The Europolitist -podcast: Yhdessä erikseen – mistä eurooppalaisuus on tehty?
The Europolitistin päätösjaksossa pohditaan, kuinka EU voisi ottaa näkyvämmin johtajuutta eurooppalaisten arvojen ja perusoikeuksien puolustamisessa.
Kategoria: Eurooppa
Uusimmat
Hajanaisuus tekee EU:sta heikon – ja se tekee määrätietoisesta komissiosta entistä tärkeämmän
Euroopan komissio on kasvattanut valtaansa aina manteretta ja maailmaa kohdanneiden kriisien myötä: isot ja yhteiset ongelmat ovat vaatineet isoja ja yhteisiä ratkaisuja.
The Europolitist -podcast: Pysyykö EU datatalouden kyydissä?
The Europolitistin kolmannessa jaksossa perehdytään EU:n digitaaliseen siirtymään ja sen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin muutoksiin vuoteen 2030 mennessä.
The Europolitist -podcast: Kestääkö EU:n kantti ilmastohätätilan edessä?
Europolitistin toisessa jaksossa analysoimme EU:n ilmastojohtajuuden kunnianhimoa ja unionin kykyä vastata aikamme suurimpaan haasteeseen.
Euroopan unioni rakentaa uutta ulkopolitiikan narratiivia suurvaltakamppailun nojalla – vuosi 2022 voi olla yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan käännekohta
Miten EU suhtautuu jatkossa turvallisuusuhkiin tai suurvaltoihin, kuten Yhdysvaltoihin ja Kiinaan? Uusi yhteisen ulkopolitiikan narratiivi on kehittymässä.
Unkarin oppositio pyrkii kaatamaan Orbánin konservatiivisuudella – oikeistolaista talouspolitiikkaa kannattava Péter Márki-Zay on valtion johdolle “susi lampaiden vaatteissa”
Unkarissa järjestettiin syys-lokakuussa opposition esivaalit, jotka edeltävät vuoden 2022 parlamenttivaaleja. Vaaleissa valittiin osa opposition ehdokkaista sekä opposition yhteinen pääministeriehdokas.
The Europolitist -podcast: Onko EU valmiina muuttuvaan globaaliin valtapeliin?
Europolitistin avausjaksossa sukellamme EU:n globaalin johtajuuden teemaan ja unionin ajankohtaisiin ulkopoliittisiin haasteisiin.
Oikeudet määräävät valtioita nyt ilmastotoimiin – ilmastoaktivismia tuomioistuimilta on silti turha odottaa
Kansalaiset ovat viime vuosina haastaneet valtioitaan oikeuteen hidastelusta ilmastotoimissa ja voittaneet. Tuomioistuimien valta on kuitenkin rajallinen.
Serbian ja Kosovon jännitteet – kiista autojen rekisterikilvistä viestii vaikeista rauhanneuvotteluista
Serbia siirsi syyskuun lopussa armeijan raskasta kalustoa Kosovon rajalle poliittisten jännitteiden kiristyttyä. Voimannäytös oli vastalause Kosovon määräykselle, joka kielsi serbialaisten rekisterikilpien käytön maan alueella.
EU on koko maailman Kalifornia, ja Brysselin säännöt ohjaavat maailmaa – mutta onko sillä väliä kriisien ja katastrofien maailmassa?
Kuva: Thijs ter Haar (CC BY 2.0) 1990-luvulla yhdysvaltalaiset politiikan tutkijat huomasivat,...
Demokratia pandemian kourissa – kansanvallan laatu heikkenee mutta luottamus siihen kasvaa
Miten koronarajoitukset ovat vaikuttaneet kansalaisten kokemukseen demokratian tasosta Euroopassa, ja mihin suuntaan demokratiakehitys on matkalla pandemian jälkimainingeissa?
Moottoriteille nopeusrajoitukset ja hiili-exit – Saksan ilmastopolitiikka hakee Merkelin jälkeistä suuntaansa
The Ulkopolitist pureutui merkittävimpien saksalaispuolueiden ehdotuksiin siitä, millaista ilmastopolitiikkaa EU:n kenties vaikutusvaltaisimmassa maassa tehdään syyskuun 26. päivän liittopäivävaalien jälkeen.
Koronatilinpäätös: kolme huomiota vallasta – valvova katse, säyseät ruumiit ja median luoma todellisuus
Koronapandemia ja sen hillitsemiseen tähtäävät toimet tarjoavat kurkistusikkunan toisinaan piilossa oleviin valtamekanismeihin. Myös median valta on korostunut korona-aikana – jopa siinä määrin, että voimme puhua historian ensimmäisestä mediapandemiasta.
Suomen kuntavaalit ovat kokoaan tärkeämmät – ainakin muuhun Eurooppaan verrattuna
Kuntavaaleissa äänestettävät asiat saattavat tuntua arkisilta ja itsestäänselviltä, mutta eurooppalaisessa mittakaavassa suomalaisilla kunnilla on harvinaiset valtuudet. Siinä missä muualla kuntavaalit voidaan tulkita luottamuslauseena tai protestina istuvalle hallitukselle, Suomen kuntavaaleissa on niin tärkeät kuntakohtaiset asiat ratkaistavana, että niitä tulisi analysoida omana, valtion politiikasta irrallisena ilmiönään.
Unkarilaisvähemmistön itsehallintotoiveet kiristävät Romanian ja Unkarin välejä – Unkarin rooli suunnannäyttäjänä alkaa hiipua, mutta taloudellinen tuki Transilvaniaan säilyy
Vaikka Romania on saavuttanut Unkarin monella mittarilla, Unkari tukee edelleen avokätisesti Transilvanian unkarilaisvähemmistöä. Transilvaniaan kuuluvan Székelymaan itsehallintokeskustelu on saanut Romanian entisen pääministerin jopa esittämään hirttouhkauksen asiaa edistäville henkilöille.
Essee: Ulos kaupunki- ja syrjäseutukuplien Euroopasta
Ero eurooppalaisten kaupunkien ja maaseudun erolla on noussut tärkeäksi poliittiseksi jakolinjaksi. Kaupungit ovat aina olleet riippuvaisia maaseudusta. Poliittisessa kielenkäytössä on kuitenkin enemmän luotu kuin kurottu umpeen kuilua syrjäseutujen ja kaupunkien välillä.
Essee: Oikeistoradikalismi on valtavirtaistunut Euroopassa – ja se on arvokas oppitunti yhteiskuntamme tilasta
Laitaoikeisto on saanut yhä enemmän hallitusvastuuta ympäri Eurooppaa. Oikeistoradikalismin valtavirtaistuminen ei ole kuitenkaan pelkkää puoluepolitiikkaa koskettava asia, vaan se muokkaa valtasuhteita paljon laajemmalla yhteiskunnallis-kulttuurisella tasolla esimerkiksi normalisoimalla syrjiviä puhetapoja, asenteita ja käytänteitä ja vaikuttamalla median agendaan ja siten julkiseen keskusteluun.
Puolan energiapolitiikka vihertyy, mutta hitaasti
Hiilestä luopuminen on Puolalle poliittisesti tulenarka prosessi.
Unkari on vaikea aihe suomalaiselle journalismille – kärjistykset heikentävät kokonaiskuvaa siitä, mitä EU:ssa tapahtuu pinnan alla
Unkaria käsittelevä suomalainen journalismi kaipaa harmaan sävyjä kuvatakseen maan tilannetta kattavasti.
Saksan supervaalivuosi huipentuu Euroopan uuden johtajan valintaan
Saksassa on käynnissä supervaalivuosi, kun suuri määrä valtaa vaihtuu käyttäjältä toiselle.
Pandemian jälkeen Suomen Ruotsi-suhde ei tule palaamaan entiselleen – Uusi normaali luo uusia mahdollisuuksia
Koronan aikana Suomen ja Ruotsin suhteet ovat puhuttaneet mediassa. Matkustusrajoitukset ja erot pandemian käsittelyssä ovat haastaneet maiden suhteita ainakin mediassa, mutta Ruotsi on näinä vaikeina aikoina osoittautunut Suomen stabiiliksi liittolaiseksi, mistä kielivät niin vientilukemat ja maiden kiihtyvä yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Erityisen tärkeää on panostaa ruotsalaisten ja suomalaisten lasten ja nuorten kykyyn oppia toistensa kulttuureista.
Kaakkois-Euroopassa salaliittoteoriat kielivät heikosta luottamuksesta instituutioihin
Kaakkois-Euroopassa koronaan liittyvät salaliittoteoriat ovat olleet yleisempiä kuin muualla Euroopassa. Tämä on yhdistetty julkisiin instituutioihin kohdistuvaan luottamuspulaan.
Uusi presidentti enteilee Kirgisialle taka-askelia oikeusvaltiokehityksen saralla
Kirgisian presidentinvaaleissa voiton vei ylivoimaisesti Sadyr Žaparov, jolla kansa soi samoissa vaaleissa myös entistä laajemmat valtaoikeudet. Žaparov on profiloitunut oppositiopolitiikassaan korruption kitkijänä, mutta tähän saakka verrattain demokraattinen Kirgisia saattaa lipsua demokraattisessa kehityksessä autoritaaristen naapurivaltioidensa tielle.
Uutisia tyhjiöstä – miksi eurooppalaiset tuntevat USA:n valitsijamiesjärjestelmän paremmin kuin naapurimaidensa vaalit
Vielä Euroopassa ei ole saavutettu eurooppalaista jaettua julkisuutta ja yleiseurooppalaista mediaa, vaikka naapurien politiikan olisi hyvä kiinnostaa. Eri maiden vaalien tulokset vaikuttavat suoraan muiden EU:n jäsenmaiden kansalaisten elämään.
EU:n velattomuus on Suomelle velkaakin suurempi ongelma
Keskustelu EU:n velkaantumisesta on ollut harhaanjohtavaa ja Suomen hallituksen negatiivinen kanta on Suomen pitkän ajan taloudellisten etujen vastainen.
Ruotsalaiset entistä kriittisempiä kiinalaisia investointeja kohtaan
Kiina on viime vuosina investoinut aiempaa enemmän Pohjoismaihin. Ruotsissa investointien luvut ovat merkittäviä myös eurooppalaisessa mittakaavassa. Investointeihin aiemmin liittynyt optimismi on muuttunut kuitenkin Ruotsissa kasvavaksi huoleksi siitä, että investointien mukana tulee Ruotsin kansallista turvallisuutta heikentäviä riskejä.
Eurooppa kurottaa ilmastotavoitteisiinsa vedyn avulla
Euroopan unioni on asettanut vetyyn paljon odotuksia ilmastonmuutoksen torjunnan ja energiaomavaraisuuden vauhdittajana. Tämä toistaiseksi marginaalinen energiamuoto vaikuttaakin välttämättömältä osalta tulevaisuuden energiajärjestelmää, jossa lähes kaikki ilmastopäästöt on poistettava.
Kommentti: EU:hun tähtäävä Moldova koettelee Venäjän malttia ja omaa yhtenäisyyttään
Moldovassa tapahtui marraskuussa 2020 historiaa, kun maan presidentiksi valittiin länsimielinen, EU-jäsenyyttä kannattava 48-vuotias Maia Sandu. Tämä on merkittävä muutos, koska Venäjä on saanut Moldovasta viime vuosina läheisen yhteistyökumppanin. Muutoksella voi olla kauas ulottuvia vaikutuksia Itä-Euroopan turvallisuuteen.
Liike Nytistä Ukrainan presidenttiin: eurooppalaisen julkimopopulismin nousu ja tuho
Keskustalainen julkimopopulismi on 2000-lukulainen eurooppalainen ilmiö, josta Suomikaan ei ole jäänyt osattomaksi. Italian Viiden tähden liike on saanut verrokkinsa Puolasta, Ukrainasta, Bulgariasta ja Suomestakin. Ilmiö on kuitenkin sulautumassa osaksi poliittista järjestelmää ilman, että sitä olisi keretty analysoida ideologiana ja poliittisena liikkeenä.
Espanjan monarkian shakkimatti – korruptiota, norsunmetsästystä ja muita tapoja tahrata hovin maine
Espanjan kruunu on kulkenut 2010-luvulla skandaalista toiseen – kyselyiden perusteella Felipe VI:n johtama kruunu nauttii Euroopan monarkioiden alhaisinta kannatusta. Kansalaisten äänenpainot monarkiaa kohtaan ovat koventuneet kohujen seurauksena. Näin ollen perimysjärjestyksessä seuraavana olevan prinsessa Leonorin ei kannata vielä sovitella kruunua päähänsä, varsinkaan mikäli esiin nousee lisää todisteita kuningasperheen vallan väärinkäytöksistä. Tasavallasta haaveilevien tiellä on kuitenkin lukuisia esteitä.
