The Ulkopolitistin haastatteleman tutkijan, Nato-asiantuntija Leo Michelin mielestä suomalaiset ovat ladanneet Nato-odotuksiaan liiaksi sopimuksen viidennen artiklan päälle.
Eurooppalainen integraatioprojekti on yskällehdyt eteenpäin kriiseissä. Samaa Euroopan unionin yhdentymistä ja kokoansa vastaavan roolin ottamista on jatkamassa paitsi reaktio Kremlin hyökkäykseen, myös suotuisat poliitikot avainmaiden ruorissa sekä jarruttavan vastaanharaajan poistuminen Brexitin myötä.
Japani näkee nykyisin myös naapurustonsa tilanteen yhä turvattomampana.
Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan siviilikohteita ei ole säästetty. Mariupolin synnytyssairaalan iskussa haavoittuneiden kuvat järkyttävät.
Täysimittainen sota on Euroopassa. Putinin kyyninen uhmakkuus vaatii kuolonuhreja, ja samalla se...
Viime päivien tapahtumat Ukrainassa ovat tuoneet sodan koko Euroopan etuovelle kouraisevalla tavalla.
Silkkitie-hankkeet, susidiplomaatit ja strateginen sivusta seuraaminen ovat keinoja, joilla Kiina pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa rajojensa ulkopuolella. Mutta mihin Kiina loppujen lopuksi pyrkii?
Venäjä kukkoilee Euroopan laitamilla muuallakin kuin Ukrainassa. Viime lokakuussa köyhä Moldova joutui ongelmiin, kun Venäjä nosti kaasun hintoja. Halvempaakin kaasua olisi lehtitietojen mukaan ollut tarjolla – kunhan Moldova olisi ollut valmis keventämään yhteistyötään EU:n kanssa. Maan katse on kuitenkin kääntynyt länteen, ja nyt se tuskailee Gazpromin laskujen kanssa.
Mihin Venäjä pyrkii kasvattamillaan jännitteillä ja vastakkainasettelulla?
Ukrainalle toive EU-jäsenyydestä ja sen mahdollistavasta rajanvedosta Venäjään on kuitenkin muodostunut uusien geopoliittisten uhkien edessä lähentymisen motivaattoriksi.
Moldovassa tapahtui marraskuussa 2020 historiaa, kun maan presidentiksi valittiin länsimielinen, EU-jäsenyyttä kannattava 48-vuotias Maia Sandu. Tämä on merkittävä muutos, koska Venäjä on saanut Moldovasta viime vuosina läheisen yhteistyökumppanin. Muutoksella voi olla kauas ulottuvia vaikutuksia Itä-Euroopan turvallisuuteen.
Resilienssi on viime vuosina nostettu Euroopan unionin ulkopolitiikan kulmakiveksi, mutta kysymykseksi jää, kuinka hyvin se toimii vientituotteena.
Ukrainassa nähdyt liennytyksen eleet eivät tarkoita, että konflikti olisi lähempänä ratkaisua. Sota on tuonut ukrainalaisia yhteen mutta myös syventänyt jakolinjoja.
Tämänvuotinen Saharov-palkinnon voittaja Oleg Sentsov istuu Siperiassa 20 vuoden vankilatuomiota, koska hän vastusti Krimin niemimaan valtausta.
Georgian sota oli vahva signaali Venäjän naapurimaille: taloudellisen ja poliittisen painostuksen lisäksi myös sotilaallinen voimankäyttö kuuluu keinovalikoimaan.
Itä-Ukrainan konflikti on syväjäätymisen tiellä kun kauppakiistat ja separatistien Venäjään sitoutuneet valtionrakennustoimet kärjistävät tilannetta tulitaukorikkomusten ohella.
Kolme vuotta sitten Venäjä liitti Krimin ja Sevastopolin federaatioonsa. Kansainvälisoikeudellisista argumenteista on siirrytty kulttuurista yhteyttä korostaviin perusteluihin.
Epämääräiseksi jäänyt EU:n kumppanuuspolitiikka on maailman muuttuessa alkanut vanhentua käsiin.
Tutkivaa kansalaisjournalismia tekevä Bellingcat-ryhmä on tänään julkaissut raportin, jonka mukaan...
Vuosi 2016 mielletään jo nyt poikkeuksellisen synkkänä, aseellisten konfliktien, pakolaisten hädän...
Santtu Lehtinen opiskelee poliittista historiaa Turun yliopistossa sekä Venäjän- ja Itä-Euroopan...
Davin Leivonen on suomalaiskanadalainen poliitikan tutkimuksen kandidaatti Toronton yliopistosta....
Vesa Ahoniemi on lontoolainen energia-analyytikko. Hän on käsitellyt aiemmin The Ulkopolitistissa Gazpromin roolia Venäjän ulkopolitiikassa. Prologi Energiapolitiikkaa tutkitaan useimmiten osana kansainvälisen politiikan...
Ovatko perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittiset kannat muuttuneet viime vaalikauden...
Miten Venäjä-suhteita tulisi hoitaa? Tulisiko Suomen liittoutua sotilaallisesti? Tänään The...
Vesa Ahoniemi opiskelee Venäjän energiapolitiikkaa Oxfordin yliopistossa ja työskentelee...
Teemu Häkkinen on tehnyt väitöskirjan asevoimien käyttöön liittyvästä parlamentaarisesta roolista...
Suomesta Syyrian ja Irakin konfliktialueelle matkanneet vierastaistelijat ovat herättäneet merkittävästi julkista keskustelua, ja aihetta on käsitelty The Ulkopolitistissakin muutamaan otteeseen. Ilmiö ja sen julkinen käsittely...
Viikonloppuna Heikki Aittokoski kirjoitti vavahduttavasti Helsingin Sanomissa liberaalin Euroopan...
”Sotiiko Venäjä Ukrainassa, ja jos kyllä niin millä perusteilla? Jos ei, niin ketkä makaavat tuoreissa haudoissa?” kysyi venäläisen laatulehti Vedemostin pääkirjoitus eilen 27. elokuuta. Kriisin syventyessä...
Eurooppa kokee ehkä merkittävintä turbulenssia kylmän sodan loppumisen jälkeen ainakin vastakkainasettelun suhteen. On selvää, että Ukrainan kriisillä on vaikutuksensa Suomeen, ja Härmässä Ukrainan tilanteen kehittymistä...
Tänään aamulla Kremlissä tai todennäköisemmin Novo-Ogarjovon datsalla Moskovan lähistöllä joukko keski-ikäisiä miehiä juo teetä hieman kireässä ilmapiirissä. Paikalla ovat varmaan Vladimir Putinin lisäksi ainakin...
Ukrainan vallankumouksen edetessä moni asia on vielä epävarmaa, ja varsinkin Krimin epävakaa tilanne näyttää kehittyvän hyvin nopeasti. Uusimpien tietojen mukaan Janukovytš on paraikaa Venäjällä, mikä ei ole Moskovalle...
Ukrainan viime päivien satojen tuhansien ihmisten mielenosoitukset, Kiovassa ja muissa kaupungeissa, ovat suurimmat sitten vuoden 2004 oranssin vallankumouksen. Sekä oppositio että hallitus tuntuvat varautuvan pitkään...
Euroopan unionin ja Venäjän väliset suhteet ovat viilentyneet viime kuukausien aikana. Venäjä näyttää yrittävän tekevän kaikkensa, jotta erityisesti EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus (joka ulottaisi maan osaksi...
