Nato-jäsenyyden myötä Suomi siirtyy liittouman tarjoaman ydinasepelotteen suojaan. Ydinpelote nostaa kynnystä toimia Suomea vastaan, mutta toisaalta herättää kysymyksiä ydinaseiden eettisyydestä.
Suomen poliittisessa historiassa yksi aikakausi on saavuttamassa päätepisteensä, kun aikaisemmin vallalla olleiden ennakko-odotusten vastaisesti maa todennäköisesti hakee jäsenyyttä puolustusliitto Natossa lähiviikkojen aikana.
Suomi on tukeutumassa puolustusyhteistyössään yhä vahvemmin Yhdysvaltoihin, ainoaan demokraattiset...
Täysimittainen sota on Euroopassa. Putinin kyyninen uhmakkuus vaatii kuolonuhreja, ja samalla se...
Viime päivien tapahtumat Ukrainassa ovat tuoneet sodan koko Euroopan etuovelle kouraisevalla tavalla.
Miten EU suhtautuu jatkossa turvallisuusuhkiin tai suurvaltoihin, kuten Yhdysvaltoihin ja Kiinaan? Uusi yhteisen ulkopolitiikan narratiivi on kehittymässä.
Serbia siirsi syyskuun lopussa armeijan raskasta kalustoa Kosovon rajalle poliittisten jännitteiden kiristyttyä. Voimannäytös oli vastalause Kosovon määräykselle, joka kielsi serbialaisten rekisterikilpien käytön maan alueella.
Uusi presidentti korostaa liittolaisten ja kumppaneiden merkitystä Yhdysvalloille. Paluuta vanhaan on kuitenkaan turha odottaa, vaan transatlanttisissa suhteissa on syytä lähteä kääntämään uutta sivua.
Turkki haastaa Naton perusarvoja, mikä horjuttaa yhtenäisyyttä ja ajaa sotilasliiton miettimään, miten suhtautua yhteisiä arvoja rikkoviin jäsenmaihin.
Ruotsin ja Suomen välinen puolustusyhteistyö etenee, mutta sen merkitys on viime kädessä poliittinen.
Euroopassa on jälleen käynnissä kilpailu hävittäjähankkeiden välillä. Kalliit rinnakkaiset hankkeet asettavat taloudellisen kuorman lisäksi haasteita myös eurooppalaiselle puolustusyhteistyölle.
Koronapandemialla ratsastavat disinformaatiokampanjat, synkät talousnäkymät ja solidaarisuuden heikentyminen aiheuttavat päänvaivaa toisenlaisiin uhkiin varautuneelle Natolle.
Vuosia jatkuneet Brexit-neuvottelut eivät peloista huolimatta lamaannuttaneet EU:n toimintakykyä maailmanpolitiikassa. Brexit on Euroopan unionille uusi mahdollisuus kirkastaa ääntään, tavoitteitaan ja toimijuuttaan maailmanpolitiikan kentällä.
Pohjoismaat ovat arvoiltaan hyvin yhtenäisiä, mutta yhtenäisyys ei ulotu turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Sen seurauksena myös puolustusyhteistyö jää hajanaiseksi.
Ranska hakeutuu Euroopan keskeisimmäksi sotilasvallaksi maan lisäksi myös avaruudessa, kun suurvaltakilpailu, brexit ja transatlanttisen yhteistyön heikentyminen ovat rapauttaneet perinteistä turvallisuusarkkitehtuuria.
Georgia on kulkenut Nato-jäsenyyttä kohti yli kaksikymmentä vuotta, ja tie kohti puolustusliittoa on vakaa, mutta vastassa on jyrkkä ylämäki. Viidennes Georgian maa-alueesta on miehitetty, liiton sisäisten epäilijöiden rintama pysyy ja kiertotietä Nato-jäsenyydelle ei ole tiedossa.
Kuluneesta vaalikaudesta ei ole puuttunut dramatiikkaa. Juha Sipilän hallituksen ero vaalikauden...
