Euroopan unioni on viime vuodet pyrkinyt kaikin voimin torjumaan oikeusvaltion tilan murentumista jäsenvaltioissaan, etupäässä Puolassa ja Unkarissa.
Huhtikuiset Unkarin parlamenttivaalit toivat jälleen murskavoiton Fidesz-puolueelle. Puoluetta edustava pääministeri Viktor Orbán toivoo pysyvänsä vallassa vuoteen 2030 asti.
Eurooppalainen integraatioprojekti on yskällehdyt eteenpäin kriiseissä. Samaa Euroopan unionin yhdentymistä ja kokoansa vastaavan roolin ottamista on jatkamassa paitsi reaktio Kremlin hyökkäykseen, myös suotuisat poliitikot avainmaiden ruorissa sekä jarruttavan vastaanharaajan poistuminen Brexitin myötä.
Eurooppaa koettelee energiakriisi, joka hakee vertaistaan. Korkeat ja rajusti heilahtelevat energianhinnat käyvät kalliiksi kuluttajille, vaikeuttavat markkinoiden toimintaa ja heikentävät energiahuollon ennakoitavuutta.
Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään päästöjään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Siitä,...
Autoilu ajoi identiteettipoliitiikan keskiöön Euroopassa. Autojen ympärillä vellovia kiistoja...
Täysimittainen sota on Euroopassa. Putinin kyyninen uhmakkuus vaatii kuolonuhreja, ja samalla se...
Algerian kannattajia Etelä-Afrikassa järjestetyissä jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuissa...
Venäjä kukkoilee Euroopan laitamilla muuallakin kuin Ukrainassa. Viime lokakuussa köyhä Moldova joutui ongelmiin, kun Venäjä nosti kaasun hintoja. Halvempaakin kaasua olisi lehtitietojen mukaan ollut tarjolla – kunhan Moldova olisi ollut valmis keventämään yhteistyötään EU:n kanssa. Maan katse on kuitenkin kääntynyt länteen, ja nyt se tuskailee Gazpromin laskujen kanssa.
Unionin Kiina-linja on viime vuosina tiukentunut, joskin eri EU:n instituutiot suhtautuvat Kiinaan edelleen hieman eri tavoin.
Poliittisesti ja taloudellisesti vakaana pidetyssä Kazakstanissa kuohuu – mitä tammikuun protestit kertovat maan tulevaisuudesta?
The Europolitistin päätösjaksossa pohditaan, kuinka EU voisi ottaa näkyvämmin johtajuutta eurooppalaisten arvojen ja perusoikeuksien puolustamisessa.
Euroopan komissio on kasvattanut valtaansa aina manteretta ja maailmaa kohdanneiden kriisien myötä: isot ja yhteiset ongelmat ovat vaatineet isoja ja yhteisiä ratkaisuja.
The Europolitistin kolmannessa jaksossa perehdytään EU:n digitaaliseen siirtymään ja sen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin muutoksiin vuoteen 2030 mennessä.
Europolitistin toisessa jaksossa analysoimme EU:n ilmastojohtajuuden kunnianhimoa ja unionin kykyä vastata aikamme suurimpaan haasteeseen.
Miten EU suhtautuu jatkossa turvallisuusuhkiin tai suurvaltoihin, kuten Yhdysvaltoihin ja Kiinaan? Uusi yhteisen ulkopolitiikan narratiivi on kehittymässä.
Unkarissa järjestettiin syys-lokakuussa opposition esivaalit, jotka edeltävät vuoden 2022 parlamenttivaaleja. Vaaleissa valittiin osa opposition ehdokkaista sekä opposition yhteinen pääministeriehdokas.
Europolitistin avausjaksossa sukellamme EU:n globaalin johtajuuden teemaan ja unionin ajankohtaisiin ulkopoliittisiin haasteisiin.
Kansalaiset ovat viime vuosina haastaneet valtioitaan oikeuteen hidastelusta ilmastotoimissa ja voittaneet. Tuomioistuimien valta on kuitenkin rajallinen.
Serbia siirsi syyskuun lopussa armeijan raskasta kalustoa Kosovon rajalle poliittisten jännitteiden kiristyttyä. Voimannäytös oli vastalause Kosovon määräykselle, joka kielsi serbialaisten rekisterikilpien käytön maan alueella.
Kuva: Thijs ter Haar (CC BY 2.0) 1990-luvulla yhdysvaltalaiset politiikan tutkijat huomasivat,...
Miten koronarajoitukset ovat vaikuttaneet kansalaisten kokemukseen demokratian tasosta Euroopassa, ja mihin suuntaan demokratiakehitys on matkalla pandemian jälkimainingeissa?
The Ulkopolitist pureutui merkittävimpien saksalaispuolueiden ehdotuksiin siitä, millaista ilmastopolitiikkaa EU:n kenties vaikutusvaltaisimmassa maassa tehdään syyskuun 26. päivän liittopäivävaalien jälkeen.
Koronapandemia ja sen hillitsemiseen tähtäävät toimet tarjoavat kurkistusikkunan toisinaan piilossa oleviin valtamekanismeihin. Myös median valta on korostunut korona-aikana – jopa siinä määrin, että voimme puhua historian ensimmäisestä mediapandemiasta.
Kuntavaaleissa äänestettävät asiat saattavat tuntua arkisilta ja itsestäänselviltä, mutta eurooppalaisessa mittakaavassa suomalaisilla kunnilla on harvinaiset valtuudet. Siinä missä muualla kuntavaalit voidaan tulkita luottamuslauseena tai protestina istuvalle hallitukselle, Suomen kuntavaaleissa on niin tärkeät kuntakohtaiset asiat ratkaistavana, että niitä tulisi analysoida omana, valtion politiikasta irrallisena ilmiönään.
Vaikka Romania on saavuttanut Unkarin monella mittarilla, Unkari tukee edelleen avokätisesti Transilvanian unkarilaisvähemmistöä. Transilvaniaan kuuluvan Székelymaan itsehallintokeskustelu on saanut Romanian entisen pääministerin jopa esittämään hirttouhkauksen asiaa edistäville henkilöille.
Ero eurooppalaisten kaupunkien ja maaseudun erolla on noussut tärkeäksi poliittiseksi jakolinjaksi. Kaupungit ovat aina olleet riippuvaisia maaseudusta. Poliittisessa kielenkäytössä on kuitenkin enemmän luotu kuin kurottu umpeen kuilua syrjäseutujen ja kaupunkien välillä.
Laitaoikeisto on saanut yhä enemmän hallitusvastuuta ympäri Eurooppaa. Oikeistoradikalismin valtavirtaistuminen ei ole kuitenkaan pelkkää puoluepolitiikkaa koskettava asia, vaan se muokkaa valtasuhteita paljon laajemmalla yhteiskunnallis-kulttuurisella tasolla esimerkiksi normalisoimalla syrjiviä puhetapoja, asenteita ja käytänteitä ja vaikuttamalla median agendaan ja siten julkiseen keskusteluun.
Hiilestä luopuminen on Puolalle poliittisesti tulenarka prosessi.
Unkaria käsittelevä suomalainen journalismi kaipaa harmaan sävyjä kuvatakseen maan tilannetta kattavasti.
Saksassa on käynnissä supervaalivuosi, kun suuri määrä valtaa vaihtuu käyttäjältä toiselle.
Koronan aikana Suomen ja Ruotsin suhteet ovat puhuttaneet mediassa. Matkustusrajoitukset ja erot pandemian käsittelyssä ovat haastaneet maiden suhteita ainakin mediassa, mutta Ruotsi on näinä vaikeina aikoina osoittautunut Suomen stabiiliksi liittolaiseksi, mistä kielivät niin vientilukemat ja maiden kiihtyvä yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Erityisen tärkeää on panostaa ruotsalaisten ja suomalaisten lasten ja nuorten kykyyn oppia toistensa kulttuureista.
Kaakkois-Euroopassa koronaan liittyvät salaliittoteoriat ovat olleet yleisempiä kuin muualla Euroopassa. Tämä on yhdistetty julkisiin instituutioihin kohdistuvaan luottamuspulaan.
Kirgisian presidentinvaaleissa voiton vei ylivoimaisesti Sadyr Žaparov, jolla kansa soi samoissa vaaleissa myös entistä laajemmat valtaoikeudet. Žaparov on profiloitunut oppositiopolitiikassaan korruption kitkijänä, mutta tähän saakka verrattain demokraattinen Kirgisia saattaa lipsua demokraattisessa kehityksessä autoritaaristen naapurivaltioidensa tielle.
Vielä Euroopassa ei ole saavutettu eurooppalaista jaettua julkisuutta ja yleiseurooppalaista mediaa, vaikka naapurien politiikan olisi hyvä kiinnostaa. Eri maiden vaalien tulokset vaikuttavat suoraan muiden EU:n jäsenmaiden kansalaisten elämään.
Keskustelu EU:n velkaantumisesta on ollut harhaanjohtavaa ja Suomen hallituksen negatiivinen kanta on Suomen pitkän ajan taloudellisten etujen vastainen.
Kiina on viime vuosina investoinut aiempaa enemmän Pohjoismaihin. Ruotsissa investointien luvut ovat merkittäviä myös eurooppalaisessa mittakaavassa. Investointeihin aiemmin liittynyt optimismi on muuttunut kuitenkin Ruotsissa kasvavaksi huoleksi siitä, että investointien mukana tulee Ruotsin kansallista turvallisuutta heikentäviä riskejä.
