Mihin menet EU? – Tarkastelussa Saksa, Ranska ja Italia
Sodan keskellä EU on yhtenäisempi kuin koskaan. Miltä unionin nykytila näyttää sen suurimpien maiden näkökulmasta?
Avainsana: Euroopan Unioni
Uusimmat
EU-federalismi on jälleen täällä, kiitos Kreml ja Brexit
Eurooppalainen integraatioprojekti on yskällehdyt eteenpäin kriiseissä. Samaa Euroopan unionin yhdentymistä ja kokoansa vastaavan roolin ottamista on jatkamassa paitsi reaktio Kremlin hyökkäykseen, myös suotuisat poliitikot avainmaiden ruorissa sekä jarruttavan vastaanharaajan poistuminen Brexitin myötä.
Sota, joka sai EU:n katsomaan peiliin
Ukrainan sodan vuoksi Venäjää vastaan asetetut EU-pakotteet ovat osoittaneet unionin kyvyn ryhtyä voimakkaisiin vastatoimiin taloudellisista seurauksista huolimatta. Ennennäkemättömät pakotteet ovat kuitenkin asettaneet kyseenalaiseksi sotaa edeltävän ja tehottomaksi jääneen pakotepolitiikan motiivin.
Uusiutuva energia ei kytke Eurooppaa irti globaaleista energiamarkkinoista
Eurooppaa koettelee energiakriisi, joka hakee vertaistaan. Korkeat ja rajusti heilahtelevat energianhinnat käyvät kalliiksi kuluttajille, vaikeuttavat markkinoiden toimintaa ja heikentävät energiahuollon ennakoitavuutta.
Putin vastaan kansa ja sen palvelija
Täysimittainen sota on Euroopassa. Putinin kyyninen uhmakkuus vaatii kuolonuhreja, ja samalla se...
Hyökkäys aamunkoitteessa pakotti Euroopan avaamaan silmänsä – Sota Ukrainassa näyttää, mistä yhtenäinen länsi on tehty
Viime päivien tapahtumat Ukrainassa ovat tuoneet sodan koko Euroopan etuovelle kouraisevalla tavalla.
Kommentti: Venäjä kiristää EU-myönteiseksi muuttunutta Moldovan johtoa – halvan kaasun ehdoksi asetettiin vetkuttelu lännen suuntaan
Venäjä kukkoilee Euroopan laitamilla muuallakin kuin Ukrainassa. Viime lokakuussa köyhä Moldova joutui ongelmiin, kun Venäjä nosti kaasun hintoja. Halvempaakin kaasua olisi lehtitietojen mukaan ollut tarjolla – kunhan Moldova olisi ollut valmis keventämään yhteistyötään EU:n kanssa. Maan katse on kuitenkin kääntynyt länteen, ja nyt se tuskailee Gazpromin laskujen kanssa.
Kumppani, kilpailija vai haastaja? – EU hakee tiukempaa linjaa suhteessa Kiinaan
Unionin Kiina-linja on viime vuosina tiukentunut, joskin eri EU:n instituutiot suhtautuvat Kiinaan edelleen hieman eri tavoin.
The Europolitist -podcast: Yhdessä erikseen – mistä eurooppalaisuus on tehty?
The Europolitistin päätösjaksossa pohditaan, kuinka EU voisi ottaa näkyvämmin johtajuutta eurooppalaisten arvojen ja perusoikeuksien puolustamisessa.
Europolitist: Kuuluuko Suomen ääni EU:ssa?
Videosarjan päätösjaksossa selvitetään, mikä on Suomen rooli Euroopan unionin tulevaisuuden kehityksessä.
The Europolitist -podcast: Pysyykö EU datatalouden kyydissä?
The Europolitistin kolmannessa jaksossa perehdytään EU:n digitaaliseen siirtymään ja sen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin muutoksiin vuoteen 2030 mennessä.
The Europolitist -podcast: Kestääkö EU:n kantti ilmastohätätilan edessä?
Europolitistin toisessa jaksossa analysoimme EU:n ilmastojohtajuuden kunnianhimoa ja unionin kykyä vastata aikamme suurimpaan haasteeseen.