Suomessa on viime vuosina EU:n puolustuspolitiikasta puhuttaessa keskusteltu Lissabonin sopimuksessa olevasta artiklasta 42.7, joka velvoittaa EU-maita keskinäiseen avunantoon. Artikla kuitenkin hakee vielä muotoaan ja Natoon kuulumattomana maana Suomella on vain voitettavaa, jos artiklan antama turvatakuu muuttuisi uskottavammaksi.
Vaikka 90 prosenttia äänestäneistä kannatti maan nimen muuttamista, on matala äänestysprosentti merkittävä takaisku Makedonian pääministerille, joka on toivonut voivansa nousta nimikiistan ratkaisijaksi.
Syyskauden ensimmäisessä jaksossa pureudutaan niin Suomen ja Ruotsin väliseen yhteistyöhön, Ruotsin vaaleihin, Suomen muihin kahdenvälisiin puolustussopimuksiin, Natoon sekä Ranskan interventioaloitteeseen ja tulevaisuuden suuriin trendeihin – kukkakaaliyllätystä unohtamatta.
Georgian sota oli vahva signaali Venäjän naapurimaille: taloudellisen ja poliittisen painostuksen lisäksi myös sotilaallinen voimankäyttö kuuluu keinovalikoimaan.
Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien huippukokous Helsingissä on herättänyt keskustelua Suomen...
Suomessa ei luoteta Ruotsiin turvallisuuspolitiikassa. Epäluottamus kumpuaa Ruotsin lokakuun 1990 päätöksestä hakea EY-jäsenyyttä Suomelle ilmoittamatta.
Tuoreimmasta puolustusstrategiasta laadittu tiivistelmä avaa Yhdysvaltojen puolustuspolitiikan painotuksia.
Puola on panostanut puolustuskykynsä ylläpitoon ja kehittämiseen huomattavasti aikaa ja resursseja. Prosessin viimeisin etappi oli viime vuonna julkistettu uusi puolustuskonsepti, jossa hahmoteltiin tulevien vuosien haasteita maan turvallisuudelle.
Suomen Nato-keskustelu kärsii siitä, että siitä puuttuu astetta globaalimpi, tulevaisuuteen katsova ja Lähi-itää peilaava näkökulma.
Vaikka Emmanuel Macron kertoo tarinaa Ranskasta, joka on ottanut tehtäväkseen edistysmielisyyden ja kansainvälisyyden jatkamisen sekasortoisessa ja taantuvassa maailmassa, hänen tekojaan ohjaa tarkka käsitys Ranskan suhteellisesta edusta ja äänestäjäkuntansa miellyttämisestä
Kurdialueiden poliittisten toimijoiden olisi kyettävä päästämään irti poliittisista kaunoistaan, jotta koko itsemääräämishaaveille ei kävisi kuten Irakin Kurdistanille.
Ruotsin Nato-keskustelu on noussut Suomessa otsikkoihin Sälenin vuosittaisen turvallisuuspoliittisen konferenssin myötä. Maan puolustuspolitiikan perusasetelma on kuitenkin pysynyt samankaltaisena jo muutaman vuoden ajan.
Turkki ja Puola aiheuttavat Natolle harmaita hiuksia liittokunnan perusarvoja horjuttavilla toimillaan.
40 vuotta ulkoministeriössä palvelleen Himasen kirja on asiantuntevalla otteella kirjoitettu kannanotto Suomen tämänhetkiseen turvallisuuspolitiikkaan.
Jännittyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa yllätyksetön harjoitus muistutti Valko-Venäjän kapeasta liikkumatilasta Venäjän vieressä.
Ruotsi harjoittelee Aurora 17 -harjoituksessa alueensa puolustamista. Ruotsin ja Suomen strategisessa asemassa on eroja.
Suomi on viime vuosina valtavirtaistunut puolustuspoliittisena toimijana ja riisunut hiljalleen puolueettomuuden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden erityispiirteitä.
