Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Kategoria: Eurooppa

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Uusimmat

Espanjan monarkian shakkimatti – korruptiota, norsunmetsästystä ja muita tapoja tahrata hovin maine

Espanjan kruunu on kulkenut 2010-luvulla skandaalista toiseen – kyselyiden perusteella Felipe VI:n johtama kruunu nauttii Euroopan monarkioiden alhaisinta kannatusta. Kansalaisten äänenpainot monarkiaa kohtaan ovat koventuneet kohujen seurauksena. Näin ollen perimysjärjestyksessä seuraavana olevan prinsessa Leonorin ei kannata vielä sovitella kruunua päähänsä, varsinkaan mikäli esiin nousee lisää todisteita kuningasperheen vallan väärinkäytöksistä. Tasavallasta haaveilevien tiellä on kuitenkin lukuisia esteitä.

Ranska pyrkii vaikuttamaan Libanoniin kepilllä ja porkkanalla – presidentti Macron esiintyi lohduttajana satamaräjähdyksen jälkeisessä Beirutissa

Ranska on ottanut aktiivisen roolin Libanonissa Beirutin tuhoisan satamaräjähdyksen jälkeen. Presidentti Emmanuel Macron on tuonut toivoa kansalle, kun kiukku maan omaa poliittista eliittiä kohtaan on yltynyt. Kävellessään kansalaisten parissa vierailullaan Libanonissa Macron lupasi, että hän on tavallisen kansalaisten puolella. Samalla Macronin koettiin tekevän yhteistyötä korruptoituneen johdon kanssa, tukevan nykyistä sektariaanista järjestelmää ja näin ollen pettävän libanonilaisille antamansa lupauksen.

Pysäyttääkö koronavirus ilmastonmuutoksen?

Koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin torjunta on laittanut maailmantalouden seisahduksiin, mikä on saanut ihmiset pohtimaan sen vaikutuksia ja yhtymäkohtia ilmastonmuutokseen. Vaikka molemmat ovat ihmishengille vaarallisia, globaaleja ongelmia, vertaus unohtaa ilmastonmuutoksen luonteen pitkäaikaisena, kumuloituvana vitsauksena.

Ukrainan (epä)todelliset rajat

Ukrainassa nähdyt liennytyksen eleet eivät tarkoita, että konflikti olisi lähempänä ratkaisua. Sota on tuonut ukrainalaisia yhteen mutta myös syventänyt jakolinjoja.

Hädän hetkellä Eurooppa rakoilee: 2020 on ilmastopolitiikan vuosi

Euroopan parlamentti julisti marraskuun viimeisellä viikolla ilmastohätätilan alkaneeksi ja vaati päätöslauselmassaan Euroopan komissiota varmistamaan, että kaikki Euroopan unionin lainsäädäntö- ja budjettiehdotukset ovat linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteen kanssa. Sopimuksen tavoitteena on pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä.

Essee: Euroopan laitaoikeisto haastaa identitäärisellä geopolitiikalla EU:n ulkopoliittista linjaa

Euroopan unionin jäsenten ulkopolitiikkaa on viimeiset vuosikymmenet hallinnut yhteistyötä yli kilpailun painottava liberalismiväritteinen katsantokanta. Kevään eurovaaleissa toistaiseksi parhaimman tuloksensa tehnyt laitaoikeisto on muun muassa geopolitiikasta ammentavalla ulkopoliittisella katsannollaan kuitenkin noussut haastamaan nykyisen järjestyksen.

Mafiosot, milleniaalit ja Mäyrä-Dan – vähemmistöpop manele kulkee Romaniassa kohusta toiseen ja kielii romanien huonosta asemasta

Romanimiesten perinteisesti esittämä manele yhdistetään voimakkaasti niin romanivähemmistöön kuin Romanian alamaailmaan. Kansainvälisen kiinnostuksen sekä romanialaisnuorten nostalgian takia maassa käydään nyt keskustelua siitä, voiko sorretun vähemmistön esittämä musiikkityyli sittenkin olla sosiaalisesti hyväksyttävää.

Brexit: kuka kukin on?