Euroopan unioni rakentaa uutta ulkopolitiikan narratiivia suurvaltakamppailun nojalla – vuosi 2022 voi olla yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan käännekohta
Miten EU suhtautuu jatkossa turvallisuusuhkiin tai suurvaltoihin, kuten Yhdysvaltoihin ja Kiinaan? Uusi yhteisen ulkopolitiikan narratiivi on kehittymässä.
The Europolitist -podcast: Onko EU valmiina muuttuvaan globaaliin valtapeliin?
Europolitistin avausjaksossa sukellamme EU:n globaalin johtajuuden teemaan ja unionin ajankohtaisiin ulkopoliittisiin haasteisiin.
Serbian ja Kosovon jännitteet – kiista autojen rekisterikilvistä viestii vaikeista rauhanneuvotteluista
Serbia siirsi syyskuun lopussa armeijan raskasta kalustoa Kosovon rajalle poliittisten jännitteiden kiristyttyä. Voimannäytös oli vastalause Kosovon määräykselle, joka kielsi serbialaisten rekisterikilpien käytön maan alueella.
Afganistanin sodan päättyminen on vuosituhannen vaihteen aikakauden loppu – transatlanttiset suhteet kaipaavat uuden ajan kiintopistettä
Afganistanin sodan päättyminen lopetti yhden aikakauden ja aloitti toisen, eivätkä Yhdysvaltojen ja Euroopan väliset suhteet voi enää jatkossa perustua menneisyyden haikailulle.
EU on koko maailman Kalifornia, ja Brysselin säännöt ohjaavat maailmaa – mutta onko sillä väliä kriisien ja katastrofien maailmassa?
Kuva: Thijs ter Haar (CC BY 2.0) 1990-luvulla yhdysvaltalaiset politiikan tutkijat huomasivat,...
Ukraina puhuu aidasta, EU seipäästä –yhteinen tulevaisuus edellyttäisi jaettua visiota läntisestä lähentymisestä
Ukrainalle toive EU-jäsenyydestä ja sen mahdollistavasta rajanvedosta Venäjään on kuitenkin muodostunut uusien geopoliittisten uhkien edessä lähentymisen motivaattoriksi.
Terveyttä kaikille! Suomalaisia avauksia seuraavan pandemian varalle
Suomi on hoitanut pandemiakriisiä kansallisvaltionsa sisällä verrattain hyvin, muttei sen rajojen ulkopuolella.
Vieraanvaraisuutta ja muukalaisvihaa – Marokon uudistuneen maahanmuuttopolitiikan kahdet kasvot
Marokossa hiljattain uudistettu ihmisoikeusmyönteisempi maahanmuuttopolitiikka tekee maasta matkan päätepisteen yhä useammalle. Paikallisten ja maahanmuuttajien väliset jakolinjat eivät kuitenkaan häviä hetkessä.
100 päivää transatlanttisia suhteita Bidenin johdolla
Uusi presidentti korostaa liittolaisten ja kumppaneiden merkitystä Yhdysvalloille. Paluuta vanhaan on kuitenkaan turha odottaa, vaan transatlanttisissa suhteissa on syytä lähteä kääntämään uutta sivua.
Unkari on vaikea aihe suomalaiselle journalismille – kärjistykset heikentävät kokonaiskuvaa siitä, mitä EU:ssa tapahtuu pinnan alla
Unkaria käsittelevä suomalainen journalismi kaipaa harmaan sävyjä kuvatakseen maan tilannetta kattavasti.
Uutisia tyhjiöstä – miksi eurooppalaiset tuntevat USA:n valitsijamiesjärjestelmän paremmin kuin naapurimaidensa vaalit
Vielä Euroopassa ei ole saavutettu eurooppalaista jaettua julkisuutta ja yleiseurooppalaista mediaa, vaikka naapurien politiikan olisi hyvä kiinnostaa. Eri maiden vaalien tulokset vaikuttavat suoraan muiden EU:n jäsenmaiden kansalaisten elämään.
Kriisistä tuli käytäntö: Euroopan rajoilla kytee pitkittynyt humanitaarinen kriisi, joka on vakiintunut osaksi EU:n maahanmuuttopolitiikkaa
EU yrittää uudistaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaansa samaan aikaan, kun eristämiseen perustuneiden poliittisten valintojen seurauksena Kreikan saarten leireille on jäänyt jumiin kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita.
