Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Avainsana: Venäjä

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Uusimmat

Sota, joka sai EU:n katsomaan peiliin

Ukrainan sodan vuoksi Venäjää vastaan asetetut EU-pakotteet ovat osoittaneet unionin kyvyn ryhtyä voimakkaisiin vastatoimiin taloudellisista seurauksista huolimatta. Ennennäkemättömät pakotteet ovat kuitenkin asettaneet kyseenalaiseksi sotaa edeltävän ja tehottomaksi jääneen pakotepolitiikan motiivin.

Kommentti: Venäjä kiristää EU-myönteiseksi muuttunutta Moldovan johtoa – halvan kaasun ehdoksi asetettiin vetkuttelu lännen suuntaan

Venäjä kukkoilee Euroopan laitamilla muuallakin kuin Ukrainassa. Viime lokakuussa köyhä Moldova joutui ongelmiin, kun Venäjä nosti kaasun hintoja. Halvempaakin kaasua olisi lehtitietojen mukaan ollut tarjolla – kunhan Moldova olisi ollut valmis keventämään yhteistyötään EU:n kanssa. Maan katse on kuitenkin kääntynyt länteen, ja nyt se tuskailee Gazpromin laskujen kanssa.

Ukrainan (epä)todelliset rajat

Ukrainassa nähdyt liennytyksen eleet eivät tarkoita, että konflikti olisi lähempänä ratkaisua. Sota on tuonut ukrainalaisia yhteen mutta myös syventänyt jakolinjoja.

Ranska haluaa avaruussuurvallaksi

Ranska hakeutuu Euroopan keskeisimmäksi sotilasvallaksi maan lisäksi myös avaruudessa, kun suurvaltakilpailu, brexit ja transatlanttisen yhteistyön heikentyminen ovat rapauttaneet perinteistä turvallisuusarkkitehtuuria.

Venezuelan tilanne kärjistyi vain hiukan Nicolás Maduron virkaanastujaisten jälkeen – taustalla pitkään jatkunut valtakamppailu opposition kanssa

Venezuelan hallintokriisi kärjistyi 23. tammikuuta 2019, kun parlamentin puhemies Juan Guaidó julisti itsensä maan virkaa tekeväksi presidentiksi. Taustalla on monimutkainen tapahtumasarja diktatorisen Maduron ja opposition välillä, jonka myötä maassa on parhaillaan kahden presidentin lisäksi myös kaksi parlamenttia ja kaksi korkeinta oikeutta.

Oleg Sentsovin pitkä odotus

Tämänvuotinen Saharov-palkinnon voittaja Oleg Sentsov istuu Siperiassa 20 vuoden vankilatuomiota, koska hän vastusti Krimin niemimaan valtausta.

Valheiden verkossa

Presidentti Donald Trump ja Venäjä nostivat valeuutiset julkiseen keskusteluun. Euroopassa keskustelua ja toimenpiteitä ovat virittäneet erityisesti Ranskan ja Saksan vaalit sekä ensi kevään EU-vaalit.

Kahden kertomuksen Krim

Kolme vuotta sitten Venäjä liitti Krimin ja Sevastopolin federaatioonsa. Kansainvälisoikeudellisista argumenteista on siirrytty kulttuurista yhteyttä korostaviin perusteluihin.

VIERASKYNÄ: Suomen Nato-jäsenyyden vaikutus Euroopan ja Venäjän turvallisuusongelman ratkaisuun

Huhtikuussa julkaistu Nato-selvitys pyrki antamaan Nato-keskustelulle asiantuntevan viitekehyksen, selvityksen heikoin anti oli kuitenkin Venäjän aiheuttaman uhan tarkempi arviointi ja analyysi siitä, millä tavalla Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaisi ei vain Suomeen, vaan laajemmin Venäjän ja Euroopan suhteiden pidempiaikaiseen kehitykseen. Näitä kahta kysymystä lähemmin tarkasteltaessa, herää kolmas kysymys: Heikentäisikö Suomen Nato-jäsenyys mahdollisuutta luoda sääntöihin ja yhteisiin instituutioihin perustuva turvallisuusjärjestys Euroopan ja Venäjän välille?