Tuki- ja vihollisverkostojen ymmärtäminen alkaa olla täysipäiväinen työ brexitin seuraajilla. The Ulkopolitist kokosi brexitiä valmistelevat keskeisimmät henkilöt. Vai pitäisikö sanoa: pelaajat?

Kirja-arvio: Euroopan porteilla

Anna-Kaisa Hiltusen teos toimii hyvänä historiikkina ja aikalaiskuvauksena Eurooppaan suuntautuvasta siirtolaisuudesta. Teoksesta on johdettavissa selkeitä päätelmiä EU:n turvapaikkapolitiikan kipupisteistä.

Oleg Sentsovin pitkä odotus

Tämänvuotinen Saharov-palkinnon voittaja Oleg Sentsov istuu Siperiassa 20 vuoden vankilatuomiota, koska hän vastusti Krimin niemimaan valtausta.

Puola varautuu Venäjän uhkaan

Puola on panostanut puolustuskykynsä ylläpitoon ja kehittämiseen huomattavasti aikaa ja resursseja. Prosessin viimeisin etappi oli viime vuonna julkistettu uusi puolustuskonsepti, jossa hahmoteltiin tulevien vuosien haasteita maan turvallisuudelle.

Realistinen idealisti – Macronin ulkopolitiikka

Vaikka Emmanuel Macron kertoo tarinaa Ranskasta, joka on ottanut tehtäväkseen edistysmielisyyden ja kansainvälisyyden jatkamisen sekasortoisessa ja taantuvassa maailmassa, hänen tekojaan ohjaa tarkka käsitys Ranskan suhteellisesta edusta ja äänestäjäkuntansa miellyttämisestä

Itsepetoksella on kova poliittinen hinta Balkanilla

Lähes viittätuhatta todistajaa kuullut Jugoslavia-tuomioistuin dokumentoi sotarikoksia historiallisella tarkkuudella, mutta jättää jälkeensä kiistellyn perinnön. Selitystä sille, miksi ihmiset yhä kiistävät sotarikokset, on etsittävä psykologiasta, politiikasta sekä niiden yhtymäkohdista.

Essee: Visegrád-ryhmän yhtenäisyyden loppu

Puolan, Unkarin, Tšekin ja Slovakian muodostama Visegrád-ryhmä on parin viime vuoden ajan aiheuttanut harmaita hiuksia Euroopan unionille. Siirtolaiskriisin aikaansaama yhtenäisyys on kuitenkin haihtunut, jonka seurauksena ryhmän painoarvo itäisen Keski-Euroopan asioiden ajajana on katoamassa.

Essee: Kuka kuolisi EU:n puolesta?

Euroopan nykytila on ollut tiedossa jo pitkään – tai ainakin Eurooppa-asiantuntijat osasivat sen ennustaa. Brittiläinen historioitsija Tony Judt julkaisi vuonna 1996 teoksen A Grand Illusion?, jossa hän tunnustautui ”Eurooppa-myönteiseksi europessimistiksi”.

Kahden kertomuksen Krim

Kolme vuotta sitten Venäjä liitti Krimin ja Sevastopolin federaatioonsa. Kansainvälisoikeudellisista argumenteista on siirrytty kulttuurista yhteyttä korostaviin perusteluihin.

Mitä kannattaa lukea brexitistä?

Hyvästi Hegel, sanoivat brittiäänestäjät puoltamalla maansa eroaikeita Euroopan unionista.

Brexit-äänestyksen seuraukset alkoivat näkyä heti viikonlopun aikana: Pääministeri David Cameron ilmoitti erostaan, samoin teki brittikomissaari Jonathan Hill. Kaiken lisäksi hallituspuolueella ja oppositiolla on johtajuuskriisi, Skotlanti uhoaa uutta itsenäistymisäänestystä ja irlantilainen irredentismi on heräämässä.