Euroopan unioni on asettanut vetyyn paljon odotuksia ilmastonmuutoksen torjunnan ja energiaomavaraisuuden vauhdittajana. Tämä toistaiseksi marginaalinen energiamuoto vaikuttaakin välttämättömältä osalta tulevaisuuden energiajärjestelmää, jossa lähes kaikki ilmastopäästöt on poistettava.
Moldovassa tapahtui marraskuussa 2020 historiaa, kun maan presidentiksi valittiin länsimielinen, EU-jäsenyyttä kannattava 48-vuotias Maia Sandu. Tämä on merkittävä muutos, koska Venäjä on saanut Moldovasta viime vuosina läheisen yhteistyökumppanin. Muutoksella voi olla kauas ulottuvia vaikutuksia Itä-Euroopan turvallisuuteen.
Keskustalainen julkimopopulismi on 2000-lukulainen eurooppalainen ilmiö, josta Suomikaan ei ole jäänyt osattomaksi. Italian Viiden tähden liike on saanut verrokkinsa Puolasta, Ukrainasta, Bulgariasta ja Suomestakin. Ilmiö on kuitenkin sulautumassa osaksi poliittista järjestelmää ilman, että sitä olisi keretty analysoida ideologiana ja poliittisena liikkeenä.
Espanjan kruunu on kulkenut 2010-luvulla skandaalista toiseen – kyselyiden perusteella Felipe VI:n johtama kruunu nauttii Euroopan monarkioiden alhaisinta kannatusta. Kansalaisten äänenpainot monarkiaa kohtaan ovat koventuneet kohujen seurauksena. Näin ollen perimysjärjestyksessä seuraavana olevan prinsessa Leonorin ei kannata vielä sovitella kruunua päähänsä, varsinkaan mikäli esiin nousee lisää todisteita kuningasperheen vallan väärinkäytöksistä. Tasavallasta haaveilevien tiellä on kuitenkin lukuisia esteitä.
Kirgisiassa korona, korruptio, talousongelmat, väärinkäytökset vaaleissa sekä lunastamattomat lupaukset oikeusvaltion rakentamisesta ovat saaneet väen kaduille protestoimaan ja opposition kamppailemaan vallasta.
Hiilivoimasta ollaan luopumassa ympäri Eurooppaa. Vaikka Suomella ei ole Ruotsin ja Itävallan kaltaista vesivoimapotentiaalia, hiilettömyyttä kohti ponnistetaan varsin hyvistä lähtökohdista.
Resilienssi on viime vuosina nostettu Euroopan unionin ulkopolitiikan kulmakiveksi, mutta kysymykseksi jää, kuinka hyvin se toimii vientituotteena.
Ranska on ottanut aktiivisen roolin Libanonissa Beirutin tuhoisan satamaräjähdyksen jälkeen. Presidentti Emmanuel Macron on tuonut toivoa kansalle, kun kiukku maan omaa poliittista eliittiä kohtaan on yltynyt. Kävellessään kansalaisten parissa vierailullaan Libanonissa Macron lupasi, että hän on tavallisen kansalaisten puolella. Samalla Macronin koettiin tekevän yhteistyötä korruptoituneen johdon kanssa, tukevan nykyistä sektariaanista järjestelmää ja näin ollen pettävän libanonilaisille antamansa lupauksen.
Kansainvälinen välimiesmenettely takaa yrityksille harvinaisen vapauden nostaa kanteita valtioita vastaan. Sijoitussopimusten epätarkkuudet, välimiesten ristiriitaiset tulkinnat sekä prosessin ennalta-arvaamattomuus ovat luoneet epävarmuutta menetelmän toimivuudesta.
Venäjän heinäkuussa suorittama uudenlaisen avaruusteknologian testi nostatti kansainvälistä huolta. Onko maa kiinnostunut hyödyntämään avaruutta sotatarkoituksiin?
Itä-Euroopan edullinen kausityövoima oli huhti-toukokuun taitteessa näkyvästi otsikoissa Suomessa, kun Ukraina esti kansalaisiaan lähtemästä maatalouden kausitöihin. Ilmiön laajempi tarkastelu osoittaa sen olevan osa euroopanlaajuista ongelmaa huoltovarmuuden ja ihmisoikeuksien suhteesta.
Euroopan komissio haluaa sitoa kaikki EU:n tulevat lakialoitteet tukemaan ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Ilman huolellista suunnittelua komission pyrkimykset kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen voivat kuitenkin tuottaa jopa päinvastaisia lopputuloksia.
Puolalaisten oli tarkoitus äänestää presidentinvaaleissa sunnuntaina 10.5. Vaalien mitätöinti ja uusien vaalien järjestäminen tarjoavat oppositiolle mahdollisuuden uuden vaalistrategian muodostamiseen.
The Ulkopolitist tarkastelee vuoden eurobarometrin avulla, miltä eurooppalaisuus näyttäytyy tilastojen valossa. Vaikka EU on aikansa suurimman kriisin edessä, antavat eurooppalaisten asenteet luottoa tulevaan.
Neliosaisessa sarjassa tarkastellaan väestökehityksen erityispiirteitä Itä-Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, Aasiassa sekä Afrikassa. Sarjan ensimmäinen osa käsittelee Itä-Euroopan väestökatoa edistävää maastamuuttoa sekä pohtii, miten alueen väestökehitys liittyy oikeistopopulismin nousuun.
Britannian ihmisoikeuslainsäädännön perusta on vuonna 1998 säädetty ihmisoikeuslaki. Lailla tuotiin Euroopan ihmisoikeussopimus osaksi Britannian kansallista lainsäädäntöä. Brittiläisten poliitikkojen ja erityisesti konservatiivipuolueen yhteiselo lain kanssa on ollut alusta asti vaikeaa.
Italian nationalistinen Lega oli vielä vuosituhanteen vaihteessa paikallispuolue, joka ajoi Pohjois-Italian etua Rooman teknokraatteja vastaan. Uudet viholliset Brysselistä löytänyt puolue on tullut kauas vuodesta 1996, jolloin se epäonnistuneesti yritti julistaa itsenäisyyden Pohjois-Italialle.
Ensimmäiset saunat Saksassa olivat antiikin roomalaisten seurusteluhuoneita, mutta toisen maailmansodan jälkeen suomalaistyyppiset saunat ovat yleistyneet maassa nopeasti. Saksalainen saunakulttuuri eroaa kuitenkin merkittävästi omastamme.
Epidemiat ja ilmastonmuutos ovat siinä mielessä samanlaisia, että runsaasta tutkimustiedosta huolimatta on mahdotonta täysin tarkasti ennustaa, milloin luonnon kestokyky ylittyy. Päättäjien hidas reagointi koronaviruksen kohdalla antaakin oppitunnin ilmastopolitiikan haasteista.
Koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin torjunta on laittanut maailmantalouden seisahduksiin, mikä on saanut ihmiset pohtimaan sen vaikutuksia ja yhtymäkohtia ilmastonmuutokseen. Vaikka molemmat ovat ihmishengille vaarallisia, globaaleja ongelmia, vertaus unohtaa ilmastonmuutoksen luonteen pitkäaikaisena, kumuloituvana vitsauksena.
The Ulkopolitistin koronaviruskatsaus kurkistaa viidelle mantereelle ja kertoo, millaisiin toimiin covid-19:n hillitsemiseksi on eri puolilla maailmaa ryhdytty. Katsaus raottaa myös ikkunan pandemian synnyttämiin ilmiöihin Lähi-idästä Pohjois-Amerikkaan.
Romanialaisten 2010-luvun aikana vahvistunut tyytymättömyys poliittiseen järjestelmään on vienyt kansalaiset kaduille ja poliitikot vaihtoon, mutta maan ortodoksinen kirkko on pitänyt asemansa. Kirkko haluaa määrittää kansallisuutta näkyvästi jatkossakin.
Serbia, Albania ja Pohjois-Makedonia ovat suunnitelleet ”mini-Schengeniksi” nimitettyä tulliliittoa, joka toteuttaisi EU:n perusperiaatteet maiden alueilla. Projekti voisi toimia valmistautumisena täyteen EU-jäsenyyteen.
Extinction Rebellion vaatii päättäjiä toimimaan nykyistä nopeammin ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Liike pitää kansalaistottelemattomuutta perusteltuna keinona huomion herättämiseen. Osa verkoston käyttämistä keinoista on väkivallattomuudesta huolimatta laittomia.
Kaipaatko uutta katsottavaa ja haluat samalla sivistää itseäsi? Kiinnostaako turkkilainen räppi, hakkereista kertova draamasarja tai kaipaatko Narcos-sarjan tilalle uutta katsottavaa? The Ulkopolitistin toimitussihteerit esittelevät parhaimmat viihdetärpit omalta seuranta-alueelta kansan iloksi!
Vuosia jatkuneet Brexit-neuvottelut eivät peloista huolimatta lamaannuttaneet EU:n toimintakykyä maailmanpolitiikassa. Brexit on Euroopan unionille uusi mahdollisuus kirkastaa ääntään, tavoitteitaan ja toimijuuttaan maailmanpolitiikan kentällä.
Ukrainassa nähdyt liennytyksen eleet eivät tarkoita, että konflikti olisi lähempänä ratkaisua. Sota on tuonut ukrainalaisia yhteen mutta myös syventänyt jakolinjoja.
