Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Avainsana: turvallisuuspolitiikka

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Uusimmat

Sota, joka sai EU:n katsomaan peiliin

Ukrainan sodan vuoksi Venäjää vastaan asetetut EU-pakotteet ovat osoittaneet unionin kyvyn ryhtyä voimakkaisiin vastatoimiin taloudellisista seurauksista huolimatta. Ennennäkemättömät pakotteet ovat kuitenkin asettaneet kyseenalaiseksi sotaa edeltävän ja tehottomaksi jääneen pakotepolitiikan motiivin.

Podcast: Ulkopolitiikka kuuluu kahvipöytiin

”Kun mietitään, mitä muutoksia on viimeisen neljän vuoden aikana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tapahtunut ja vastaavasti mitä muutoksia on tulossa seuraavalla vaalikaudella, niin ehkä näistä asioista olisi ihan hyvä keskustella.”

Feministinen ulkopolitiikka ja Suomi

Tutkijatohtori Teemu Häkkinen pohtii Suomessa nousseita aloitteita feministisestä ulkopolitiikasta ja kysyy, missä määrin ulkopolitiikan tulisi heijastaa yhteiskunnan sisäistä arvomaailmaa.

VIERASKYNÄ: Suomen Nato-jäsenyyden vaikutus Euroopan ja Venäjän turvallisuusongelman ratkaisuun

Huhtikuussa julkaistu Nato-selvitys pyrki antamaan Nato-keskustelulle asiantuntevan viitekehyksen, selvityksen heikoin anti oli kuitenkin Venäjän aiheuttaman uhan tarkempi arviointi ja analyysi siitä, millä tavalla Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaisi ei vain Suomeen, vaan laajemmin Venäjän ja Euroopan suhteiden pidempiaikaiseen kehitykseen. Näitä kahta kysymystä lähemmin tarkasteltaessa, herää kolmas kysymys: Heikentäisikö Suomen Nato-jäsenyys mahdollisuutta luoda sääntöihin ja yhteisiin instituutioihin perustuva turvallisuusjärjestys Euroopan ja Venäjän välille?

Kirja-arvio: infosodan ekosysteemi ja Suomi

Harvoinpa turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä kirja saa niin paljon huomiota kuin sotatieteiden tohtori Saara Jantusen lokakuussa julkaistu opus Infosota. Vähemmän yllättäen teoksen ympärillä on ollut jos jonkinlaista möykkää ja...

KOMMENTTI: Nyt jäitä hattuun

  Pelolle ei saa antaa periksi. Timo Soini MTV:n haastattelussa 14.11.2015 Traagisten tapahtumien jälkeen haluaisi sanoa jotakin viisasta. Jotakin, mikä lievittäisi tuskaa ja toisi selvyyttä asioihin, jotka näyttäytyvät...

Toinen ydinasekausi ja peloteoptimismin vinoumat

  Tapio Juntunen toimii kansainvälisen politiikan tutkijana Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Kirjoitus pohjautuu Juntusen omassa, ulko- ja turvallisuuspoliittisia aiheita käsittelevässä blogissa Hiroshiman...

Rahoittaako Suomi jihadismia?

Viime viikon kohuartikkelista vastasi Suomen Kuvalehden (SK) Pekka Anttila, jonka kirjoittaman jutun otsikossa väitettiin suomalaisten Isis-terroristien saavan Kelan tukia. “Klikkihorahtavan” otsikon sijaan itse artikkelin...

VIERASKYNÄ: Radikalisoitumisesta Suomessa

  Anssi Kullberg on tutkinut Suomen poliittisen väkivallan historiaa ja toimittanut kokoomateokset: Suomi, terrorismi, Supo – koira joka ei haukkunut (WSOY, 2011) ja Poliittisen väkivallan poluilla (Turun yliopisto, 2014)....

Sipilä I: Paluu tulevaisuuteen

  Smolnasta nousi reilun kahden viikon väännön jälkeen valkoista savua. Savun tuoksu ei ollut suloinen ulko- ja turvallisuuspoliittisia yllätyksiä kaipaaville. Sopu ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä löytyi...

Haaste Euroopalle on myös haaste Suomelle

Taannoin The Ulkopolitistissa pohdittiin eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän kehitystä kylmän sodan jälkeisenä aikana ja sitä, miksi Venäjä järjestystä tällä hetkellä haastaa. Nykyisen lännen ja Venäjän vastakkainasettelun...

Onko Suomi uhka?

Vaalit on pidetty ja Suomi valmistautuu elämään perussinimultahallituksen kanssa. Kuten The Ulkopolitist on aiemmin kirjoittanut, eduskuntavaalien niukkaa ulkopoliittista keskustelua leimasi vahvasti konsensusajattelu, ja uusi...

Mistä tunnistaa Venäjä-trollin?

