Podcast: Seurasitko näitä? Listasimme kevään kiinnostavimmat ulkopolitiikan puheenaiheet
The Ulkopolitist -podcastin kauden päätösjakso summaa kevään tärkeimmät kansainvälispoliittiset tapahtumat ja kehityskulut sekä raottaa jo verhoa ensi syksyyn.
The Ulkopolitist -podcastin kauden päätösjakso summaa kevään tärkeimmät kansainvälispoliittiset tapahtumat ja kehityskulut sekä raottaa jo verhoa ensi syksyyn.
Iranin politiikka afgaanipakolaisia kohtaan on ollut poukkoilevaa ja ristiriitaista. Afgaaneja kohdellaan Iranissa monin tavoin toisen luokan kansalaisina ja he kokevat syrjintää ja rasismia yhteiskunnan joka tasolla.
Mikä on Suomen näkemys ulko- ja turvallisuuspoliittisesta maailmantilanteesta, ja kuinka siitä voisi kertoa kiinnostavammin?
Yhdysvaltain presidentinvaaleissa äänestetään suurvallan suunnasta ja tehdään päätöksiä, joiden vaikutukset tuntuvat ympäri maailmaa pörsseistä pakolaisleireille.
Resilienssi on viime vuosina nostettu Euroopan unionin ulkopolitiikan kulmakiveksi, mutta kysymykseksi jää, kuinka hyvin se toimii vientituotteena.
Koronavirus on kevään aikana koetellut EU:n yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta. Samalla se on antanut mahdollisuuden tarkkailla EU:n jäsenvaltioiden kriisikäyttäytymisestä. Nyt Suomella olisi hyvä mahdollisuus profiloitua unionin jatkotoimenpiteiden suhteen ja tarjota huoltovarmuusosaamistaan.
The Rekry on käynnissä. The Ulkopolitist on kasvunälkäinen joukko, joka etsii riveihinsä tekijöitä, joilla on tahto kasvattaa The Ulkopolitist uusiin mittoihin.
The Ulkopolitistin haastattelussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö pohtii suomalaisten ulkopoliittisen osaamisen nykytilaa ja kykyämme selvitä koronaepidemian yli sekä nostaa esiin jäljellä olevan presidenttikautensa keskeisiä tavoitteita.
Valtioneuvoston ja presidentti-instituution vuosikymmeniä jatkunut köydenveto ulkopolitiikan johtamisesta heijastuu poikkeusolojen vuoksi nyt myös sisäpolitiikkaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä on tukenaan vahva kansansuosio, joka on mahdollistanut toimintakentän laajentamisen laajaa turvallisuuskäsitystä soveltamalla.
Miten yhteiskunnan tila liittyy maanpuolustukseen ja ennen kaikkea ulkopolitiikkaan? Kyse on yhteiskunnan vahvuudesta, joka luo mahdollisuuksia myös sisäpolitiikan ulkopuolella.
Suomalainen yhteiskunta radikalisoitui ja polarisoitui voimakkaasti 1960-luvulla uusvasemmiston nousun myötä. Nyt radikalismi ja yhteiskunnan polarisoituminen ovat tehneet paluun. Radikaaleja ovat kuitenkin uusvasemmiston sijaan oikeistopopulistit.
The Ulkopolitist podcast on täällä jälleen! Kauden ensimmäisessä jaksossa syvennytään Rinteen hallitusohjelmaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen linssin värittämänä.
Kauden lopuksi The Ulkopolitist kokoontui pohtimaan kuluneen kevään tapahtumia laajalla pensselillä. Kiitos kaikille kuuntelijoille tästä keväästä. Syksyllä nähdään!
Uusimmassa jaksossa The Ulkopolitist haastatteli uransa alussa olevia diplomaatteja ja kartoitti tärkeimmät vinkit, jotka kaikkien KAVAKU-kurssia pohtivien tulisi tietää.
”Kun mietitään, mitä muutoksia on viimeisen neljän vuoden aikana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tapahtunut ja vastaavasti mitä muutoksia on tulossa seuraavalla vaalikaudella, niin ehkä näistä asioista olisi ihan hyvä keskustella.”
