Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Avainsana: Latinalainen Amerikka

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Uusimmat

Globaalit väestötrendit – Osa II: Kuubalaisten ikääntyessä on suuri osa guatemalalaisista vasta saavuttamassa teini-ikää – Latinalaisen Amerikan ja Karibian väestökehitys kulkee eri tahtiin

Maailman väkiluku kasvaa jatkuvasti ja on vuonna 2020 arviolta 7,6 miljardia. Eri puolilla maailmaa eletään hyvin erilaisissa väestökehityksen vaiheissa: kun yhtäällä haetaan ratkaisuja ikääntymisen haasteisiin, tavoitellaan toisaalla toiveikkaana nuoren väestön mahdollistamaa talouskasvua. Köyhyys, poliittiset kriisit, taloudellinen epätasa-arvo ja muuttoliikkeet vaikuttavat osaltaan eriäviin väestötrendeihin.

Etelä-Amerikan supervaalikausi – osa IV: Valta vaihtui Boliviassa, Argentiinassa ja Uruguayssa

Boliviassa, Argentiinassa ja Uruguayssa äänestettiin loka- ja marraskuussa 2019. The Ulkopolitist taustoitti kunkin maan tilannetta ennen vaaleja. Kaikissa maissa politiikka on kääntymässä uuteen suuntaan. Alueen tämänhetkiset levottomuudet sekä oikeiston vahvistuva asema tulevat määrittämään tulevien hallitusten politiikkaa.

Feministinen liike ja oikeistokonservatiivit Latinalaisessa Amerikassa, osa I: Argentiinan “viherhuivit” nostavat aborttikeskustelun poliittisen agendan ytimeen

Feministiset liikkeet elävät Latinalaisessa Amerikassa uutta voimaantumisen kautta. Feministisen keskustelun ydinaiheina ovat naisiin kohdistuvan väkivallan lisäksi esimerkiksi abortin laillistaminen. Sosiaalinen media tarjoaa paitsi keinoja poliittiseen vaikuttamiseen myös helppokäyttöisen areenan purkaa pitkään kytenyttä tyytymättömyyttä sukupuolten väliseen epätasa-arvoon. Mantereen kääntyessä oikealle on valtionpäämiehille luotava painetta naisten oikeuksien edistämiseksi.

Venezuelan tilanne kärjistyi vain hiukan Nicolás Maduron virkaanastujaisten jälkeen – taustalla pitkään jatkunut valtakamppailu opposition kanssa

Venezuelan hallintokriisi kärjistyi 23. tammikuuta 2019, kun parlamentin puhemies Juan Guaidó julisti itsensä maan virkaa tekeväksi presidentiksi. Taustalla on monimutkainen tapahtumasarja diktatorisen Maduron ja opposition välillä, jonka myötä maassa on parhaillaan kahden presidentin lisäksi myös kaksi parlamenttia ja kaksi korkeinta oikeutta.

Bolivia hävisi rajakiistan Haagissa, mutta Evo Morales ei voi enää luovuttaa

Bolivian presidentti Evo Moralesin uhkarohkea manööveri kansainvälisen oikeuden ristiaallokossa epäonnistui surkeasti, kun Bolivia ei saanut haluamaansa ratkaisua Atacaman rajakiistaan Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa. Bolivian unelma merestä kariutui, ja oppositio on vetämässä Moralesia kölin alta. Puhaltavatko Chilen ja Bolivian suhteissa uudet tuulet ensi vuoden vaalien jälkeen?

Ladataan