Vuodesta 2016 seuraajia koukuttanut brexit-saaga on tullut ainakin nimellisesti tiensä päähän. Hiljaisissa tunnelmissa sujunut ero selittyy osittain sillä, että brittimedian huomio on siirtynyt jo mielenkiintoisempiin haasteisiin.
Uuden Euroopan komission ohjelma pyrkii sovittamaan yhteen tavoitteita kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta kilpailukykyisempään talouteen ja EU:n globaalin vaikutusvallan vahvistamiseen.
Euroopan parlamentti julisti marraskuun viimeisellä viikolla ilmastohätätilan alkaneeksi ja vaati päätöslauselmassaan Euroopan komissiota varmistamaan, että kaikki Euroopan unionin lainsäädäntö- ja budjettiehdotukset ovat linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteen kanssa. Sopimuksen tavoitteena on pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä.
Euroopan unionin jäsenten ulkopolitiikkaa on viimeiset vuosikymmenet hallinnut yhteistyötä yli kilpailun painottava liberalismiväritteinen katsantokanta. Kevään eurovaaleissa toistaiseksi parhaimman tuloksensa tehnyt laitaoikeisto on muun muassa geopolitiikasta ammentavalla ulkopoliittisella katsannollaan kuitenkin noussut haastamaan nykyisen järjestyksen.
Unkarin hallitus on julistanut vuoden 2020 kansallisen yhteenkuuluvuuden vuodeksi. Tätä varten Budapest aikoo muun muassa tukea monin tavoin Unkarin aapurimaissa eläviä merkittäviä unkarilaisvähemmistöjä.
Euroopan unionin kiinnostus pohjoisia napa-alueita kohtaan on kasvamaan päin. Kyseistä muutosta voidaan pitää lukuisten syiden summana, mutta keskeisimpinä tekijöinä esille nousevat ilmastoasiat, talousnäkymät ja EU:n halu kasvaa merkittävänä kansainvälisenä vaikuttajana.
Ilmastonmuutos on turvallisuusuhka, josta olisi tärkeä puhua niissä pöydissä, joissa globaalista turvallisuudesta päätetään. Miten Ruotsi onnistui nostamaan ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä turvallisuusuhkia YK:n turvallisuusneuvoston agendalle?
Romanimiesten perinteisesti esittämä manele yhdistetään voimakkaasti niin romanivähemmistöön kuin Romanian alamaailmaan. Kansainvälisen kiinnostuksen sekä romanialaisnuorten nostalgian takia maassa käydään nyt keskustelua siitä, voiko sorretun vähemmistön esittämä musiikkityyli sittenkin olla sosiaalisesti hyväksyttävää.
Tuki- ja vihollisverkostojen ymmärtäminen alkaa olla täysipäiväinen työ brexitin seuraajilla. The Ulkopolitist kokosi brexitiä valmistelevat keskeisimmät henkilöt. Vai pitäisikö sanoa: pelaajat?
Puolan parlamenttivaalit järjestetään tulevana sunnuntaina. Suurin mielenkiinto kohdistuu siihen, onnistuuko Laki ja oikeus -puolue saavuttamaan edellisten vaalien tapaan enemmistön parlamentin paikoista.
Oikeisto-vasemmistoakselin murtumista eurooppalaisessa politiikassa on povattu jo vuosikymmenien ajan. Saksalaisen Saksin osavaltion syyskuussa käytyjen aluevaalien tulos kielii murroksen ulottuvan itäsaksalaisista pikkukaupungeista pian Berliiniin asti.
Vain harva nainen on noussut YK:n keskeisen neuvotteluelimen yleiskokouksen johtoon. Tehtävässä olisi hienoa nähdä useammin naisia jo pelkästään tasa-arvon nimissä, mutta myös esimerkiksi siksi, että naisten johtajuustaitoja on arvioitu tutkimuksissa miesten taitoja paremmiksi.
Poliittisen kartan polarisoituminen on yleiseurooppalainen ilmiö. Eurooppa on täynnä äänestäjiä, jotka elinolosuhteistaan huolimatta voivat äänestää populistien puolesta tai heitä vastaan.
EU tavoittelee Keski-Aasiassa ennen kaikkea alueellista turvallisuutta ja demokratian lisäämistä, kun taas Keski-Aasian maat ovat kiinnostuneita lisäämään omaa legitimiteettiään kansainvälisen yhteisön silmissä.
Tulevan hallituksen EU-linjaus korostaa Suomen omaa aktiivisuutta ja myönteistä suhtautumista Euroopan integraatioon. Hallitusohjelmassa esille nousevat muun muassa tasa-arvokysymykset ja ilmastoteot.
Georgia on kulkenut Nato-jäsenyyttä kohti yli kaksikymmentä vuotta, ja tie kohti puolustusliittoa on vakaa, mutta vastassa on jyrkkä ylämäki. Viidennes Georgian maa-alueesta on miehitetty, liiton sisäisten epäilijöiden rintama pysyy ja kiertotietä Nato-jäsenyydelle ei ole tiedossa.
Vastavalitulla Euroopan parlamentilla on edessään vaikea kausi. Oikean laidan euroskeptikoilla ja vasemmistoblokilla on vain vähän yhteistä. Jotkin vasemmistoryhmät ja osa euroskeptistä oikeistoa saattavat myötäillä Venäjän ulkopolitiikkaa.
Virittäydy eurovaalien tunnelmaan kuuntelemalla huippuasiantuntijoiden näkemykset Euroopan Unionia kohtaavista haasteista.
Anna-Kaisa Hiltusen teos toimii hyvänä historiikkina ja aikalaiskuvauksena Eurooppaan suuntautuvasta siirtolaisuudesta. Teoksesta on johdettavissa selkeitä päätelmiä EU:n turvapaikkapolitiikan kipupisteistä.
Junckerin komissio tullaan muistamaan Brexit-neuvotteluista, mutta myös epäonnistumisesta unionin yhteisen maahanmuuttopolitiikan luomisessa.
Veikko Jarmala on Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija, jonka...
Steve Bannon on kovalla työllä yrittänyt rakentaa ylikansallista äärioikeistolaista liikettä, jonka tarkoituksena on haastaa Euroopan valtaapitävät.
EU:n tavoitteena olevan strategisen autonomian edistäminen vaatii unionin kahden vaikutusvaltaisimman jäsenmaan Saksan ja Ranskan välistä vaihtokauppaa, joka linkittäisi talouden ja puolustuksen alat yhteen.
EU-komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker uhkaa jäädä poliittisen myllerryksen vuoksi historian ainoaksi kärkiehdokaspuheenjohtajaksi.
Ruotsin hampaattomaksi arvosteltua vähemmistölakia uudistettiin vuoden 2019 alussa. Nyt on aika toimia, jotta vähemmistöjen kielet ja kulttuurit säilyisivät vastaisuudessa.
Kahden EU-perustajavaltion välinen kiista ehti eskaloitua Ranskan suurlähettilään vetämiseen Italiasta.
Euroopan unionin tilaa ja asemaa kansainvälisen politiikan näyttämöllä perkaa Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb.
Viime keväisen huhun mukaan Serbia harkitsisi Kosovon itsenäisyyden tunnustamista, jos Kosovo luovuttaisi maan pohjoiset serbienemmistöiset alueet Serbialle.
Keltaliiviprotestien etulinjassa eivät marssi ammattiliitot, vaan unohdetun Ranskan periferian järjestäytymätön kansanjoukko, kirjoittaa Juho Takkunen sunnuntain vieraskynässä.
Vuotta 2019 on luonnehdittu Suomen osalta EU-politiikan supervuodeksi: edessä ovat eduskuntavaalit, Euroopan parlamenttivaalit sekä heinäkuussa 2019 alkava Suomen EU-puheenjohtajuus, jotka tarjoavat mahdollisuuden nostaa EU-asioita julkisuudessa enemmän esille.
Tämänvuotinen Saharov-palkinnon voittaja Oleg Sentsov istuu Siperiassa 20 vuoden vankilatuomiota, koska hän vastusti Krimin niemimaan valtausta.
Mitä tarkoitetaan totuudenjälkeisellä ajalla ja onko klikkien ja erilaisten kohujen perässä juokseminen itseisarvo, jolla mediatalot voivat selvitä tulevaisuudessa?
Totuuden jälkeen -kirja on tärkeä puheenvuoro suomalaisen median tilasta nykyajassa.
Sosiaalidemokratialla on ollut valtava rooli Euroopan nyky-yhteiskunnan muovaajana, mutta liikkeen kannatus on viime vuosina sakannut. Voisiko sosialidemokratian uusi tuleminen alkaa Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista fundamentaalisosiaalidemokratian muodossa?
Populistit ympäri Eurooppaa ovat iskeneet turvattomuuden ja pelon vaalipoliittiseen kultasuoneen lupauksilla palauttaa kuri ja järjestys. Rangaistuspolitiikkaa käytetään yhä useammin ihmelääkkeenä epävarmuutta vastaan.
Yhdysvallat on liki kaksinkertaistunut öljyntuotantonsa seitsemän vuoden aikana ja kilpailee nyt maailman kärkituottajan paikasta Saudi-Arabian ja Venäjän kanssa.
EU-puheenjohtajamaassa on ensi kertaa hallitusvastuussa äärioikeistolainen puolue, joka vielä hiljattain flirttaili “Öxitillä” eli kansanäänestyksellä Itävallan EU-jäsenyydestä.