VIERASKYNÄ: Suomen Nato-jäsenyyden vaikutus Euroopan ja Venäjän turvallisuusongelman ratkaisuun

Huhtikuussa julkaistu Nato-selvitys pyrki antamaan Nato-keskustelulle asiantuntevan viitekehyksen, selvityksen heikoin anti oli kuitenkin Venäjän aiheuttaman uhan tarkempi arviointi ja analyysi siitä, millä tavalla Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaisi ei vain Suomeen, vaan laajemmin Venäjän ja Euroopan suhteiden pidempiaikaiseen kehitykseen. Näitä kahta kysymystä lähemmin tarkasteltaessa, herää kolmas kysymys: Heikentäisikö Suomen Nato-jäsenyys mahdollisuutta luoda sääntöihin ja yhteisiin instituutioihin perustuva turvallisuusjärjestys Euroopan ja Venäjän välille?

Nord Stream 2 – toisesta maailmasta

Vesa Ahoniemi on lontoolainen energia-analyytikko. Hän on käsitellyt aiemmin The Ulkopolitistissa Gazpromin roolia Venäjän ulkopolitiikassa. Prologi Energiapolitiikkaa tutkitaan useimmiten osana kansainvälisen politiikan...

Kirchner, Putin, ja sananvapaus Argentiinassa

Venäläisten kansanlaulujen taitaja on kihartanut otsalleen kuusi symmetristä valkoista korkkiruuvia. Hän laulaa kameralle Katjušaa Buenos Airesissa. Ensimmäisen säkeen jälkeen laulajan ääni nousee niin korkealle, että se muuttuu...

Syyrian kriisi ja suurvaltasuhteet

Presidentti Sauli Niinistö toivoi Syyrian kriisiin viitaten suurvaltojen lähentyvän toisiaan. Yhteinen nimittäjä hänen mukaansa voisi löytyä vihollisuuksista ISIS:ä vastaan. Venäjän lisääntyvä sotilaallinen läsnäolo Syyriassa...

Murtuuko Euroopan linnake?

  Ajamme pitkin Budapestin syrjäalueiden katuja. Tehtävämme on löytää sellaisia pakolaisia, jotka ovat siirtyneet itäiseltä rautatieasemalta hämäriin majapaikkoihin odottamaan lupaa matkustaa eteenpäin Saksaan ja...

Pettikö länsi lupauksensa?

Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola kirjoitti osuvasti Helsingin Sanomien kolumnissaan, että ”Venäjän ja EU:n suhteiden kriisin yksi uhri on historia”. Venäjällä historia on valjastettu vahvaksi...

Mistä tunnistaa Venäjä-trollin?

  He olivat ennen harvinaisia. Tuskin kukaan oli kuullut koko asiasta. Mutta jotain tapahtui. Se alkoi levitä. Hitaasti. Varmasti. Lienet kohdannut ilmiön ensin niinä heikkoina hetkinä, kun olet aamupöhnässä erehtynyt...

Perustuu tositarinaan

Boris Nemtsovin salamurhan välitön seuraus oli hämmennys. Yhtäältä jatkuvasta epätietoisuudesta ja toisaalta virallisen linjan kivikasvoisesta toistosta on tullut pysyvin osa nyky-Venäjän poliittista järjestystä. Nemtsovin...

Boris Nemtsovin salamurha

  Ravintolasta kotiinsa kävelemässä ollut oppositiopoliitikko ja entinen varapääministeri Boris Nemtsov ammuttiin Moskova-joen sillalla Kremlin muurien ja  pyhän Vasilin tuomiokirkon kupeessa helmikuun 27. päivän...

Islamilaisen valtion uhka kasvaa Euroopassa

  Vuosi 2015 on alkanut Euroopassa ja laajemmin länsimassa huolestuttavissa merkeissä. Terrori-iskujen sarja Ranskassa (joista näkyvin oli Charlie Hebdon toimitukseen kohdistunut isku) vaati 17 kuolonuhria ja herätti vahvan...

Voihan optio!

Keväällä pitäjien koulukeskusten liikuntasalit ja auditoriot täyttyvät toisaalta politiikasta kiinnostuneesta väestä ja toisaalta Arkadianmäelle haikailevista kansanedustajaehdokkaista. Läpi tasavallan ehdokkailta tentataan...

