Libanonissa tänään käytäville parlamenttivaaleille leimansa antavia piirteitä ovat maan uniikin poliittisen järjestelmän lisäksi varsinkin viime vuosien aikana maan vallanpitäjiä ja järjestelmää kohtaan kanavoitunut tyytymättömyys.
Viime lokakuun alkupuolella Irakissa käytiin maan viidennet parlamenttivaalit sitten vuoden 2003. Vaalitulosten julkaisemiseen saakka vaalit saivat tukea kaikilta keskeisiltä poliittisilta toimijoilta, jotka muodostavat maan johtoeliitin. Tulosten julkaisemisen jälkeen ei kuitenkaan vienyt kauaakaan, kun asenteet muuttuivat hävinneiden keskuudessa.
Libya on kärsinyt vuosikymmenen ajan konfliktista, mutta tämän vuoden jouluaattona maassa on tarkoitus järjestää valtakunnalliset vaalit ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2014. Tulevat vaalit ovat ensimmäinen merkittävä koetinkivi. Huomionarvoinen vaaleihin suoraan kohdistuva uhka on informaatiovaikuttaminen ja erityisesti disinformaatio, tahallisesti levitetty valheellinen ja harhaanjohtava tieto, jota sekä ulkomaiset että paikalliset toimijat ovat levittäneet läpi konfliktin.
Miltä näyttää Saksan poliittinen tulevaisuus, kun 16 vuotta maata johtanut liittokansleri Angela Merkel siirtyy syrjään? Vieraina jaksossa tutkija Kimmo Elo ja toimittaja Anna Saraste.
Iranin tämän vuoden presidentinvaalien ehdokaslista oli hyvin kapea ja äärikonservatiivipainotteinen. Vaalit järjestetään kesäkuun 18.päivänä. Vaikka Iranin poliittisessa järjestelmässä löytyy suuriakin näkemyseroja, tätä ei tulisi sekoittaa todelliseen moniarvoisuuteen ja poliittiseen vapauteen.
Kuntavaaleissa äänestettävät asiat saattavat tuntua arkisilta ja itsestäänselviltä, mutta eurooppalaisessa mittakaavassa suomalaisilla kunnilla on harvinaiset valtuudet. Siinä missä muualla kuntavaalit voidaan tulkita luottamuslauseena tai protestina istuvalle hallitukselle, Suomen kuntavaaleissa on niin tärkeät kuntakohtaiset asiat ratkaistavana, että niitä tulisi analysoida omana, valtion politiikasta irrallisena ilmiönään.
Kolme skenaariota tulevaisuudesta -videosarjan neljännessä jaksossa demokratian ja median kehityskulkuja puntaroi politiikan tutkija Hanna Wass.
Pandemia on saanut Perussa humanitaarisen kriisin mittasuhteet. Se on osoittanut, ettei viime vuosikymmenten talouskasvu ole tuonut riittävästi parannuksia julkiseen terveydenhuoltoon tai sosiaaliturvaan. Perulaiset sinnittelevät koronakriisissä yhteisöllisen solidaarisuuden avulla, mutta kriisi on myös saanut arvostamaan vahvempaa valtiota.
Konservatiivisen oikeiston ehdokas Guillermo Lasso voitti Ecuadorin presidentinvaalit 4,7 prosenttiyksikön äänierolla toiseksi tulleeseen vasemmiston ennakkosuosikki Andrés Arauziin. Uusi presidentti saa hallittavakseen syvässä talous- ja terveyskriisissä rypevän maan sekä jakautuneen kansan.
Köydenveto kansallisten symbolien “omistajuudesta” ei ole uutta sen enempää Yhdysvalloissa kuin meillä Suomessakaan. Poliittisessa ja kulttuurisessa kontekstissa pelin tavoite on ryöstää lipun symboliikka oman joukkueen käyttöön.