Vaikka Venäjän federaatio on viime vuosina onnistunut varustelutavoitteissaan, niitä rasittaa korruptio, johon hukkuu vuositasolla miljardeja ruplia.
Venäjän eläkeuudistus on asettanut ”putinilaisen” yhteiskuntasopimuksen vaakalaudalle. Vaikuttaa siltä, että Krimin valtausta seurannut Putinin kultakausi on ohi.
IPCC:n uuden ilmastoraportin mukaan edellytykset elää, tuottaa ruokaa ja saada vettä vaarantuvat kuivuuden tai merenpinnan nousun takia, jos maapallo jatkaa lämpenemistään.
Vaikka 90 prosenttia äänestäneistä kannatti maan nimen muuttamista, on matala äänestysprosentti merkittävä takaisku Makedonian pääministerille, joka on toivonut voivansa nousta nimikiistan ratkaisijaksi.
Puolan hallitseva Laki ja oikeus -puolue on järjestelmällisesti uudistanut oikeuslaitosta – ja samalla horjuttanut maan demokratiaa.
Suurin ongelma Britannian eroprosessille on maan myrskyisä sisäpolitiikka, jossa konservatiivit ovat äärimmäisen jakautuneita.
Ruotsidemokraateille ennakoidaan ennennäkemätöntä menestystä Ruotsin parlamenttivaaleissa. Avoimesti euroskeptisen puolueen nousu vahvaan asemaan tulee rajoittamaan Ruotsin EU-politiikan liikkumavaraa.
Nationalistiset kannanotot vetoavat kansaan niin Armeniassa kuin Azerbaidžanissa, mutta kovista puheista huolimatta tilanteeseen ei ole näköpiirissä sotaista eikä rauhanomaista ratkaisua.
EU ja Afrikka etsivät uusia tapoja toimia yhdessä. Samalla Euroopan ja Afrikan päällä leijailee edelleen kolonialismin aave. Kolonialismi ei loppunut, se jatkuu edelleen mielissä ja toimintatavoissa.
Israel tunnetaan pinkkipesusta ja digitaalisesta diplomatiasta. Euroviisut ovat maalle keino näyttää markkinointi-, brändäys- ja soft power -taitonsa keskellä kiistanalaista politiikkaa.
Viktor Orbánin voitto Unkarin vaaleissa yli 50 prosentin kannatuksella ei ollut suuri yllätys, vaikka vaalien alla saattoikin saada kuvan, että äänestäjiä kiinnosti poliittisen muutoksen aikaansaaminen.
Kamppailut EU:n suunnasta tuovat esiin jäsenmaiden välisiä ja sisäisiä poliittisia jakolinjoja.
Kaikki tietävät Venäjällä jo etukäteen, että Putin valitaan sunnuntaina neljännelle presidenttikaudelleen. Todellinen politiikka alkaa vasta vaalien jälkeen, kun katseet kääntyvät vuoteen 2024, jolloin nykyisen perustuslain mukaan Putinin valtakausi presidenttinä päättyy.
Vaikka kansainvälinen media uutisoi sunnuntai-iltana, että Marine Le Penin FN vaihtaa nimensä, asia on tätä monimutkaisempi. Nimikiista on tuonut entistä selvemmin esille Le Penin puolueen hajaannustilan.
Mitä henkilötiedoillemme tapahtuu, kun allekirjoitamme vetoomuksen netissä, käymme lääkärissä tai lataamme uuden sovelluksen puhelimeemme?
Puola on panostanut puolustuskykynsä ylläpitoon ja kehittämiseen huomattavasti aikaa ja resursseja. Prosessin viimeisin etappi oli viime vuonna julkistettu uusi puolustuskonsepti, jossa hahmoteltiin tulevien vuosien haasteita maan turvallisuudelle.
Vaikka Emmanuel Macron kertoo tarinaa Ranskasta, joka on ottanut tehtäväkseen edistysmielisyyden ja kansainvälisyyden jatkamisen sekasortoisessa ja taantuvassa maailmassa, hänen tekojaan ohjaa tarkka käsitys Ranskan suhteellisesta edusta ja äänestäjäkuntansa miellyttämisestä
Valko-Venäjän kuntavaalit ovat äänestäjille enemmän tyhjä rituaali kuin demokraattisen päätöksenteon hetki, kuten Minskissä käyneen Kristiina Silvanin artikkelista ilmenee.
Lähes viittätuhatta todistajaa kuullut Jugoslavia-tuomioistuin dokumentoi sotarikoksia historiallisella tarkkuudella, mutta jättää jälkeensä kiistellyn perinnön. Selitystä sille, miksi ihmiset yhä kiistävät sotarikokset, on etsittävä psykologiasta, politiikasta sekä niiden yhtymäkohdista.
Euroopan unioni löi pöytään artikla 7 -kortin, mutta Puolalla näyttää silti olevan voittava käsi.
Turkki ja Puola aiheuttavat Natolle harmaita hiuksia liittokunnan perusarvoja horjuttavilla toimillaan.
Professori Stefan Forssin mukaan suurin ongelma ydinaseriisunnalle on Venäjän ydinasepolitiikan muuttuminen ja pitkään kestänyt raju ydinasevarustelu.
Puolan, Unkarin, Tšekin ja Slovakian muodostama Visegrád-ryhmä on parin viime vuoden ajan aiheuttanut harmaita hiuksia Euroopan unionille. Siirtolaiskriisin aikaansaama yhtenäisyys on kuitenkin haihtunut, jonka seurauksena ryhmän painoarvo itäisen Keski-Euroopan asioiden ajajana on katoamassa.
EU on ajautunut brexitin kynnyksellä historiansa ehkä hankalimpaan kriisiin. Samalla sosiaalisemman Euroopan tavoite on noussut entistä vahvempaan rooliin komission agendalla.
Euroopan nykytila on ollut tiedossa jo pitkään – tai ainakin Eurooppa-asiantuntijat osasivat sen ennustaa. Brittiläinen historioitsija Tony Judt julkaisi vuonna 1996 teoksen A Grand Illusion?, jossa hän tunnustautui ”Eurooppa-myönteiseksi europessimistiksi”.
Lokakuun vallankumouksesta on kulunut sata vuotta. The Ulkopolitist keskusteli Pietarin PEN-sananvapausjärjestön johtajan, kirjailija Jelena Tšižovan, kanssa muistamisen poliittisuudesta.
Vaikka poliittinen myrsky on puhaltanut mantereen yli, eurooppalaisen valtamerilaivan miehistön kompassi on yhä kateissa eikä kurssista ei ole yksimielisyyttä.
Saksan mittava vaihtotaseen ylijäämä on hiertänyt Berliinin ja sen kumppanien välejä. Ylijäämän on sanottu heikentävän maailmantalouden tasapainoa ja hidastavan elpymistä.
Keskeinen tekijä EU:n saksalais-ranskalaisen akselin uudelleen löytämiselle on, millaista tukea kotimaiset poliittiset voimasuhteet antavat maiden poliittiselle johdolle.
Jännittyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa yllätyksetön harjoitus muistutti Valko-Venäjän kapeasta liikkumatilasta Venäjän vieressä.
Saksan tylsäksi moitittu vaalikampanja tuotti lopulta kaikkea muuta kuin tylsän tuloksen.
Kulunut kesä syvensi entisestään EU:n ja Puolan välirikkoa maan hallituksen käynnistettyä oikeusjärjestelmän uudistamisen.
Venäjä ei ole vallankumouksen partaalla, eikä Aleksei Navalnyista tule ensi vuonna Kremlin uutta isäntää. Putinin valtakausi ei kuitenkaan kestä ikuisesti.
EU-kysymysten politisoitumisesta huolimatta suurin osa eurooppalaisista vaaleista käydään edelleen kansallisilla teemoilla.
Itä-Ukrainan konflikti on syväjäätymisen tiellä kun kauppakiistat ja separatistien Venäjään sitoutuneet valtionrakennustoimet kärjistävät tilannetta tulitaukorikkomusten ohella.
Venäjän ei löydä paikkaa eurooppalaisessa turvallisuusjärjestyksessä, ennen kuin se oppii harjoittamaan legitiimiä suurvaltapolitiikkaa.
Solidaarisuus-liikkeen perinnöstä kilpaillaan edelleen Puolan päivänpolitiikassa
Suomen EU-politiikan tulevaisuus kaipaa perustakseen sekä laadukasta tutkimustietoa että...
Macronin voitto Ranskan vaaleissa oli oletettua selvempi. Edessä on kuitenkin lukuisia haasteita.
Italialainen politiikka elää mullistuksen aikaa. Millainen on mielipidekyselyjä johtava Viiden tähden liike?
Nato-maiden taistelujoukoissa Virossa ei ole kyse vain ansalangasta, vaan niillä on todellista merkitystä Viron puolustukselle.
Maailma seuraa henkeään pidätellen Marine Le Penin menestystä Ranskan vaaleissa. Mikä rooli uskonnollisilla äänillä tulee olemaan sekulaarin tasavallan seuraavaa presidenttiä valittaessa?
Kolme vuotta sitten Venäjä liitti Krimin ja Sevastopolin federaatioonsa. Kansainvälisoikeudellisista argumenteista on siirrytty kulttuurista yhteyttä korostaviin perusteluihin.