Suomen ja Baltian EU-turvatakuut

Iltalehden pääkirjoitus 24.1.2015 on huomionarvoinen paitsi sattumanvaraisen historiallisten anekdoottien käytön niin myös siinä esitetyn Baltian maiden ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa koskevan pohdinnan takia. Ei sen...

Pelko ja avoin yhteiskunta

  Satiiri on eräs sosiaalisen, poliittisen tai moraalisen kannanoton väline. Se kuuluu hauskasta tai kepeästä ulkomuodostaan huolimatta kannanottojen raskaaseen sarjaan, sillä se pyrkii tekemään kohteensa naurunalaiseksi....

VIERASKYNÄ: TTIP:n merkitys on globaali

TTIP-neuvottelut ovat pitkän Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen taloudellisen lähentymisen ja tunnustelun huipentuma. Sinänsä ajatus transatlanttisesta kaupankäynnin ympärille muotoutuvasta allianssista ei ole uusi, sillä...

Vieraskynä: Venäjä ja Suomen muuttuvat uhkakuvat

Aleksi Korpela on filosofian ja kansainvälisen politiikan opiskelija Aberdeenin yliopistossa. Hän on myös opiskellut Islannin yliopistossa sekä Nato-koulussa Saksassa. Artikkeli edustaa hänen henkilökohtaisia näkemyksiään....

Pohjolan turvallisuus Norjasta katsoen

  Suomalaiset vertaavat itseään yleensä Ruotsiin. Oli kyseessä sitten euroviisumenestys, lihapullat tai ulkopolitiikka. Itämeren turvallisuustilanteen yleinen kiristyminen Ukrainan kriisin seurauksena on saanut Suomen...

1340 kilometriä

Urho Kekkosen suuhun on joskus laitettu toteamus siitä, että Suomen geografiaansa kohdistama...

Vieraskynä: Ukrainan tulitauko on Venäjän voitto

  Aleksi Roinila on yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta pääaineenaan valtio-oppi.  Hän on myös opiskellut strategiaa Maanpuolustuskorkeakoululla, kansainvälistä politiikkaa Aberystwyth Universityssä ja...

Walt, Mearsheimer ja Ukrainan kriisin syyt

“Sotiiko Venäjä Ukrainassa, ja jos kyllä niin millä perusteilla? Jos ei, niin ketkä makaavat tuoreissa haudoissa?” kysyi venäläisen laatulehti Vedemostin pääkirjoitus eilen 27. elokuuta. Kriisin syventyessä...

Liitossa vai ei?

Suomen suhde Natoon sotilaalliseen liittoutumattomuuteen on kimurantti kysymys. Onko kyse vaan...

Uskonto, politiikka ja zombie-ajatukset

  Pääsiäisen kunniaksi on The Ulkopolitistissa jo kirjoitettu tämän juutalais-kristillisen juhlapyhän verisestä historiasta. Uskonnon merkitys maailmanpolitiikassa ei kuitenkaan ole ainoastaan historiallinen, ja niin...

Natoilua ja satuilua

  Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu velloo entistä vahvempana, ja mielipiteiden kirjo on varsin laaja. Ukrainan tilanne on ollut kaikkien huulilla. Valtavirtaa edustanee Venäjän toimiin kielteisesti ja...

Kremlin vaihtoehdot

Tänään aamulla Kremlissä tai todennäköisemmin Novo-Ogarjovon datsalla Moskovan lähistöllä joukko keski-ikäisiä miehiä juo teetä hieman kireässä ilmapiirissä. Paikalla ovat varmaan Vladimir Putinin lisäksi ainakin...

Kansainvälinen protesti ja olympialaiset

Helmikuun 7. alkavat talviolympialaiset Sotšissa jäänevät kuuluisuuteen järkyttävästä kustannuksestaan, korruptiostaan ja omalaatuisista vessoistaan.  Toisin kun erikoiset saniteettifasiliteetit, ylisuuret kustannukset ja siihen...

Ukrainas sak är vår?