Keski-Aasian demokratian saareke kiepsahti katolleen yhdessä yössä – mitä Kirgisiassa tapahtuu?
Kirgisiassa korona, korruptio, talousongelmat, väärinkäytökset vaaleissa sekä lunastamattomat lupaukset oikeusvaltion rakentamisesta ovat saaneet väen kaduille protestoimaan ja opposition kamppailemaan vallasta.
Hyvästi kivihiili – Itävallan ja Ruotsin esimerkit osoittavat, että hyppy uusiutuvan energiantuotannon suuntaan kannattaa
Hiilivoimasta ollaan luopumassa ympäri Eurooppaa. Vaikka Suomella ei ole Ruotsin ja Itävallan kaltaista vesivoimapotentiaalia, hiilettömyyttä kohti ponnistetaan varsin hyvistä lähtökohdista.
EU yrittää rakentaa Ukrainassa samoille demokratian perustuksille, joita Venäjä eniten nakertaa
Resilienssi on viime vuosina nostettu Euroopan unionin ulkopolitiikan kulmakiveksi, mutta kysymykseksi jää, kuinka hyvin se toimii vientituotteena.
Ranska pyrkii vaikuttamaan Libanoniin kepilllä ja porkkanalla – presidentti Macron esiintyi lohduttajana satamaräjähdyksen jälkeisessä Beirutissa
Ranska on ottanut aktiivisen roolin Libanonissa Beirutin tuhoisan satamaräjähdyksen jälkeen. Presidentti Emmanuel Macron on tuonut toivoa kansalle, kun kiukku maan omaa poliittista eliittiä kohtaan on yltynyt. Kävellessään kansalaisten parissa vierailullaan Libanonissa Macron lupasi, että hän on tavallisen kansalaisten puolella. Samalla Macronin koettiin tekevän yhteistyötä korruptoituneen johdon kanssa, tukevan nykyistä sektariaanista järjestelmää ja näin ollen pettävän libanonilaisille antamansa lupauksen.
Kun yritykset haastavat valtiot oikeuteen: Ovatko sijoitussuojasopimukset vaaraksi demokratialle?
Kansainvälinen välimiesmenettely takaa yrityksille harvinaisen vapauden nostaa kanteita valtioita vastaan. Sijoitussopimusten epätarkkuudet, välimiesten ristiriitaiset tulkinnat sekä prosessin ennalta-arvaamattomuus ovat luoneet epävarmuutta menetelmän toimivuudesta.
Venäjä pyrkii avaruuden suurvallaksi 2020-luvulla
Venäjän heinäkuussa suorittama uudenlaisen avaruusteknologian testi nostatti kansainvälistä huolta. Onko maa kiinnostunut hyödyntämään avaruutta sotatarkoituksiin?
Itäeurooppalaisia kilohintaan – huoli maatalouden kausityöläisistä sivuuttaa keskustelun työehdoista ja Euroopan keskinäisestä tasa-arvosta
Itä-Euroopan edullinen kausityövoima oli huhti-toukokuun taitteessa näkyvästi otsikoissa Suomessa, kun Ukraina esti kansalaisiaan lähtemästä maatalouden kausitöihin. Ilmiön laajempi tarkastelu osoittaa sen olevan osa euroopanlaajuista ongelmaa huoltovarmuuden ja ihmisoikeuksien suhteesta.
EU:n kansainväliset ilmastotoimet vaativat huolellista suunnittelua
Euroopan komissio haluaa sitoa kaikki EU:n tulevat lakialoitteet tukemaan ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Ilman huolellista suunnittelua komission pyrkimykset kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen voivat kuitenkin tuottaa jopa päinvastaisia lopputuloksia.
Puolan koronavaalit ja presidentti Dudan perintö – riitoja opposition ja EU:n kanssa
Puolalaisten oli tarkoitus äänestää presidentinvaaleissa sunnuntaina 10.5. Vaalien mitätöinti ja uusien vaalien järjestäminen tarjoavat oppositiolle mahdollisuuden uuden vaalistrategian muodostamiseen.
Eurooppalaisuus on yhtä kuin euro on yhtä kuin roomalaishellenistinen historia – The Ulkopolitist murskaa 6 Eurooppa-myyttiä
The Ulkopolitist tarkastelee vuoden eurobarometrin avulla, miltä eurooppalaisuus näyttäytyy tilastojen valossa. Vaikka EU on aikansa suurimman kriisin edessä, antavat eurooppalaisten asenteet luottoa tulevaan.
Globaalit väestötrendit – Osa I: Väestökato yhdistää itäisen Euroopan maita – mistä olisi maastamuuton pysäyttäjäksi?
Neliosaisessa sarjassa tarkastellaan väestökehityksen erityispiirteitä Itä-Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, Aasiassa sekä Afrikassa. Sarjan ensimmäinen osa käsittelee Itä-Euroopan väestökatoa edistävää maastamuuttoa sekä pohtii, miten alueen väestökehitys liittyy oikeistopopulismin nousuun.
Brexitissä Britannia heittää ulos myös eurooppalaiset ihmisoikeudet
Britannian ihmisoikeuslainsäädännön perusta on vuonna 1998 säädetty ihmisoikeuslaki. Lailla tuotiin Euroopan ihmisoikeussopimus osaksi Britannian kansallista lainsäädäntöä. Brittiläisten poliitikkojen ja erityisesti konservatiivipuolueen yhteiselo lain kanssa on ollut alusta asti vaikeaa.
Nationalismin sietämätön keveys: Lega Nordin matka aluepuolueesta koko Italian suosituimmaksi
Italian nationalistinen Lega oli vielä vuosituhanteen vaihteessa paikallispuolue, joka ajoi Pohjois-Italian etua Rooman teknokraatteja vastaan. Uudet viholliset Brysselistä löytänyt puolue on tullut kauas vuodesta 1996, jolloin se epäonnistuneesti yritti julistaa itsenäisyyden Pohjois-Italialle.
Järjestys sen olla pitää! Mitä Saksan löylyhuoneet kertovat maan kulttuurista?
Ensimmäiset saunat Saksassa olivat antiikin roomalaisten seurusteluhuoneita, mutta toisen maailmansodan jälkeen suomalaistyyppiset saunat ovat yleistyneet maassa nopeasti. Saksalainen saunakulttuuri eroaa kuitenkin merkittävästi omastamme.
Koronaviruksella ja ilmastokriisillä on paljon yhteistä – ilmastonmuutoksen torjunta ei saa unohtua koronakriisin keskellä
Epidemiat ja ilmastonmuutos ovat siinä mielessä samanlaisia, että runsaasta tutkimustiedosta huolimatta on mahdotonta täysin tarkasti ennustaa, milloin luonnon kestokyky ylittyy. Päättäjien hidas reagointi koronaviruksen kohdalla antaakin oppitunnin ilmastopolitiikan haasteista.
Pysäyttääkö koronavirus ilmastonmuutoksen?
Koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin torjunta on laittanut maailmantalouden seisahduksiin, mikä on saanut ihmiset pohtimaan sen vaikutuksia ja yhtymäkohtia ilmastonmuutokseen. Vaikka molemmat ovat ihmishengille vaarallisia, globaaleja ongelmia, vertaus unohtaa ilmastonmuutoksen luonteen pitkäaikaisena, kumuloituvana vitsauksena.
Kansainvälinen koronakatsaus: covid-19 näkyy Brasilian faveloissa, meksikolaisilla toreilla ja algerialaisessa kansanliikkeessä
The Ulkopolitistin koronaviruskatsaus kurkistaa viidelle mantereelle ja kertoo, millaisiin toimiin covid-19:n hillitsemiseksi on eri puolilla maailmaa ryhdytty. Katsaus raottaa myös ikkunan pandemian synnyttämiin ilmiöihin Lähi-idästä Pohjois-Amerikkaan.
Puolueet vaihtuvat, mutta kirkko pysyy – uskonnon valta Romaniassa on säilynyt muutoksen keskellä
Romanialaisten 2010-luvun aikana vahvistunut tyytymättömyys poliittiseen järjestelmään on vienyt kansalaiset kaduille ja poliitikot vaihtoon, mutta maan ortodoksinen kirkko on pitänyt asemansa. Kirkko haluaa määrittää kansallisuutta näkyvästi jatkossakin.
Uusi Jugoslavia vai portti EU:hun – Onko Balkanin mini-Schengenistä EU-jäsenyyteen johtavaksi projektiksi?
Serbia, Albania ja Pohjois-Makedonia ovat suunnitelleet ”mini-Schengeniksi” nimitettyä tulliliittoa, joka toteuttaisi EU:n perusperiaatteet maiden alueilla. Projekti voisi toimia valmistautumisena täyteen EU-jäsenyyteen.
Kapina tai sukupuutto – Elokapina-nimellä Suomeen rantautunut Extinction Rebellion vaatii välitöntä ratkaisua ilmastokriisiin
Extinction Rebellion vaatii päättäjiä toimimaan nykyistä nopeammin ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Liike pitää kansalaistottelemattomuutta perusteltuna keinona huomion herättämiseen. Osa verkoston käyttämistä keinoista on väkivallattomuudesta huolimatta laittomia.
Tiedustelupalveluteknoa, Instagram-vaikuttaja Kotus ja vaikka mitä muuta – katso The Ulkopolitistin viihdetärpit
Kaipaatko uutta katsottavaa ja haluat samalla sivistää itseäsi? Kiinnostaako turkkilainen räppi, hakkereista kertova draamasarja tai kaipaatko Narcos-sarjan tilalle uutta katsottavaa? The Ulkopolitistin toimitussihteerit esittelevät parhaimmat viihdetärpit omalta seuranta-alueelta kansan iloksi!
Kommentti: Näin Euroopan globaali rooli muuttuu Brexitin jälkeen
Vuosia jatkuneet Brexit-neuvottelut eivät peloista huolimatta lamaannuttaneet EU:n toimintakykyä maailmanpolitiikassa. Brexit on Euroopan unionille uusi mahdollisuus kirkastaa ääntään, tavoitteitaan ja toimijuuttaan maailmanpolitiikan kentällä.
Ukrainan (epä)todelliset rajat
Ukrainassa nähdyt liennytyksen eleet eivät tarkoita, että konflikti olisi lähempänä ratkaisua. Sota on tuonut ukrainalaisia yhteen mutta myös syventänyt jakolinjoja.
Kommentti: Lopultakin ulkona – mitä brexitin jälkeen on odotettavissa?
Vuodesta 2016 seuraajia koukuttanut brexit-saaga on tullut ainakin nimellisesti tiensä päähän. Hiljaisissa tunnelmissa sujunut ero selittyy osittain sillä, että brittimedian huomio on siirtynyt jo mielenkiintoisempiin haasteisiin.
Euroopan komissiolla edessään vaikea muttei toivoton kausi – mitä kompromisseja jäsenmailta sopii odottaa?
Uuden Euroopan komission ohjelma pyrkii sovittamaan yhteen tavoitteita kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta kilpailukykyisempään talouteen ja EU:n globaalin vaikutusvallan vahvistamiseen.
Hädän hetkellä Eurooppa rakoilee: 2020 on ilmastopolitiikan vuosi
Euroopan parlamentti julisti marraskuun viimeisellä viikolla ilmastohätätilan alkaneeksi ja vaati päätöslauselmassaan Euroopan komissiota varmistamaan, että kaikki Euroopan unionin lainsäädäntö- ja budjettiehdotukset ovat linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteen kanssa. Sopimuksen tavoitteena on pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä.
Essee: Euroopan laitaoikeisto haastaa identitäärisellä geopolitiikalla EU:n ulkopoliittista linjaa
Euroopan unionin jäsenten ulkopolitiikkaa on viimeiset vuosikymmenet hallinnut yhteistyötä yli kilpailun painottava liberalismiväritteinen katsantokanta. Kevään eurovaaleissa toistaiseksi parhaimman tuloksensa tehnyt laitaoikeisto on muun muassa geopolitiikasta ammentavalla ulkopoliittisella katsannollaan kuitenkin noussut haastamaan nykyisen järjestyksen.
Unkari ja Trianonin perintö – sadan vuoden takainen rauhansopimus vaikuttaa yhä itäisen Keski-Euroopan geopolitiikkaan
Unkarin hallitus on julistanut vuoden 2020 kansallisen yhteenkuuluvuuden vuodeksi. Tätä varten Budapest aikoo muun muassa tukea monin tavoin Unkarin aapurimaissa eläviä merkittäviä unkarilaisvähemmistöjä.