Viikolla 21 The Ulkopolitistissa vietetään uhkakuvaviikkoa. Viikon aikana käsitellään Suomeen...
Suomen länsi-integraatio on tosiasiassa vahvistanut Suomen turvallisuuspoliittista asemaa Nato-jäsenyyden puutteesta huolimatta.
Nato-maiden taistelujoukoissa Virossa ei ole kyse vain ansalangasta, vaan niillä on todellista merkitystä Viron puolustukselle.
Liberaalin maailmanjärjestyksen murros kaataa johtajuuden paineita Saksan niskaan. Onko maa valmis ottamaan suurempaa vastuuta?
Britannia on aina tarvinnut Eurooppaa. Näin on myös Brexitin jälkeen.
Miten Donald Trump vaikuttaa Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan ja kuinka Yhdysvaltain uuden hallinnon kanssa kannattaa menetellä?
Iiris Saarelainen avaa kirjoituksessaan sekasortoisen Libyan tilannetta.
Donald Trumpin astuessa Yhdysvaltain presidentin virkaan Euroopassa on syytä kysyä, voiko Yhdysvaltain rooliin Euroopan puolustuksessa enää luottaa.
Tässä kirjoituksessa pureudutaan suomalaiseen ulkopoliittiseen ajatteluun ja sen muutokseen....
Huolimatta siitä, että Yhdysvaltojen presidentinvaalin ääntenlaskua ei ole vielä saatu päätökseen...
”Siitä tuli energinen olo, jos edessäsi on kymmenen ihmistä pystyt tappamaan ne kaikki. Koskaan ei väsytä. Ei ole ongelmia. Se tekee sinusta voimakkaan ja rohkean.” – Entinen syyrialainen taistelija Captagonista....
Ruotsin perjantaina julkaistusta ulko- ja turvallisuuspoliittisia yhteistyövaihtoehtoja...
Huhtikuussa julkaistu Nato-selvitys pyrki antamaan Nato-keskustelulle asiantuntevan viitekehyksen, selvityksen heikoin anti oli kuitenkin Venäjän aiheuttaman uhan tarkempi arviointi ja analyysi siitä, millä tavalla Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaisi ei vain Suomeen, vaan laajemmin Venäjän ja Euroopan suhteiden pidempiaikaiseen kehitykseen. Näitä kahta kysymystä lähemmin tarkasteltaessa, herää kolmas kysymys: Heikentäisikö Suomen Nato-jäsenyys mahdollisuutta luoda sääntöihin ja yhteisiin instituutioihin perustuva turvallisuusjärjestys Euroopan ja Venäjän välille?
Tässä tekstissä analysoidaan lyhyesti tänään perjantaina 29.4. ilmestynyttä niin kutsuttua...
Kansainvälisten suhteiden määräävimpiä piirteitä on sen tavaton inhimillisyys. Valtiojohtajat ovat...
Yhdysvaltain suhteellisen globaalin aseman lasku, ja ”muiden nousu” on ollut varsinkin populäärien...
Miten julkinen mielipide vaikuttaa maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan? Kysymys on olennainen,...
Foreign Policy julkaisi 18. syyskuuta artikkelin siitä, miten Yhdysvaltain puolustusministeriö...
Valtiotieteen tohtori ja tietokirjailija Jukka Tarkan uutuuskirja Venäjän vieressä – Suomen...
Britannian työväenpuolueen yllättävä puheenjohtajakisa lähestyy loppusuoraa. Labourin sisäinen...
Juhannuksesta alkaa usean suomalaisen loma- ja mökkikausi, jolloin moni pakenee arjen kiireitä...
Vaalit on pidetty ja Suomi valmistautuu elämään perussinimultahallituksen kanssa. Kuten The Ulkopolitist on aiemmin kirjoittanut, eduskuntavaalien niukkaa ulkopoliittista keskustelua leimasi vahvasti konsensusajattelu, ja uusi...
