Ennaltaehkäisevä hyökkäys vai itsepuolustusta? Venäjän sota Ukrainassa nosti turvallisuuspolitiikan yhä enemmän pinnalle Japanissa
Japani näkee nykyisin myös naapurustonsa tilanteen yhä turvattomampana.
Avainsana: Venäjä
Uusimmat
Sota, joka sai EU:n katsomaan peiliin
Ukrainan sodan vuoksi Venäjää vastaan asetetut EU-pakotteet ovat osoittaneet unionin kyvyn ryhtyä voimakkaisiin vastatoimiin taloudellisista seurauksista huolimatta. Ennennäkemättömät pakotteet ovat kuitenkin asettaneet kyseenalaiseksi sotaa edeltävän ja tehottomaksi jääneen pakotepolitiikan motiivin.
Putinin sodat terveydenhuoltoa vastaan
Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan siviilikohteita ei ole säästetty. Mariupolin synnytyssairaalan iskussa haavoittuneiden kuvat järkyttävät.
Putin vastaan kansa ja sen palvelija
Täysimittainen sota on Euroopassa. Putinin kyyninen uhmakkuus vaatii kuolonuhreja, ja samalla se...
Hyökkäys aamunkoitteessa pakotti Euroopan avaamaan silmänsä – Sota Ukrainassa näyttää, mistä yhtenäinen länsi on tehty
Viime päivien tapahtumat Ukrainassa ovat tuoneet sodan koko Euroopan etuovelle kouraisevalla tavalla.
Podcast: Susidiplomaatteja ja uusi silkkitie – Mistä on Kiinan ulkopolitiikka tehty?
Silkkitie-hankkeet, susidiplomaatit ja strateginen sivusta seuraaminen ovat keinoja, joilla Kiina pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa rajojensa ulkopuolella. Mutta mihin Kiina loppujen lopuksi pyrkii?
Kommentti: Venäjä kiristää EU-myönteiseksi muuttunutta Moldovan johtoa – halvan kaasun ehdoksi asetettiin vetkuttelu lännen suuntaan
Venäjä kukkoilee Euroopan laitamilla muuallakin kuin Ukrainassa. Viime lokakuussa köyhä Moldova joutui ongelmiin, kun Venäjä nosti kaasun hintoja. Halvempaakin kaasua olisi lehtitietojen mukaan ollut tarjolla – kunhan Moldova olisi ollut valmis keventämään yhteistyötään EU:n kanssa. Maan katse on kuitenkin kääntynyt länteen, ja nyt se tuskailee Gazpromin laskujen kanssa.
Kazakstanin levottomuudet kertovat autoritarismin rakoilusta – ja se huolestuttaa myös Venäjää
Poliittisesti ja taloudellisesti vakaana pidetyssä Kazakstanissa kuohuu – mitä tammikuun protestit kertovat maan tulevaisuudesta?
Podcast: Venäjä lisää kierroksia ulkopolitiikassaan – ja tietää sen toimivan
Mihin Venäjä pyrkii kasvattamillaan jännitteillä ja vastakkainasettelulla?
Suurvaltakilpailu ravistaa arktisen alueen rauhaa
Arktinen alue on pitkään ollut rauhallista aluetta ”maailman reunalla”, mutta näin ei ehkä ole tulevaisuudessa.
100 päivää transatlanttisia suhteita Bidenin johdolla
Uusi presidentti korostaa liittolaisten ja kumppaneiden merkitystä Yhdysvalloille. Paluuta vanhaan on kuitenkaan turha odottaa, vaan transatlanttisissa suhteissa on syytä lähteä kääntämään uutta sivua.
Podcast: Venäjä näytti Ukrainassa sotilaallista voimaa, mutta kenelle?
Millaista viestiä Venäjä välittää tällä hetkellä ulkopolitiikallaan, ja miksi aina yllätymme voimapolitiikan paluusta?
Bidenin kabinetin kokoonpano kuvastaa koko kansakuntaa ja viestii maailmalle Amerikan paluusta
Presidentti Bidenin keskeisten ministerien ja neuvonantajien nimitysten ja tähänastisten tapahtumien perusteella voidaan jo arvioida Yhdysvaltojen ulkopolitiikan kehitystä tulevina vuosina.
Podcast: Navalnyi antaa oppositiolle virtaa mutta ei suuntaa
Navalnyin kohtelu on herättänyt tyytymättömyyttä sekä Venäjällä että maan rajojen ulkopuolella. Oppositiopoliitikon vapauttaminen tai jopa pääsy vallan kahvaan ei kuitenkaan olisi yksioikoinen avain onneen.