Arktiset tulevaisuudet:
Miksi Euroopan unioni on kiinnostunut Arktiksesta ja mitä se tavoittelee pohjoisessa?
Euroopan unionin kiinnostus pohjoisia napa-alueita kohtaan on kasvamaan päin. Kyseistä muutosta voidaan pitää lukuisten syiden summana, mutta keskeisimpinä tekijöinä esille nousevat ilmastoasiat, talousnäkymät ja EU:n halu kasvaa merkittävänä kansainvälisenä vaikuttajana.
Ruotsi edisti ilmastonmuutoksen ankkurointia YK:n turvallisuusneuvoston agendalle
Ilmastonmuutos on turvallisuusuhka, josta olisi tärkeä puhua niissä pöydissä, joissa globaalista turvallisuudesta päätetään. Miten Ruotsi onnistui nostamaan ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä turvallisuusuhkia YK:n turvallisuusneuvoston agendalle?
Mafiosot, milleniaalit ja Mäyrä-Dan – vähemmistöpop manele kulkee Romaniassa kohusta toiseen ja kielii romanien huonosta asemasta
Romanimiesten perinteisesti esittämä manele yhdistetään voimakkaasti niin romanivähemmistöön kuin Romanian alamaailmaan. Kansainvälisen kiinnostuksen sekä romanialaisnuorten nostalgian takia maassa käydään nyt keskustelua siitä, voiko sorretun vähemmistön esittämä musiikkityyli sittenkin olla sosiaalisesti hyväksyttävää.
Brexit: kuka kukin on?
Tuki- ja vihollisverkostojen ymmärtäminen alkaa olla täysipäiväinen työ brexitin seuraajilla. The Ulkopolitist kokosi brexitiä valmistelevat keskeisimmät henkilöt. Vai pitäisikö sanoa: pelaajat?
Puolan parlamenttivaalien voitto menossa taas nationalisteille
Puolan parlamenttivaalit järjestetään tulevana sunnuntaina. Suurin mielenkiinto kohdistuu siihen, onnistuuko Laki ja oikeus -puolue saavuttamaan edellisten vaalien tapaan enemmistön parlamentin paikoista.
Saksin osavaltiovaalit osoittavat politiikan pirstaloitumisen rantautuneen Saksaankin
Oikeisto-vasemmistoakselin murtumista eurooppalaisessa politiikassa on povattu jo vuosikymmenien ajan. Saksalaisen Saksin osavaltion syyskuussa käytyjen aluevaalien tulos kielii murroksen ulottuvan itäsaksalaisista pikkukaupungeista pian Berliiniin asti.
YK:n yleiskokouksen puheenjohtajana olisi toivottavaa nähdä useammin naisia
Vain harva nainen on noussut YK:n keskeisen neuvotteluelimen yleiskokouksen johtoon. Tehtävässä olisi hienoa nähdä useammin naisia jo pelkästään tasa-arvon nimissä, mutta myös esimerkiksi siksi, että naisten johtajuustaitoja on arvioitu tutkimuksissa miesten taitoja paremmiksi.
Sirpaleiden Eurooppa – kuinka ymmärtää Euroopan nykytilaa
Poliittisen kartan polarisoituminen on yleiseurooppalainen ilmiö. Eurooppa on täynnä äänestäjiä, jotka elinolosuhteistaan huolimatta voivat äänestää populistien puolesta tai heitä vastaan.
Kommentti: EU:n uusi Keski-Aasian strategia on edeltäjäänsä konkreettisempi
EU tavoittelee Keski-Aasiassa ennen kaikkea alueellista turvallisuutta ja demokratian lisäämistä, kun taas Keski-Aasian maat ovat kiinnostuneita lisäämään omaa legitimiteettiään kansainvälisen yhteisön silmissä.
Kommentti: Uusi hallitus suhtautuu edellistä avoimemmin Euroopan integraation syventämiseen
Tulevan hallituksen EU-linjaus korostaa Suomen omaa aktiivisuutta ja myönteistä suhtautumista Euroopan integraatioon. Hallitusohjelmassa esille nousevat muun muassa tasa-arvokysymykset ja ilmastoteot.
Pitkät kihlajaiset – Georgian Nato-taival on kestänyt yli 20 vuotta eikä loppua näy lähitulevaisuudessa
Georgia on kulkenut Nato-jäsenyyttä kohti yli kaksikymmentä vuotta, ja tie kohti puolustusliittoa on vakaa, mutta vastassa on jyrkkä ylämäki. Viidennes Georgian maa-alueesta on miehitetty, liiton sisäisten epäilijöiden rintama pysyy ja kiertotietä Nato-jäsenyydelle ei ole tiedossa.
Analyysi: Miten tulkita eurovaalien tulosta ja mitä konkreettisia vaikutuksia sillä on?
Vastavalitulla Euroopan parlamentilla on edessään vaikea kausi. Oikean laidan euroskeptikoilla ja vasemmistoblokilla on vain vähän yhteistä. Jotkin vasemmistoryhmät ja osa euroskeptistä oikeistoa saattavat myötäillä Venäjän ulkopolitiikkaa.
Podcast: Eurovaalit brexitin varjossa
Virittäydy eurovaalien tunnelmaan kuuntelemalla huippuasiantuntijoiden näkemykset Euroopan Unionia kohtaavista haasteista.
Kirja-arvio: Euroopan porteilla
Anna-Kaisa Hiltusen teos toimii hyvänä historiikkina ja aikalaiskuvauksena Eurooppaan suuntautuvasta siirtolaisuudesta. Teoksesta on johdettavissa selkeitä päätelmiä EU:n turvapaikkapolitiikan kipupisteistä.
EU-viikko, osa 4: Viisi vuotta vallan kahvassa – Mistä muistamme Junckerin EU-komission?
Junckerin komissio tullaan muistamaan Brexit-neuvotteluista, mutta myös epäonnistumisesta unionin yhteisen maahanmuuttopolitiikan luomisessa.
Konservatiivinen EKRE piirtää Viron puoluekartan uusiksi
Veikko Jarmala on Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija, jonka...
EU-viikko, osa 3: Amerikkalaisen populistivaikuttajan maailmanvalloitus vastatuulessa
Steve Bannon on kovalla työllä yrittänyt rakentaa ylikansallista äärioikeistolaista liikettä, jonka tarkoituksena on haastaa Euroopan valtaapitävät.
EU-viikko, osa 2: EU:n strategisen autonomian puolustusulottuvuuden syventäminen vaatii Saksan ja Ranskan välistä vaihtokauppaa
EU:n tavoitteena olevan strategisen autonomian edistäminen vaatii unionin kahden vaikutusvaltaisimman jäsenmaan Saksan ja Ranskan välistä vaihtokauppaa, joka linkittäisi talouden ja puolustuksen alat yhteen.
EU-viikko, osa 1: Kärkiehdokasmenettely uhkaa jäädä yhden kauden erikoisuudeksi
EU-komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker uhkaa jäädä poliittisen myllerryksen vuoksi historian ainoaksi kärkiehdokaspuheenjohtajaksi.
Kansankodin vähemmistöjen tilanteessa yhä paljon parannettavaa
Ruotsin hampaattomaksi arvosteltua vähemmistölakia uudistettiin vuoden 2019 alussa. Nyt on aika toimia, jotta vähemmistöjen kielet ja kulttuurit säilyisivät vastaisuudessa.
Italian hallitus vastaan Macron – mistä Ranskan ja Italian välisessä diplomaattisessa selkkauksessa on kyse?
Kahden EU-perustajavaltion välinen kiista ehti eskaloitua Ranskan suurlähettilään vetämiseen Italiasta.
Podcast: Brexit ja eurovaalit edessä, vallassa pian uusi komissio – mitä Euroopassa tapahtuu? Vieraana Alex Stubb
Euroopan unionin tilaa ja asemaa kansainvälisen politiikan näyttämöllä perkaa Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb.
Serbia ja Kosovo puntaroivat kiistanalaista sovintoratkaisua 20 vuotta sodan jälkeen
Viime keväisen huhun mukaan Serbia harkitsisi Kosovon itsenäisyyden tunnustamista, jos Kosovo luovuttaisi maan pohjoiset serbienemmistöiset alueet Serbialle.
Keltaliivinen katujen kansanrintama on laaja mutta hahmoton
Keltaliiviprotestien etulinjassa eivät marssi ammattiliitot, vaan unohdetun Ranskan periferian järjestäytymätön kansanjoukko, kirjoittaa Juho Takkunen sunnuntain vieraskynässä.
Onko aika kypsä vaaleille, joissa keskusteltaisiin EU:sta?
Vuotta 2019 on luonnehdittu Suomen osalta EU-politiikan supervuodeksi: edessä ovat eduskuntavaalit, Euroopan parlamenttivaalit sekä heinäkuussa 2019 alkava Suomen EU-puheenjohtajuus, jotka tarjoavat mahdollisuuden nostaa EU-asioita julkisuudessa enemmän esille.
Oleg Sentsovin pitkä odotus
Tämänvuotinen Saharov-palkinnon voittaja Oleg Sentsov istuu Siperiassa 20 vuoden vankilatuomiota, koska hän vastusti Krimin niemimaan valtausta.
Podcast: Valeuutisia, populismia ja paskapuhetta – elämmekö totuudenjälkeistä aikaa?
Mitä tarkoitetaan totuudenjälkeisellä ajalla ja onko klikkien ja erilaisten kohujen perässä juokseminen itseisarvo, jolla mediatalot voivat selvitä tulevaisuudessa?
Median kriisi informaatiovaikuttamisen ja “totuuden jälkeisen ajan” keskellä
Totuuden jälkeen -kirja on tärkeä puheenvuoro suomalaisen median tilasta nykyajassa.
Essee: Onko länsimaisella sosiaalidemokratialla tulevaisuutta?
Sosiaalidemokratialla on ollut valtava rooli Euroopan nyky-yhteiskunnan muovaajana, mutta liikkeen kannatus on viime vuosina sakannut. Voisiko sosialidemokratian uusi tuleminen alkaa Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista fundamentaalisosiaalidemokratian muodossa?
Rikos ja rangaistuspopulismi: Voiko pelolla sivuuttaa oikeusvaltion?
Populistit ympäri Eurooppaa ovat iskeneet turvattomuuden ja pelon vaalipoliittiseen kultasuoneen lupauksilla palauttaa kuri ja järjestys. Rangaistuspolitiikkaa käytetään yhä useammin ihmelääkkeenä epävarmuutta vastaan.
Liuskeöljy on mullistanut energiamarkkinat – Yhdysvallat tuottaa enemmän öljyä kuin koskaan, mutta tarvitsee silti Saudi-Arabiaa vakauttamaan kauppaa
Yhdysvallat on liki kaksinkertaistunut öljyntuotantonsa seitsemän vuoden aikana ja kilpailee nyt maailman kärkituottajan paikasta Saudi-Arabian ja Venäjän kanssa.
Sebastian Kurzin koalitio porskuttaa EU:n keulakuvana kotimaan kohuista huolimatta – Itävallan esimerkki osoittaa, miten oikeiston maahanmuuttokriittisyydestä on tullut valtavirtaa Euroopassa
EU-puheenjohtajamaassa on ensi kertaa hallitusvastuussa äärioikeistolainen puolue, joka vielä hiljattain flirttaili “Öxitillä” eli kansanäänestyksellä Itävallan EU-jäsenyydestä.
Korruptio on syvällä Venäjän puolustusteollisuudessa
Vaikka Venäjän federaatio on viime vuosina onnistunut varustelutavoitteissaan, niitä rasittaa korruptio, johon hukkuu vuositasolla miljardeja ruplia.
Eläkeuudistus katkaisi Putinin kannatuksen Krim-huuman
Venäjän eläkeuudistus on asettanut ”putinilaisen” yhteiskuntasopimuksen vaakalaudalle. Vaikuttaa siltä, että Krimin valtausta seurannut Putinin kultakausi on ohi.
IPCC:n raportti julkaistiin poliittisesti jännitteiseen aikaan – Yhdysvallat ja muu maailma ovat nokikkain ilmastokeskustelussa
IPCC:n uuden ilmastoraportin mukaan edellytykset elää, tuottaa ruokaa ja saada vettä vaarantuvat kuivuuden tai merenpinnan nousun takia, jos maapallo jatkaa lämpenemistään.
Kansanäänestys ei tuonut ratkaisua Makedonian historialliseen nimikiistaan
Vaikka 90 prosenttia äänestäneistä kannatti maan nimen muuttamista, on matala äänestysprosentti merkittävä takaisku Makedonian pääministerille, joka on toivonut voivansa nousta nimikiistan ratkaisijaksi.
