Ilmastovaroitus: Kiina tukee uusiutuvaa energiaa kehittyvissä maissa, mutta ei vain hyvää hyvyyttään
Aikaisemmin fossiilivoimaloihin avokätisesti investoinut Kiina on siirtynyt tukemaan uusiutuvaa energiaa etenkin Kaakkois-Aasiassa.
Aikaisemmin fossiilivoimaloihin avokätisesti investoinut Kiina on siirtynyt tukemaan uusiutuvaa energiaa etenkin Kaakkois-Aasiassa.
Eurooppaa koettelee energiakriisi, joka hakee vertaistaan. Korkeat ja rajusti heilahtelevat energianhinnat käyvät kalliiksi kuluttajille, vaikeuttavat markkinoiden toimintaa ja heikentävät energiahuollon ennakoitavuutta.
Yhdysvaltojen vanhanaikaiset ja hajanaiset sähköverkot ylläpitävät fossiilista sähköntuotantoa ja altistavat järjestelmän häiriöille. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii maan sähkönsiirtojärjestelmän modernisointia, kirjoittaa Vesa Vuolle.
The Ulkopolitistin videosarjan kolmannessa jaksossa maailmantalouden tulevaisuusskenaarioita pohtii Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.
Hiilestä luopuminen on Puolalle poliittisesti tulenarka prosessi.
Kiinalla on ylivoimainen asema Afrikan energiantuotannossa.
Verotuloja kipeästi kaipaavat paikallishallinnot tukevat ydinvoiman palauttamista, kun taas kansa ja paikalliset karsastavat edelleen voimaloiden uudelleenkäynnistämistä.
Hiilivoimasta ollaan luopumassa ympäri Eurooppaa. Vaikka Suomella ei ole Ruotsin ja Itävallan kaltaista vesivoimapotentiaalia, hiilettömyyttä kohti ponnistetaan varsin hyvistä lähtökohdista.
Euroopan parlamentti julisti marraskuun viimeisellä viikolla ilmastohätätilan alkaneeksi ja vaati päätöslauselmassaan Euroopan komissiota varmistamaan, että kaikki Euroopan unionin lainsäädäntö- ja budjettiehdotukset ovat linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteen kanssa. Sopimuksen tavoitteena on pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä.
Kehittyvillä mailla ei ole syytä juhlaan.
Miina Kaarkoski on projektitutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän väittelee syksyllä 2016 tohtoriksi...