Avainsana: Eurooppa

Hae

Uusimmat

Ilmastovaroitus: Euroopan unioni pyrkii ilmastojohtajaksi – Ukrainan sota vauhdittaa fossiilienergiasta luopumista

Eero Säynäjäkangas and Helinä Teittinen | maalis 27, 2022

Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään päästöjään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Siitä,...

Ilmastovaroitus: Autoilu kuumentaa tunteita ja ilmastoa – miksi maailmassa vielä autoillaan?

Riku Löf | maalis 20, 2022

Autoilu ajoi identiteettipoliitiikan keskiöön Euroopassa. Autojen ympärillä vellovia kiistoja...

The Europolitist -podcast: Kestääkö EU:n kantti ilmastohätätilan edessä?

Tuomas Lähteenmäki and Annastina Haapasaari | marras 18, 2021

Europolitistin toisessa jaksossa analysoimme EU:n ilmastojohtajuuden kunnianhimoa ja unionin kykyä vastata aikamme suurimpaan haasteeseen.

Demokratia pandemian kourissa – kansanvallan laatu heikkenee mutta luottamus siihen kasvaa

Julius Lehtinen | loka 6, 2021

Miten koronarajoitukset ovat vaikuttaneet kansalaisten kokemukseen demokratian tasosta Euroopassa, ja mihin suuntaan demokratiakehitys on matkalla pandemian jälkimainingeissa?

Vieraanvaraisuutta ja muukalaisvihaa – Marokon uudistuneen maahanmuuttopolitiikan kahdet kasvot

Milja Suihko | touko 24, 2021

Marokossa hiljattain uudistettu ihmisoikeusmyönteisempi maahanmuuttopolitiikka tekee maasta matkan päätepisteen yhä useammalle. Paikallisten ja maahanmuuttajien väliset jakolinjat eivät kuitenkaan häviä hetkessä.

Essee: Ulos kaupunki- ja syrjäseutukuplien Euroopasta

Anna Saraste | touko 9, 2021

Ero eurooppalaisten kaupunkien ja maaseudun erolla on noussut tärkeäksi poliittiseksi jakolinjaksi. Kaupungit ovat aina olleet riippuvaisia maaseudusta. Poliittisessa kielenkäytössä on kuitenkin enemmän luotu kuin kurottu umpeen kuilua syrjäseutujen ja kaupunkien välillä.

Kriisistä tuli käytäntö: Euroopan rajoilla kytee pitkittynyt humanitaarinen kriisi, joka on vakiintunut osaksi EU:n maahanmuuttopolitiikkaa

Tuuli Räty | tammi 20, 2021

EU yrittää uudistaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaansa samaan aikaan, kun eristämiseen perustuneiden poliittisten valintojen seurauksena Kreikan saarten leireille on jäänyt jumiin kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita.

Podcast: Jihadistisen liikkeen verkostot ovat laajemmat kuin koskaan ennen

Annastina Haapasaari | marras 28, 2020

Jihadismin tumma pilvirintama repeilee, mutta ei katoa mihinkään: liikkeen verkostot ovat laajemmat kuin koskaan.

Yhdysvaltojen etumatka kasvaa, kun kilpailu hidastaa eurooppalaisia hävittäjähankkeita

Olli Saarinen | marras 4, 2020

Euroopassa on jälleen käynnissä kilpailu hävittäjähankkeiden välillä. Kalliit rinnakkaiset hankkeet asettavat taloudellisen kuorman lisäksi haasteita myös eurooppalaiselle puolustusyhteistyölle.

Venäjä pyrkii avaruuden suurvallaksi 2020-luvulla

Karoliina Rajala | syys 6, 2020

Venäjän heinäkuussa suorittama uudenlaisen avaruusteknologian testi nostatti kansainvälistä huolta. Onko maa kiinnostunut hyödyntämään avaruutta sotatarkoituksiin?

Puolan koronavaalit ja presidentti Dudan perintö – riitoja opposition ja EU:n kanssa

Tommi Eskola | touko 20, 2020

Puolalaisten oli tarkoitus äänestää presidentinvaaleissa sunnuntaina 10.5. Vaalien mitätöinti ja uusien vaalien järjestäminen tarjoavat oppositiolle mahdollisuuden uuden vaalistrategian muodostamiseen.

Eurooppalaisuus on yhtä kuin euro on yhtä kuin roomalaishellenistinen historia – The Ulkopolitist murskaa 6 Eurooppa-myyttiä

Iiris Asunmaa | touko 13, 2020

The Ulkopolitist tarkastelee vuoden eurobarometrin avulla, miltä eurooppalaisuus näyttäytyy tilastojen valossa. Vaikka EU on aikansa suurimman kriisin edessä, antavat eurooppalaisten asenteet luottoa tulevaan.

Koronavirus haastaa Naton yhtenäisyyden ja solidaarisuuden

vieraskynä | huhti 21, 2020

Koronapandemialla ratsastavat disinformaatiokampanjat, synkät talousnäkymät ja solidaarisuuden heikentyminen aiheuttavat päänvaivaa toisenlaisiin uhkiin varautuneelle Natolle.