Liberaalin maailmanjärjestyksen murros kaataa johtajuuden paineita Saksan niskaan. Onko maa valmis ottamaan suurempaa vastuuta?
Britannia on aina tarvinnut Eurooppaa. Näin on myös Brexitin jälkeen.
Balkanin pilkkominen loisi alueelle merkittäviä ongelmia ja pönkittäisi entisestään nationalismia, kirjoittaa Mitjo Vaulasvirta.
Tommi Eskolan taannoinen kirjoitus EU:n itäpolitiikan epäonnistumisesta herättää keskustelua.
Miten ja mihin pääministeri Theresa May Britanniaa luotsaa?
Epämääräiseksi jäänyt EU:n kumppanuuspolitiikka on maailman muuttuessa alkanut vanhentua käsiin.
Ilmari Käihkön mukaan ”hybridisota”-käsite on vähintäänkin turha – tai jopa haitallinen.
Donald Trumpin astuessa Yhdysvaltain presidentin virkaan Euroopassa on syytä kysyä, voiko Yhdysvaltain rooliin Euroopan puolustuksessa enää luottaa.
Neuvostoliiton hajoamisesta tulee 25.12.2016 kuluneeksi 25 vuotta. The Ulkopolitist julkaisee...
Tutkivaa kansalaisjournalismia tekevä Bellingcat-ryhmä on tänään julkaissut raportin, jonka mukaan...
Makedoniaa vuosikymmenen hallinnut kansallismielinen VMRO-puolue ylsi kymmenenteen perättäiseen...
Neuvostoliiton hajoamisesta tulee 25 vuotta 25.12.2016. The Ulkopolitist julkaisee kolmiosaisen...
Neuvostoliiton hajoamisesta tulee 25.12.2016 kuluneeksi 25 vuotta. The Ulkopolitist julkaisee...
Suomessa käytyä keskustelua Turkista ovat usein leimanneet hyvin vahvat mielipiteet. On epäselvää...
Itsenäisyyspäiviä juhlitaan usein riehakkaimmin valtioiden nuoruudessa, kun saavutettu...
Vaihtoehto Saksalle -puolueen (Alternative für Deutschland, AfD) muutos eurokriittisestä ja...
Yhdysvaltain väistyvä presidentti Barack Obama aloitti virkakautensa viimeisen Euroopan matkan...
Euroopan itäisessä naapurustossa on tänä vuonna vietetty vilkasta vaalisyksyä. Kauden avasivat...
Venäjän maakaasu on kristallisoitunut julkiseen tajuntaan Kremlin ulkopolitiikan välineenä. Kuvan...
Kansanäänestykset ovat nykypäivän Euroopassa suosittu tapa tehdä ulko- ja turvallisuuspoliittisia...
Tänä syksynä saa Budapestin oopperatalossa maailman ensi-iltansa Einojuhani Rautavaaran...
Italia on tunnettu värikkäästä sisäpolitiikastaan, mutta tällä hetkellä se kiinnostaa...
Bosnia ja Hertsegovinassa järjestettiin lokakuun alussa kuudennet paikallisvaalit vuonna 1995...
Puola nosti Donald Tuskin ja Kansalaisfoorumi-puolueen lähes vuosikymmenen mittaisella...
Kesäkuussa 2016 Eurooppa-neuvostossa esiteltiin EU:n uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen...
Jos neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) ratkaistaisiin...
Amerikkalainen Buzzfeed-uutissivusto julkaisi tammikuussa 2015 syyrialaisen ihmissalakuljettajan...
Euroopassa käydään ensi vuonna neljät tärkeät vaalit, joissa tarjotaan vastauksia ja etsitään...
Brittien päätös vetäytyä Euroopan unionista toi uutta rohkeutta yhteisen ulko- ja...
Ranskan presidenttinä vuosina 2007-2012 toiminut Nicolas Sarkozy ilmoitti elokuun lopulla...
Laajaa julkista keskustelua nostattanut Ulkopoliittisen instituutin raportti Venäjän muuttuvasta...
Muutama päivä sitten postiluukustani kolahti kirje itse Unkarin pääministeriltä Viktor Orbánilta....
Illalla 2.9.2016 Uzbekistanin viranomaiset viimein julkistivat sen, mitä oli jo osattu odottaa....
Hyvästi Hegel, sanoivat brittiäänestäjät puoltamalla maansa eroaikeita Euroopan unionista.
Brexit-äänestyksen seuraukset alkoivat näkyä heti viikonlopun aikana: Pääministeri David Cameron ilmoitti erostaan, samoin teki brittikomissaari Jonathan Hill. Kaiken lisäksi hallituspuolueella ja oppositiolla on johtajuuskriisi, Skotlanti uhoaa uutta itsenäistymisäänestystä ja irlantilainen irredentismi on heräämässä.
Huhtikuussa julkaistu Nato-selvitys pyrki antamaan Nato-keskustelulle asiantuntevan viitekehyksen, selvityksen heikoin anti oli kuitenkin Venäjän aiheuttaman uhan tarkempi arviointi ja analyysi siitä, millä tavalla Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaisi ei vain Suomeen, vaan laajemmin Venäjän ja Euroopan suhteiden pidempiaikaiseen kehitykseen. Näitä kahta kysymystä lähemmin tarkasteltaessa, herää kolmas kysymys: Heikentäisikö Suomen Nato-jäsenyys mahdollisuutta luoda sääntöihin ja yhteisiin instituutioihin perustuva turvallisuusjärjestys Euroopan ja Venäjän välille?
Yhdysvaltalainen raskaan sarjan Venäjä-tutkija Robert Legvold on kirjoittanut pari vuotta sitten...
Pariisin ilmastosopimus solmittiin puoli vuotta sitten, 12.12.2015. Sopimus avattiin...
Yksityisyyden suoja voidaan lukea niiden ilmiöiden joukkoon, jotka internet on mullistanut täysin....
Topias Uotila on turvallisuuspolitiikan ja sotataidon harrastaja sekä aktiivinen reserviläinen....
Anne Nykänen on Koneen säätiön apurahatutkija Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Hänen...
On sanottu, että oikeudenkäynti on draamaa elämän estradilla. Entäpä kuin oikeudenkäyntejä on...
Britanniassa on eletty viime vuosina jännittäviä aikoja: pysyykö Skotlanti osana Kuningaskuntaa ja...
Miina Kaarkoski on projektitutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän väittelee syksyllä 2016 tohtoriksi...
Viime viikkoina on puhuttu paljon historiapolitiikasta, siitä, miten menneisyyttä käytetään...
Vaalea nainen on ottanut selfien kissanpentujen kanssa. Useammassa kuvassa hän hyväilee vasikoiden...
Brysselin iskut symbolisoivat, kuten Saksan sisäasianministeri de Maizière ilmaisi, iskua jokaisen...
Santtu Lehtinen opiskelee poliittista historiaa Turun yliopistossa sekä Venäjän- ja Itä-Euroopan...
Pariisi, Sousse, Bardot ja Bryssel ovat viimeisen vuoden aikana joutuneet hyökkäysten kohteiksi....
Lähteä vaiko eikö lähteä Euroopan unionista? Brittiäänestäjät pääsevät ratkaisemaan tämän pulman...
Veera Honkanen on toimittaja ja maailmanpolitiikan tutkimuksen opiskelija Helsingin yliopistossa....
Euroopan unionin ja Turkin välisen pakolaissopimuksen myötä Libya siirtynee jälleen...
Ilmari Käihkö viimeistelee väitöskirjaansa Uppsalan yliopiston Rauhan- ja...
Tiistaiset iskut Brysselissä ovat vaatineet yli 30 kuolonuhria ja yli kaksisataa loukkaantunutta. ...
Tommi Eskola on kansainvälisen politiikan maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa. Hän...
Unkarilaisen hallituskriittisen HVG-lehden kannessa on muokattu kuva keskiaikaista sotaa...
Ukrainan sodan myötä geopoliittisiin näkemyksiin nojaavat puheenvuorot ovat nousseet pinnalle...
Kansainvälisen tilanteen jännitteet ovat viime vuosina suunnanneet katsetta entistä vahvemmin...
Pauli Järvenpää on valtiotieteiden tohtori, entinen Suomen Afganistanin-suurlähettiläs ja...
Sarajevon Madrasan tytöt lounastauolla. Kuva: Kashfi Halford Kun Unkarin ja Slovakian...
Ensi vuonna Vladimir Putin ylittää venäläisen miehen eliniänodotteen. Matematiikan valossa elämme...
Volgansaksalaisia pakolaisleirillä vuonna 1920. ”Before this war broke out we were even more...
Kansainvälisten suhteiden määräävimpiä piirteitä on sen tavaton inhimillisyys. Valtiojohtajat ovat...
Kriisistä kriisiin kulkevan Euroopan unionin haluttomuutta ottaa uusia jäsenmaita on kutsuttu...
”Olkoon homo, mutta pakkoko sitä on niin esitellä”, puuskahti venäläinen tuttavani kun puhuimme...
Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaalit alkavat tänään Iowan vaalikokouksilla jo yli...
Yhdysvaltain suhteellisen globaalin aseman lasku, ja ”muiden nousu” on ollut varsinkin populäärien...
Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin väliset neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja...
Ajatus Euroopan unionin omista asevoimista, ns. eurooppalaisesta armeijasta on noussut tämän...