Liittoutumana liittoutumatta – Venäjä, Turkki ja Iran toimivat yhdessä silloin kun se niille sopii
Venäjän, Turkin ja Iranin erikoinen liitto, jos sitä sellaiseksi voi kutsua, ja kasvava rooli konfliktialueilla ovat mahdollistaneet maille tilaisuuden kasvattaa vaikutusvaltaansa Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Kaukasiassa.
Suomen ja Yhdysvaltojen lisääntyvä sotilaallinen yhteistyö on vaarassa epävakauttaa Pohjois-Eurooppaa
Suomen ja Yhdysvaltojen lisääntyvää sotilaallista yhteistyötä on perusteltu Venäjän aggressiivisilla toimilla Itä-Euroopassa. Yhteistyön tavoitteena on ollut tuottaa lisää vakautta Pohjois-Eurooppaan, mutta sen voi toisaalta tulkita myös vahvistavan epäluuloisuutta Suomen ja Venäjän välillä.
Podcast: Venäjän puolustusteollisuuden kehitystä hidastaa laaja korruptio
Laaja korruptio jyrsii Venäjän puolustusteollisuuden kasvua, mutta sen strategisena suuntana on silti avaruus. Miten tämä naapurimaallemme keskeinen teollisuuden ala kehittyy lähitulevaisuudessa?
Lennokit eivät voittaneet Vuoristo-Karabahin sotaa – mutta olivat osa voittavaa armeijaa
Vuoristo-Karabahin syksyisen sodan lopputulos ei ole ensi sijassa osoitus miehittämättömien lennokkien ylivertaisuudesta, vaan asevoimien eri toimintojen ja teknologioiden yhteensovittamisen tärkeydestä.
Vuoristo-Karabahin konflikti kiehui yli laidan, koska sen kuplimiseen ei suhtauduttu vakavasti
Vuoristo-Karabahin konflikti on jatkunut vuosikymmeniä. Syyskuun lopulla alkaneet ja kaikkien aikojen rajuimmiksi muuttuneet sotatoimet osoittavat, että konfliktin pitkittyminen ei välttämättä johda tilanteen normalisoitumiseen.
Yhdysvaltojen käpertyminen itseensä avaa pelikenttää Venäjälle ja Kiinalle
Yhdysvaltojen vaikutusvalta Lähi-idässä hupenee käsi kädessä sen kiinnostuksen kanssa. Ja kun Yhdysvaltojen merkitys vähenee, muut toimijat saapuvat apajille.
Podcast: Kirjeenvaihtajana Venäjällä – mitä jokaisen tulisi tietää?
Minkälaisen maailmankuvan Venäjän valtamedia piirtää? Miten tulkinta eroaa omastamme? The Ulkopolitistin haastattelussa Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen.
Podcast: Varastetut vaalit synnyttivät kansalaisyhteiskunnan Valko-Venäjälle
Syksyn 2020 toisessa podcast-jaksossa paneudutaan Valko-Venäjän protestiaaltoon, alueen demokratiakehitykseen sekä Venäjän toimiin lähinaapureidensa politiikan, talouden ja kulttuurin areenoilla.
Venäjä pyrkii avaruuden suurvallaksi 2020-luvulla
Venäjän heinäkuussa suorittama uudenlaisen avaruusteknologian testi nostatti kansainvälistä huolta. Onko maa kiinnostunut hyödyntämään avaruutta sotatarkoituksiin?
Kilpavarustelua hypervaihteella: uuden sukupolven yliääniaseita kehitetään ympäri maailmaa
Yhä useammat valtiot ovat ilmoittaneet kehittävänsä niin sanottuja hypersoonisia ohjuksia. Moninkertaisesti ääntä nopeammat ja lentorataansa muuttavat ohjukset uhkaavat kiristää asevarustelukierrettä globaalisti.
Punainen verkko: Venäjä piirtää valtiollisia rajoja bittiavaruuteen
Venäjän kansallisen internetin projekti yhdistää pyrkimykset kyberomavaraisuuteen, autoritaarisen kontrollin lujittamiseen ja sotilaallisen etulyöntiaseman saavuttamiseen kyberavaruudessa.
Koronavirus haastaa Naton yhtenäisyyden ja solidaarisuuden
Koronapandemialla ratsastavat disinformaatiokampanjat, synkät talousnäkymät ja solidaarisuuden heikentyminen aiheuttavat päänvaivaa toisenlaisiin uhkiin varautuneelle Natolle.