EU:n velattomuus on Suomelle velkaakin suurempi ongelma
Keskustelu EU:n velkaantumisesta on ollut harhaanjohtavaa ja Suomen hallituksen negatiivinen kanta on Suomen pitkän ajan taloudellisten etujen vastainen.
Eurooppa kurottaa ilmastotavoitteisiinsa vedyn avulla
Euroopan unioni on asettanut vetyyn paljon odotuksia ilmastonmuutoksen torjunnan ja energiaomavaraisuuden vauhdittajana. Tämä toistaiseksi marginaalinen energiamuoto vaikuttaakin välttämättömältä osalta tulevaisuuden energiajärjestelmää, jossa lähes kaikki ilmastopäästöt on poistettava.
EU yrittää rakentaa Ukrainassa samoille demokratian perustuksille, joita Venäjä eniten nakertaa
Resilienssi on viime vuosina nostettu Euroopan unionin ulkopolitiikan kulmakiveksi, mutta kysymykseksi jää, kuinka hyvin se toimii vientituotteena.
Kun yritykset haastavat valtiot oikeuteen: Ovatko sijoitussuojasopimukset vaaraksi demokratialle?
Kansainvälinen välimiesmenettely takaa yrityksille harvinaisen vapauden nostaa kanteita valtioita vastaan. Sijoitussopimusten epätarkkuudet, välimiesten ristiriitaiset tulkinnat sekä prosessin ennalta-arvaamattomuus ovat luoneet epävarmuutta menetelmän toimivuudesta.
Kommentti: Koronavirus paljasti EU:n heikkoudet kriisinhoidossa – kehityssuunnasta päätetään nyt
Koronavirus on kevään aikana koetellut EU:n yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta. Samalla se on antanut mahdollisuuden tarkkailla EU:n jäsenvaltioiden kriisikäyttäytymisestä. Nyt Suomella olisi hyvä mahdollisuus profiloitua unionin jatkotoimenpiteiden suhteen ja tarjota huoltovarmuusosaamistaan.
Afrikka toimii ulkovaltojen globaalin valtakamppailun näyttämönä
Afrikka on kasvava globaali toimija, jonka valtiot eivät tyydy enää olemaan kehitysyhteistyön ehdollistamisen kohde.
EU:n kansainväliset ilmastotoimet vaativat huolellista suunnittelua
Euroopan komissio haluaa sitoa kaikki EU:n tulevat lakialoitteet tukemaan ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Ilman huolellista suunnittelua komission pyrkimykset kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen voivat kuitenkin tuottaa jopa päinvastaisia lopputuloksia.
Puolan koronavaalit ja presidentti Dudan perintö – riitoja opposition ja EU:n kanssa
Puolalaisten oli tarkoitus äänestää presidentinvaaleissa sunnuntaina 10.5. Vaalien mitätöinti ja uusien vaalien järjestäminen tarjoavat oppositiolle mahdollisuuden uuden vaalistrategian muodostamiseen.
Brexitissä Britannia heittää ulos myös eurooppalaiset ihmisoikeudet
Britannian ihmisoikeuslainsäädännön perusta on vuonna 1998 säädetty ihmisoikeuslaki. Lailla tuotiin Euroopan ihmisoikeussopimus osaksi Britannian kansallista lainsäädäntöä. Brittiläisten poliitikkojen ja erityisesti konservatiivipuolueen yhteiselo lain kanssa on ollut alusta asti vaikeaa.
Nationalismin sietämätön keveys: Lega Nordin matka aluepuolueesta koko Italian suosituimmaksi
Italian nationalistinen Lega oli vielä vuosituhanteen vaihteessa paikallispuolue, joka ajoi Pohjois-Italian etua Rooman teknokraatteja vastaan. Uudet viholliset Brysselistä löytänyt puolue on tullut kauas vuodesta 1996, jolloin se epäonnistuneesti yritti julistaa itsenäisyyden Pohjois-Italialle.
Podcast: Miltä näyttää COVID19-pandemian jälkeinen maailma?
The Ulkopolitist -podcastin uusin jakso käsittelee COVID19-pandemian seurauksia taloudelle, ympäristölle ja poliittiselle ilmapiirille Euroopassa ja globaalisti.
Europolitist podcast LIVE – Kohti tekoälykästä Eurooppaa?