Vuosi sitten moni piti selvänä, että Euroopan unionista tulisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 48....
Vesa Ahoniemi on lontoolainen energia-analyytikko. Hän on käsitellyt aiemmin The Ulkopolitistissa Gazpromin roolia Venäjän ulkopolitiikassa. Prologi Energiapolitiikkaa tutkitaan useimmiten osana kansainvälisen politiikan...
Henri Vanhanen on kansainvälisiin suhteisiin erikoistuva poliittisen historian opiskelija Turun yliopistossa. ”Luottamus on täysin menetetty”, kommentoi DGAP-ajatushautomon asiantuntija Stefan Meister syyskuussa 2014, Minskin...
Venäjällä vietetään ylihuomenna kansallisen yhtenäisyyden päivää (Den natsionalnogo edinstva), joka lisättiin kalenteriin vuonna 2005. Juhlapäivän taustalla on Puola-Liettuan valloituksen päättyminen vuonna 1612, kun kauppias...
Kiinan on sanottu alkaneen kurottautua entistä aktiivisemmin maailmaan nykyisen presidentti Xi Jinpingin valtakaudella (2012-). Tänään alkava viisiosainen Katsauksia kansantasavaltaan -artikkelisarja tarkastelee Xin Kiinan...
Venäläisten kansanlaulujen taitaja on kihartanut otsalleen kuusi symmetristä valkoista korkkiruuvia. Hän laulaa kameralle Katjušaa Buenos Airesissa. Ensimmäisen säkeen jälkeen laulajan ääni nousee niin korkealle, että se muuttuu...
Miten julkinen mielipide vaikuttaa maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan? Kysymys on olennainen,...
Yhdysvallat ja 11 muuta Tyynenmeren valtiota ovat saavuttaneet poliittisen sovun Trans-Pacifc...
Kuten monet tarinat Balkanilla, tämäkin alkaa yöjunasta. Kahdeksan tunnin matka hien ja halvan...
Foreign Policy julkaisi 18. syyskuuta artikkelin siitä, miten Yhdysvaltain puolustusministeriö...
Presidentti Sauli Niinistö toivoi Syyrian kriisiin viitaten suurvaltojen lähentyvän toisiaan. Yhteinen nimittäjä hänen mukaansa voisi löytyä vihollisuuksista ISIS:ä vastaan. Venäjän lisääntyvä sotilaallinen läsnäolo Syyriassa...
Ajamme pitkin Budapestin syrjäalueiden katuja. Tehtävämme on löytää sellaisia pakolaisia, jotka ovat siirtyneet itäiseltä rautatieasemalta hämäriin majapaikkoihin odottamaan lupaa matkustaa eteenpäin Saksaan ja...
Isis on saanut viime vuoden aikana paljon huomiota. Kesästä lähtien Eurooppaan kohdistuneen...
Keskustelu Schengen-sopimuksen tulevaisuudesta on kiihtynyt eri foorumeilla sitä mukaa kun...
”Health care! We are going to fix it!” Yhdysvaltalaisen republikaanien presidenttiehdokkaan Donald...
Britannian työväenpuolueen yllättävä puheenjohtajakisa lähestyy loppusuoraa. Labourin sisäinen...
Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola kirjoitti osuvasti Helsingin Sanomien kolumnissaan, että ”Venäjän ja EU:n suhteiden kriisin yksi uhri on historia”. Venäjällä historia on valjastettu vahvaksi...
13.7. Porin kaupungintalon pihalla kävi kuhina, kun The Ulkopolitist järjesti osana tämän vuoden SuomiAreenaa ”Turpokäräjät – asiaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta” -paneelin. Li Anderssonin...
Kirjoittaja on turvallisuuspoliittisiin ilmiöihin keskittyvä tutkija. The Ulkopolitist poikkeuksellisesti julkaisee kirjoituksen nimettömänä. ”Kreikan poliisi hälytystilassa”, ”Helvetti irti Kreikassa – Saksankin tulevaisuus...
Huomenna 7. toukokuuta Iso-Britanniassa äänestetään parlamenttivaaleissa. Kun äänestäjät suuntaavat uurnille, on moni asia epävarmaa. Brittipolitiikkaan sisältyy myös liuta omia erikoisuuksiaan. Mitä tarkoittaa “hung...
Vapun ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys löytyy onneksi suuremmilta osin saman historian...
Välimerellä on tänä vuonna kuollut yli 1700 ihmistä pakolaismatkalla Eurooppaan. Se on...
Euroopan turvallisuusjärjestyksen on sanottu olevan kriisissä johtuen Venäjän voimapolitiikasta....
Ovatko perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittiset kannat muuttuneet viime vaalikauden...
Miten Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut? Tulisiko kehitysapupolitiikkaa muuttaa?...
Tarja Cronberg toimii Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) Euroopan turvallisuusohjelmassa. Ennen siirtymistään SIPRI:in hän on ollut mm. Euroopan parlamentin jäsen ja Euroopan parlamentin Iran...
He olivat ennen harvinaisia. Tuskin kukaan oli kuullut koko asiasta. Mutta jotain tapahtui. Se alkoi levitä. Hitaasti. Varmasti. Lienet kohdannut ilmiön ensin niinä heikkoina hetkinä, kun olet aamupöhnässä erehtynyt...
Boris Nemtsovin salamurhan välitön seuraus oli hämmennys. Yhtäältä jatkuvasta epätietoisuudesta ja toisaalta virallisen linjan kivikasvoisesta toistosta on tullut pysyvin osa nyky-Venäjän poliittista järjestystä. Nemtsovin...
Vesa Ahoniemi opiskelee Venäjän energiapolitiikkaa Oxfordin yliopistossa ja työskentelee...
Ravintolasta kotiinsa kävelemässä ollut oppositiopoliitikko ja entinen varapääministeri Boris Nemtsov ammuttiin Moskova-joen sillalla Kremlin muurien ja pyhän Vasilin tuomiokirkon kupeessa helmikuun 27. päivän...
Teemu Häkkinen on tehnyt väitöskirjan asevoimien käyttöön liittyvästä parlamentaarisesta roolista...
Vuosi 2015 on alkanut Euroopassa ja laajemmin länsimassa huolestuttavissa merkeissä. Terrori-iskujen sarja Ranskassa (joista näkyvin oli Charlie Hebdon toimitukseen kohdistunut isku) vaati 17 kuolonuhria ja herätti vahvan...
Keväällä pitäjien koulukeskusten liikuntasalit ja auditoriot täyttyvät toisaalta politiikasta kiinnostuneesta väestä ja toisaalta Arkadianmäelle haikailevista kansanedustajaehdokkaista. Läpi tasavallan ehdokkailta tentataan...
Iltalehden pääkirjoitus 24.1.2015 on huomionarvoinen paitsi sattumanvaraisen historiallisten anekdoottien käytön niin myös siinä esitetyn Baltian maiden ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa koskevan pohdinnan takia. Ei sen...
Helsingin Sanomat tiputti sunnuntainumerossaan 18. tammikuuta pienoisen ulko- ja...
Satiiri on eräs sosiaalisen, poliittisen tai moraalisen kannanoton väline. Se kuuluu hauskasta tai kepeästä ulkomuodostaan huolimatta kannanottojen raskaaseen sarjaan, sillä se pyrkii tekemään kohteensa naurunalaiseksi....
Kuva: Timo Newton-Syms / Flickr. Joulun kunniaksi The Ulkopolitist kävi juttureissulla Lapissa ja...
Viikonloppuna Heikki Aittokoski kirjoitti vavahduttavasti Helsingin Sanomissa liberaalin Euroopan...
Onko maailma lännen ja Venäjän vastakkainasettelun myötä uuden kylmän sodan partaalla? Tätä pelkää...
The Ulkopolitist järjesti historiansa ensimmäisen paneelikeskustelun 2. joulukuuta. Paikkana oli...
TTIP-neuvottelut ovat pitkän Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen taloudellisen lähentymisen ja tunnustelun huipentuma. Sinänsä ajatus transatlanttisesta kaupankäynnin ympärille muotoutuvasta allianssista ei ole uusi, sillä...
Aleksi Korpela on filosofian ja kansainvälisen politiikan opiskelija Aberdeenin yliopistossa. Hän on myös opiskellut Islannin yliopistossa sekä Nato-koulussa Saksassa. Artikkeli edustaa hänen henkilökohtaisia näkemyksiään....
Suomalaiset vertaavat itseään yleensä Ruotsiin. Oli kyseessä sitten euroviisumenestys, lihapullat tai ulkopolitiikka. Itämeren turvallisuustilanteen yleinen kiristyminen Ukrainan kriisin seurauksena on saanut Suomen...
Urho Kekkosen suuhun on joskus laitettu toteamus siitä, että Suomen geografiaansa kohdistama...
Syyskuun alussa Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry yhdessä puolustusministeri Chuck Hagelin kanssa julisti kansainvälisen koalition synnyn, jonka tehtävänä on Islamilaisen valtion uhkan heikentäminen ja tuhoaminen. Noin...
Mitjo Vaulasvirta on Doctor of Philosophy –kandidaatti St. Antony’s Collegessa, Oxfordin...
Venäjä, Venäjä, Venäjä. Silloisen puolustusministeri Jyri Häkämiehen puhetta vuodelta...