Puola jatkaa oikeusreformia EU:n varoituksista piittaamatta – taustalla ajatus ”lainopillisesta mahdottomuudesta”
Puolan hallitseva Laki ja oikeus -puolue on järjestelmällisesti uudistanut oikeuslaitosta – ja samalla horjuttanut maan demokratiaa.
Linnunradan käsikirja Brexitiin – mitä kaikkea Britannian EU-erosta tiedetään?
Suurin ongelma Britannian eroprosessille on maan myrskyisä sisäpolitiikka, jossa konservatiivit ovat äärimmäisen jakautuneita.
Ruotsin vaaliasetelma ennakoi nihkeää EU-politiikkaa
Ruotsidemokraateille ennakoidaan ennennäkemätöntä menestystä Ruotsin parlamenttivaaleissa. Avoimesti euroskeptisen puolueen nousu vahvaan asemaan tulee rajoittamaan Ruotsin EU-politiikan liikkumavaraa.
Vuoristo-Karabahin konfliktin hauras tasapaino horjuu vallankumouksen tuulissa
Nationalistiset kannanotot vetoavat kansaan niin Armeniassa kuin Azerbaidžanissa, mutta kovista puheista huolimatta tilanteeseen ei ole näköpiirissä sotaista eikä rauhanomaista ratkaisua.
Euroopan ja Afrikan välit ovat käännekohdassa – vanhojen valtarakenteiden purkaminen vaatii konkreettisia toimia
EU ja Afrikka etsivät uusia tapoja toimia yhdessä. Samalla Euroopan ja Afrikan päällä leijailee edelleen kolonialismin aave. Kolonialismi ei loppunut, se jatkuu edelleen mielissä ja toimintatavoissa.
Euroviisut antavat Israelille laajan tilan maabrändäykselle
Israel tunnetaan pinkkipesusta ja digitaalisesta diplomatiasta. Euroviisut ovat maalle keino näyttää markkinointi-, brändäys- ja soft power -taitonsa keskellä kiistanalaista politiikkaa.
Unkarin vaalivoitto sementoi Orbánin yksinvallan
Viktor Orbánin voitto Unkarin vaaleissa yli 50 prosentin kannatuksella ei ollut suuri yllätys, vaikka vaalien alla saattoikin saada kuvan, että äänestäjiä kiinnosti poliittisen muutoksen aikaansaaminen.
Suomi ja suomalaiset puolueet EU:n poliittisella kartalla
Kamppailut EU:n suunnasta tuovat esiin jäsenmaiden välisiä ja sisäisiä poliittisia jakolinjoja.
Putinin Venäjä siirtyy käsikirjoitetuilla vaaleilla uuteen epävarmuuden aikaan
Kaikki tietävät Venäjällä jo etukäteen, että Putin valitaan sunnuntaina neljännelle presidenttikaudelleen. Todellinen politiikka alkaa vasta vaalien jälkeen, kun katseet kääntyvät vuoteen 2024, jolloin nykyisen perustuslain mukaan Putinin valtakausi presidenttinä päättyy.
Front National ei vaihtane nimeään – ainakaan hetkeen
Vaikka kansainvälinen media uutisoi sunnuntai-iltana, että Marine Le Penin FN vaihtaa nimensä, asia on tätä monimutkaisempi. Nimikiista on tuonut entistä selvemmin esille Le Penin puolueen hajaannustilan.
EU:n tietosuoja uudistuu – nämä asiat muuttuvat henkilötietoja kerääville
Mitä henkilötiedoillemme tapahtuu, kun allekirjoitamme vetoomuksen netissä, käymme lääkärissä tai lataamme uuden sovelluksen puhelimeemme?
Puola varautuu Venäjän uhkaan
Puola on panostanut puolustuskykynsä ylläpitoon ja kehittämiseen huomattavasti aikaa ja resursseja. Prosessin viimeisin etappi oli viime vuonna julkistettu uusi puolustuskonsepti, jossa hahmoteltiin tulevien vuosien haasteita maan turvallisuudelle.
Realistinen idealisti – Macronin ulkopolitiikka
Vaikka Emmanuel Macron kertoo tarinaa Ranskasta, joka on ottanut tehtäväkseen edistysmielisyyden ja kansainvälisyyden jatkamisen sekasortoisessa ja taantuvassa maailmassa, hänen tekojaan ohjaa tarkka käsitys Ranskan suhteellisesta edusta ja äänestäjäkuntansa miellyttämisestä
Miten paikallisvaaleissa kampanjoidaan ”Euroopan viimeisessä diktatuurissa”?
Valko-Venäjän kuntavaalit ovat äänestäjille enemmän tyhjä rituaali kuin demokraattisen päätöksenteon hetki, kuten Minskissä käyneen Kristiina Silvanin artikkelista ilmenee.
Itsepetoksella on kova poliittinen hinta Balkanilla
Lähes viittätuhatta todistajaa kuullut Jugoslavia-tuomioistuin dokumentoi sotarikoksia historiallisella tarkkuudella, mutta jättää jälkeensä kiistellyn perinnön. Selitystä sille, miksi ihmiset yhä kiistävät sotarikokset, on etsittävä psykologiasta, politiikasta sekä niiden yhtymäkohdista.
Puolalla on vahva käsi kiistassa EU:n kanssa
Euroopan unioni löi pöytään artikla 7 -kortin, mutta Puolalla näyttää silti olevan voittava käsi.
Turkki ja Puola uhmaavat Naton perusarvoja
Turkki ja Puola aiheuttavat Natolle harmaita hiuksia liittokunnan perusarvoja horjuttavilla toimillaan.
Ydinasekeskustelu oikeisiin kehyksiin
Professori Stefan Forssin mukaan suurin ongelma ydinaseriisunnalle on Venäjän ydinasepolitiikan muuttuminen ja pitkään kestänyt raju ydinasevarustelu.
Essee: Visegrád-ryhmän yhtenäisyyden loppu
Puolan, Unkarin, Tšekin ja Slovakian muodostama Visegrád-ryhmä on parin viime vuoden ajan aiheuttanut harmaita hiuksia Euroopan unionille. Siirtolaiskriisin aikaansaama yhtenäisyys on kuitenkin haihtunut, jonka seurauksena ryhmän painoarvo itäisen Keski-Euroopan asioiden ajajana on katoamassa.
Kommentti: EU-johtajat allekirjoittavat tänään paperin, jolla torpataan populismia ja nationalismia – se ei tosin velvoita mihinkään
EU on ajautunut brexitin kynnyksellä historiansa ehkä hankalimpaan kriisiin. Samalla sosiaalisemman Euroopan tavoite on noussut entistä vahvempaan rooliin komission agendalla.
Essee: Kuka kuolisi EU:n puolesta?
Euroopan nykytila on ollut tiedossa jo pitkään – tai ainakin Eurooppa-asiantuntijat osasivat sen ennustaa. Brittiläinen historioitsija Tony Judt julkaisi vuonna 1996 teoksen A Grand Illusion?, jossa hän tunnustautui ”Eurooppa-myönteiseksi europessimistiksi”.
Venäjä hiljenee vallankumouksen muistopäivänä – valtiojohto valikoi historiasta vain parhaita paloja
Lokakuun vallankumouksesta on kulunut sata vuotta. The Ulkopolitist keskusteli Pietarin PEN-sananvapausjärjestön johtajan, kirjailija Jelena Tšižovan, kanssa muistamisen poliittisuudesta.
Euroopan unionin demokratiakehitys on tuuliajolla
Vaikka poliittinen myrsky on puhaltanut mantereen yli, eurooppalaisen valtamerilaivan miehistön kompassi on yhä kateissa eikä kurssista ei ole yksimielisyyttä.
Saksan vaihtotaseen ylijäämä – paljon melua tyhjästä?
Saksan mittava vaihtotaseen ylijäämä on hiertänyt Berliinin ja sen kumppanien välejä. Ylijäämän on sanottu heikentävän maailmantalouden tasapainoa ja hidastavan elpymistä.
Macronin asema Ranskan EU-politiikan johdossa on vahva – toistaiseksi
Keskeinen tekijä EU:n saksalais-ranskalaisen akselin uudelleen löytämiselle on, millaista tukea kotimaiset poliittiset voimasuhteet antavat maiden poliittiselle johdolle.
Yllätyksetön Zapad muistutti Valko-Venäjän vaikeasta asemasta
Jännittyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa yllätyksetön harjoitus muistutti Valko-Venäjän kapeasta liikkumatilasta Venäjän vieressä.
Saksan liittopäivävaalit – äärioikeisto ei voittanut, mutta puoluekenttä sirpaloitui
Saksan tylsäksi moitittu vaalikampanja tuotti lopulta kaikkea muuta kuin tylsän tuloksen.
Euroopan unionin ja Puolan kiistassa on vain huonoja vaihtoehtoja
Kulunut kesä syvensi entisestään EU:n ja Puolan välirikkoa maan hallituksen käynnistettyä oikeusjärjestelmän uudistamisen.
Oppositio on herännyt Venäjällä
Venäjä ei ole vallankumouksen partaalla, eikä Aleksei Navalnyista tule ensi vuonna Kremlin uutta isäntää. Putinin valtakausi ei kuitenkaan kestä ikuisesti.
EU:n on syytä näkyä vaaleissa ja vaalien EU:ssa
EU-kysymysten politisoitumisesta huolimatta suurin osa eurooppalaisista vaaleista käydään edelleen kansallisilla teemoilla.
Uutisia itärintamalta: Resurssikamppailu uhkaa kärjistää Ukrainan konfliktia
Itä-Ukrainan konflikti on syväjäätymisen tiellä kun kauppakiistat ja separatistien Venäjään sitoutuneet valtionrakennustoimet kärjistävät tilannetta tulitaukorikkomusten ohella.
Essee: Suurvaltapolitiikan laadulliset erot ja Euroopan turvallisuus
Venäjän ei löydä paikkaa eurooppalaisessa turvallisuusjärjestyksessä, ennen kuin se oppii harjoittamaan legitiimiä suurvaltapolitiikkaa.
Solidaarisuuden haamu leijailee Puolassa
Solidaarisuus-liikkeen perinnöstä kilpaillaan edelleen Puolan päivänpolitiikassa
Avoimen ja kriittisen EU-keskustelun aika on nyt
Suomen EU-politiikan tulevaisuus kaipaa perustakseen sekä laadukasta tutkimustietoa että...
Kommentti: Macron torjuntavoittoon Ranskan presidentinvaaleissa
Macronin voitto Ranskan vaaleissa oli oletettua selvempi. Edessä on kuitenkin lukuisia haasteita.
Suoraa demokratiaa ja sirkushuveja – Italian grillolainen vallankumous
Italialainen politiikka elää mullistuksen aikaa. Millainen on mielipidekyselyjä johtava Viiden tähden liike?
Naton taisteluosasto osana Viron puolustusta – pelottavaa, pidättävää vai uskottavaa?
Nato-maiden taistelujoukoissa Virossa ei ole kyse vain ansalangasta, vaan niillä on todellista merkitystä Viron puolustukselle.
Ratkaisevatko katolilaisten äänet Ranskan vaalit?
Maailma seuraa henkeään pidätellen Marine Le Penin menestystä Ranskan vaaleissa. Mikä rooli uskonnollisilla äänillä tulee olemaan sekulaarin tasavallan seuraavaa presidenttiä valittaessa?
Kahden kertomuksen Krim
Kolme vuotta sitten Venäjä liitti Krimin ja Sevastopolin federaatioonsa. Kansainvälisoikeudellisista argumenteista on siirrytty kulttuurista yhteyttä korostaviin perusteluihin.
Saksa – liberaalin maailman uusi johtaja?
Liberaalin maailmanjärjestyksen murros kaataa johtajuuden paineita Saksan niskaan. Onko maa valmis ottamaan suurempaa vastuuta?
Britannian vaikutusvalta maailmassa edellyttää Euroopan kanssa toimimista
Britannia on aina tarvinnut Eurooppaa. Näin on myös Brexitin jälkeen.
Balkania pilkkomassa: voisivatko uudet rajat olla tie pysyvään rauhaan?
Balkanin pilkkominen loisi alueelle merkittäviä ongelmia ja pönkittäisi entisestään nationalismia, kirjoittaa Mitjo Vaulasvirta.
Kommentti: EU tavoittelee itäkumppanuudesta molemminpuolisia hyötyjä
Tommi Eskolan taannoinen kirjoitus EU:n itäpolitiikan epäonnistumisesta herättää keskustelua.
Theresa May – uusi rautarouva?