Kirja-arvio: infosodan ekosysteemi ja Suomi

Harvoinpa turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä kirja saa niin paljon huomiota kuin sotatieteiden tohtori Saara Jantusen lokakuussa julkaistu opus Infosota. Vähemmän yllättäen teoksen ympärillä on ollut jos jonkinlaista möykkää ja...

Nord Stream 2 – toisesta maailmasta

Vesa Ahoniemi on lontoolainen energia-analyytikko. Hän on käsitellyt aiemmin The Ulkopolitistissa Gazpromin roolia Venäjän ulkopolitiikassa. Prologi Energiapolitiikkaa tutkitaan useimmiten osana kansainvälisen politiikan...

Kirchner, Putin, ja sananvapaus Argentiinassa

Venäläisten kansanlaulujen taitaja on kihartanut otsalleen kuusi symmetristä valkoista korkkiruuvia. Hän laulaa kameralle Katjušaa Buenos Airesissa. Ensimmäisen säkeen jälkeen laulajan ääni nousee niin korkealle, että se muuttuu...

Syyrian kriisi ja suurvaltasuhteet

Presidentti Sauli Niinistö toivoi Syyrian kriisiin viitaten suurvaltojen lähentyvän toisiaan. Yhteinen nimittäjä hänen mukaansa voisi löytyä vihollisuuksista ISIS:ä vastaan. Venäjän lisääntyvä sotilaallinen läsnäolo Syyriassa...

Pakottavia päätöksiä

  Presidentti Kekkonen kuuluisasti totesi, että Suomi on lääkäri eikä tuomari kansainvälisen politiikan asioissa. Tämä oppi kantoi hedelmää Suomen saadessa kunnian isännöidä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin –...

Pettikö länsi lupauksensa?

Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola kirjoitti osuvasti Helsingin Sanomien kolumnissaan, että ”Venäjän ja EU:n suhteiden kriisin yksi uhri on historia”. Venäjällä historia on valjastettu vahvaksi...

The Ulkopolitistin kesän kulttuurivinkit

  Haluatko viettää kesääsi kuin Kekkonen? The Ulkopolitistin kuumat kirja- ja kulttuurivinkit mahdollistavat tyylikkään ja analyyttisen rantaloman vieton. Kansainvälisen ja ulko- sekä turvallisuuspolitiikan koukeroita...

Haaste Euroopalle on myös haaste Suomelle

Taannoin The Ulkopolitistissa pohdittiin eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän kehitystä kylmän sodan jälkeisenä aikana ja sitä, miksi Venäjä järjestystä tällä hetkellä haastaa. Nykyisen lännen ja Venäjän vastakkainasettelun...

Onko Suomi uhka?

Vaalit on pidetty ja Suomi valmistautuu elämään perussinimultahallituksen kanssa. Kuten The Ulkopolitist on aiemmin kirjoittanut, eduskuntavaalien niukkaa ulkopoliittista keskustelua leimasi vahvasti konsensusajattelu, ja uusi...

Mistä tunnistaa Venäjä-trollin?

  He olivat ennen harvinaisia. Tuskin kukaan oli kuullut koko asiasta. Mutta jotain tapahtui. Se alkoi levitä. Hitaasti. Varmasti. Lienet kohdannut ilmiön ensin niinä heikkoina hetkinä, kun olet aamupöhnässä erehtynyt...

Perustuu tositarinaan

Boris Nemtsovin salamurhan välitön seuraus oli hämmennys. Yhtäältä jatkuvasta epätietoisuudesta ja toisaalta virallisen linjan kivikasvoisesta toistosta on tullut pysyvin osa nyky-Venäjän poliittista järjestystä. Nemtsovin...

Boris Nemtsovin salamurha

  Ravintolasta kotiinsa kävelemässä ollut oppositiopoliitikko ja entinen varapääministeri Boris Nemtsov ammuttiin Moskova-joen sillalla Kremlin muurien ja  pyhän Vasilin tuomiokirkon kupeessa helmikuun 27. päivän...

Voihan optio!

