesti ja...
Riitaisuutta ilmassa Itä-Kiinan merellä
Viime kuun lopulla Kiina teki rohkean, jopa röyhkeän siirron Itä-Kiinan meren merialuekiistassa. Se julisti yksipuolisesti Itä-Kiinan merelle ilmapuolustusalueen, joka ulottuu jopa 300 meripeninkulmaa (noin 500 kilometriä)...
Vieraskynä: Aseista ja kokaiinista
Niklas Saxén on työskennellyt vuoden Kolumbiassa humanitaarisena työntekijänä. Artikkeli edustaa...
Pelkoa ja inhoa Riadissa
Viime sunnuntainen alustava sopu P5+1:n ja Iranin välillä ydinkiistan ratkaisemiseksi seuraavan 6–12 kuukauden aikana on saanut Lähi-idässä vaihtelevan vastaanoton. Toistaiseksi sovun puolelle ovat asettuneet muun muassa...
Tanskalainen Nato-konsensus
Tanskalaisella ja suomalaisella ulkopoliittisella keskustelulla on mielenkiintoinen yhtymäkohta. Molemmissa maissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivoista vallitsee laaja-alainen konsensus, halu olla keikuttamatta pientä...
Pohjoismainen puolustusyhteistyö Tanskasta katsoen
Suomessa idea pohjoismaisen yhteistyön kokonaisvaltaisesta syventämisestä nauttii laajaa...
Transatlanttinen side säilyy vahvana
Transatlanttisen suhteen toimivuudella on ollut lähtemätön vaikutus maailmanpolitiikkaan. Yhdysvaltain Euroopalle antamat turvatakuut ovat olleet mahdollistamassa integraatioprosessia, joka on yskähtelyistään huolimatta...
Pohjois-Atlantin arvouhka?
Maailma muuttuu, Suomen turvallisuuspoliittiset väännöt eivät. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen vanha liittoutumisteema on jälleen noussut esille. Se, että Nato-jäsenyys kummittelee yhä eräänä vaihtoehtona, ei ole missään...
Vieraskynä: Amerikkalainen kuva Venäjästä ja uusi poliittinen mielikuvitus
Susanna Hast, YTT, on vieraileva tutkija Genevessä IHEID:ssä ja kumppani Aleksanteri-instituutin huippuyksikössä (Venäjän modernisaation valinnat). Venäjään liittyvä mielikuvitus on pahasti jämähtänyt kolmenkymmenen vuoden...
Pakottava(n) diplomatian tarve
Edellisessä postauksessaan kollegani Mies ulkosuomalainen on aivan oikeassa. Diplomatia-keskeinen Syyria-politiikka on optimaalisin tapa hakea ratkaisua Syyrian tilanteeseen – ellei länsimaiden tarkoituksena sitten ole...
Ajatuksia lennokki-iskuista ja niistä käydystä keskustelusta
Vaikka Yhdysvaltain suorittamista lennokki-iskuista on usein uutisoitu, ne ovat herättäneet Suomessa vähänlaisesti keskustelua. Aihe ei tietysti ole ollut kovin läheinen tai relevantti Suomelle, mutta toisaalta...
Quo Vadis, Pax Americana?
Barack Obama vannoi sunnuntaina 21. tammikuuta toisen kauden virkavalansa. Monet kommentaattorit uskovat Obaman keskittyvän seuraavan neljän vuoden aikana ulkopolitiikkaan. Tämä johtuu amerikkalaisen poliittisen kentän syvästä...
Ydinkoekieltosopimus: Obaman perintö ydinaseettoman maailman tavoittelulle?
Vuodesta 1945 vuoteen 1996, jolloin YK:n yleiskokous hyväksyi CTBT:n eli...
Pitkät jäähyväiset: Yhdysvaltain etääntyvä rooli Lähi-idän politiikassa
Kaskun mukaan Gazan kiivaiden taisteluiden aikana tuoreeltaan uudelleenvalittu Yhdysvaltojen...
Yhdysvaltain vaalit ovat ohi – ei muuta kuin 2016-spekulaatiot käyntiin!
Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat tältä erää ohi, mutta masennukseen ei ole aihetta. Kahden vuoden kuluttua äänestetään taas kaikista edustajainhuoneen jäsenistä ja kolmasosasta senaattoreista. Jos tällaiset pienemmän luokan...
Yhdysvaltojen ”uusi” presidentti ja Suomi
Eilen käytiin kiistatta tämän vuoden kansainvälispoliittisesti merkittävimmät vaalit. Voittajaksi...
Bengazin isku ja Libyan turvallisuus
Syyskuun 11. terrori-iskujen muistopäivänä Libya palasi parrasvaloihin kun Bengazissa sijaitsevaa Yhdysvaltain konsulaattia vastaan suoritettiin mitä ilmeisemmin koordinoitu hyökkäys, joka vaati maan suurlähettilään J....
Senkaku/Diaoyu-saaret: Valtapolitiikka, nationalismi ja historian tulkinnat Itä-Kiinan merellä
Viime viikkoina Toyotalla ajaminen ja sushi-ravintolassa syöminen ei ole ollut Kiinassa in. Vihaiset kansanjoukot ovat piirittäneet Japanin lähetystöä Pekingissä ja tuhonneet japanilaisten omaisuutta ympäri maata. Tuorein...
Occupy-liikkeen suuri tuloeroilluusio
Vuoden 2011 loppupuolella maailmanlaajuiseksi ilmiöksi levinnyt Occupy-liike nosti tuloerojen kasvun ja taloudellisen tasa-arvon näkyvästi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vaikka liike onkin rakenteeltaan hajanainen eikä...
Mallia menneestä: Kamppailu Egyptistä
On hyvin hankala kirjoittaa ajankohtaisesti Egyptistä, kun joka viikko tuntuu tapahtuvan jotain...
Vieraskynä: Suurvaltapolitiikkaa Intian valtamerellä
Matti Pesu on kansainvälisen politiikan opiskelija Tampereen yliopistossa. Matti kirjoittaa samaan...
Lennokit vastatuulessa
Miehittämättömät lennokit ovat olleet osa Yhdysvaltain terrorisminvastaista sotaa pian jo vuosikymmenen: ensimmäinen isku Pakistanissa tehtiin tiettävästi vuonna 2004. Kuitenkin vasta Obaman presidenttiyden aikana...
Zhdanov, Ustinov ja Makarov?
Venäjän asevoimien komentaja kenraali Nikolai Makarov esitti keskiviikkoissa puheessa Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa kovaa kriitiikkiä Naton, EU:n ja pohjoismaiden puolustusyhteistyökehityksistä ja näki Suomen...
Chicago, Suomi ja Naton vaikea tulevaisuus
Viikko sitten maanantaina päättyi Chicagossa kaksipäiväinen Naton huippukokous, joka oli jälleen kerran (totta kai) Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin mukaan ’menestys’. Kokouksen päättävässä...
Kiina, Filippiinit ja selkkaus merillä
”Lähde elämäsi saaristoristeilylle!”, they said…”Nauti auringosta ja...
Eri mieltä: Iran, Israel, USA ja vastahegemoninen analyysi
Johannes Hautaviita kirjoitti aikaisemmin tässä kuussa Suomen Kuvalehden Eri mieltä -blogissa...
The Ulkopolitistin haastattelussa Ville Niinistö
The Ulkopolitist haastatteli huhtikuun lopulla Vihreiden puheenjohtajaa, ympäristöministeri Ville...
Vaaliseuranta: naiset ratkaisevat nämä vaalit – missä on Hillary?
War on women – sota naisia vastaan. Siinä termi, jolla republikaanien esivaalitaistoa on kuvailtu...
Kiina – nouseva asemahti?
Pitkään vaikutti siltä, että Kiinan nousu maailmanpolitiikan areenalle tapahtuisi rauhanomaisesti....
Vieraskynä: Tuskainen taival Valkoiseen taloon
Antti Kirkkala opiskelee yleistä valtio-oppia Helsingin yliopistossa. Republikaanien pitkään...