Europolitist LIVE: Kohti tekoälykästä Eurooppaa? -tilaisuudessa tammikuussa 2020 keskusteltiin tekoälyn tulevaisuudesta Euroopassa ja pohdittiin, onko EU jäämässä globaalin kilpailun jalkoihin. Tallenne paneelikeskustelusta on kuunneltavissa nyt podcastina.
Euroopan komissiolla edessään vaikea muttei toivoton kausi – mitä kompromisseja jäsenmailta sopii odottaa?
Uuden Euroopan komission ohjelma pyrkii sovittamaan yhteen tavoitteita kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta kilpailukykyisempään talouteen ja EU:n globaalin vaikutusvallan vahvistamiseen.
Europolitist podcast – EU:n paikka maailmassa
Europolitist-podcastin päättävässä jaksossa käännetään katse tulevaisuuteen ja tarkastellaan globaaleja haasteita, joiden edessä Unioni on uudella vuosikymmenellä.
Arktiset tulevaisuudet:
Miksi Euroopan unioni on kiinnostunut Arktiksesta ja mitä se tavoittelee pohjoisessa?
Euroopan unionin kiinnostus pohjoisia napa-alueita kohtaan on kasvamaan päin. Kyseistä muutosta voidaan pitää lukuisten syiden summana, mutta keskeisimpinä tekijöinä esille nousevat ilmastoasiat, talousnäkymät ja EU:n halu kasvaa merkittävänä kansainvälisenä vaikuttajana.
Europolitist podcast – Brexiteerien kujanjuoksu
Kuinka yli kolme vuotta kestänyt Brexit-prosessi on muuttanut Eurooppaa? Kesällä 2016...
Rauhaa ja rynnäkkökiväärejä – ottaako Euroopan rauhanrahasto kovat aseet käyttöön EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa?
Euroopan rauhanrahasto (European Peace Facility) korostaisi hyväksytyksi tullessaan kovaa turvallisuuspolitiikkaa ja sotilasapua demokratian edistämisen, siviilikriisinhallinnan ja rauhanvälityksen sijaan EU:n ulkosuhteissa.
Velvollisuus puolustaa omaa maata on yhä voimissaan Euroopassa
EU:n jäsenvaltiot pitävät yhä maanpuolustusvelvollisuutta keskeisenä yhteiskunnallisena perusperiaatteena.
Ranska haluaa avaruussuurvallaksi
Ranska hakeutuu Euroopan keskeisimmäksi sotilasvallaksi maan lisäksi myös avaruudessa, kun suurvaltakilpailu, brexit ja transatlanttisen yhteistyön heikentyminen ovat rapauttaneet perinteistä turvallisuusarkkitehtuuria.
Europolitist podcast – Ilmastopolitiikan uudet tuulet
Kykeneekö EU tekemään merkittäviä päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vai kastuuko ruuti jäsenmaiden sisäpoliittisissa väännöissä?
Valuuttojen geopolitiikka: dollarin dominanssi toimi euronkin innoittajana
Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa on määrittänyt dollarin mahtiasema maailmanpolitiikassa. Valuutalla on väliä: dollarin hegemonia on mahdollistanut poikkeuksellisen vaikutusvaltaisen amerikkalaisen ulkopolitiikan.
EU-viikko, osa 4: Viisi vuotta vallan kahvassa – Mistä muistamme Junckerin EU-komission?
Junckerin komissio tullaan muistamaan Brexit-neuvotteluista, mutta myös epäonnistumisesta unionin yhteisen maahanmuuttopolitiikan luomisessa.
Artikla 42.7:llä on vielä matkaa EU:n todelliseksi turvatakuuksi
Suomessa on viime vuosina EU:n puolustuspolitiikasta puhuttaessa keskusteltu Lissabonin sopimuksessa olevasta artiklasta 42.7, joka velvoittaa EU-maita keskinäiseen avunantoon. Artikla kuitenkin hakee vielä muotoaan ja Natoon kuulumattomana maana Suomella on vain voitettavaa, jos artiklan antama turvatakuu muuttuisi uskottavammaksi.
Transatlanttinen kauppa karikurssilla – laskelmoitu soijapapuepisodi oli torjuntavoitto
Kesäkuun alussa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin teräs- ja alumiinitullit aiheuttivat huolta transatlanttisesta kauppasodasta. Vaikka Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin yhteistyötä määrittää voimakas keskinäinen riippuvuus, kauppasuhteen viimeaikainen kehitys on sisältänyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Euroopan ja Afrikan välit ovat käännekohdassa – vanhojen valtarakenteiden purkaminen vaatii konkreettisia toimia
EU ja Afrikka etsivät uusia tapoja toimia yhdessä. Samalla Euroopan ja Afrikan päällä leijailee edelleen kolonialismin aave. Kolonialismi ei loppunut, se jatkuu edelleen mielissä ja toimintatavoissa.