  He olivat ennen harvinaisia. Tuskin kukaan oli kuullut koko asiasta. Mutta jotain tapahtui. Se alkoi levitä. Hitaasti. Varmasti. Lienet kohdannut ilmiön ensin niinä heikkoina hetkinä, kun olet aamupöhnässä erehtynyt...

Ulkopolitiikan hintalappu

  Eduskuntavaalien lähestyessä The Ulkopolitist pohtii kuinka paljon ulkopolitiikasta kannattaa maksaa. Kannattaako pienen Suomen ylipäätään yrittää vaikuttaa nopeasti muuttuvaan eurooppalaiseen ja globaaliin...

Voihan optio!

Keväällä pitäjien koulukeskusten liikuntasalit ja auditoriot täyttyvät toisaalta politiikasta kiinnostuneesta väestä ja toisaalta Arkadianmäelle haikailevista kansanedustajaehdokkaista. Läpi tasavallan ehdokkailta tentataan...

Suomen ja Baltian EU-turvatakuut

Iltalehden pääkirjoitus 24.1.2015 on huomionarvoinen paitsi sattumanvaraisen historiallisten anekdoottien käytön niin myös siinä esitetyn Baltian maiden ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa koskevan pohdinnan takia. Ei sen...

Vieraskynä: Venäjä ja Suomen muuttuvat uhkakuvat

Aleksi Korpela on filosofian ja kansainvälisen politiikan opiskelija Aberdeenin yliopistossa. Hän on myös opiskellut Islannin yliopistossa sekä Nato-koulussa Saksassa. Artikkeli edustaa hänen henkilökohtaisia näkemyksiään....

Pohjolan turvallisuus Norjasta katsoen

  Suomalaiset vertaavat itseään yleensä Ruotsiin. Oli kyseessä sitten euroviisumenestys, lihapullat tai ulkopolitiikka. Itämeren turvallisuustilanteen yleinen kiristyminen Ukrainan kriisin seurauksena on saanut Suomen...

1340 kilometriä

Urho Kekkosen suuhun on joskus laitettu toteamus siitä, että Suomen geografiaansa kohdistama...

Vieraskynä: Ukrainan tulitauko on Venäjän voitto

  Aleksi Roinila on yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta pääaineenaan valtio-oppi.  Hän on myös opiskellut strategiaa Maanpuolustuskorkeakoululla, kansainvälistä politiikkaa Aberystwyth Universityssä ja...

Liitossa vai ei?

Suomen suhde Natoon sotilaalliseen liittoutumattomuuteen on kimurantti kysymys. Onko kyse vaan...

Ulkopolitist selvitti euroehdokkaiden Nato-indeksin

Kiuruista ja pääskysistä viis – raekuuroista puhumattakaan – Ylen eurovaalikoneen avautuminen 5.5. oli takuuvarma keväänmerkki. Nyt olisi kolme viikkoa aikaa käydä löytämässä itselleen se kaikista mieluisin ehdokas tämän varsin...

Timo Soinin Nato-optiot

  Suomalaisen turvallisuuspoliittisen keskustelun klassikko, Nato-optio, on tehnyt näyttävän paluun Krimin kriisin jälkimainingissa. Timo Soini kirjoitti viime viikolla julkaistussa Peruspomo kirjassaan olevansa tyytyväinen...

Natoilua ja satuilua

  Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu velloo entistä vahvempana, ja mielipiteiden kirjo on varsin laaja. Ukrainan tilanne on ollut kaikkien huulilla. Valtavirtaa edustanee Venäjän toimiin kielteisesti ja...

Ruotsi Natoon, mutta Suomi ei

Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa Suomea usein rinnastetaan, kuinkas muuten, myös Ruotsin tilanteeseen. Kuluneen vuoden aikana useampi turvallisuuspolitiikan tuntija on nostanut esille länsinaapurimme lännettymisen....

Ukraina avasi turpo-tulpan

Suomessa keskustellaan turvallisuuspolitiikasta nyt enemmän kuin miesmuistiin. Yksittäiset edustajat ottavat kantaa Suomen turvallisuuspolitiikan ikuisuusteemoihin. Toiset näkevät Ukrainan tapahtumien olevan jälleen eräs...

Miten Ukrainan kriisi vaikuttaa Suomeen?

Eurooppa kokee ehkä merkittävintä turbulenssia kylmän sodan loppumisen jälkeen ainakin vastakkainasettelun suhteen. On selvää, että Ukrainan kriisillä on vaikutuksensa Suomeen, ja Härmässä Ukrainan tilanteen kehittymistä...

Pasifistinen maanpuolustus

Sota on vanhaa – ei ehkä niin vanhaa kuin aikaisemmin luultiin, mutta vanhaa joka tapauksessa. Viimeistään maanviljelyksen keksimisen jälkeen on sota ollut valitettavan yleinen piirre ihmisyhteisöjen välistä elämää. Se ei...

Sateenkaari, Snellman ja suomettuminen

Nykypäivän tapahtumien hahmottaminen historiallisten analogioiden avulla on tavattoman yleistä ja ihmiselle luonnollista. Historiasta on vaivatonta hakea samantapaisia ilmiöitä, jolla jonkun uuden ilmiön ymmärtäminen helpottuu....