Vaalilii vaalilallaa — Yhdysvaltain vaalien väliraportti
USA:n presidentinvaalit lähestyvät, joten kaivakaa, hyvät lukijat, sipsit ja dipit esiin....
Ulkopolitiikan to do -lista: Niinistön 10 haastetta
Sunnuntaina 12.2.2012, julkaistiin Aamulehdessä The Ulkopolitistin avoin kirje tulevalle...
Tyynenmeren Vuosisata, Eurooppa ja Nato Revisited
UIkoministeri Erkki Tuomioja tapaamassa Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenia 23.1.2012. Kuva:...
Eurooppa, Nato, Suomi ja Tyynenmeren vuosisata
Äskettäisessä blogikirjoituksessaan Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Markus Ylimaa pohti Naton...
Yhdysvallat, Iran ja ydinase-impasse
Jännitteet Persianlahdella ovat olleet viime aikoina korkealla, ja vuodenvaihteen jälkeen ne ovat...
Neoliberalismi ja neorealismi Iranin ydinaseen varjossa
Vastikään ilmestynyt Ulkopolitiikka-lehden uusin numero sisälsi kirjoituksen Iranin ydinaseesta, ja kysyi, miksi Iranilla ei saisi olla ydinaseita. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen dosentti Stefan Forss...
Naton tulevaisuus
Suomalaista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua seuraamaton voisi luulla, että...
Oliko Harry Truman Euroopan integraation isä?
Euroopan integraation tarina alkaa useimmissa tekstikirjoissa vuodesta 1945; suuren sodan...
Yksimielistä keskustelua: presidentinvaalit ja Nato-keskustelu
Vaalipaneelien yleistyminen on varma merkki presidentinvaalien lähestymisestä. Asialla ovat olleet...
CIA:n vankilennot – tutkia vai ei?
Helsingin Sanomat julkaisi männäviikolla mielenkiintoisen selvityksen, jonka mukaan Ulkoministeriö...
Marko Maunula ja Gaddafin kuolema
Muammar Gaddafin äkillinen, vaikkei yllättävä, kuolema on nostattanut paljon keskustelua Libyan...
Pohdintaa Palestiinan tulevaisuudesta – Pitkä tie tunnustetuksi valtioksi ja kansainväliseen oikeuteen
Palestiinan tunnustaminen YK:ssa ei automaattisesti helpota Israelin sotarikosepäilyjen...
9/11
Eilen tuli kuluneeksi kymmenen vuotta syyskuun 11. päivän iskuista vuonna 2001. Kuvat World Trade...
Moravcsik Helsingissä: Eurooppa ja Yhdysvallat dominoivat 21. vuosisataa
Princetonin yliopiston professori, EU-integraatioteorioiden jumala (ja oopperakriitikko!) Andrew...
Kuinka Osama tapettiin
Vuoden 2011 merkittävimpiin tahtumiin lukeutuu pitkään jahdatun Osama bin Ladenin tapon. Al Qaedan johtajan ja keulakuvan kuolema puhutti myös Ulkopolitistissä. Pohdimme kuinka se vaikutti Al-Qaedaan operatiivisesti, tapon...
Kiinan kyberseikkailut ja valtapeli verkossa
Viime viikolla paljastui “maailman laajin verkkohyökkäysvyyhti”, jossa 72 eri organisaatiota on...
IR: vieläkin Amerikkalainen tieteenala?
Oh say does that star-spangled banner yet wave, over the tower of ivory and the home of...
Oh, Canada
Tänään vietetään Kanada-päivää – päivää jolloin juhlitaan Kanadan federaation syntyä lähes...
Presidentti Obama ei tiedä mikä vuosi on menossa
Westminster Abbeyssa toissa päivänä sattunut inhimillinen kömmähdys tuonee hieman lisävalaistusta...
Vallankumous laajenee
Lähi-idän vallankumouksellinen ilmapiiri on näemmä ylittänyt Välimeren ja rantautunut Espanjaan. Omanarvontunnon kaipuu on motivoinut 60,000 espanjalaista protestoimaan työttömyyttä ja talouden tilaa kaupungeissa kautta maan....