Podcast: Miltä näyttää COVID19-pandemian jälkeinen maailma?

Annastina Haapasaari | huhti 18, 2020

The Ulkopolitist -podcastin uusin jakso käsittelee COVID19-pandemian seurauksia taloudelle, ympäristölle ja poliittiselle ilmapiirille Euroopassa ja globaalisti.

Kommentti: Näin Euroopan globaali rooli muuttuu Brexitin jälkeen

Iiris Asunmaa | helmi 24, 2020

Vuosia jatkuneet Brexit-neuvottelut eivät peloista huolimatta lamaannuttaneet EU:n toimintakykyä maailmanpolitiikassa. Brexit on Euroopan unionille uusi mahdollisuus kirkastaa ääntään, tavoitteitaan ja toimijuuttaan maailmanpolitiikan kentällä.

Europolitist podcast – EU:n paikka maailmassa

Annastina Haapasaari | joulu 19, 2019

Europolitist-podcastin päättävässä jaksossa käännetään katse tulevaisuuteen ja tarkastellaan globaaleja haasteita, joiden edessä Unioni on uudella vuosikymmenellä.

Essee: Euroopan laitaoikeisto haastaa identitäärisellä geopolitiikalla EU:n ulkopoliittista linjaa

Julius Lehtinen | joulu 18, 2019

Euroopan unionin jäsenten ulkopolitiikkaa on viimeiset vuosikymmenet hallinnut yhteistyötä yli kilpailun painottava liberalismiväritteinen katsantokanta. Kevään eurovaaleissa toistaiseksi parhaimman tuloksensa tehnyt laitaoikeisto on muun muassa geopolitiikasta ammentavalla ulkopoliittisella katsannollaan kuitenkin noussut haastamaan nykyisen järjestyksen.

Arktiset tulevaisuudet:
Miksi Euroopan unioni on kiinnostunut Arktiksesta ja mitä se tavoittelee pohjoisessa?

Sunna Kokkonen | joulu 15, 2019

Euroopan unionin kiinnostus pohjoisia napa-alueita kohtaan on kasvamaan päin. Kyseistä muutosta voidaan pitää lukuisten syiden summana, mutta keskeisimpinä tekijöinä esille nousevat ilmastoasiat, talousnäkymät ja EU:n halu kasvaa merkittävänä kansainvälisenä vaikuttajana.

Velvollisuus puolustaa omaa maata on yhä voimissaan Euroopassa

Teemu Häkkinen | marras 13, 2019

EU:n jäsenvaltiot pitävät yhä maanpuolustusvelvollisuutta keskeisenä yhteiskunnallisena perusperiaatteena.

Euroarmeija on uusvanha kestosuosikki, joka kaipaa konkretiaa

Henri Vanhanen and vieraskynä | syys 23, 2019

Viime vuosina eurooppalainen puolustusyhteistyö on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti ja EU:n odotetaan tuottavan aiempaa enemmän turvallisuutta niin omalla alueellaan kuin sen ulkopuolellakin. Mutta mitä euroarmeijalla käytännössä tarkoitetaan?

Sirpaleiden Eurooppa – kuinka ymmärtää Euroopan nykytilaa

Ilona Lahdelma | syys 15, 2019

Poliittisen kartan polarisoituminen on yleiseurooppalainen ilmiö. Eurooppa on täynnä äänestäjiä, jotka elinolosuhteistaan huolimatta voivat äänestää populistien puolesta tai heitä vastaan.

Onko aika kypsä vaaleille, joissa keskusteltaisiin EU:sta?

Johannes Lehtinen | tammi 23, 2019

Vuotta 2019 on luonnehdittu Suomen osalta EU-politiikan supervuodeksi: edessä ovat eduskuntavaalit, Euroopan parlamenttivaalit sekä heinäkuussa 2019 alkava Suomen EU-puheenjohtajuus, jotka tarjoavat mahdollisuuden nostaa EU-asioita julkisuudessa enemmän esille.

Rikos ja rangaistuspopulismi: Voiko pelolla sivuuttaa oikeusvaltion?

Otto Ilveskero | marras 26, 2018

Populistit ympäri Eurooppaa ovat iskeneet turvattomuuden ja pelon vaalipoliittiseen kultasuoneen lupauksilla palauttaa kuri ja järjestys. Rangaistuspolitiikkaa käytetään yhä useammin ihmelääkkeenä epävarmuutta vastaan.

Essee: Kuka kuolisi EU:n puolesta?

Ilona Lahdelma | marras 15, 2017

Euroopan nykytila on ollut tiedossa jo pitkään – tai ainakin Eurooppa-asiantuntijat osasivat sen ennustaa. Brittiläinen historioitsija Tony Judt julkaisi vuonna 1996 teoksen A Grand Illusion?, jossa hän tunnustautui ”Eurooppa-myönteiseksi europessimistiksi”.