Ilmastovaroitus: Eläimet kärsivät kaikessa hiljaisuudessa, kun ihmiset sotivat ja riistävät luonnonvaroja
Kriisien aikana huomio ja resurssit keskittyvät luonnollisesti konfliktin keskelle olevaan ...
Kriisien aikana huomio ja resurssit keskittyvät luonnollisesti konfliktin keskelle olevaan ...
Aikaisemmin fossiilivoimaloihin avokätisesti investoinut Kiina on siirtynyt tukemaan uusiutuvaa energiaa etenkin Kaakkois-Aasiassa.
Ilmastonmuutos ja veden huono hallinta on ajanut Iranin vesikatastrofin partaalle. Kuivat joenuomat ja pahenevat hiekkamyrskyt muuttavat alueita viljelys- ja asuinkelvottomiksi.
Eurooppaa koettelee energiakriisi, joka hakee vertaistaan. Korkeat ja rajusti heilahtelevat energianhinnat käyvät kalliiksi kuluttajille, vaikeuttavat markkinoiden toimintaa ja heikentävät energiahuollon ennakoitavuutta.
Miten tarttua ilmastonmuutokseen suursodan ja pandemian koettelemassa maailmassa?
Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään päästöjään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Siitä,...
Autoilu ajoi identiteettipoliitiikan keskiöön Euroopassa. Autojen ympärillä vellovia kiistoja...
Marokko hakee aurinkoenergiasta puhtia ilmastonmuutoksen torjuntaan ja hakee siitä vientituotetta. Paineet kestävien energiamuotojen rakentamiselle ovat suuret, sillä kansan energian tarve lisääntyy samalla, kun ilmastonmuutoksen tuomat uhkakuvat lähestyvät.
Odotukset YK:n COP26-ilmastokokoukselle Ison-Britannian Glasgow’ssa olivat korkealla ilmastonmuutoksen tahdin ja laajuuden ollessa ennennäkemätöntä. COP26-kokouksessa luvattiin paljon, mutta ei tarpeeksi Afrikan ilmastotoimien kannalta.
Europolitistin toisessa jaksossa analysoimme EU:n ilmastojohtajuuden kunnianhimoa ja unionin kykyä vastata aikamme suurimpaan haasteeseen.
Kansalaiset ovat viime vuosina haastaneet valtioitaan oikeuteen hidastelusta ilmastotoimissa ja voittaneet. Tuomioistuimien valta on kuitenkin rajallinen.
Muiden Persianlahden arabimaiden tavoin Saudi-Arabialla on vaikea suhde ilmastonmuutokseen. Rikkaat öljyvarannot ovat vaurastuttaneet maata 1970-luvulta lähtien, ja fossiiliset polttoaineet on nähty suoranaisina lahjoina jumalalta. Kun ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat nousseet kansainväliseen tietoisuuteen, vaurauden tuleville sukupolville takaavista resursseista on tullut globaali ongelma.
Ugandalaisen ilmastoaktivistin Vanessa Nakaten rajaaminen uutiskuvan ulkopuolelle aloitti keskustelun ilmiöstä, joka liittyy rasismiin ja ei-valkoisten ilmastoaktivistien syrjimiseen.
Arktinen alue on pitkään ollut rauhallista aluetta ”maailman reunalla”, mutta näin ei ehkä ole tulevaisuudessa.
The Ulkopolitist pureutui merkittävimpien saksalaispuolueiden ehdotuksiin siitä, millaista ilmastopolitiikkaa EU:n kenties vaikutusvaltaisimmassa maassa tehdään syyskuun 26. päivän liittopäivävaalien jälkeen.
Unohda kaikki mitä tiedät poliittisesta päätöksenteosta ja johtajuudesta – Z-sukupolvi on valmis ravistelemaan vanhoja valtarakenteita.
Yhdysvaltojen vanhanaikaiset ja hajanaiset sähköverkot ylläpitävät fossiilista sähköntuotantoa ja altistavat järjestelmän häiriöille. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii maan sähkönsiirtojärjestelmän modernisointia, kirjoittaa Vesa Vuolle.
Ilmastonmuutoksen uhkaamissa Tyynenmeren saarivaltioissa odotetaan, että ilmastosanat muuttuisivat teoiksi.
Kolme skenaariota tulevaisuudesta -videosarjan toisessa jaksossa ilmaston ja energiantuotannon tulevaisuutta pohtii vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala.
Hiilestä luopuminen on Puolalle poliittisesti tulenarka prosessi.