Ukrainan (epä)todelliset rajat
Ukrainassa nähdyt liennytyksen eleet eivät tarkoita, että konflikti olisi lähempänä ratkaisua. Sota on tuonut ukrainalaisia yhteen mutta myös syventänyt jakolinjoja.
Ranska haluaa avaruussuurvallaksi
Ranska hakeutuu Euroopan keskeisimmäksi sotilasvallaksi maan lisäksi myös avaruudessa, kun suurvaltakilpailu, brexit ja transatlanttisen yhteistyön heikentyminen ovat rapauttaneet perinteistä turvallisuusarkkitehtuuria.
Ilmasodan uusi aika: tekoäly hyppää pilotin paikalle
Autonomisten droonien käyttäminen ilmasodankäynnissä ei ole enää vain futuristinen visio, vaan yhä enemmän tätä päivää tekoälyteknologian kehityksen ansiosta.
Podcast: Elämmekö uuden avaruuskilvan aikaa?
Kauden kolmannessa jaksossa puhutaan avaruudesta ja siihen liittyvistä turvallisuusuhista.
Autonomiset asejärjestelmät haastavat ihmisten roolin sodassa
Paul Scharren Army of None -tietokirja (2018) on helposti lähestyttävä ja kattava katsaus autonomisten asejärjestelmien rooliin nykyaikaisessa sodankäynnissä.
Kansainvälisessä politiikassa eletään levottomia aikoja – turvallisuuspolitiikkaa ei ole varaa sivuuttaa eduskuntavaaleissa
Kuluneesta vaalikaudesta ei ole puuttunut dramatiikkaa. Juha Sipilän hallituksen ero vaalikauden...
Venäjä pystyy vaikuttamaan Suomeen pullistelemalla ja heikkouksia hyödyntämällä
Keppiä voi antaa sekä avoimesti että salaa, ja Venäjä onkin hyödyntänyt viime vuosina monipuolista...
Ydinaseiden kilpavarustelu uhkaa palata Eurooppaan – Yhdysvallat vetäytymässä INF-sopimuksesta
Yhdysvaltojen ja Venäjän irtautuminen keskipitkän matkan ohjuksia rajoittaneesta INF-sopimuksesta johtaa todennäköisesti ydinaseiden määrän kasvuun.
Venezuelan tilanne kärjistyi vain hiukan Nicolás Maduron virkaanastujaisten jälkeen – taustalla pitkään jatkunut valtakamppailu opposition kanssa
Venezuelan hallintokriisi kärjistyi 23. tammikuuta 2019, kun parlamentin puhemies Juan Guaidó julisti itsensä maan virkaa tekeväksi presidentiksi. Taustalla on monimutkainen tapahtumasarja diktatorisen Maduron ja opposition välillä, jonka myötä maassa on parhaillaan kahden presidentin lisäksi myös kaksi parlamenttia ja kaksi korkeinta oikeutta.
Oleg Sentsovin pitkä odotus
Tämänvuotinen Saharov-palkinnon voittaja Oleg Sentsov istuu Siperiassa 20 vuoden vankilatuomiota, koska hän vastusti Krimin niemimaan valtausta.
Podcast: Blackwaterista Wagneriin – kaupallisen sotilaspalvelualan kasvu
The Ulkopolitist selvittää, minkälaisia palveluja kaupallinen sotilaspalveluala tosiasiallisesti tarjoaa ja pohtii, hyödynnetäänkö näitä palveluita valtioiden ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Wagner-ryhmä: Hyvin venäläinen sotilasyritys
Yksityisomisteiset sotilas- ja turvallisuusalan yritykset ovat olleet leimallisesti länsimainen ilmiö, mutta viime aikoina myös Kiina ja Venäjä ovat ryhtyneet hyödyntämään näitä yrityksiä ulkopolitiikkansa välineenä.
Korruptio on syvällä Venäjän puolustusteollisuudessa
Vaikka Venäjän federaatio on viime vuosina onnistunut varustelutavoitteissaan, niitä rasittaa korruptio, johon hukkuu vuositasolla miljardeja ruplia.
Eläkeuudistus katkaisi Putinin kannatuksen Krim-huuman
Venäjän eläkeuudistus on asettanut ”putinilaisen” yhteiskuntasopimuksen vaakalaudalle. Vaikuttaa siltä, että Krimin valtausta seurannut Putinin kultakausi on ohi.
Podcast: ”Jollei kyberturvallisuudessa ole johtajuutta, jäljelle jää kriisi”
The Ulkopolitistin podcastissa pureudutaan kyberturvallisuuteen: Mitä sillä tarkoitetaan, millaisia uhkakuvia siihen liittyy ja kenen tontille se edes kuuluu?
