Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Avainsana: Suomen ulkopolitiikka

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Uusimmat

Pandemian jälkeen Suomen Ruotsi-suhde ei tule palaamaan entiselleen – Uusi normaali luo uusia mahdollisuuksia

Koronan aikana Suomen ja Ruotsin suhteet ovat puhuttaneet mediassa. Matkustusrajoitukset ja erot pandemian käsittelyssä ovat haastaneet maiden suhteita ainakin mediassa, mutta Ruotsi on näinä vaikeina aikoina osoittautunut Suomen stabiiliksi liittolaiseksi, mistä kielivät niin vientilukemat ja maiden kiihtyvä yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Erityisen tärkeää on panostaa ruotsalaisten ja suomalaisten lasten ja nuorten kykyyn oppia toistensa kulttuureista.

Feministinen ulkopolitiikka ja Suomi

Tutkijatohtori Teemu Häkkinen pohtii Suomessa nousseita aloitteita feministisestä ulkopolitiikasta ja kysyy, missä määrin ulkopolitiikan tulisi heijastaa yhteiskunnan sisäistä arvomaailmaa.

Suomettumisen ABC

Mitä on suomettuminen käsitteenä ja onko sillä mitään käyttöarvoa nykypäivänä värikkään historian jälkeen?

1340 kilometriä

Urho Kekkosen suuhun on joskus laitettu toteamus siitä, että Suomen geografiaansa kohdistama...

Liitossa vai ei?

Suomen suhde Natoon sotilaalliseen liittoutumattomuuteen on kimurantti kysymys. Onko kyse vaan...

Natoilua ja satuilua

  Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu velloo entistä vahvempana, ja mielipiteiden kirjo on varsin laaja. Ukrainan tilanne on ollut kaikkien huulilla. Valtavirtaa edustanee Venäjän toimiin kielteisesti ja...

Ukraina avasi turpo-tulpan

Suomessa keskustellaan turvallisuuspolitiikasta nyt enemmän kuin miesmuistiin. Yksittäiset edustajat ottavat kantaa Suomen turvallisuuspolitiikan ikuisuusteemoihin. Toiset näkevät Ukrainan tapahtumien olevan jälleen eräs...

Sateenkaari, Snellman ja suomettuminen

Nykypäivän tapahtumien hahmottaminen historiallisten analogioiden avulla on tavattoman yleistä ja ihmiselle luonnollista. Historiasta on vaivatonta hakea samantapaisia ilmiöitä, jolla jonkun uuden ilmiön ymmärtäminen helpottuu....

Suomi ja kansainväliset instituutiot

Pienenä, suhteellisen vauraana demokratiana voisi vahvasti olettaa, että Suomen ulkopolitiikassa näkisi vähintäänkin vaikutteita institutionaalisesta liberalismista. Tämä liberalismin kansainvälisen politiikan teorian sivuhaara...

Pohjois-Atlantin arvouhka?

Maailma muuttuu, Suomen turvallisuuspoliittiset väännöt eivät. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen vanha liittoutumisteema on jälleen noussut esille. Se, että Nato-jäsenyys kummittelee yhä eräänä vaihtoehtona, ei ole missään...

Puolueettomuutta puolustamassa

Diplomaatit ovat olleet perinteisesti ahkeria kirjoittajia. Ulkoasianhallinnossa palvelleet suomalaiset eivät ole poikkeus, vaan isänmaata on palvellut kynäniekka jos toinenkin. Vasta poismenneen Max Jakobsonin teokset ovat...

Lääkärin takki olisi riisuttava

Vielä jokunen vuosikymmen taaksepäin suomalaisten mieliin oli piirtynyt selkeä kuva kansakuntamme harjoittamasta ulkopolitiikasta. Tarkkailessa 2010-luvun suomalaisia ulkopoliittisia kannanottoja ei välty siltä ajatukselta, että...

Suomi etsii identiteettiään

Suomen turvallisuusneuvostokampanjan epäonnistumisen ruotiminen julkisessa keskustelussa on tuottanut muutaman erinomaisen kommentin. Turvallisuusneuvostosta rannalle jääminen ei sinänsä ole katastrofi, mutta siitä...

Pienvaltiorealismi ja tasapainottaminen

Artikkeli on ensimmäinen osa Suomen pienvaltiorealistista ulkopolitiikan pitkää linjaa pohtivasta kaksiosaisesta sarjasta. Eräällä Venäjään erikoistuneella suomalaisella professorilla oli tapana vitsailla, ettei Suomella...

Avoin Kirje Niinistölle

Kirjoitus julkaistiin Aamulehdessä 12.2. Arvoisa tuleva tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Onneksi olkoon, teidät on valittu Suomen valtionpäämieheksi. Astutte virkaan 1. maaliskuuta, ja sitä ennen teillä on varmasti paljon...

Ladataan