Euroopan turvallisuusjärjestyksen on sanottu olevan kriisissä johtuen Venäjän voimapolitiikasta....
Kansanvaltaa on käytetty, äänet on laskettu. Nyt on The Ulkopolitistin vuoro puida...
Mikä onkaan Suomen paikka maailmassa? Entä kuinka pysytellä kylmän viileänä kuumassa...
Miten Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut? Mitkä ovat keskeisimmät ulko- ja turvallisuuspolitiikan haasteet? Tänään The Ulkopolitistin eduskuntavaalihaastattelussa 7/8 on Sosialidemokraattien puheenjohtajaa Antti...
Ovatko perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittiset kannat muuttuneet viime vaalikauden...
Miten Venäjä-suhteita tulisi hoitaa? Tulisiko Suomen liittoutua sotilaallisesti? Tänään The...
Kaventaisiko Suomen Nato-jäsenyys maamme liikkumatilaa? Miten Suomen tulisi järjestää...
Onko puolustuksemme uskottava? Voiko Venäjään luottaa? Tänään The Ulkopolitistin...
The Ulkopolitist on talven ja kevään aikana haastatellut kahdeksaa eduskuntapuoluetta ulko- ja...
Keväällä pitäjien koulukeskusten liikuntasalit ja auditoriot täyttyvät toisaalta politiikasta kiinnostuneesta väestä ja toisaalta Arkadianmäelle haikailevista kansanedustajaehdokkaista. Läpi tasavallan ehdokkailta tentataan...
Iltalehden pääkirjoitus 24.1.2015 on huomionarvoinen paitsi sattumanvaraisen historiallisten anekdoottien käytön niin myös siinä esitetyn Baltian maiden ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa koskevan pohdinnan takia. Ei sen...
Helsingin Sanomat tiputti sunnuntainumerossaan 18. tammikuuta pienoisen ulko- ja...
The Ulkopolitist järjesti historiansa ensimmäisen paneelikeskustelun 2. joulukuuta. Paikkana oli...
Suomalaiset vertaavat itseään yleensä Ruotsiin. Oli kyseessä sitten euroviisumenestys, lihapullat tai ulkopolitiikka. Itämeren turvallisuustilanteen yleinen kiristyminen Ukrainan kriisin seurauksena on saanut Suomen...
Niklas Saxén on ollut avustustyöntekijänä konfliktialueilla. Artikkeli edustaa hänen...
”Sotiiko Venäjä Ukrainassa, ja jos kyllä niin millä perusteilla? Jos ei, niin ketkä makaavat tuoreissa haudoissa?” kysyi venäläisen laatulehti Vedemostin pääkirjoitus eilen 27. elokuuta. Kriisin syventyessä...
Kultaranta-keskustelut on tältä vuodelta sitten ohi. Vaikka turvallisuuspolitiikkaan ja laajemmin...
Suomessa käydään eurovaalien lisäksi kaksi, ehkä merkittävämpää, vaalia tänä keväänä. Sekä kokoomus että sosialidemokraatit tulevat valitsemaan uuden puheenjohtajan, jonka johdolla päähallituspuolueet yrittävät saada hyvät...
Kiuruista ja pääskysistä viis – raekuuroista puhumattakaan – Ylen eurovaalikoneen avautuminen 5.5. oli takuuvarma keväänmerkki. Nyt olisi kolme viikkoa aikaa käydä löytämässä itselleen se kaikista mieluisin ehdokas tämän varsin...
Eurovaalien varsinaiseen äänestyspäivään ei ole aikaa enää kuin reilu kuukausi, ja vaalikampanjat...
Suomalaisen turvallisuuspoliittisen keskustelun klassikko, Nato-optio, on tehnyt näyttävän paluun Krimin kriisin jälkimainingissa. Timo Soini kirjoitti viime viikolla julkaistussa Peruspomo kirjassaan olevansa tyytyväinen...
Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu velloo entistä vahvempana, ja mielipiteiden kirjo on varsin laaja. Ukrainan tilanne on ollut kaikkien huulilla. Valtavirtaa edustanee Venäjän toimiin kielteisesti ja...
Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa Suomea usein rinnastetaan, kuinkas muuten, myös Ruotsin tilanteeseen. Kuluneen vuoden aikana useampi turvallisuuspolitiikan tuntija on nostanut esille länsinaapurimme lännettymisen....
Suomessa keskustellaan turvallisuuspolitiikasta nyt enemmän kuin miesmuistiin. Yksittäiset edustajat ottavat kantaa Suomen turvallisuuspolitiikan ikuisuusteemoihin. Toiset näkevät Ukrainan tapahtumien olevan jälleen eräs...
Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kiinnostunut kansa liimautuu tänään vastaanottimien ääreen, kun Yleisradio järjestää ”Pohjolan uhkakuvat” -turvallisuuspoliittisen keskustelun. Nyt jos koskaan, on oiva aika...
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalla pyyhkii hyvin – ainakin, jos indikaattorina on kansan...
”Vihdoin”, toteaa moni eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämiseen vihkiytynyt, kun EU käsittelee viiden vuoden tauon jälkeen korkeimmalla mahdollisella tasolla Unionin puolustusyhteistyötä. Eurooppa-neuvosto kokoontuukin...
Tanskalaisella ja suomalaisella ulkopoliittisella keskustelulla on mielenkiintoinen yhtymäkohta. Molemmissa maissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivoista vallitsee laaja-alainen konsensus, halu olla keikuttamatta pientä...
Suomessa idea pohjoismaisen yhteistyön kokonaisvaltaisesta syventämisestä nauttii laajaa...
Transatlanttisen suhteen toimivuudella on ollut lähtemätön vaikutus maailmanpolitiikkaan. Yhdysvaltain Euroopalle antamat turvatakuut ovat olleet mahdollistamassa integraatioprosessia, joka on yskähtelyistään huolimatta...
Pienenä, suhteellisen vauraana demokratiana voisi vahvasti olettaa, että Suomen ulkopolitiikassa näkisi vähintäänkin vaikutteita institutionaalisesta liberalismista. Tämä liberalismin kansainvälisen politiikan teorian sivuhaara...
Maailma muuttuu, Suomen turvallisuuspoliittiset väännöt eivät. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen vanha liittoutumisteema on jälleen noussut esille. Se, että Nato-jäsenyys kummittelee yhä eräänä vaihtoehtona, ei ole missään...
Rakkaalla lapsella on tunnetusti monta nimeä, mutta ehkä on niinkin, että vihatulla sellaisella on...
Pitkälti taloudelliset realiteetit ovat viime aikoina herättäneet Suomessa keskustelua turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta yhteistyöstä. Katseet ovat kääntyneet Pohjoismaihin ja Euroopan unioniin. Pohjoismainen...
Pitkän kiemurtelun jälkeen huhtikuun puolivälissä Suomen hallitus päätti osallistumisesta Islannin...
Susanna Hast, YTT, on vieraileva tutkija Genevessä IHEID:ssä ja kumppani Aleksanteri-instituutin huippuyksikössä (Venäjän modernisaation valinnat). Venäjään liittyvä mielikuvitus on pahasti jämähtänyt kolmenkymmenen vuoden...
Viime syksynä, kun turvallisuusneuvostokampanjan kirvelevä tappio oli vielä pahin mahdollinen...
Eilen käytiin kiistatta tämän vuoden kansainvälispoliittisesti merkittävimmät vaalit. Voittajaksi...
Kesäkuun alussa venäläiskenraali Nikolai Makarov aiheutti pienen kohun kritisoimalla Suomen...