Suomi ja suomalaiset puolueet EU:n poliittisella kartalla
Kamppailut EU:n suunnasta tuovat esiin jäsenmaiden välisiä ja sisäisiä poliittisia jakolinjoja.
Lumilohikäärmeitä Koillisväylällä – painopiste pohjoisessa siirtyy itään
Arktisen alueen taloudellinen ja poliittinen merkitys on reippaassa kasvussa. Toisaalta alueen...
EU:n tietosuoja uudistuu – nämä asiat muuttuvat henkilötietoja kerääville
Mitä henkilötiedoillemme tapahtuu, kun allekirjoitamme vetoomuksen netissä, käymme lääkärissä tai lataamme uuden sovelluksen puhelimeemme?
Puolalla on vahva käsi kiistassa EU:n kanssa
Euroopan unioni löi pöytään artikla 7 -kortin, mutta Puolalla näyttää silti olevan voittava käsi.
Rähmällään itään? Kiinan poliittinen vaikutusvalta Euroopassa kasvaa
Kiinan taloudellinen vaikutusvalta Euroopassa kasvaa yhdessä poliittisen vaikutusvallan kanssa.
Euroopan tiedustelupalvelut tekevät yhteistyötä lainvalvonnan ulottumattomissa
CTG syventää eurooppalaista tiedusteluyhteistyötä terrorismin torjunnan nimissä, mutta seurauksena saattaa olla kansalaisoikeuksien kaventuminen.
Kansainvälinen yhteistyö vie Suomen puolustuspolitiikkaa kohti valtavirtaa
Suomi on viime vuosina valtavirtaistunut puolustuspoliittisena toimijana ja riisunut hiljalleen puolueettomuuden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden erityispiirteitä.
Koivisto jätti ulkopoliittisen perinnön
Tasavallan presidentti Mauno Koivisto korosti ulkopolitiikassaan suurvaltojen merkitystä. Suomen nykypolitiikalla on edelleen ammennettavaa Koiviston ajattelusta.
Kommentti: Macron torjuntavoittoon Ranskan presidentinvaaleissa
Macronin voitto Ranskan vaaleissa oli oletettua selvempi. Edessä on kuitenkin lukuisia haasteita.
Taloudellinen epätasa-arvo ei riitä selittämään oikeistopopulismin nousua
Oikeistopopulismin nousua on mahdollista analysoida sosiaalipsykologian keinoin.
Kommentti: Suomen EU-politiikasta puuttuu selkeä visio
Pääministeri Juha Sipilän ”realistinen keskitien linja” ei tarjoa selkeitä keinoja tai avauksia sen suhteen, mitä Suomi EU:n tulevaisuudelta tahtoo.
Britannian vaikutusvalta maailmassa edellyttää Euroopan kanssa toimimista
Britannia on aina tarvinnut Eurooppaa. Näin on myös Brexitin jälkeen.
Kommentti: EU tavoittelee itäkumppanuudesta molemminpuolisia hyötyjä
Tommi Eskolan taannoinen kirjoitus EU:n itäpolitiikan epäonnistumisesta herättää keskustelua.
EU on sitonut kätensä epäonnistuneeseen itäpolitiikkaan
Epämääräiseksi jäänyt EU:n kumppanuuspolitiikka on maailman muuttuessa alkanut vanhentua käsiin.
Nationalistien erävoitto Makedoniassa heittää varjon Balkanin ylle
Makedoniaa vuosikymmenen hallinnut kansallismielinen VMRO-puolue ylsi kymmenenteen perättäiseen...
Trump Tower – Uuden ajan turvallisuuspoliittinen ratkaisu Suomelle
Itsenäisyyspäiviä juhlitaan usein riehakkaimmin valtioiden nuoruudessa, kun saavutettu...
Kansanäänestykset ulkopolitiikan välineenä
Kansanäänestykset ovat nykypäivän Euroopassa suosittu tapa tehdä ulko- ja turvallisuuspoliittisia...