Miten ja mihin pääministeri Theresa May Britanniaa luotsaa?
EU on sitonut kätensä epäonnistuneeseen itäpolitiikkaan
Epämääräiseksi jäänyt EU:n kumppanuuspolitiikka on maailman muuttuessa alkanut vanhentua käsiin.
Hybridisodankäynti vuonna 2017: Itärintamalta ei mitään uutta
Ilmari Käihkön mukaan ”hybridisota”-käsite on vähintäänkin turha – tai jopa haitallinen.
Turvatakuiden tulevaisuus ja Yhdysvaltain rooli Euroopan puolustuksessa
Donald Trumpin astuessa Yhdysvaltain presidentin virkaan Euroopassa on syytä kysyä, voiko Yhdysvaltain rooliin Euroopan puolustuksessa enää luottaa.
Kun Neuvostoliitto hajosi, osa 3: Ovatko ”glasnostin vastustajat” voittaneet?
Neuvostoliiton hajoamisesta tulee 25.12.2016 kuluneeksi 25 vuotta. The Ulkopolitist julkaisee...
Venäjä sotii Ukrainassa
Tutkivaa kansalaisjournalismia tekevä Bellingcat-ryhmä on tänään julkaissut raportin, jonka mukaan...
Nationalistien erävoitto Makedoniassa heittää varjon Balkanin ylle
Makedoniaa vuosikymmenen hallinnut kansallismielinen VMRO-puolue ylsi kymmenenteen perättäiseen...
Kun Neuvostoliitto hajosi osa 2: Miksi kommunismi selvisi Kiinassa?
Neuvostoliiton hajoamisesta tulee 25 vuotta 25.12.2016. The Ulkopolitist julkaisee kolmiosaisen...
Kun Neuvostoliitto hajosi osa 1: Suomen paikka maailmassa
Neuvostoliiton hajoamisesta tulee 25.12.2016 kuluneeksi 25 vuotta. The Ulkopolitist julkaisee...
Turkin vallankaappausyritys yllätti suomalaisen median housut kintuissa
Suomessa käytyä keskustelua Turkista ovat usein leimanneet hyvin vahvat mielipiteet. On epäselvää...
Trump Tower – Uuden ajan turvallisuuspoliittinen ratkaisu Suomelle
Itsenäisyyspäiviä juhlitaan usein riehakkaimmin valtioiden nuoruudessa, kun saavutettu...
Make Germany Great Again? AfD:n “suvereeni ulkopolitiikka“
Vaihtoehto Saksalle -puolueen (Alternative für Deutschland, AfD) muutos eurokriittisestä ja...
Kreikan kriisi kytee säästöliekillä
Yhdysvaltain väistyvä presidentti Barack Obama aloitti virkakautensa viimeisen Euroopan matkan...
Vaalisyksyn sato Euroopan itäisessä naapurustossa ei lupaa demokratian kehitystä
Euroopan itäisessä naapurustossa on tänä vuonna vietetty vilkasta vaalisyksyä. Kauden avasivat...
On vain yksi venäläisestä energiasta riippuvainen maa
Venäjän maakaasu on kristallisoitunut julkiseen tajuntaan Kremlin ulkopolitiikan välineenä. Kuvan...
Kansanäänestykset ulkopolitiikan välineenä
Kansanäänestykset ovat nykypäivän Euroopassa suosittu tapa tehdä ulko- ja turvallisuuspoliittisia...
60 vuotta Unkarin kansannoususta
Tänä syksynä saa Budapestin oopperatalossa maailman ensi-iltansa Einojuhani Rautavaaran...
Italiassa äänestetään pian – mitä siitä seuraa?
Italia on tunnettu värikkäästä sisäpolitiikastaan, mutta tällä hetkellä se kiinnostaa...
Nationalistit juhlivat Bosniassa
Bosnia ja Hertsegovinassa järjestettiin lokakuun alussa kuudennet paikallisvaalit vuonna 1995...
Puolan statuksen nousu ja tuho
Puola nosti Donald Tuskin ja Kansalaisfoorumi-puolueen lähes vuosikymmenen mittaisella...
Keisarin uudet vaatteet – tarinoita EU:n kriisinhallinnasta
Kesäkuussa 2016 Eurooppa-neuvostossa esiteltiin EU:n uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen...
Mitä ihmettä TTIP-neuvotteluissa tapahtuu?
Jos neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) ratkaistaisiin...
Lisäävätkö pakolaiset terrorismin uhkaa Euroopassa?
Amerikkalainen Buzzfeed-uutissivusto julkaisi tammikuussa 2015 syyrialaisen ihmissalakuljettajan...
Eurooppa nousee vastarintaan
Euroopassa käydään ensi vuonna neljät tärkeät vaalit, joissa tarjotaan vastauksia ja etsitään...
Brexit heittää varjon EU:n ulkosuhteisiin ja antaa tilaa Saksan suunnitelmille
Brittien päätös vetäytyä Euroopan unionista toi uutta rohkeutta yhteisen ulko- ja...
Sarkozy 2.0 – askel äärioikeaan
Ranskan presidenttinä vuosina 2007-2012 toiminut Nicolas Sarkozy ilmoitti elokuun lopulla...
Energia on ulkopolitiikan väline
Laajaa julkista keskustelua nostattanut Ulkopoliittisen instituutin raportti Venäjän muuttuvasta...
Voittaako satiiri vai pelko Unkarin pakolaiskansanäänestyksessä?
Muutama päivä sitten postiluukustani kolahti kirje itse Unkarin pääministeriltä Viktor Orbánilta....
Mitä nyt, Uzbekistan?
Illalla 2.9.2016 Uzbekistanin viranomaiset viimein julkistivat sen, mitä oli jo osattu odottaa....
Mitä kannattaa lukea brexitistä?
Hyvästi Hegel, sanoivat brittiäänestäjät puoltamalla maansa eroaikeita Euroopan unionista.
Brexit-äänestyksen seuraukset alkoivat näkyä heti viikonlopun aikana: Pääministeri David Cameron ilmoitti erostaan, samoin teki brittikomissaari Jonathan Hill. Kaiken lisäksi hallituspuolueella ja oppositiolla on johtajuuskriisi, Skotlanti uhoaa uutta itsenäistymisäänestystä ja irlantilainen irredentismi on heräämässä.
VIERASKYNÄ: Suomen Nato-jäsenyyden vaikutus Euroopan ja Venäjän turvallisuusongelman ratkaisuun
Huhtikuussa julkaistu Nato-selvitys pyrki antamaan Nato-keskustelulle asiantuntevan viitekehyksen, selvityksen heikoin anti oli kuitenkin Venäjän aiheuttaman uhan tarkempi arviointi ja analyysi siitä, millä tavalla Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaisi ei vain Suomeen, vaan laajemmin Venäjän ja Euroopan suhteiden pidempiaikaiseen kehitykseen. Näitä kahta kysymystä lähemmin tarkasteltaessa, herää kolmas kysymys: Heikentäisikö Suomen Nato-jäsenyys mahdollisuutta luoda sääntöihin ja yhteisiin instituutioihin perustuva turvallisuusjärjestys Euroopan ja Venäjän välille?
Kirja-arvio: Washington ja Moskova napit vastakkain
Yhdysvaltalainen raskaan sarjan Venäjä-tutkija Robert Legvold on kirjoittanut pari vuotta sitten...
Puoli vuotta Pariisin ilmastosopimusta – missä mennään?
Pariisin ilmastosopimus solmittiin puoli vuotta sitten, 12.12.2015. Sopimus avattiin...
Yksityisyyden suoja ulkopolitiikan välineenä
Yksityisyyden suoja voidaan lukea niiden ilmiöiden joukkoon, jotka internet on mullistanut täysin....
Ohjuspuolustus Euroopassa
Topias Uotila on turvallisuuspolitiikan ja sotataidon harrastaja sekä aktiivinen reserviläinen....
Kohti kansainvälistä vastuunkantoa? Merkel muuttamassa Saksan suuntaa
Anne Nykänen on Koneen säätiön apurahatutkija Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Hänen...
Jugoslavia-tuomioistuimen kiistanalainen perintö
On sanottu, että oikeudenkäynti on draamaa elämän estradilla. Entäpä kuin oikeudenkäyntejä on...
Brexit, Brexit – säryt exit?
Britanniassa on eletty viime vuosina jännittäviä aikoja: pysyykö Skotlanti osana Kuningaskuntaa ja...
VIERASKYNÄ: Energiakäänne – Saksan ydinvoimaton voimannäyttö
Miina Kaarkoski on projektitutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän väittelee syksyllä 2016 tohtoriksi...
Kun sotaa pitää juhlia: miten nyky-Venäjä tulee toimeen menneisyytensä kanssa
Viime viikkoina on puhuttu paljon historiapolitiikasta, siitä, miten menneisyyttä käytetään...
Kissoja ja possuja – Äärioikeisto pehmentää kuvaansa
Vaalea nainen on ottanut selfien kissanpentujen kanssa. Useammassa kuvassa hän hyväilee vasikoiden...
EU-kriittisyys – kyseenalaista isänmaallisuutta?
Brysselin iskut symbolisoivat, kuten Saksan sisäasianministeri de Maizière ilmaisi, iskua jokaisen...
VIERASKYNÄ: Venäjää ymmärtämässä? Saksan vaikea suhde Itä-Eurooppaan
Santtu Lehtinen opiskelee poliittista historiaa Turun yliopistossa sekä Venäjän- ja Itä-Euroopan...
Miksi ranskalaiset radikalisoituvat?
Pariisi, Sousse, Bardot ja Bryssel ovat viimeisen vuoden aikana joutuneet hyökkäysten kohteiksi....
Boris, Brexit ja kadonneen suvereniteetin metsästys
Lähteä vaiko eikö lähteä Euroopan unionista? Brittiäänestäjät pääsevät ratkaisemaan tämän pulman...
EU:n pakolaispolitiikkaan mallia Australiasta – pikavoittoja ja poliittista ihmiskauppaa
Veera Honkanen on toimittaja ja maailmanpolitiikan tutkimuksen opiskelija Helsingin yliopistossa....
Euroopan rajapolitiikka pitkittää sotaa Libyassa
Euroopan unionin ja Turkin välisen pakolaissopimuksen myötä Libya siirtynee jälleen...
Keski-Afrikkaa ymmärtämässä
Ilmari Käihkö viimeistelee väitöskirjaansa Uppsalan yliopiston Rauhan- ja...
Brysselin iskut – miten tästä eteenpäin?
Tiistaiset iskut Brysselissä ovat vaatineet yli 30 kuolonuhria ja yli kaksisataa loukkaantunutta. ...
Kuka pelkää lakia ja oikeutta?
Tommi Eskola on kansainvälisen politiikan maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa. Hän...
Mistä on pakolaiskriittiset kansanäänestykset tehty?
Unkarilaisen hallituskriittisen HVG-lehden kannessa on muokattu kuva keskiaikaista sotaa...
Geopoliittisen teorian rajallisuudesta
Ukrainan sodan myötä geopoliittisiin näkemyksiin nojaavat puheenvuorot ovat nousseet pinnalle...
”Putinin pääkopasta”, osa 2 – eli johtajakeskeisyydestä Venäjän politiikan tutkimuksessa
Kansainvälisen tilanteen jännitteet ovat viime vuosina suunnanneet katsetta entistä vahvemmin...
Onko Viro puolustettavissa?
Pauli Järvenpää on valtiotieteiden tohtori, entinen Suomen Afganistanin-suurlähettiläs ja...
Islam on erottamaton osa Eurooppaa
Sarajevon Madrasan tytöt lounastauolla. Kuva: Kashfi Halford Kun Unkarin ja Slovakian...
Kun itänaapuri romahtaa
Ensi vuonna Vladimir Putin ylittää venäläisen miehen eliniänodotteen. Matematiikan valossa elämme...
Pakolaisuuden vuosisata
Volgansaksalaisia pakolaisleirillä vuonna 1920. ”Before this war broke out we were even more...
Putinin pääkopan maailmanpoliittinen merkitys
Kansainvälisten suhteiden määräävimpiä piirteitä on sen tavaton inhimillisyys. Valtiojohtajat ovat...
Täällä Balkan, kuuleeko Bryssel?
Kriisistä kriisiin kulkevan Euroopan unionin haluttomuutta ottaa uusia jäsenmaita on kutsuttu...
Takaisin kaappiin? Homofobia osana venäläistä kansallistunnetta
”Olkoon homo, mutta pakkoko sitä on niin esitellä”, puuskahti venäläinen tuttavani kun puhuimme...