Niina Nykänen on projektiavustaja ulkoasiainministeriössä ja on työskennellyt aiemmin Suomen erityisedustustossa Natossa. Nykänen on suorittanut maisterintutkinnon turvallisuuspolitiikasta University College Londonissa. Naton...
Venäjän asevoimien komentaja kenraali Nikolai Makarov esitti keskiviikkoissa puheessa Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa kovaa kriitiikkiä Naton, EU:n ja pohjoismaiden puolustusyhteistyökehityksistä ja näki Suomen...
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijoiden Joonas Sipilän ja Tommi Koivulan mukaan ’monet syyt...
Viikko sitten maanantaina päättyi Chicagossa kaksipäiväinen Naton huippukokous, joka oli jälleen kerran (totta kai) Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin mukaan ’menestys’. Kokouksen päättävässä...
Kylmän sodan päättymistä edeltävät ja seuraavat vuodet muodostavat monella eri tavalla tärkeän...
Maaliskuussa 2012 Venäjän politiikka suhteessa Transdniestriaan, Etelä-Ossetiaan ja Abhasiaan...
UIkoministeri Erkki Tuomioja tapaamassa Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenia 23.1.2012. Kuva:...
Äskettäisessä blogikirjoituksessaan Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Markus Ylimaa pohti Naton...
Eilen The Ulkopolitist kirjoitti ehdokas Niinistön ja ehdokas Haaviston ulkopoliittisten mielipiteiden yhteneväisyyksistä. Tänään vuorossa on ehdokkaiden turvallisuus- ja puolustuspoliittisten linjavetojen vuoro, jotka...
[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=6XLqm0FfV-I] Vaalihuuma muuttuu kohta vaaliyliannostukseksi ja kohta selviää, kenestä tulee seuraava Tasavallan presidentti. Virkaan hakijoita on enää kaksi, ennakkosuosikki Sauli Niinistö...
Ulkosuhteiden hallinnoimisesta ulkopoliittisiin linjauksiin Presidentinvaalit ovat Suomen henkilökeskeisimmät vaalit ja siksi äänestäjien eniten suosima tilaisuus kansanvallan harjoittamiseen. Vaikka presidentillä on viimeisten...
Suomalaista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua seuraamaton voisi luulla, että...
Euroopan integraation tarina alkaa useimmissa tekstikirjoissa vuodesta 1945; suuren sodan...
Vaalipaneelien yleistyminen on varma merkki presidentinvaalien lähestymisestä. Asialla ovat olleet...
Muutama viikko sitten The Ulkopolitist kirjoitti Suomen Libya-politiikasta ja siitä, kuinka Suomen...
Eräs Ulkopolitistin nettikirjeenvaihtajista törmäsi hiljattain Rauhanpuolustajien vuonna 2003...
Presidentti Juho Paasikivi tapasi sanoa, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku....
Kansalaistasolla käytävä Nato-keskustelu omaa yhden suurimmista salaliittoteoriavarannoista. ...
The Economist julkaisi eilen kartan asevelvollisuuden laajuudesta maailmalla (vrt. Wikipedian vastaavanlainen kartta). Asevelvollisuus on edelleen palkka-armeijaa suositumpaa, mutta maailmanlaajuiseti trendi on kohti...
Tänään vietetään Kanada-päivää – päivää jolloin juhlitaan Kanadan federaation syntyä lähes...
Eilen tuli kuluneeksi 101 päivää NATO-johtoisen Libya-operaation alkamisesta, eikä Lännen...
Ulkopolitistin tämänviikkoisen kv-järjestöesittelyn kohteena on Luoteis-Atlantin kalastusjärjestö,...
Kardinaali Roberto Bellarmino kertoi Galileille 1615 että kopernikaanista maailmankuvaa ei ole...
”On loogista, että Suomi tulee mukaan kaikkiin järjestöihin, joissa demokraattiset, läntiset valtiot ovat mukana.” – Presidentti Martti Ahtisaari Eiliset kommentit Paavo Arhinmäeltä ja Alex Stubbilta...