Keväällä pitäjien koulukeskusten liikuntasalit ja auditoriot täyttyvät toisaalta politiikasta kiinnostuneesta väestä ja toisaalta Arkadianmäelle haikailevista kansanedustajaehdokkaista. Läpi tasavallan ehdokkailta tentataan...

Suomen ja Baltian EU-turvatakuut

Iltalehden pääkirjoitus 24.1.2015 on huomionarvoinen paitsi sattumanvaraisen historiallisten anekdoottien käytön niin myös siinä esitetyn Baltian maiden ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa koskevan pohdinnan takia. Ei sen...

Vieraskynä: Venäjä ja Suomen muuttuvat uhkakuvat

Aleksi Korpela on filosofian ja kansainvälisen politiikan opiskelija Aberdeenin yliopistossa. Hän on myös opiskellut Islannin yliopistossa sekä Nato-koulussa Saksassa. Artikkeli edustaa hänen henkilökohtaisia näkemyksiään....

1340 kilometriä

Urho Kekkosen suuhun on joskus laitettu toteamus siitä, että Suomen geografiaansa kohdistama...

Vieraskynä: Ukrainan tulitauko on Venäjän voitto

  Aleksi Roinila on yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta pääaineenaan valtio-oppi.  Hän on myös opiskellut strategiaa Maanpuolustuskorkeakoululla, kansainvälistä politiikkaa Aberystwyth Universityssä ja...

Walt, Mearsheimer ja Ukrainan kriisin syyt

”Sotiiko Venäjä Ukrainassa, ja jos kyllä niin millä perusteilla? Jos ei, niin ketkä makaavat tuoreissa haudoissa?” kysyi venäläisen laatulehti Vedemostin pääkirjoitus eilen 27. elokuuta. Kriisin syventyessä...

Liitossa vai ei?

Suomen suhde Natoon sotilaalliseen liittoutumattomuuteen on kimurantti kysymys. Onko kyse vaan...

Natoilua ja satuilua

  Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu velloo entistä vahvempana, ja mielipiteiden kirjo on varsin laaja. Ukrainan tilanne on ollut kaikkien huulilla. Valtavirtaa edustanee Venäjän toimiin kielteisesti ja...

Ruotsi Natoon, mutta Suomi ei

Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa Suomea usein rinnastetaan, kuinkas muuten, myös Ruotsin tilanteeseen. Kuluneen vuoden aikana useampi turvallisuuspolitiikan tuntija on nostanut esille länsinaapurimme lännettymisen....

Miten Ukrainan kriisi vaikuttaa Suomeen?

Eurooppa kokee ehkä merkittävintä turbulenssia kylmän sodan loppumisen jälkeen ainakin vastakkainasettelun suhteen. On selvää, että Ukrainan kriisillä on vaikutuksensa Suomeen, ja Härmässä Ukrainan tilanteen kehittymistä...

Kremlin vaihtoehdot

Tänään aamulla Kremlissä tai todennäköisemmin Novo-Ogarjovon datsalla Moskovan lähistöllä joukko keski-ikäisiä miehiä juo teetä hieman kireässä ilmapiirissä. Paikalla ovat varmaan Vladimir Putinin lisäksi ainakin...

Kansainvälinen protesti ja olympialaiset

Helmikuun 7. alkavat talviolympialaiset Sotšissa jäänevät kuuluisuuteen järkyttävästä kustannuksestaan, korruptiostaan ja omalaatuisista vessoistaan.  Toisin kun erikoiset saniteettifasiliteetit, ylisuuret kustannukset ja siihen...

Ukrainas sak är vår?

  Ukrainan viime päivien satojen tuhansien ihmisten mielenosoitukset, Kiovassa ja muissa kaupungeissa, ovat suurimmat sitten vuoden 2004 oranssin vallankumouksen. Sekä oppositio että hallitus tuntuvat varautuvan pitkään...

Tanskalainen Nato-konsensus

Tanskalaisella ja suomalaisella ulkopoliittisella keskustelulla on mielenkiintoinen yhtymäkohta. Molemmissa maissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivoista vallitsee laaja-alainen konsensus, halu olla keikuttamatta pientä...