  Ukrainan viime päivien satojen tuhansien ihmisten mielenosoitukset, Kiovassa ja muissa kaupungeissa, ovat suurimmat sitten vuoden 2004 oranssin vallankumouksen. Sekä oppositio että hallitus tuntuvat varautuvan pitkään...

Tanskalainen Nato-konsensus

Tanskalaisella ja suomalaisella ulkopoliittisella keskustelulla on mielenkiintoinen yhtymäkohta. Molemmissa maissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivoista vallitsee laaja-alainen konsensus, halu olla keikuttamatta pientä...

Hyvä, paha siirtolaisuus

Välimerestä on tulossa häpeällinen hautausmaa EU:lle, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Tällä häpeällä lehti viittaa etenkin Italian vesillä lokakuun alussa sattuneeseen tragediaan, jossa hukkui yli 350 Eurooppaan pyrkinyttä...

Kaksinapainen Eurooppa on historiaa

  Euroopan unionin ja Venäjän väliset suhteet ovat viilentyneet viime kuukausien aikana. Venäjä näyttää yrittävän tekevän kaikkensa, jotta erityisesti EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus (joka ulottaisi maan osaksi...

Eulexperiment

EULEX-viha nosti päätään vajaa muutama viikko sitten Pohjois-Kosovossa kun normaalilla...

Transatlanttinen side säilyy vahvana

Transatlanttisen suhteen toimivuudella on ollut lähtemätön vaikutus maailmanpolitiikkaan. Yhdysvaltain Euroopalle antamat turvatakuut ovat olleet mahdollistamassa integraatioprosessia, joka on yskähtelyistään huolimatta...

Liberaali EU, realistinen Venäjä?

  Euroopan unioni pohjautuu liberaalille maailmankuvalle. Tärkeintä maailmanpolitiikassa on jatkuva taloudellinen ja poliittinen kehitys. Tämän vuoksi ollaan valmiita karsimaan kansallista suvereniteettia ylikansallisen...

Pohjois-Atlantin arvouhka?

Maailma muuttuu, Suomen turvallisuuspoliittiset väännöt eivät. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen vanha liittoutumisteema on jälleen noussut esille. Se, että Nato-jäsenyys kummittelee yhä eräänä vaihtoehtona, ei ole missään...

Homot, tšerkessit ja Sotšin kisat

Sotšin talvella 2014 pidettävät olympialaiset ovat Venäjälle ja erityisesti Vladimir Putinille tärkeät. Niin tärkeät että Putin suostui julkisesti puhumaan englantia Kansainvälisen olympiakomitean herroille. Vähemmän koomisia...

Konkretiaa, kiitos.

Pitkälti taloudelliset realiteetit ovat viime aikoina herättäneet Suomessa keskustelua turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta yhteistyöstä. Katseet ovat kääntyneet Pohjoismaihin ja Euroopan unioniin. Pohjoismainen...

EU vailla visiota Lähi-idässä

Brysselistä katsoen Välimerin eteläinen ranta on vaikuttanut suhteellisen vakaalta ja ennakoitavalta. Ennen vuoden 2011 myllerrystä, yhdessäkään muussa eteläisen Välimeren maassa ei ole vaihtunut valtias viimeisen reilun...

180 miljardin pikavoitto?

  Oxfamin johtajan, Barbara Stockingsin mukaan köyhyys voitaisiin ratkaista hyvin yksinkertaisesti. Oxfamin tekemän laskelman mukaan maailman 100 rikkainta voisivat nimittäin omaisuudellaan poistaa äärimmäisen köyhyyden...

Quo Vadis, Britannia?

  Vaikka konservatismin ja euroskeptisyyden yhdistelmällä on Iso-Britanniassa pitkät perinteet, harva olisi voinut ennakoida vielä kaksi vuotta sitten, että euroskeptikkojen modernissa mittakaavassa iänikuiset vaatimukset...

Öljyn kirous

Venäjän presidentinvaalien jälkeen ovat maan talous ja tulevan presidentin vaalilupaukset olleet...

9/11

Eilen tuli kuluneeksi kymmenen vuotta syyskuun 11. päivän iskuista vuonna 2001. Kuvat  World Trade...

Ladataan