Vaikka istuva presidentti julistettiin vaalien voittajaksi, on Ugandan politiikka silti murroksessa.
Ranskankielisen Afrikan talousmahti Norsunluurannikko valmistautuu 31. lokakuuta pidettäviin presidentinvaaleihin ristiriitaisin tuntein. Pinnan alla kuohuu sisällissodan perintö.
Kirgisiassa korona, korruptio, talousongelmat, väärinkäytökset vaaleissa sekä lunastamattomat lupaukset oikeusvaltion rakentamisesta ovat saaneet väen kaduille protestoimaan ja opposition kamppailemaan vallasta.
4. lokakuuta järjestettävän kansanäänestyksen jälkeen tiedetään, syntyykö maailmaan uusi itsenäinen valtio.
Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari Ruth Bader Ginsburg elinaikanaan juhlittu ja kunnioitettu, mutta myös mielipiteitä jakanut henkilö. Ginsburgin poismeno lisää kierroksia syksyn presidenttipeliin.
Puolalaisten oli tarkoitus äänestää presidentinvaaleissa sunnuntaina 10.5. Vaalien mitätöinti ja uusien vaalien järjestäminen tarjoavat oppositiolle mahdollisuuden uuden vaalistrategian muodostamiseen.
Boliviassa, Argentiinassa ja Uruguayssa äänestettiin loka- ja marraskuussa 2019. The Ulkopolitist taustoitti kunkin maan tilannetta ennen vaaleja. Kaikissa maissa politiikka on kääntymässä uuteen suuntaan. Alueen tämänhetkiset levottomuudet sekä oikeiston vahvistuva asema tulevat määrittämään tulevien hallitusten politiikkaa.
Uruguayssa vasemmistokoalitio Frente Amplio saattaa joutua luovuttamaan presidentinpalatsin avaimet 15 vuoden valtakauden jälkeen. Koalitio kuitenkin taistelee mantereen poliittisia virtauksia vastaan ja säilynee parlamentin suurimpana puolueena. Uusi populistinen konservatiivipuolue Cabildo Abierto saattaa järjestää vaalien suurimman yllätyksen ja murtaa vanhan järjestyksen.
Presidentti Mauricio Macrin kausi on päättymässä surullisissa merkeissä, kun Argentiina äänestää uudesta presidentistä 27. lokakuuta.
Liberaalit ja konservatiivit ovat rinta rinnan mielipidemittauksissa kaksi päivää ennen Kanadan vaaleja. Kampanjointia ovat leimanneet nykyistä pääministeriä Justin Trudeauta ympäröivät kohut.
Evo Morales kampanjoi välttääkseen toisen kierroksen. Boliviassa pohditaan, voiko lähes 14 vuotta hallinnut presidentti jatkaa virassaan.
Uusien vaalien tulos ei välttämättä ratkaise maan poliittista pattitilannetta, mutta korruptiosyytöksiä vastaan kamppailevan pääministeri Benjamin Netanjahun asema uhkaa muuttua entistäkin tukalammaksi.
Neljän valtakauden jälkeen kansa valtasi kadut, ja lopulta Algerian presidentti Abdelaziz Bouteflika luopui tehtävistään ennen kautensa päättymistä. Monelle uutinen tuli yllätyksenä. Vauhti, jolla poliittiset muutokset ovat Algeriassa edenneet, on ollut ennakoitua kovempi.
Thaimaassa järjestettiin vaalit, joissa vuonna 2014 valtaan noussut sotilasjuntta yritti vakiinnuttaa valta-asemansa.
Nigeria siirsi viime viikolle kaavailtuja vaaleja vain tunteja ennen äänestyksen alkamista, minkä vuoksi moni nigerialainen joutuu jättämään äänestämisen väliin.
Vuotta 2019 on luonnehdittu Suomen osalta EU-politiikan supervuodeksi: edessä ovat eduskuntavaalit, Euroopan parlamenttivaalit sekä heinäkuussa 2019 alkava Suomen EU-puheenjohtajuus, jotka tarjoavat mahdollisuuden nostaa EU-asioita julkisuudessa enemmän esille.