Ilona Lahdelma on Budapestissa asuva nationalismiin tutkimustyössään erikoistunut FM (Tampereen...
kuva: Paul Shaw (flickr) Viime viikolla Walesissa pidetyn Naton huippukokouksen asialistalla ei...
Aleksi Roinila on yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta pääaineenaan valtio-oppi. Hän on myös opiskellut strategiaa Maanpuolustuskorkeakoululla, kansainvälistä politiikkaa Aberystwyth Universityssä ja...
”Sotiiko Venäjä Ukrainassa, ja jos kyllä niin millä perusteilla? Jos ei, niin ketkä makaavat tuoreissa haudoissa?” kysyi venäläisen laatulehti Vedemostin pääkirjoitus eilen 27. elokuuta. Kriisin syventyessä...
Suomen suhde Natoon sotilaalliseen liittoutumattomuuteen on kimurantti kysymys. Onko kyse vaan...
26 miljoonaa työtöntä eurooppalaista haluaa sinun työpaikkasi. Tämä on yksi Nigel Faragen johtaman...
Eurovaalien varsinaiseen äänestyspäivään ei ole aikaa enää kuin reilu kuukausi, ja vaalikampanjat...
Pääsiäisen kunniaksi on The Ulkopolitistissa jo kirjoitettu tämän juutalais-kristillisen juhlapyhän verisestä historiasta. Uskonnon merkitys maailmanpolitiikassa ei kuitenkaan ole ainoastaan historiallinen, ja niin...
Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu velloo entistä vahvempana, ja mielipiteiden kirjo on varsin laaja. Ukrainan tilanne on ollut kaikkien huulilla. Valtavirtaa edustanee Venäjän toimiin kielteisesti ja...
Lauri Kangasniemi on KD Nuorten entinen puheenjohtaja ja kansainvälisen politiikan opiskelija...
Tänään aamulla Kremlissä tai todennäköisemmin Novo-Ogarjovon datsalla Moskovan lähistöllä joukko keski-ikäisiä miehiä juo teetä hieman kireässä ilmapiirissä. Paikalla ovat varmaan Vladimir Putinin lisäksi ainakin...
Ukrainan vallankumouksen edetessä moni asia on vielä epävarmaa, ja varsinkin Krimin epävakaa tilanne näyttää kehittyvän hyvin nopeasti. Uusimpien tietojen mukaan Janukovytš on paraikaa Venäjällä, mikä ei ole Moskovalle...
Helmikuun 7. alkavat talviolympialaiset Sotšissa jäänevät kuuluisuuteen järkyttävästä kustannuksestaan, korruptiostaan ja omalaatuisista vessoistaan. Toisin kun erikoiset saniteettifasiliteetit, ylisuuret kustannukset ja siihen...
Valitettavasti heti artikkelin alkuun pitää todeta, että tekstissä ei käsitellä anarkiaa sen...
Ukrainan viime päivien satojen tuhansien ihmisten mielenosoitukset, Kiovassa ja muissa kaupungeissa, ovat suurimmat sitten vuoden 2004 oranssin vallankumouksen. Sekä oppositio että hallitus tuntuvat varautuvan pitkään...
”Vihdoin”, toteaa moni eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämiseen vihkiytynyt, kun EU käsittelee viiden vuoden tauon jälkeen korkeimmalla mahdollisella tasolla Unionin puolustusyhteistyötä. Eurooppa-neuvosto kokoontuukin...
Caspar David Friedrichin Sea of Ice -maalaus [kuva: Wikipedia] Elina Ylä-Mononen on...
Tanskalaisella ja suomalaisella ulkopoliittisella keskustelulla on mielenkiintoinen yhtymäkohta. Molemmissa maissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivoista vallitsee laaja-alainen konsensus, halu olla keikuttamatta pientä...
Suomessa idea pohjoismaisen yhteistyön kokonaisvaltaisesta syventämisestä nauttii laajaa...
Onko Pohjois-Euroopan sotilaspoliittinen ilmapiiri viilenemässä? Kuva: Wikipedia Onko...
Välimerestä on tulossa häpeällinen hautausmaa EU:lle, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Tällä häpeällä lehti viittaa etenkin Italian vesillä lokakuun alussa sattuneeseen tragediaan, jossa hukkui yli 350 Eurooppaan pyrkinyttä...
Euroopan unionin ja Venäjän väliset suhteet ovat viilentyneet viime kuukausien aikana. Venäjä näyttää yrittävän tekevän kaikkensa, jotta erityisesti EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus (joka ulottaisi maan osaksi...
Yksi kansainvälisten suhteiden ja EU-integraation oppiaineiden klassisista ja alati siteeratuista...
EULEX-viha nosti päätään vajaa muutama viikko sitten Pohjois-Kosovossa kun normaalilla...
Transatlanttisen suhteen toimivuudella on ollut lähtemätön vaikutus maailmanpolitiikkaan. Yhdysvaltain Euroopalle antamat turvatakuut ovat olleet mahdollistamassa integraatioprosessia, joka on yskähtelyistään huolimatta...
Euroopan unioni pohjautuu liberaalille maailmankuvalle. Tärkeintä maailmanpolitiikassa on jatkuva taloudellinen ja poliittinen kehitys. Tämän vuoksi ollaan valmiita karsimaan kansallista suvereniteettia ylikansallisen...
Viime sunnuntaina tuli kuluneeksi viisi vuotta aikamme suurimman finanssikriisin alkutahdit...
Maailma muuttuu, Suomen turvallisuuspoliittiset väännöt eivät. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen vanha liittoutumisteema on jälleen noussut esille. Se, että Nato-jäsenyys kummittelee yhä eräänä vaihtoehtona, ei ole missään...
Sotšin talvella 2014 pidettävät olympialaiset ovat Venäjälle ja erityisesti Vladimir Putinille tärkeät. Niin tärkeät että Putin suostui julkisesti puhumaan englantia Kansainvälisen olympiakomitean herroille. Vähemmän koomisia...
Viime tammikuun lopulla Iso-Britannian pääministeri ja konservatiivisen puolueen puheenjohtaja David Cameron piti historialliseksi kuvatun Bloomberg-puheensa, jossa hän linjansi visionsa maansa EU-politiikasta. Britannian...
Pitkälti taloudelliset realiteetit ovat viime aikoina herättäneet Suomessa keskustelua turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta yhteistyöstä. Katseet ovat kääntyneet Pohjoismaihin ja Euroopan unioniin. Pohjoismainen...
Jos Serbian ja Kosovon välisiä suhteita pitäisi kuvata lyhyesti, voisi kertoa näiden kahden käyvän...
Brysselistä katsoen Välimerin eteläinen ranta on vaikuttanut suhteellisen vakaalta ja ennakoitavalta. Ennen vuoden 2011 myllerrystä, yhdessäkään muussa eteläisen Välimeren maassa ei ole vaihtunut valtias viimeisen reilun...
Susanna Hast, YTT, on vieraileva tutkija Genevessä IHEID:ssä ja kumppani Aleksanteri-instituutin huippuyksikössä (Venäjän modernisaation valinnat). Venäjään liittyvä mielikuvitus on pahasti jämähtänyt kolmenkymmenen vuoden...
Heinäkuun 8. päivänä Youtubeen-ilmestyi video, joka kertoi paljon Venäjän poliittisesta järjestelmästä ja auttaa ymmärtämään viime aikoina tapahtuneita hallinnollisia muutoksia. ’Menetetty päivä’-nimisessä...
Oxfamin johtajan, Barbara Stockingsin mukaan köyhyys voitaisiin ratkaista hyvin yksinkertaisesti. Oxfamin tekemän laskelman mukaan maailman 100 rikkainta voisivat nimittäin omaisuudellaan poistaa äärimmäisen köyhyyden...
Tammikuun 20. päivä Itävalta järjesti ensimmäisen suoran, neuvoa-antavan kansanäänestyksensä liittotasavallan historiassa. Äänestyksellä ratkaistiin 143 vuotta vanhan instituution, asevelvollisuuden, kohtalo. Itävallan...
Vaikka konservatismin ja euroskeptisyyden yhdistelmällä on Iso-Britanniassa pitkät perinteet, harva olisi voinut ennakoida vielä kaksi vuotta sitten, että euroskeptikkojen modernissa mittakaavassa iänikuiset vaatimukset...
Hiski Haukkala. Kirjoittaja on kansainvälisen politiikan professori Tampereen yliopistossa. www.hiskihaukkala.net Suurstrategia (engl. Grand Strategy) on yksi kansainvälisen politiikan tutkimuksen kenties mahtipontisimmista...
[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=iQ0LMFOH46k] Pintapuolisista erilaisuuksistaan huolimatta,...
Vuodesta 1945 vuoteen 1996, jolloin YK:n yleiskokous hyväksyi CTBT:n eli...
Kaskun mukaan Gazan kiivaiden taisteluiden aikana tuoreeltaan uudelleenvalittu Yhdysvaltojen...
Venäjä on saanut uuden puolustusministerin presidentti Vladimir Putinin erotettua Anatoli...
Eilen käytiin kiistatta tämän vuoden kansainvälispoliittisesti merkittävimmät vaalit. Voittajaksi...
Georgian parlamenttivaalit olivat yllättävät kahdella tavalla. Suoraviivaisin yllätys oli että presidentti Mikheil Saakashvilin United National Movement -puolue (40.3%) hävisi selvästi ennakkoarvioista huolimatta vasta vuoden...