Etiopia on rakennuttamassa Niilille patoa, jonka tarkoitus on nostaa maa köyhyydestä lisäämällä sähköntuotantoa sitä kipeästi kaipaavalle kansalle. Patohanke on hiertänyt maan välejä Egyptin ja Sudanin kanssa, sillä ne pelkäävät hankkeen uhkaavan vesivarantojaan. Tämä on ajanut maat pattitilanteeseen neuvotteluissa Niilin tulevaisuudesta ja alueen vesivaroista.
Vuosi 2020 on ollut täynnä maailmanpolitiikan myllerrystä. Podcastin syyskauden päätösjaksossa muistellaan kulunutta vuotta ja pohditaan, kuinka poikkeuksellinen vuosi on muuttanut kansainvälisiä suhteita.
Euroopan unioni on asettanut vetyyn paljon odotuksia ilmastonmuutoksen torjunnan ja energiaomavaraisuuden vauhdittajana. Tämä toistaiseksi marginaalinen energiamuoto vaikuttaakin välttämättömältä osalta tulevaisuuden energiajärjestelmää, jossa lähes kaikki ilmastopäästöt on poistettava.
Ulkopolitist · Ilmastokriisi, Elokapina ja kansanvalta – Voiko demokratia hyötyä aktivismista?...
Hiilivoimasta ollaan luopumassa ympäri Eurooppaa. Vaikka Suomella ei ole Ruotsin ja Itävallan kaltaista vesivoimapotentiaalia, hiilettömyyttä kohti ponnistetaan varsin hyvistä lähtökohdista.
Karibian taloudellinen ja poliittinen haavoittuvuus on covid-19-pandemian myötä jälleen noussut puheenaiheeksi. Kriisin keskellä saarivaltiot etsivät nyt uutta normaalia, jonka perustana olisi kestävämpi tulevaisuus.
Japanin, Kiinan ja Etelä-Korean investoinnit hiilivoimaan on osa geopoliittista ja taloudellista – mutta ilmaston kannalta lyhytnäköistä – kilpailua.
Euroopan komissio haluaa sitoa kaikki EU:n tulevat lakialoitteet tukemaan ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Ilman huolellista suunnittelua komission pyrkimykset kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen voivat kuitenkin tuottaa jopa päinvastaisia lopputuloksia.
Epidemiat ja ilmastonmuutos ovat siinä mielessä samanlaisia, että runsaasta tutkimustiedosta huolimatta on mahdotonta täysin tarkasti ennustaa, milloin luonnon kestokyky ylittyy. Päättäjien hidas reagointi koronaviruksen kohdalla antaakin oppitunnin ilmastopolitiikan haasteista.
Koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin torjunta on laittanut maailmantalouden seisahduksiin, mikä on saanut ihmiset pohtimaan sen vaikutuksia ja yhtymäkohtia ilmastonmuutokseen. Vaikka molemmat ovat ihmishengille vaarallisia, globaaleja ongelmia, vertaus unohtaa ilmastonmuutoksen luonteen pitkäaikaisena, kumuloituvana vitsauksena.
Extinction Rebellion vaatii päättäjiä toimimaan nykyistä nopeammin ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Liike pitää kansalaistottelemattomuutta perusteltuna keinona huomion herättämiseen. Osa verkoston käyttämistä keinoista on väkivallattomuudesta huolimatta laittomia.
Australian ennätyksellisen laaja-alaiset maastopalot ovat jo hiipuneet, mutta poliittinen keskustelu tulipaloista jatkuu kuumana.
Arktisilla alueilla ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat nähtävissä voimakkaammin kuin muualla maailmassa. Valitettavan usein arktisessa keskustelussa ilmastonmuutos nähdään mahdollisuutena eikä valtavana uhkana, jota se on arktiselle luonnolle, eläimille sekä ihmisille.
Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja väestönkasvu ovat vaikuttaneet vesivarantojen riittävyyteen monilla alueilla. Toimivat ratkaisut perustuvat yhteistyöhön, mutta poliittiset jännitteet ovat tehneet vedenjaosta yhden vakavimmista kiistanaiheista Intian ja Pakistanin välillä.
Uuden Euroopan komission ohjelma pyrkii sovittamaan yhteen tavoitteita kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta kilpailukykyisempään talouteen ja EU:n globaalin vaikutusvallan vahvistamiseen.
Euroopan parlamentti julisti marraskuun viimeisellä viikolla ilmastohätätilan alkaneeksi ja vaati päätöslauselmassaan Euroopan komissiota varmistamaan, että kaikki Euroopan unionin lainsäädäntö- ja budjettiehdotukset ovat linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteen kanssa. Sopimuksen tavoitteena on pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä.
Euroopan unionin kiinnostus pohjoisia napa-alueita kohtaan on kasvamaan päin. Kyseistä muutosta voidaan pitää lukuisten syiden summana, mutta keskeisimpinä tekijöinä esille nousevat ilmastoasiat, talousnäkymät ja EU:n halu kasvaa merkittävänä kansainvälisenä vaikuttajana.