Mistä kuluneena vuonna keskusteltiin, ja mistä muistamme vuoden 2018 tulevaisuudessa? The Ulkopolitist kokosi terävimmät tekstit lukijoitaan varten.
Mitä tarkoitetaan totuudenjälkeisellä ajalla ja onko klikkien ja erilaisten kohujen perässä juokseminen itseisarvo, jolla mediatalot voivat selvitä tulevaisuudessa?
The Ulkopolitist selvittää, minkälaisia palveluja kaupallinen sotilaspalveluala tosiasiallisesti tarjoaa ja pohtii, hyödynnetäänkö näitä palveluita valtioiden ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa.
The Ulkopolitist selvittää, mitä ilmenemismuotoja ihmiskaupalla on tänä päivänä ja pohtii rikosmuotoa maailmanlaajuisena ilmiönä.
Ruotsissa on palattu psykologisen sodankäynnin ilmapiiriin ja vahvistetaan maanpuolustustahtoa.
Arktisen alueen taloudellinen ja poliittinen merkitys on reippaassa kasvussa. Toisaalta alueen...
Arktisen alueen taloudellinen ja poliittinen merkitys on reippaassa kasvussa. Toisaalta alueen...
Vaikka Emmanuel Macron kertoo tarinaa Ranskasta, joka on ottanut tehtäväkseen edistysmielisyyden ja kansainvälisyyden jatkamisen sekasortoisessa ja taantuvassa maailmassa, hänen tekojaan ohjaa tarkka käsitys Ranskan suhteellisesta edusta ja äänestäjäkuntansa miellyttämisestä
Vaikka presidentinvaalien tulos oli jokseenkin ennalta-arvattava, on Niinistön korkea kannatus itsessään merkittävä asia.
SDP:n ulkopoliittisen valta-aseman romahtaminen on yksi keskeisistä Suomen turvallisuuspolitiikan viimeaikaisista kehityskuluista
Ruotsin Nato-keskustelu on noussut Suomessa otsikkoihin Sälenin vuosittaisen turvallisuuspoliittisen konferenssin myötä. Maan puolustuspolitiikan perusasetelma on kuitenkin pysynyt samankaltaisena jo muutaman vuoden ajan.
Miltä näytti välitön kylmän sodan jälkeinen maailma ulkoministeriöstä käsin? Ilmar Metsalo valottaa.
Tässä kirjoituksessa pureudutaan suomalaiseen ulkopoliittiseen ajatteluun ja sen muutokseen....
Israelin ulkosuhteissa on viimeisen vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kesäkuussa...
Kansanäänestykset ovat nykypäivän Euroopassa suosittu tapa tehdä ulko- ja turvallisuuspoliittisia...
Laajaa julkista keskustelua nostattanut Ulkopoliittisen instituutin raportti Venäjän muuttuvasta...
Ruotsin perjantaina julkaistusta ulko- ja turvallisuuspoliittisia yhteistyövaihtoehtoja...
Ukrainan kriisin puhjettua EU:n ja Venäjän suhteet ovat saavuttaneet historiallisen huonon tilan....
Yksityisyyden suoja voidaan lukea niiden ilmiöiden joukkoon, jotka internet on mullistanut täysin....
Sotavuodet jättivät syvät uurteet kansalliseen muistiin. Se, että Suomi oli talvisodassa...
Presidentti Sauli Niinistö toivoi Syyrian kriisiin viitaten suurvaltojen lähentyvän toisiaan. Yhteinen nimittäjä hänen mukaansa voisi löytyä vihollisuuksista ISIS:ä vastaan. Venäjän lisääntyvä sotilaallinen läsnäolo Syyriassa...
Britannian työväenpuolueen yllättävä puheenjohtajakisa lähestyy loppusuoraa. Labourin sisäinen...
Miten Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut? Mitkä ovat keskeisimmät ulko- ja turvallisuuspolitiikan haasteet? Tänään The Ulkopolitistin eduskuntavaalihaastattelussa 7/8 on Sosialidemokraattien puheenjohtajaa Antti...