Transatlanttinen side säilyy vahvana

Transatlanttisen suhteen toimivuudella on ollut lähtemätön vaikutus maailmanpolitiikkaan. Yhdysvaltain Euroopalle antamat turvatakuut ovat olleet mahdollistamassa integraatioprosessia, joka on yskähtelyistään huolimatta...

Suomi ja kansainväliset instituutiot

Pienenä, suhteellisen vauraana demokratiana voisi vahvasti olettaa, että Suomen ulkopolitiikassa näkisi vähintäänkin vaikutteita institutionaalisesta liberalismista. Tämä liberalismin kansainvälisen politiikan teorian sivuhaara...

Ohi on?

  Yleisen asevelvollisuuden asemaa Suomessa ei ole perinteisesti juurikaan kyseenalaistettu – ainakaan poliittisen vallan ylimmillä lehtereillä. Kautta itsenäisen Suomen historian on toki käyty kiivastakin keskustelua...

Pohjois-Atlantin arvouhka?

Maailma muuttuu, Suomen turvallisuuspoliittiset väännöt eivät. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen vanha liittoutumisteema on jälleen noussut esille. Se, että Nato-jäsenyys kummittelee yhä eräänä vaihtoehtona, ei ole missään...

Konkretiaa, kiitos.

Pitkälti taloudelliset realiteetit ovat viime aikoina herättäneet Suomessa keskustelua turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta yhteistyöstä. Katseet ovat kääntyneet Pohjoismaihin ja Euroopan unioniin. Pohjoismainen...

Asevelvollisuus: Ja oder Nein?

Itävallassa koittavat mielenkiintoiset ajat tammikuussa 2013, jolloin kansakunta on antamassa äänensä yleisen asevelvollisuuden säilyttämisestä. Itävalta onkin Suomen ohella ollut yksi niistä eurooppalaisista valtioista, joka...

Pienvaltiorealismi ja tasapainottaminen

Artikkeli on ensimmäinen osa Suomen pienvaltiorealistista ulkopolitiikan pitkää linjaa pohtivasta kaksiosaisesta sarjasta. Eräällä Venäjään erikoistuneella suomalaisella professorilla oli tapana vitsailla, ettei Suomella...

Naton globaali, kööpenhaminalainen agenda

Niina Nykänen on projektiavustaja ulkoasiainministeriössä ja on työskennellyt aiemmin Suomen erityisedustustossa Natossa. Nykänen on suorittanut maisterintutkinnon turvallisuuspolitiikasta University College Londonissa. Naton...

Zhdanov, Ustinov ja Makarov?

Venäjän asevoimien komentaja kenraali Nikolai Makarov esitti keskiviikkoissa puheessa Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa kovaa kriitiikkiä Naton, EU:n ja pohjoismaiden puolustusyhteistyökehityksistä ja näki Suomen...

Oikeanlainen rauhanturvaaminen

Yhdestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksestä suomalaiset ovat jatkuvasti samaa mieltä: rauhanturvaaminen on hyvä periaate, ja Suomen tulisi olla aktiivinen siinä. Tästä samanmielisyydestä huolimatta on jatkuvaa...

The Ulkopolitist ja presidentinvaalit 2012

  Huomenna, sunnuntaina 5. helmikuuta 2012, valitaan Suomelle presidentti vähintään seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Vaalitaival on ollut pitkä: osa ehdokkaista on ollut esillä jo kesällä, 8 kuukautta sitten. Matkan varrella...

Kaksi ehdokasta, yksi ulkopolitiikka

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=6XLqm0FfV-I] Vaalihuuma muuttuu kohta vaaliyliannostukseksi ja kohta selviää, kenestä tulee seuraava Tasavallan presidentti. Virkaan hakijoita on enää kaksi, ennakkosuosikki Sauli Niinistö...

Kadonneen strategian metsästys

Suomalainen maanpuolustuslaitos on tällä hetkellä suurien haasteiden edessä. Tällä viikolla Eduskunta ratifioinee Ottawan sopimukseen liittymisen Perussuomalaisten äänekkäistä vastalauseista huolimatta, korvaavien hankintojen...

Päivitys: Ite oot asekauppias

Taannoin Ulkopolitistin Kalashnikov ja Kukkamekko kirjoitti Suomen asekauppapolitiikan etiikan  – tai sen puutteen – ongelmista erityisesti ”Saudi-Arabian” asekauppojen yhteydessä. Vaikka Saudi-Arabia ei...

Voiko Natotukseen kuolla?

  ”On loogista, että Suomi tulee mukaan kaikkiin järjestöihin, joissa demokraattiset, läntiset valtiot ovat mukana.” – Presidentti Martti Ahtisaari Eiliset kommentit Paavo Arhinmäeltä ja Alex Stubbilta...

Ladataan