Italiassa äänestetään pian – mitä siitä seuraa?
Italia on tunnettu värikkäästä sisäpolitiikastaan, mutta tällä hetkellä se kiinnostaa...
Puolan statuksen nousu ja tuho
Puola nosti Donald Tuskin ja Kansalaisfoorumi-puolueen lähes vuosikymmenen mittaisella...
Keisarin uudet vaatteet – tarinoita EU:n kriisinhallinnasta
Kesäkuussa 2016 Eurooppa-neuvostossa esiteltiin EU:n uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen...
Mitä kannattaa lukea brexitistä?
Hyvästi Hegel, sanoivat brittiäänestäjät puoltamalla maansa eroaikeita Euroopan unionista.
Brexit-äänestyksen seuraukset alkoivat näkyä heti viikonlopun aikana: Pääministeri David Cameron ilmoitti erostaan, samoin teki brittikomissaari Jonathan Hill. Kaiken lisäksi hallituspuolueella ja oppositiolla on johtajuuskriisi, Skotlanti uhoaa uutta itsenäistymisäänestystä ja irlantilainen irredentismi on heräämässä.
Yksityisyyden suoja ulkopolitiikan välineenä
Yksityisyyden suoja voidaan lukea niiden ilmiöiden joukkoon, jotka internet on mullistanut täysin....
Kohti kansainvälistä vastuunkantoa? Merkel muuttamassa Saksan suuntaa
Anne Nykänen on Koneen säätiön apurahatutkija Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Hänen...
EU-kriittisyys – kyseenalaista isänmaallisuutta?
Brysselin iskut symbolisoivat, kuten Saksan sisäasianministeri de Maizière ilmaisi, iskua jokaisen...
Keski-Afrikkaa ymmärtämässä
Ilmari Käihkö viimeistelee väitöskirjaansa Uppsalan yliopiston Rauhan- ja...
Täällä Balkan, kuuleeko Bryssel?
Kriisistä kriisiin kulkevan Euroopan unionin haluttomuutta ottaa uusia jäsenmaita on kutsuttu...
Voiko EU vielä liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen?
Vuosi sitten moni piti selvänä, että Euroopan unionista tulisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 48....
Nord Stream 2 – toisesta maailmasta
Vesa Ahoniemi on lontoolainen energia-analyytikko. Hän on käsitellyt aiemmin The Ulkopolitistissa Gazpromin roolia Venäjän ulkopolitiikassa. Prologi Energiapolitiikkaa tutkitaan useimmiten osana kansainvälisen politiikan...
TPP:n valmistuminen kirittää Euroopan unionia
Yhdysvallat ja 11 muuta Tyynenmeren valtiota ovat saavuttaneet poliittisen sovun Trans-Pacifc...
Murtuuko Euroopan linnake?
Ajamme pitkin Budapestin syrjäalueiden katuja. Tehtävämme on löytää sellaisia pakolaisia, jotka ovat siirtyneet itäiseltä rautatieasemalta hämäriin majapaikkoihin odottamaan lupaa matkustaa eteenpäin Saksaan ja...
Schengenin purkaminen ei ole ratkaisu pakolaisten hätään
Keskustelu Schengen-sopimuksen tulevaisuudesta on kiihtynyt eri foorumeilla sitä mukaa kun...
Haaste kylmän sodan jälkeiselle Euroopalle
Euroopan turvallisuusjärjestyksen on sanottu olevan kriisissä johtuen Venäjän voimapolitiikasta....
Soini: Oikeassa pitää olla oikeaan aikaan
Ovatko perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittiset kannat muuttuneet viime vaalikauden...
The Ulkopolitist kohtalon kolmiossa
The Ulkopolitist järjesti historiansa ensimmäisen paneelikeskustelun 2. joulukuuta. Paikkana oli...
VIERASKYNÄ: TTIP:n merkitys on globaali
TTIP-neuvottelut ovat pitkän Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen taloudellisen lähentymisen ja tunnustelun huipentuma. Sinänsä ajatus transatlanttisesta kaupankäynnin ympärille muotoutuvasta allianssista ei ole uusi, sillä...
1340 kilometriä
Urho Kekkosen suuhun on joskus laitettu toteamus siitä, että Suomen geografiaansa kohdistama...
Vieraskynä: Herättääkö Turkki uneliaan Euroopan?