Kaventaisiko Suomen Nato-jäsenyys maamme liikkumatilaa? Miten Suomen tulisi järjestää...
Eduskuntavaalien lähestyessä The Ulkopolitist pohtii kuinka paljon ulkopolitiikasta kannattaa maksaa. Kannattaako pienen Suomen ylipäätään yrittää vaikuttaa nopeasti muuttuvaan eurooppalaiseen ja globaaliin...
Keväällä pitäjien koulukeskusten liikuntasalit ja auditoriot täyttyvät toisaalta politiikasta kiinnostuneesta väestä ja toisaalta Arkadianmäelle haikailevista kansanedustajaehdokkaista. Läpi tasavallan ehdokkailta tentataan...
Kuva: Timo Newton-Syms / Flickr. Joulun kunniaksi The Ulkopolitist kävi juttureissulla Lapissa ja...
Onko maailma lännen ja Venäjän vastakkainasettelun myötä uuden kylmän sodan partaalla? Tätä pelkää...
Tanskalaisella ja suomalaisella ulkopoliittisella keskustelulla on mielenkiintoinen yhtymäkohta. Molemmissa maissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivoista vallitsee laaja-alainen konsensus, halu olla keikuttamatta pientä...
“Kekkosen muiston puoliintumisaika on 10 000 vuotta” -Matti Hagelberg / Kekkonen (2004) Harrastelijatason seuraajankin on helppo todeta, että toisinaan ulkopolitiikka on perin sarjakuvamaista. Yhtenä lukuisista...
Viimeisen reilun vuoden aikana on ilmestynyt useampikin kiinnostava teos joka käsittelee Suomen historiaa kylmän sodan aikana. Uusin teos tässä sarjassa on Jukka Tarkan viime sykysynä julkaistu Karhun Kainalossa: Suomen kylmä...
Barack Obama vannoi sunnuntaina 21. tammikuuta toisen kauden virkavalansa. Monet kommentaattorit uskovat Obaman keskittyvän seuraavan neljän vuoden aikana ulkopolitiikkaan. Tämä johtuu amerikkalaisen poliittisen kentän syvästä...
Vuonna 1873, Euroopan kohdatessa mantereenlaajuista vallankumouksellista liikehdintää, Venäjän Aleksanteri II, Itävalta-Unkarin Frans Joosef I, ja Saksan Vilhelm I solmivat liiton omien keisarikuntiensa suojaamiseksi...
Suomen yllättävä tappio YK:n turvallisuusneuvostoäänestyksessä toi sellaisen hopeareunuksen, että se on saanut vireille harvinaisen aktiivisen ulkopolitiisen keskustelun Suomessa etsimään tappiolle syytä. Erinäisten hyvinkin...
”Suomen tulisi liittyä kaikkiin niihin länsimaisiin järjestöihin, joissa se ei ole jo jäsen.” Ei ole ensimmäinen kerta kun Martti Ahtisaari toteaa näin. Tällä kertaa ajatus nousi esille puhuttaessa puolueettomuuden...
Huomenna, sunnuntaina 5. helmikuuta 2012, valitaan Suomelle presidentti vähintään seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Vaalitaival on ollut pitkä: osa ehdokkaista on ollut esillä jo kesällä, 8 kuukautta sitten. Matkan varrella...
Helsingin Sanomat on pistänyt pystyyn suomalaista politiikkaa käsittelevän kuvablogin, jolla on myös ulkopoliittista ulottuvuutta. Hyviä ja hauskojakin tilannekuvia, jotka sopivat ajanvietteeksi silloin kun pitäisi tehdä jotain...
”On loogista, että Suomi tulee mukaan kaikkiin järjestöihin, joissa demokraattiset, läntiset valtiot ovat mukana.” – Presidentti Martti Ahtisaari Eiliset kommentit Paavo Arhinmäeltä ja Alex Stubbilta...
”The longer you can look back, the farther you can look forward.” – Sir Winston...