Viikset ja maailmanpolitiikka: Kritiikki

Valtiomiesten ylähuulen karvoituksen määrällä ja valtion kansainvälisellä painoarvolla on joidenkin länsimaisten IR-teoreetikkojen mukaan positiivinen kausaliteetti; toisin sanoen mitä mojovammat räkäjarrut, sitä voimakkaampi...

Kaksinapainen Eurooppa on historiaa

  Euroopan unionin ja Venäjän väliset suhteet ovat viilentyneet viime kuukausien aikana. Venäjä näyttää yrittävän tekevän kaikkensa, jotta erityisesti EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus (joka ulottaisi maan osaksi...

Sateenkaari, Snellman ja suomettuminen

Nykypäivän tapahtumien hahmottaminen historiallisten analogioiden avulla on tavattoman yleistä ja ihmiselle luonnollista. Historiasta on vaivatonta hakea samantapaisia ilmiöitä, jolla jonkun uuden ilmiön ymmärtäminen helpottuu....

Liberaali EU, realistinen Venäjä?

  Euroopan unioni pohjautuu liberaalille maailmankuvalle. Tärkeintä maailmanpolitiikassa on jatkuva taloudellinen ja poliittinen kehitys. Tämän vuoksi ollaan valmiita karsimaan kansallista suvereniteettia ylikansallisen...

Venäjä, Venäjä, Venäjä (ja Syyria)

  Syyrian sisällissota, joka jatkuu nyt kolmatta vuotta, on esiintynyt säännöllisesti suomalaisessa keskustelussa. Ghoutan yli tuhat uhria vaatineen kemiallisen iskun ja Yhdysvaltain mahdollisen interventio-uhkan jälkeen...

Pohjois-Atlantin arvouhka?

Maailma muuttuu, Suomen turvallisuuspoliittiset väännöt eivät. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen vanha liittoutumisteema on jälleen noussut esille. Se, että Nato-jäsenyys kummittelee yhä eräänä vaihtoehtona, ei ole missään...

Homot, tšerkessit ja Sotšin kisat

Sotšin talvella 2014 pidettävät olympialaiset ovat Venäjälle ja erityisesti Vladimir Putinille tärkeät. Niin tärkeät että Putin suostui julkisesti puhumaan englantia Kansainvälisen olympiakomitean herroille. Vähemmän koomisia...

Suomettuminen maailmanpolitiikassa

Mikä yhdistää Ukrainaa, Taiwania, Irakia, Venäjää ja hieman mutkan kautta Suomea? Kaikki nämä maat kohtaavat yhteisen uhkan: suomettumisen vaaran. Suomettuminen – finlandization – oli yksi kylmän sodan loppupuoliskon...

Pakottava(n) diplomatian tarve

Edellisessä postauksessaan kollegani Mies ulkosuomalainen on aivan oikeassa. Diplomatia-keskeinen Syyria-politiikka on optimaalisin tapa hakea ratkaisua Syyrian tilanteeseen – ellei länsimaiden tarkoituksena sitten ole...

Pienvaltiorealismi ja tasapainottaminen

Artikkeli on ensimmäinen osa Suomen pienvaltiorealistista ulkopolitiikan pitkää linjaa pohtivasta kaksiosaisesta sarjasta. Eräällä Venäjään erikoistuneella suomalaisella professorilla oli tapana vitsailla, ettei Suomella...

Zhdanov, Ustinov ja Makarov?

Venäjän asevoimien komentaja kenraali Nikolai Makarov esitti keskiviikkoissa puheessa Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa kovaa kriitiikkiä Naton, EU:n ja pohjoismaiden puolustusyhteistyökehityksistä ja näki Suomen...

Öljyn kirous

Venäjän presidentinvaalien jälkeen ovat maan talous ja tulevan presidentin vaalilupaukset olleet...

Voiko Natotukseen kuolla?

  ”On loogista, että Suomi tulee mukaan kaikkiin järjestöihin, joissa demokraattiset, läntiset valtiot ovat mukana.” – Presidentti Martti Ahtisaari Eiliset kommentit Paavo Arhinmäeltä ja Alex Stubbilta...

Ladataan