On todennäköistä, että väistyvä presidentti Joseph Kabila on tehnyt vaalien voittajan kanssa sopimuksen ja pyrkii näin säilyttämään paikkansa merkittävänä taustavaikuttajana.
Yhteinen päämäärä luoda kaaosta vaalien alla saattaa yhdistää jakautuneen Boko Haramin.
Yli 40 miljoonaa kongolaista äänestää jouluaatonaattona Kongon demokraattisen tasavallan tulevaisuudesta, kun maa valitsee väistyvälle presidentille Joseph Kabilalle seuraajan.
Vuosikymmeniä jatkuneet talousongelmat ovat vain kärjistyneet Mugaben syrjäyttämisen jälkeen.
Meksikon tuoreelta presidentiltä toivotaan muutosta. Lähikuukaudet näyttävät, hallitseeko AMLO populistisesti, vai saako hän käännettyä väkivallan ja korruption syövyttämän maan kurssia.
Oikeistolainen Jair Bolsonaro valittiin sunnuntaina Brasilian seuraavaksi presidentiksi selvin lukemin. Viimeistään Bolsonaron valinnan myötä Brasilia on liittynyt tiiviisti osaksi Latinalaisen Amerikan kasvavaa oikeistohallitusten joukkoa.
Brasilian presidentinvaaleissa pelikentälle on astunut uusi tulokas, oikeistopopulistinen Jair Bolsonaro. Konservatiiviset arvot ovat nousseet vaalikampanjan kärkeen, mutta samalla Brasiliaan on syntynyt ennennäkemättömän voimakas vastaliike, jonka kantavana voimana ovat naiset.
Valko-Venäjän kuntavaalit ovat äänestäjille enemmän tyhjä rituaali kuin demokraattisen päätöksenteon hetki, kuten Minskissä käyneen Kristiina Silvanin artikkelista ilmenee.
Angolassa, Gambiassa ja Zimbabwessa on nyt tilaisuus demokraattiseen ja taloudelliseen muutokseen.
Presidentinvaaleja käsittelevässä podcast-jaksossa analysoidaan istuvan presidentin ennakkosuosion syitä. Lisäksi nostetaan esille tuoreimpia ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitteleviä teemoja.
Kenian poliittinen kriisi testaa nyt maan yhteiskunnallisen rauhan ja demokraattisten instituutioiden kestävyyttä.
EU-kysymysten politisoitumisesta huolimatta suurin osa eurooppalaisista vaaleista käydään edelleen kansallisilla teemoilla.
Makedoniaa vuosikymmenen hallinnut kansallismielinen VMRO-puolue ylsi kymmenenteen perättäiseen...
Euroopan itäisessä naapurustossa on tänä vuonna vietetty vilkasta vaalisyksyä. Kauden avasivat...
Euroopassa käydään ensi vuonna neljät tärkeät vaalit, joissa tarjotaan vastauksia ja etsitään...
Tammikuun 12. päivänä tuli kuusi vuotta täyteen Haitin tuhoisasta maanjäristyksestä, jossa yli...
Otto Stenius viimeistelee pro graduaan Egyptin armeijan retoriikasta. Hän on opiskellut Lähi-idän politiikkaa Helsingin ja Kairon yliopistoissa. Kirjoitus on julkaistu myös Hämeen Sanomissa. Entinen puolustusministeri ja...
Niklas Saxén on työskennellyt Guineassa vaalien alla. Artikkeli edustaa hänen henkilökohtaisia...
Kaisa Toroskainen työskentelee Keniassa ja on opiskellut maailmanpolitiikkaa London School of...
Suuri poliittisten yllätysten ja myllerrysten vuosi 2011 loppui dramaattisesti Kim Jong...