Helmikuussa hegemoniaan? Katsaus Yhdysvaltain esivaalijärjestelmään ja -asetelmiin
Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaalit alkavat tänään Iowan vaalikokouksilla jo yli...
Supervalta – ja Suomi
Yhdysvaltain suhteellisen globaalin aseman lasku, ja ”muiden nousu” on ollut varsinkin populäärien...
TTIP: Sääntöjä vai sääntely-yhteistyötä?
Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin väliset neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja...
Euroopan unionin armeijalla on kansallisia haasteita
Ajatus Euroopan unionin omista asevoimista, ns. eurooppalaisesta armeijasta on noussut tämän...
Voiko EU vielä liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen?
Vuosi sitten moni piti selvänä, että Euroopan unionista tulisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 48....
Nord Stream 2 – toisesta maailmasta
Vesa Ahoniemi on lontoolainen energia-analyytikko. Hän on käsitellyt aiemmin The Ulkopolitistissa Gazpromin roolia Venäjän ulkopolitiikassa. Prologi Energiapolitiikkaa tutkitaan useimmiten osana kansainvälisen politiikan...
Kansainvälisten suhteiden läpinäkyvyys ja Venäjä
Henri Vanhanen on kansainvälisiin suhteisiin erikoistuva poliittisen historian opiskelija Turun yliopistossa. ”Luottamus on täysin menetetty”, kommentoi DGAP-ajatushautomon asiantuntija Stefan Meister syyskuussa 2014, Minskin...
Kansallinen yhtenäisyys Venäjällä – miten sitä rakennetaan?
Venäjällä vietetään ylihuomenna kansallisen yhtenäisyyden päivää (Den natsionalnogo edinstva), joka lisättiin kalenteriin vuonna 2005. Juhlapäivän taustalla on Puola-Liettuan valloituksen päättyminen vuonna 1612, kun kauppias...
Katsauksia kansantasavaltaan I: Kiinan länteen kurkottava Silkkitie
Kiinan on sanottu alkaneen kurottautua entistä aktiivisemmin maailmaan nykyisen presidentti Xi Jinpingin valtakaudella (2012-). Tänään alkava viisiosainen Katsauksia kansantasavaltaan -artikkelisarja tarkastelee Xin Kiinan...
Kirchner, Putin, ja sananvapaus Argentiinassa
Venäläisten kansanlaulujen taitaja on kihartanut otsalleen kuusi symmetristä valkoista korkkiruuvia. Hän laulaa kameralle Katjušaa Buenos Airesissa. Ensimmäisen säkeen jälkeen laulajan ääni nousee niin korkealle, että se muuttuu...
Onko kansa kaikkivaltias myös turvallisuuspolitiikassa?
Miten julkinen mielipide vaikuttaa maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan? Kysymys on olennainen,...
TPP:n valmistuminen kirittää Euroopan unionia
Yhdysvallat ja 11 muuta Tyynenmeren valtiota ovat saavuttaneet poliittisen sovun Trans-Pacifc...
Onko Balkanista tulossa Kiinan ja Venäjän poliittinen leikkikenttä?
Kuten monet tarinat Balkanilla, tämäkin alkaa yöjunasta. Kahdeksan tunnin matka hien ja halvan...
Mitä Suomessa tulisi ymmärtää Itämeren turvallisuustilanteesta?
Foreign Policy julkaisi 18. syyskuuta artikkelin siitä, miten Yhdysvaltain puolustusministeriö...
Syyrian kriisi ja suurvaltasuhteet
Presidentti Sauli Niinistö toivoi Syyrian kriisiin viitaten suurvaltojen lähentyvän toisiaan. Yhteinen nimittäjä hänen mukaansa voisi löytyä vihollisuuksista ISIS:ä vastaan. Venäjän lisääntyvä sotilaallinen läsnäolo Syyriassa...
Murtuuko Euroopan linnake?
Ajamme pitkin Budapestin syrjäalueiden katuja. Tehtävämme on löytää sellaisia pakolaisia, jotka ovat siirtyneet itäiseltä rautatieasemalta hämäriin majapaikkoihin odottamaan lupaa matkustaa eteenpäin Saksaan ja...
Paljon porua Isis-pakolaisista
Isis on saanut viime vuoden aikana paljon huomiota. Kesästä lähtien Eurooppaan kohdistuneen...
Schengenin purkaminen ei ole ratkaisu pakolaisten hätään
Keskustelu Schengen-sopimuksen tulevaisuudesta on kiihtynyt eri foorumeilla sitä mukaa kun...
Donald Trump, amerikkalainen populismi ja Eurooppa
”Health care! We are going to fix it!” Yhdysvaltalaisen republikaanien presidenttiehdokkaan Donald...
Jeremy Corbynin ulkopolitiikka
Britannian työväenpuolueen yllättävä puheenjohtajakisa lähestyy loppusuoraa. Labourin sisäinen...
Pettikö länsi lupauksensa?
Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola kirjoitti osuvasti Helsingin Sanomien kolumnissaan, että ”Venäjän ja EU:n suhteiden kriisin yksi uhri on historia”. Venäjällä historia on valjastettu vahvaksi...
The Ulkopolitistin turpokäräjät SuomiAreenalla
13.7. Porin kaupungintalon pihalla kävi kuhina, kun The Ulkopolitist järjesti osana tämän vuoden SuomiAreenaa ”Turpokäräjät – asiaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta” -paneelin. Li Anderssonin...
VIERASKYNÄ: Kreikan ahdingon heijastuksista Euroopan turvallisuuteen
Kirjoittaja on turvallisuuspoliittisiin ilmiöihin keskittyvä tutkija. The Ulkopolitist poikkeuksellisesti julkaisee kirjoituksen nimettömänä. ”Kreikan poliisi hälytystilassa”, ”Helvetti irti Kreikassa – Saksankin tulevaisuus...
London Calling, eli 7 tärppiä Iso-Britannian vaaleihin
Huomenna 7. toukokuuta Iso-Britanniassa äänestetään parlamenttivaaleissa. Kun äänestäjät suuntaavat uurnille, on moni asia epävarmaa. Brittipolitiikkaan sisältyy myös liuta omia erikoisuuksiaan. Mitä tarkoittaa “hung...
Venäjä-trolli-juomapeli
Vapun ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys löytyy onneksi suuremmilta osin saman historian...
Uhka merellä
Välimerellä on tänä vuonna kuollut yli 1700 ihmistä pakolaismatkalla Eurooppaan. Se on...
Haaste kylmän sodan jälkeiselle Euroopalle
Euroopan turvallisuusjärjestyksen on sanottu olevan kriisissä johtuen Venäjän voimapolitiikasta....
Soini: Oikeassa pitää olla oikeaan aikaan
Ovatko perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittiset kannat muuttuneet viime vaalikauden...
Rehn: Voidaan vain kysyä, mitä olisi tapahtunut, jos EU ei olisi reagoinut
Miten Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut? Tulisiko kehitysapupolitiikkaa muuttaa?...
VIERASKYNÄ: Iranin ydinneuvotteluista tulikin presidentin ja kongressin sota
Tarja Cronberg toimii Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) Euroopan turvallisuusohjelmassa. Ennen siirtymistään SIPRI:in hän on ollut mm. Euroopan parlamentin jäsen ja Euroopan parlamentin Iran...
Mistä tunnistaa Venäjä-trollin?
He olivat ennen harvinaisia. Tuskin kukaan oli kuullut koko asiasta. Mutta jotain tapahtui. Se alkoi levitä. Hitaasti. Varmasti. Lienet kohdannut ilmiön ensin niinä heikkoina hetkinä, kun olet aamupöhnässä erehtynyt...
Perustuu tositarinaan
Boris Nemtsovin salamurhan välitön seuraus oli hämmennys. Yhtäältä jatkuvasta epätietoisuudesta ja toisaalta virallisen linjan kivikasvoisesta toistosta on tullut pysyvin osa nyky-Venäjän poliittista järjestystä. Nemtsovin...
Gazprom Putinin politiikan maksumiehenä
Vesa Ahoniemi opiskelee Venäjän energiapolitiikkaa Oxfordin yliopistossa ja työskentelee...
Boris Nemtsovin salamurha
Ravintolasta kotiinsa kävelemässä ollut oppositiopoliitikko ja entinen varapääministeri Boris Nemtsov ammuttiin Moskova-joen sillalla Kremlin muurien ja pyhän Vasilin tuomiokirkon kupeessa helmikuun 27. päivän...
VIERASKYNÄ: Johtaako hybridisota asevoimien vallan kasvuun Euroopassa?
Teemu Häkkinen on tehnyt väitöskirjan asevoimien käyttöön liittyvästä parlamentaarisesta roolista...
Islamilaisen valtion uhka kasvaa Euroopassa
Vuosi 2015 on alkanut Euroopassa ja laajemmin länsimassa huolestuttavissa merkeissä. Terrori-iskujen sarja Ranskassa (joista näkyvin oli Charlie Hebdon toimitukseen kohdistunut isku) vaati 17 kuolonuhria ja herätti vahvan...
Voihan optio!
Keväällä pitäjien koulukeskusten liikuntasalit ja auditoriot täyttyvät toisaalta politiikasta kiinnostuneesta väestä ja toisaalta Arkadianmäelle haikailevista kansanedustajaehdokkaista. Läpi tasavallan ehdokkailta tentataan...
Suomen ja Baltian EU-turvatakuut
Iltalehden pääkirjoitus 24.1.2015 on huomionarvoinen paitsi sattumanvaraisen historiallisten anekdoottien käytön niin myös siinä esitetyn Baltian maiden ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa koskevan pohdinnan takia. Ei sen...
Lentääkö vai eikö lentää?
Helsingin Sanomat tiputti sunnuntainumerossaan 18. tammikuuta pienoisen ulko- ja...
Pelko ja avoin yhteiskunta
Satiiri on eräs sosiaalisen, poliittisen tai moraalisen kannanoton väline. Se kuuluu hauskasta tai kepeästä ulkomuodostaan huolimatta kannanottojen raskaaseen sarjaan, sillä se pyrkii tekemään kohteensa naurunalaiseksi....
Korvatunturin ulkopoliittinen malli
Kuva: Timo Newton-Syms / Flickr. Joulun kunniaksi The Ulkopolitist kävi juttureissulla Lapissa ja...
Euroopan sota jota ei tullut
Viikonloppuna Heikki Aittokoski kirjoitti vavahduttavasti Helsingin Sanomissa liberaalin Euroopan...
Presidentin uusi kylmä sota
Onko maailma lännen ja Venäjän vastakkainasettelun myötä uuden kylmän sodan partaalla? Tätä pelkää...
The Ulkopolitist kohtalon kolmiossa
The Ulkopolitist järjesti historiansa ensimmäisen paneelikeskustelun 2. joulukuuta. Paikkana oli...
VIERASKYNÄ: TTIP:n merkitys on globaali
TTIP-neuvottelut ovat pitkän Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen taloudellisen lähentymisen ja tunnustelun huipentuma. Sinänsä ajatus transatlanttisesta kaupankäynnin ympärille muotoutuvasta allianssista ei ole uusi, sillä...
Vieraskynä: Venäjä ja Suomen muuttuvat uhkakuvat
Aleksi Korpela on filosofian ja kansainvälisen politiikan opiskelija Aberdeenin yliopistossa. Hän on myös opiskellut Islannin yliopistossa sekä Nato-koulussa Saksassa. Artikkeli edustaa hänen henkilökohtaisia näkemyksiään....
Pohjolan turvallisuus Norjasta katsoen
Suomalaiset vertaavat itseään yleensä Ruotsiin. Oli kyseessä sitten euroviisumenestys, lihapullat tai ulkopolitiikka. Itämeren turvallisuustilanteen yleinen kiristyminen Ukrainan kriisin seurauksena on saanut Suomen...
1340 kilometriä
Urho Kekkosen suuhun on joskus laitettu toteamus siitä, että Suomen geografiaansa kohdistama...
Isiksen vastainen koalitio ja Syyrian sisällissota
Syyskuun alussa Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry yhdessä puolustusministeri Chuck Hagelin kanssa julisti kansainvälisen koalition synnyn, jonka tehtävänä on Islamilaisen valtion uhkan heikentäminen ja tuhoaminen. Noin...
Vieraskynä: Herättääkö Turkki uneliaan Euroopan?
Mitjo Vaulasvirta on Doctor of Philosophy –kandidaatti St. Antony’s Collegessa, Oxfordin...
Kuka on Venäjä-asiantuntija?
Venäjä, Venäjä, Venäjä. Silloisen puolustusministeri Jyri Häkämiehen puhetta vuodelta...