Itävallassa koittavat mielenkiintoiset ajat tammikuussa 2013, jolloin kansakunta on antamassa äänensä yleisen asevelvollisuuden säilyttämisestä. Itävalta onkin Suomen ohella ollut yksi niistä eurooppalaisista valtioista, joka...
’Bemarin ja Ladan välistä eroa ei ole vaikeaa huomata. Yhtä helppoa on todeta kumpi autoista...
Aino Friman on valtio-opin opiskelija Turun yliopistossa. Aino kirjoittaa myös ”Ajatuksia...
Kesäkuun alussa venäläiskenraali Nikolai Makarov aiheutti pienen kohun kritisoimalla Suomen...
Professori Heikki Patomäen mukaan Julian Assange on Ruotsissa ’vaarassa joutua poliittisen...
Venäjän asevoimien komentaja kenraali Nikolai Makarov esitti keskiviikkoissa puheessa Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa kovaa kriitiikkiä Naton, EU:n ja pohjoismaiden puolustusyhteistyökehityksistä ja näki Suomen...
Toissa viikolla kävimme läpi Kreikan sisäpoliittista tilannetta eurokriisin tiimoilta. Vaikka...
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijoiden Joonas Sipilän ja Tommi Koivulan mukaan ’monet syyt...
Viikko sitten maanantaina päättyi Chicagossa kaksipäiväinen Naton huippukokous, joka oli jälleen kerran (totta kai) Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin mukaan ’menestys’. Kokouksen päättävässä...
Kylmän sodan päättymistä edeltävät ja seuraavat vuodet muodostavat monella eri tavalla tärkeän...
τὰ πάντα ῥεῖ καὶ οὐδὲν μένει (Ta panta rhei kai ouden menei) ”Kaikki virtaa, mikään ei pysy...
Johannes Hautaviita kirjoitti aikaisemmin tässä kuussa Suomen Kuvalehden Eri mieltä -blogissa...
The Ulkopolitist haastatteli huhtikuun lopulla Vihreiden puheenjohtajaa, ympäristöministeri Ville...
Björn Wahlroos aiheutti jälleen myrskyn vesilasissa uudella pamfletillaan Markkinat ja demokratia, josta todettiin että se oli ’autoritaarisen kapitalismin manifesti’ (Olli Rehn) sekä ’ikuisen marxilaisen...
Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA) julkaisi vuosittaisen suomalaisten arvo- ja asennetutkimuksensa...
Regulaatioon kyllästyneet libertaarit ovat viime vuosikymmeninä yrittäneet paeta valtion...
Syksystä lähtien kansainvälinen huomio on enenevässä määrin siirtynyt kohti Syyriaa ja maan...
2011 ei ollut mitenkään erityisen hyvä vuosi eurooppalaiselle ulkopolitiikalle. Haasteita on toki...
Maaliskuussa 2012 Venäjän politiikka suhteessa Transdniestriaan, Etelä-Ossetiaan ja Abhasiaan...
Venäjän presidentinvaalien jälkeen ovat maan talous ja tulevan presidentin vaalilupaukset olleet...
Ulkopolitist tarjoaa lukijoilleen iltapulumaisen katsauksen Venäjän perin kyseenalaisten...
Kajottuaan jo Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ei Ulkopolitist malta olla kajoamatta gallien tuleviin vaaleihin – onhan Ranskan presidentinvaalit ja niiden merkitys mm. eurooppalaiselle talouspolitiikalle noteerattu näilläkin...
UIkoministeri Erkki Tuomioja tapaamassa Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenia 23.1.2012. Kuva:...
Vladimir Putinista tullee Venäjän seuraava presidentti 4. maaliskuuta, vaalin ensimmäisellä...
Äskettäisessä blogikirjoituksessaan Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Markus Ylimaa pohti Naton...
Eilen The Ulkopolitist kirjoitti ehdokas Niinistön ja ehdokas Haaviston ulkopoliittisten mielipiteiden yhteneväisyyksistä. Tänään vuorossa on ehdokkaiden turvallisuus- ja puolustuspoliittisten linjavetojen vuoro, jotka...
Loppuvuodesta 2011 jotain muuttui Venäjällä. Joulukuun 10. päivän mielenosoitus Bolotnaya-aukiolla...
“After all, a dictator is simply an artist who is able to fully put into practice his egotism. It...
Standartenfuehrer Max Otto von Stirlitz oli Neuvostoliiton oma James Bond. Kun tv-sarja Kevään...
Suomalaista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua seuraamaton voisi luulla, että...
Hiljattain käydyt Venäjän parlamenttivaalit päättyivät jännittävissä tunnelmissa. Tulosten mukaan...
Etelä-Ossetian separatistitasavallassa kuohuu. Eilinen yö oli tähänastisista kirein opposition...
Arabikeväänä tunnettujen kansannousujen ja vallankumouksellisen mielialan leviäminen on...
Haluatko Unkarin florintteja halvalla? Moody’silla on sinulle tarjolla alennuskoodi: Baa3. Kuva:...
Euroopan integraation tarina alkaa useimmissa tekstikirjoissa vuodesta 1945; suuren sodan...
Vaalipaneelien yleistyminen on varma merkki presidentinvaalien lähestymisestä. Asialla ovat olleet...
Suomalainen maanpuolustuslaitos on tällä hetkellä suurien haasteiden edessä. Tällä viikolla Eduskunta ratifioinee Ottawan sopimukseen liittymisen Perussuomalaisten äänekkäistä vastalauseista huolimatta, korvaavien hankintojen...
Think Different Noin kuukausi sitten sattunut Steve Jobsin kuolema kirvoitti poliittiseltakin...
Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen puhui maanantaina 7. marraskuuta 199....
Helsingin Sanomat julkaisi männäviikolla mielenkiintoisen selvityksen, jonka mukaan Ulkoministeriö...
Parhaillaan Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa pohditaan Euroopan unionin tavoitteita ja...
“Kaikkien konservatiivisen puolueen oikeiden jäsenten tulisi olla skeptisiä EU:n suhteen....
Muammar Gaddafin äkillinen, vaikkei yllättävä, kuolema on nostattanut paljon keskustelua Libyan...
Kuulemma matkailijaa, joka ylittää Psou-joen raja-aseman noin 20 kilometria Sotsin lentoasemasta...
Brysselistä Kalmariin? Suomen tulisi unohtaa rahaliittoon pohjautuva talous- ja rahapoliittinen...
Rodion Raskolnikov, Feodor Dostojevskin Rikos ja Rangaistus -teoksen keskeinen hahmo, uskoi, että...
Jussi Halla-aho kirjoitti hiljan facebook-sivullaan, että Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta ja tankit kaduille. Hänen mukaansa “demokratia (=vaalit) estää […] ryhtymästä mihinkään sellaisiin toimiin, joilla *oikeasti* olisi...
Eilen tuli kuluneeksi kymmenen vuotta syyskuun 11. päivän iskuista vuonna 2001. Kuvat World Trade...
Princetonin yliopiston professori, EU-integraatioteorioiden jumala (ja oopperakriitikko!) Andrew...
Ylihuomenna tulee kaksikymmentä vuotta täyteen Neuvostoliiton viimeisestä elvytysyrityksestä. The...
Venäjän presidentti Dmitri Medvedev korosti televisiohaastattelussa Georgian ja Venäjän kolme vuotta sitten käymän sodan vuosipäivän tienoilla 5. elokuuta (Kremlin.ru, New York Times) omaa sotajohtajuuttaan ja vieritti...
”Somewhere, in a front room or bedroom, other young men are probably dreaming up fantasies about saving western civilisation from the evils of communism and Islam. We ignore what motivated Breivik at our peril.”...
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa kirjoitetaan tänään (25.7.) Norjan joukkosurmista seuraavasti: ” Miten tällaista voi tapahtua? Kuka on teon takana? Olemmeko me turvassa? Olisi yksinkertaisempaa, jos vastaukset löytyisivät...
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 13.7.2011. Lasse Lehtinen kirjoitti Aamulehdessä...
The Economist julkaisi eilen kartan asevelvollisuuden laajuudesta maailmalla (vrt. Wikipedian vastaavanlainen kartta). Asevelvollisuus on edelleen palkka-armeijaa suositumpaa, mutta maailmanlaajuiseti trendi on kohti...
Oh say does that star-spangled banner yet wave, over the tower of ivory and the home of...
Bruttokansantuote (BKT) on kansainvälisestä talouspolitiikasta puhuttaessa edelleen avainasemassa...
Toissa viikkona, kesken jatkuvan sotimisen Libyassa, Muammar Gaddafi löysi kiireisestä...
Hallitusneuvottelut ovat, uskomatonta, mutta totta, vihdoin päättyneet ja Ulkopolitist aikoo nyt...
Ei kumpikaan kuvassa nähdyistä, vaan neuvostoajoilta äänestäjille tuttu vaihtoehto ’Kaikkia vastaan’. Arvostetun venäläisen sanomalehti Kommersantin Vlast-viikkolehti kysyi lukijoiltaan (linkki venäjänkieliseen...
Me kaikki tiedämme, että Vladimir Putin on Venäjän nykyinen pääministeri ja entinen ja...
The Ulkopolitistin kirjeenvaihtajalle tarjoutui hiljan mahdollisuus vierailla Kazakstanissa....
Meitä suomalaisia yhdistää itäisiin naapureihimme paitsi tietty taipumus melankoliaan ja persous...