Ilmastonmuutos on turvallisuusuhka, josta olisi tärkeä puhua niissä pöydissä, joissa globaalista turvallisuudesta päätetään. Miten Ruotsi onnistui nostamaan ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä turvallisuusuhkia YK:n turvallisuusneuvoston agendalle?
Tekstin toinen kirjoittaja Viliina Kaikkonen on valmistunut St Andrewsin yliopistosta pääaineena...
Ympäristökriisin eteneminen ja yhteiskunnan teknologisoituminen asettavat uusia haasteita alkuperäiskansoille ja saattavat kyseenalaisiksi näiden sosiaaliset oikeudet.
Miltä Kiinan nousun jälkeiset arktiset tulevaisuuskuvat voisivat näyttää vuonna 2049? Entä millaisia mahdollisuuksia ja haavoittuvuuksia niiden toteutuminen voisi tarkoittaa Suomessa?
Kansainvälinen ilmastorahoitus on keino, jolla ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kustannuksia tasataan rikkaiden ja köyhien maiden välillä. Tällä hetkellä rahoitus ei toimi kuten sen pitäisi ja köyhimmät maat jäävät vaille tarvittavaa rahoitusta.
130 artikkelin, 20 podcastin ja yli 250 some-postauksen jälkeen on jälleen se hetki vuodesta, kun toteamme, että The Ulkopolitistin on aika kirmata kesätauolle. The Ulkopolitistilla on takana historiallinen kausi, emmekä ole koskaan olleet niin kokeneita ja kaikkivoipia kuin nyt.
Sarjan toinen osa käsittelee Sahelin taloutta painopisteinään maatalous, ilmastonmuutos, luonnonvarat ja huumekauppa.
2015 Kanadan tuore liberaalihallitus osallistui näkyvästi Pariisissa käytyihin ilmastoneuvotteluihin ja alkoi ajaa läpi koko maassa toimeenpantavaa hiilimaksua. Kolme vuotta myöhemmin Kanada laahaa pahasti jäljessä Pariisissa sovituista tavoitteista. Tämän lisäksi liittovaltio on päätynyt kyseenalaisen öljyputkihankkeen omistajaksi.
Yhteiskunnallinen vakaus on nopeasti uhattuna ruokaturvallisuuden vaarantuessa logistiikan häiriöiden, konfliktien tai ympäristöongelmien vuoksi.
Yhdistyneiden kansakuntien Puolassa järjestettävä ilmastokokous odottaa Kiinalta paljon. Onko Kiinasta kuitenkaan ilmastojohtajaksi?
IPCC:n uuden ilmastoraportin mukaan edellytykset elää, tuottaa ruokaa ja saada vettä vaarantuvat kuivuuden tai merenpinnan nousun takia, jos maapallo jatkaa lämpenemistään.
Se, kuinka paljon ilmasto muuttuu ja minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia tällä on, riippuu paljon kansainvälisen yhteisön ja Afrikan valtioiden toimista.
Miten ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat konfliktien syntyyn Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa?
Pääsiäisenä karvahatuista ei vielä kannata luopua, sillä The Ulkopolist palaa jälleen lumen ja...
Pekka Haaviston ja Atte Harjanteen mukaan ilmastonmuutos on globaalin tason turvallisuusuhka, mutta tästä huolimatta ilmastopolitiikka jää usein turvallisuuspoliittisten keskustelujen ulkopuolelle.
Donald Trumpin lisäksi kansainvälisen ilmastopolitiikan tarpeellisuuteen julkisuudessa kielteisesti suhtautuvia ei juuri ole maailman tärkeimpien poliittisten päättäjien keskuudessa. Silti valtioiden on vaikeaa sopia sitovista toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Oletko jo kuullut, kuinka iso raha on vetäytynyt fossiilisista polttoaineista tai ainakin alkanut vältellä ilmastoriskejä Pariisin ilmastokokouksen jälkeen? Hiilikuplan sanotaan koskettavan myös piensijoittajien säästöjä ja mahdollisesti jopa syövän suomalaisten eläkkeet. Vastaavatko nämä julkisuudessa vilisevät väitteet todellisuutta, ja mitä hiilikuplalla oikeastaan tarkoitetaan?
Pariisin ilmastosopimus solmittiin puoli vuotta sitten, 12.12.2015. Sopimus avattiin...
Miina Kaarkoski on projektitutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän väittelee syksyllä 2016 tohtoriksi...
Aarne Granlund on ilmastonmuutokseen ja energiapolitiikkaan erikoistunut opiskelija Helsingin...