Vieraskynä: Hyvinvointivaltionationalismilla itsenäisyyteen?
Ilona Lahdelma on Budapestissa asuva nationalismiin tutkimustyössään erikoistunut FM (Tampereen...
Nato Walesissa: susia vai lampaita?
kuva: Paul Shaw (flickr) Viime viikolla Walesissa pidetyn Naton huippukokouksen asialistalla ei...
Vieraskynä: Ukrainan tulitauko on Venäjän voitto
Aleksi Roinila on yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta pääaineenaan valtio-oppi. Hän on myös opiskellut strategiaa Maanpuolustuskorkeakoululla, kansainvälistä politiikkaa Aberystwyth Universityssä ja...
Walt, Mearsheimer ja Ukrainan kriisin syyt
”Sotiiko Venäjä Ukrainassa, ja jos kyllä niin millä perusteilla? Jos ei, niin ketkä makaavat tuoreissa haudoissa?” kysyi venäläisen laatulehti Vedemostin pääkirjoitus eilen 27. elokuuta. Kriisin syventyessä...
Liitossa vai ei?
Suomen suhde Natoon sotilaalliseen liittoutumattomuuteen on kimurantti kysymys. Onko kyse vaan...
Nigel Faragen jytky?
26 miljoonaa työtöntä eurooppalaista haluaa sinun työpaikkasi. Tämä on yksi Nigel Faragen johtaman...
Turvallisuuspoliittisia teemoja kevään eurovaalikeskusteluihin
Eurovaalien varsinaiseen äänestyspäivään ei ole aikaa enää kuin reilu kuukausi, ja vaalikampanjat...
Uskonto, politiikka ja zombie-ajatukset
Pääsiäisen kunniaksi on The Ulkopolitistissa jo kirjoitettu tämän juutalais-kristillisen juhlapyhän verisestä historiasta. Uskonnon merkitys maailmanpolitiikassa ei kuitenkaan ole ainoastaan historiallinen, ja niin...
Natoilua ja satuilua
Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu velloo entistä vahvempana, ja mielipiteiden kirjo on varsin laaja. Ukrainan tilanne on ollut kaikkien huulilla. Valtavirtaa edustanee Venäjän toimiin kielteisesti ja...
Euro on politiikkaa ja taloutta
Lauri Kangasniemi on KD Nuorten entinen puheenjohtaja ja kansainvälisen politiikan opiskelija...
Kremlin vaihtoehdot
Tänään aamulla Kremlissä tai todennäköisemmin Novo-Ogarjovon datsalla Moskovan lähistöllä joukko keski-ikäisiä miehiä juo teetä hieman kireässä ilmapiirissä. Paikalla ovat varmaan Vladimir Putinin lisäksi ainakin...
Janukovytš kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen?
Ukrainan vallankumouksen edetessä moni asia on vielä epävarmaa, ja varsinkin Krimin epävakaa tilanne näyttää kehittyvän hyvin nopeasti. Uusimpien tietojen mukaan Janukovytš on paraikaa Venäjällä, mikä ei ole Moskovalle...
Kansainvälinen protesti ja olympialaiset
Helmikuun 7. alkavat talviolympialaiset Sotšissa jäänevät kuuluisuuteen järkyttävästä kustannuksestaan, korruptiostaan ja omalaatuisista vessoistaan. Toisin kun erikoiset saniteettifasiliteetit, ylisuuret kustannukset ja siihen...
Anarkia Euroopan unionissa
Valitettavasti heti artikkelin alkuun pitää todeta, että tekstissä ei käsitellä anarkiaa sen...
Ukrainas sak är vår?
Ukrainan viime päivien satojen tuhansien ihmisten mielenosoitukset, Kiovassa ja muissa kaupungeissa, ovat suurimmat sitten vuoden 2004 oranssin vallankumouksen. Sekä oppositio että hallitus tuntuvat varautuvan pitkään...
Koittaako joulu EU:n yhteiselle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle?
”Vihdoin”, toteaa moni eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämiseen vihkiytynyt, kun EU käsittelee viiden vuoden tauon jälkeen korkeimmalla mahdollisella tasolla Unionin puolustusyhteistyötä. Eurooppa-neuvosto kokoontuukin...
Vieraskynä: Kylmää kyytiä Arktiksella
Caspar David Friedrichin Sea of Ice -maalaus [kuva: Wikipedia] Elina Ylä-Mononen on...
Tanskalainen Nato-konsensus
Tanskalaisella ja suomalaisella ulkopoliittisella keskustelulla on mielenkiintoinen yhtymäkohta. Molemmissa maissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivoista vallitsee laaja-alainen konsensus, halu olla keikuttamatta pientä...
Pohjoismainen puolustusyhteistyö Tanskasta katsoen
Suomessa idea pohjoismaisen yhteistyön kokonaisvaltaisesta syventämisestä nauttii laajaa...
Tasapainoilua Pohjolassa
Onko Pohjois-Euroopan sotilaspoliittinen ilmapiiri viilenemässä? Kuva: Wikipedia Onko...
Hyvä, paha siirtolaisuus
Välimerestä on tulossa häpeällinen hautausmaa EU:lle, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Tällä häpeällä lehti viittaa etenkin Italian vesillä lokakuun alussa sattuneeseen tragediaan, jossa hukkui yli 350 Eurooppaan pyrkinyttä...
Kaksinapainen Eurooppa on historiaa
Euroopan unionin ja Venäjän väliset suhteet ovat viilentyneet viime kuukausien aikana. Venäjä näyttää yrittävän tekevän kaikkensa, jotta erityisesti EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus (joka ulottaisi maan osaksi...
Kansanedustus Euroopassa
Yksi kansainvälisten suhteiden ja EU-integraation oppiaineiden klassisista ja alati siteeratuista...
Eulexperiment
EULEX-viha nosti päätään vajaa muutama viikko sitten Pohjois-Kosovossa kun normaalilla...
Transatlanttinen side säilyy vahvana
Transatlanttisen suhteen toimivuudella on ollut lähtemätön vaikutus maailmanpolitiikkaan. Yhdysvaltain Euroopalle antamat turvatakuut ovat olleet mahdollistamassa integraatioprosessia, joka on yskähtelyistään huolimatta...
Liberaali EU, realistinen Venäjä?
Euroopan unioni pohjautuu liberaalille maailmankuvalle. Tärkeintä maailmanpolitiikassa on jatkuva taloudellinen ja poliittinen kehitys. Tämän vuoksi ollaan valmiita karsimaan kansallista suvereniteettia ylikansallisen...
Euroalue ja finanssiregulaatio Lehmanin jälkeen
Viime sunnuntaina tuli kuluneeksi viisi vuotta aikamme suurimman finanssikriisin alkutahdit...
Pohjois-Atlantin arvouhka?
Maailma muuttuu, Suomen turvallisuuspoliittiset väännöt eivät. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen vanha liittoutumisteema on jälleen noussut esille. Se, että Nato-jäsenyys kummittelee yhä eräänä vaihtoehtona, ei ole missään...
Homot, tšerkessit ja Sotšin kisat
Sotšin talvella 2014 pidettävät olympialaiset ovat Venäjälle ja erityisesti Vladimir Putinille tärkeät. Niin tärkeät että Putin suostui julkisesti puhumaan englantia Kansainvälisen olympiakomitean herroille. Vähemmän koomisia...
Absoluuttinen hajoamispiste – Britannian konservatiivit ja EU
Viime tammikuun lopulla Iso-Britannian pääministeri ja konservatiivisen puolueen puheenjohtaja David Cameron piti historialliseksi kuvatun Bloomberg-puheensa, jossa hän linjansi visionsa maansa EU-politiikasta. Britannian...
Konkretiaa, kiitos.
Pitkälti taloudelliset realiteetit ovat viime aikoina herättäneet Suomessa keskustelua turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta yhteistyöstä. Katseet ovat kääntyneet Pohjoismaihin ja Euroopan unioniin. Pohjoismainen...
Balkanilla kuhisee: Kosovo ja Serbia pääsivät sopimukseen!
Jos Serbian ja Kosovon välisiä suhteita pitäisi kuvata lyhyesti, voisi kertoa näiden kahden käyvän...
EU vailla visiota Lähi-idässä
Brysselistä katsoen Välimerin eteläinen ranta on vaikuttanut suhteellisen vakaalta ja ennakoitavalta. Ennen vuoden 2011 myllerrystä, yhdessäkään muussa eteläisen Välimeren maassa ei ole vaihtunut valtias viimeisen reilun...
Vieraskynä: Amerikkalainen kuva Venäjästä ja uusi poliittinen mielikuvitus
Susanna Hast, YTT, on vieraileva tutkija Genevessä IHEID:ssä ja kumppani Aleksanteri-instituutin huippuyksikössä (Venäjän modernisaation valinnat). Venäjään liittyvä mielikuvitus on pahasti jämähtänyt kolmenkymmenen vuoden...
Politbyroon paluu? Venäläisestä ulkopoliittisesta päätöksenteosta
Heinäkuun 8. päivänä Youtubeen-ilmestyi video, joka kertoi paljon Venäjän poliittisesta järjestelmästä ja auttaa ymmärtämään viime aikoina tapahtuneita hallinnollisia muutoksia. ’Menetetty päivä’-nimisessä...
180 miljardin pikavoitto?
Oxfamin johtajan, Barbara Stockingsin mukaan köyhyys voitaisiin ratkaista hyvin yksinkertaisesti. Oxfamin tekemän laskelman mukaan maailman 100 rikkainta voisivat nimittäin omaisuudellaan poistaa äärimmäisen köyhyyden...
Itävalta sanoi ”Ja” yleiselle asevelvollisuudelle
Tammikuun 20. päivä Itävalta järjesti ensimmäisen suoran, neuvoa-antavan kansanäänestyksensä liittotasavallan historiassa. Äänestyksellä ratkaistiin 143 vuotta vanhan instituution, asevelvollisuuden, kohtalo. Itävallan...
Quo Vadis, Britannia?
Vaikka konservatismin ja euroskeptisyyden yhdistelmällä on Iso-Britanniassa pitkät perinteet, harva olisi voinut ennakoida vielä kaksi vuotta sitten, että euroskeptikkojen modernissa mittakaavassa iänikuiset vaatimukset...
Vieraskynä: EU ja suurstrategia – mahdoton yhtälö?
Hiski Haukkala. Kirjoittaja on kansainvälisen politiikan professori Tampereen yliopistossa. www.hiskihaukkala.net Suurstrategia (engl. Grand Strategy) on yksi kansainvälisen politiikan tutkimuksen kenties mahtipontisimmista...
(Kulttuuriset) Vallankumoukset vertailussa: Venäjä ja Iran
Pintapuolisista erilaisuuksistaan huolimatta, vallankumousten vertailulle on yllättävänkin hyviä...
Ydinkoekieltosopimus: Obaman perintö ydinaseettoman maailman tavoittelulle?
Vuodesta 1945 vuoteen 1996, jolloin YK:n yleiskokous hyväksyi CTBT:n eli...
Pitkät jäähyväiset: Yhdysvaltain etääntyvä rooli Lähi-idän politiikassa
Kaskun mukaan Gazan kiivaiden taisteluiden aikana tuoreeltaan uudelleenvalittu Yhdysvaltojen...
Tapahtui kerran Venäjällä: Sergei Soigun uusin katastrofi
Venäjä on saanut uuden puolustusministerin presidentti Vladimir Putinin erotettua Anatoli...
Yhdysvaltojen ”uusi” presidentti ja Suomi
Eilen käytiin kiistatta tämän vuoden kansainvälispoliittisesti merkittävimmät vaalit. Voittajaksi...
Bidzina Ivanishvilin veret seisauttava vaalivoitto
Georgian parlamenttivaalit olivat yllättävät kahdella tavalla. Suoraviivaisin yllätys oli että presidentti Mikheil Saakashvilin United National Movement -puolue (40.3%) hävisi selvästi ennakkoarvioista huolimatta vasta vuoden...
Asevelvollisuus: Ja oder Nein?
Itävallassa koittavat mielenkiintoiset ajat tammikuussa 2013, jolloin kansakunta on antamassa äänensä yleisen asevelvollisuuden säilyttämisestä. Itävalta onkin Suomen ohella ollut yksi niistä eurooppalaisista valtioista, joka...
Suuret luulot, pienentyvät eväät: Venäjä Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa
’Bemarin ja Ladan välistä eroa ei ole vaikeaa huomata. Yhtä helppoa on todeta kumpi autoista...
Vieraskynä: Kääpiökeskustelua odotellessa
Aino Friman on valtio-opin opiskelija Turun yliopistossa. Aino kirjoittaa myös ”Ajatuksia...