Mitjo Vaulasvirta on Doctor of Philosophy –kandidaatti St. Antony’s Collegessa, Oxfordin...
Walt, Mearsheimer ja Ukrainan kriisin syyt
”Sotiiko Venäjä Ukrainassa, ja jos kyllä niin millä perusteilla? Jos ei, niin ketkä makaavat tuoreissa haudoissa?” kysyi venäläisen laatulehti Vedemostin pääkirjoitus eilen 27. elokuuta. Kriisin syventyessä...
Nigel Faragen jytky?
26 miljoonaa työtöntä eurooppalaista haluaa sinun työpaikkasi. Tämä on yksi Nigel Faragen johtaman...
Turvallisuuspoliittisia teemoja kevään eurovaalikeskusteluihin
Eurovaalien varsinaiseen äänestyspäivään ei ole aikaa enää kuin reilu kuukausi, ja vaalikampanjat...
Euro on politiikkaa ja taloutta
Lauri Kangasniemi on KD Nuorten entinen puheenjohtaja ja kansainvälisen politiikan opiskelija...
Anarkia Euroopan unionissa
Valitettavasti heti artikkelin alkuun pitää todeta, että tekstissä ei käsitellä anarkiaa sen...
Transatlanttinen side säilyy vahvana
Transatlanttisen suhteen toimivuudella on ollut lähtemätön vaikutus maailmanpolitiikkaan. Yhdysvaltain Euroopalle antamat turvatakuut ovat olleet mahdollistamassa integraatioprosessia, joka on yskähtelyistään huolimatta...
Konkretiaa, kiitos.
Pitkälti taloudelliset realiteetit ovat viime aikoina herättäneet Suomessa keskustelua turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta yhteistyöstä. Katseet ovat kääntyneet Pohjoismaihin ja Euroopan unioniin. Pohjoismainen...
Vieraskynä: Kääpiökeskustelua odotellessa
Aino Friman on valtio-opin opiskelija Turun yliopistossa. Aino kirjoittaa myös ”Ajatuksia...
Björn Wahlroos ja liberaali federalismi
Björn Wahlroos aiheutti jälleen myrskyn vesilasissa uudella pamfletillaan Markkinat ja demokratia, josta todettiin että se oli ’autoritaarisen kapitalismin manifesti’ (Olli Rehn) sekä ’ikuisen marxilaisen...
EEAS: Brysselin Frankensteinin hirviö
2011 ei ollut mitenkään erityisen hyvä vuosi eurooppalaiselle ulkopolitiikalle. Haasteita on toki...
Ylipäällikköä etsimässä: Niinistö, Haavisto ja turvallisuuden kova ydin
Eilen The Ulkopolitist kirjoitti ehdokas Niinistön ja ehdokas Haaviston ulkopoliittisten mielipiteiden yhteneväisyyksistä. Tänään vuorossa on ehdokkaiden turvallisuus- ja puolustuspoliittisten linjavetojen vuoro, jotka...
Hiljaa hajoaa aluepolitiikka: Euroopan unioni ja arabikevät
Arabikeväänä tunnettujen kansannousujen ja vallankumouksellisen mielialan leviäminen on...
CIA:n vankilennot – tutkia vai ei?
Helsingin Sanomat julkaisi männäviikolla mielenkiintoisen selvityksen, jonka mukaan Ulkoministeriö...
EU:n laimea vastaus BRICS-maiden nousuun
Parhaillaan Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa pohditaan Euroopan unionin tavoitteita ja...
Rikos ja rangaistus: Halla-aho, Soini ja EU-angsti
Rodion Raskolnikov, Feodor Dostojevskin Rikos ja Rangaistus -teoksen keskeinen hahmo, uskoi, että...
Missä EU-keskustelu, siellä ongelma
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 13.7.2011. Lasse Lehtinen kirjoitti Aamulehdessä...
Bruttokansantuotteen tuolla puolen
Bruttokansantuote (BKT) on kansainvälisestä talouspolitiikasta puhuttaessa edelleen avainasemassa...
Hallitusneuvottelusaaga, kolmen lautasen problematiikka ja miten Stubb sai jäädä Ulkoministeriöön
Hallitusneuvottelut ovat, uskomatonta, mutta totta, vihdoin päättyneet ja Ulkopolitist aikoo nyt...