Tapaus Makarov jälleentarkasteltuna
Kesäkuun alussa venäläiskenraali Nikolai Makarov aiheutti pienen kohun kritisoimalla Suomen...
Julian Assange, Heikki Patomäki ja Suomi
Professori Heikki Patomäen mukaan Julian Assange on Ruotsissa ’vaarassa joutua poliittisen...
Zhdanov, Ustinov ja Makarov?
Venäjän asevoimien komentaja kenraali Nikolai Makarov esitti keskiviikkoissa puheessa Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa kovaa kriitiikkiä Naton, EU:n ja pohjoismaiden puolustusyhteistyökehityksistä ja näki Suomen...
EMU, Eurooppa ja maksutaseongelma(t) – plus ça change
Toissa viikolla kävimme läpi Kreikan sisäpoliittista tilannetta eurokriisin tiimoilta. Vaikka...
Myytti pohjoismaalaisen puolustusyhteistyön potentiaalista
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijoiden Joonas Sipilän ja Tommi Koivulan mukaan ’monet syyt...
Chicago, Suomi ja Naton vaikea tulevaisuus
Viikko sitten maanantaina päättyi Chicagossa kaksipäiväinen Naton huippukokous, joka oli jälleen kerran (totta kai) Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin mukaan ’menestys’. Kokouksen päättävässä...
Kirja-arvostelu: Vakauden kaipuu
Kylmän sodan päättymistä edeltävät ja seuraavat vuodet muodostavat monella eri tavalla tärkeän...
Kreikan kriisi – Sisyfoksen urakka vai muutoksen alku?
τὰ πάντα ῥεῖ καὶ οὐδὲν μένει (Ta panta rhei kai ouden menei) ”Kaikki virtaa, mikään ei pysy...
Eri mieltä: Iran, Israel, USA ja vastahegemoninen analyysi
Johannes Hautaviita kirjoitti aikaisemmin tässä kuussa Suomen Kuvalehden Eri mieltä -blogissa...
The Ulkopolitistin haastattelussa Ville Niinistö
The Ulkopolitist haastatteli huhtikuun lopulla Vihreiden puheenjohtajaa, ympäristöministeri Ville...
Björn Wahlroos ja liberaali federalismi
Björn Wahlroos aiheutti jälleen myrskyn vesilasissa uudella pamfletillaan Markkinat ja demokratia, josta todettiin että se oli ’autoritaarisen kapitalismin manifesti’ (Olli Rehn) sekä ’ikuisen marxilaisen...
EVA:n arvo- ja asennetutkimus 2012
Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA) julkaisi vuosittaisen suomalaisten arvo- ja asennetutkimuksensa...
Sealand, Kosovo, Etelä-Ossetia.. Kirjoitus valtioista, kukista ja mehiläisistä
Regulaatioon kyllästyneet libertaarit ovat viime vuosikymmeninä yrittäneet paeta valtion...
Venäjä ja Syyrian kansannousu
Syksystä lähtien kansainvälinen huomio on enenevässä määrin siirtynyt kohti Syyriaa ja maan...
EEAS: Brysselin Frankensteinin hirviö
2011 ei ollut mitenkään erityisen hyvä vuosi eurooppalaiselle ulkopolitiikalle. Haasteita on toki...
Venäjä kiristää otettaan Kaukasuksesta
Maaliskuussa 2012 Venäjän politiikka suhteessa Transdniestriaan, Etelä-Ossetiaan ja Abhasiaan...
Öljyn kirous
Venäjän presidentinvaalien jälkeen ovat maan talous ja tulevan presidentin vaalilupaukset olleet...
Blondin eka kerta Putinin kanssa? Katso video
Ulkopolitist tarjoaa lukijoilleen iltapulumaisen katsauksen Venäjän perin kyseenalaisten...
Demokratia Ranskassa
Kajottuaan jo Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ei Ulkopolitist malta olla kajoamatta gallien tuleviin vaaleihin – onhan Ranskan presidentinvaalit ja niiden merkitys mm. eurooppalaiselle talouspolitiikalle noteerattu näilläkin...
Tyynenmeren Vuosisata, Eurooppa ja Nato Revisited
UIkoministeri Erkki Tuomioja tapaamassa Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenia 23.1.2012. Kuva:...
Vladimir Putin ja Kremlin kirous
Vladimir Putinista tullee Venäjän seuraava presidentti 4. maaliskuuta, vaalin ensimmäisellä...
Eurooppa, Nato, Suomi ja Tyynenmeren vuosisata
Äskettäisessä blogikirjoituksessaan Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Markus Ylimaa pohti Naton...
Ylipäällikköä etsimässä: Niinistö, Haavisto ja turvallisuuden kova ydin
Eilen The Ulkopolitist kirjoitti ehdokas Niinistön ja ehdokas Haaviston ulkopoliittisten mielipiteiden yhteneväisyyksistä. Tänään vuorossa on ehdokkaiden turvallisuus- ja puolustuspoliittisten linjavetojen vuoro, jotka...
Vladimir Putin ja Venäjä 2012: kaksi rinnakkaista todellisuutta?
Loppuvuodesta 2011 jotain muuttui Venäjällä. Joulukuun 10. päivän mielenosoitus Bolotnaya-aukiolla...
Diktatuurin ytimessä – pohdintoja elokuvasta ”The Autobiography of Nicolae Ceausescu”
“After all, a dictator is simply an artist who is able to fully put into practice his egotism. It...
Venäläinen James Bond
Standartenfuehrer Max Otto von Stirlitz oli Neuvostoliiton oma James Bond. Kun tv-sarja Kevään...
Naton tulevaisuus
Suomalaista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua seuraamaton voisi luulla, että...
”Facebook potkaisi meitä kaikkia takamukseen” – Arabikeväästä venäläiseen talveen
Hiljattain käydyt Venäjän parlamenttivaalit päättyivät jännittävissä tunnelmissa. Tulosten mukaan...
Arabikevät saapui Etelä-Ossetiaan?
Etelä-Ossetian separatistitasavallassa kuohuu. Eilinen yö oli tähänastisista kirein opposition...
Hiljaa hajoaa aluepolitiikka: Euroopan unioni ja arabikevät
Arabikeväänä tunnettujen kansannousujen ja vallankumouksellisen mielialan leviäminen on...
Unkarin talouskriisi – kaikuja Itävalta-Unkarista ja Suomesta
Haluatko Unkarin florintteja halvalla? Moody’silla on sinulle tarjolla alennuskoodi: Baa3. Kuva:...
Oliko Harry Truman Euroopan integraation isä?
Euroopan integraation tarina alkaa useimmissa tekstikirjoissa vuodesta 1945; suuren sodan...
Yksimielistä keskustelua: presidentinvaalit ja Nato-keskustelu
Vaalipaneelien yleistyminen on varma merkki presidentinvaalien lähestymisestä. Asialla ovat olleet...
Kadonneen strategian metsästys
Suomalainen maanpuolustuslaitos on tällä hetkellä suurien haasteiden edessä. Tällä viikolla Eduskunta ratifioinee Ottawan sopimukseen liittymisen Perussuomalaisten äänekkäistä vastalauseista huolimatta, korvaavien hankintojen...
Kriisi, visio ja johtajuus Euroopan unionissa
Think Different Noin kuukausi sitten sattunut Steve Jobsin kuolema kirvoitti poliittiseltakin...
Suomalaista strategiaa
Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen puhui maanantaina 7. marraskuuta 199....
CIA:n vankilennot – tutkia vai ei?
Helsingin Sanomat julkaisi männäviikolla mielenkiintoisen selvityksen, jonka mukaan Ulkoministeriö...
EU:n laimea vastaus BRICS-maiden nousuun
Parhaillaan Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa pohditaan Euroopan unionin tavoitteita ja...
Konservatiivit ja euroskeptikkojen kosto
“Kaikkien konservatiivisen puolueen oikeiden jäsenten tulisi olla skeptisiä EU:n suhteen....
Marko Maunula ja Gaddafin kuolema
Muammar Gaddafin äkillinen, vaikkei yllättävä, kuolema on nostattanut paljon keskustelua Libyan...
Maa jota ei ole olemassa
Kuulemma matkailijaa, joka ylittää Psou-joen raja-aseman noin 20 kilometria Sotsin lentoasemasta...
Harmaan eri sävyt – EMU-keskustelu ja presidentinvaalit
Brysselistä Kalmariin? Suomen tulisi unohtaa rahaliittoon pohjautuva talous- ja rahapoliittinen...
Rikos ja rangaistus: Halla-aho, Soini ja EU-angsti
Rodion Raskolnikov, Feodor Dostojevskin Rikos ja Rangaistus -teoksen keskeinen hahmo, uskoi, että...
Jussi Halla-aho, Eurokriisi ja Putnamin kosto
Jussi Halla-aho kirjoitti hiljan facebook-sivullaan, että Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta ja tankit kaduille. Hänen mukaansa “demokratia (=vaalit) estää […] ryhtymästä mihinkään sellaisiin toimiin, joilla *oikeasti* olisi...
9/11
Eilen tuli kuluneeksi kymmenen vuotta syyskuun 11. päivän iskuista vuonna 2001. Kuvat World Trade...
Moravcsik Helsingissä: Eurooppa ja Yhdysvallat dominoivat 21. vuosisataa
Princetonin yliopiston professori, EU-integraatioteorioiden jumala (ja oopperakriitikko!) Andrew...
Linkkivinkki: Vasara ja sirppi -indeksi
Ylihuomenna tulee kaksikymmentä vuotta täyteen Neuvostoliiton viimeisestä elvytysyrityksestä. The...
Medvedevin haastattelu, Bagapshin kuolema ja Kaukasuksen jatkuva epävakaus
Venäjän presidentti Dmitri Medvedev korosti televisiohaastattelussa Georgian ja Venäjän kolme vuotta sitten käymän sodan vuosipäivän tienoilla 5. elokuuta (Kremlin.ru, New York Times) omaa sotajohtajuuttaan ja vieritti...
Breivik ja Vastajihadismi: Näkökulma Norsunluutornista
”Somewhere, in a front room or bedroom, other young men are probably dreaming up fantasies about saving western civilisation from the evils of communism and Islam. We ignore what motivated Breivik at our peril.”...
Terrorismin monet kasvot
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa kirjoitetaan tänään (25.7.) Norjan joukkosurmista seuraavasti: ” Miten tällaista voi tapahtua? Kuka on teon takana? Olemmeko me turvassa? Olisi yksinkertaisempaa, jos vastaukset löytyisivät...
Missä EU-keskustelu, siellä ongelma
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 13.7.2011. Lasse Lehtinen kirjoitti Aamulehdessä...
Asevelvollisuus maailmalla
The Economist julkaisi eilen kartan asevelvollisuuden laajuudesta maailmalla (vrt. Wikipedian vastaavanlainen kartta). Asevelvollisuus on edelleen palkka-armeijaa suositumpaa, mutta maailmanlaajuiseti trendi on kohti...
IR: vieläkin Amerikkalainen tieteenala?
Oh say does that star-spangled banner yet wave, over the tower of ivory and the home of...
Bruttokansantuotteen tuolla puolen
Bruttokansantuote (BKT) on kansainvälisestä talouspolitiikasta puhuttaessa edelleen avainasemassa...
Modernia pöytätennisdiplomatiaa
Toissa viikkona, kesken jatkuvan sotimisen Libyassa, Muammar Gaddafi löysi kiireisestä...
Hallitusneuvottelusaaga, kolmen lautasen problematiikka ja miten Stubb sai jäädä Ulkoministeriöön
Hallitusneuvottelut ovat, uskomatonta, mutta totta, vihdoin päättyneet ja Ulkopolitist aikoo nyt...
Kommersant-lehden mukaan suosituin ehdokas Venäjän presidentiksi on…
Ei kumpikaan kuvassa nähdyistä, vaan neuvostoajoilta äänestäjille tuttu vaihtoehto ’Kaikkia vastaan’. Arvostetun venäläisen sanomalehti Kommersantin Vlast-viikkolehti kysyi lukijoiltaan (linkki venäjänkieliseen...
Vladimir Putin, sarjakuvasankari
Me kaikki tiedämme, että Vladimir Putin on Venäjän nykyinen pääministeri ja entinen ja...
Poliittinen arkkitehtuuri
The Ulkopolitistin kirjeenvaihtajalle tarjoutui hiljan mahdollisuus vierailla Kazakstanissa....
Suomi EU:ssa, Valtion rautatiet IVY:ssa
Meitä suomalaisia yhdistää itäisiin naapureihimme paitsi tietty taipumus melankoliaan ja persous...