Idlibin tukala tilanne – mitä seuraavaksi?
Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Syyria-asiantuntija Mikko Patokallio ja Syyria-aiheista tietokirjaa valmisteleva Saana-Maria Jokinen vastaavat kolmeen kysymykseen Idlibistä, joka on nyt Syyrian sodan ja valtataisteluiden keskiössä.
Tasan 10 vuotta sitten käynnistyi sota, joka haastoi kansainvälisen järjestyksen – Georgian oppi jäi lännelle laiskanläksyksi
Georgian sota oli vahva signaali Venäjän naapurimaille: taloudellisen ja poliittisen painostuksen lisäksi myös sotilaallinen voimankäyttö kuuluu keinovalikoimaan.
Valheiden verkossa
Presidentti Donald Trump ja Venäjä nostivat valeuutiset julkiseen keskusteluun. Euroopassa keskustelua ja toimenpiteitä ovat virittäneet erityisesti Ranskan ja Saksan vaalit sekä ensi kevään EU-vaalit.
Pitääkö sotaan ohjeistaa? Tapaus Om krisen eller kriger kommer
Ruotsissa on palattu psykologisen sodankäynnin ilmapiiriin ja vahvistetaan maanpuolustustahtoa.
”Suomalaisen tiedustelun taso on kovin alhainen” – Lainsäädäntö ja nykytilan historiallinen tausta
Filosofian maisteri Viktor Rantala valmistelee historia-alan väitöskirjaa Helsingin yliopistossa...
Suurvaltakamppailu ohitti terrorismin Yhdysvaltojen puolustusstrategiassa
Tuoreimmasta puolustusstrategiasta laadittu tiivistelmä avaa Yhdysvaltojen puolustuspolitiikan painotuksia.
”Länsiliittouman isku ei muuta sodankulkua” – kolme kysymystä Syyriasta
Syyrian sodassa Iranin ja Israelin välinen yhteenotto näyttää entistä todennäköisemmältä.
Podcast: Venäjä ja nationalismin palo
Mihin kansallistunne sidotaan Venäjällä? The Ulkopolitist luotaa naapurimaamme suuria kertomuksia ja pohtii, mihin suuntaan valtiollinen nationalismi on liikkumassa.
Lumilohikäärmeitä Koillisväylällä – painopiste pohjoisessa siirtyy itään
Arktisen alueen taloudellinen ja poliittinen merkitys on reippaassa kasvussa. Toisaalta alueen...
Miten Suomen tulisi hyötyä arktisesta alueesta?
Arktisen alueen taloudellinen ja poliittinen merkitys on reippaassa kasvussa. Toisaalta alueen...
Putinin Venäjä siirtyy käsikirjoitetuilla vaaleilla uuteen epävarmuuden aikaan
Kaikki tietävät Venäjällä jo etukäteen, että Putin valitaan sunnuntaina neljännelle presidenttikaudelleen. Todellinen politiikka alkaa vasta vaalien jälkeen, kun katseet kääntyvät vuoteen 2024, jolloin nykyisen perustuslain mukaan Putinin valtakausi presidenttinä päättyy.
Kurdit eivät voi pelastaa Afrinia ilman keskinäistä yhteistyötä
Kurdialueiden poliittisten toimijoiden olisi kyettävä päästämään irti poliittisista kaunoistaan, jotta koko itsemääräämishaaveille ei kävisi kuten Irakin Kurdistanille.
Ydinasekeskustelu oikeisiin kehyksiin
Professori Stefan Forssin mukaan suurin ongelma ydinaseriisunnalle on Venäjän ydinasepolitiikan muuttuminen ja pitkään kestänyt raju ydinasevarustelu.
Venäjä hiljenee vallankumouksen muistopäivänä – valtiojohto valikoi historiasta vain parhaita paloja
Lokakuun vallankumouksesta on kulunut sata vuotta. The Ulkopolitist keskusteli Pietarin PEN-sananvapausjärjestön johtajan, kirjailija Jelena Tšižovan, kanssa muistamisen poliittisuudesta.
Miksi vuonna 2017 piti taas tehdä yksi Tuntematon
Moni jatkosodan myytti murtuu Louhimiehen Tuntemattomassa. Silti usea akateemisen tutkimuksen kumoama tulkinta elää vahvana suomalaisten historiankäsityksissä.
Kirja-arvostelu: Länttä vai itää – Suomi ja geopolitiikan paluu
40 vuotta ulkoministeriössä palvelleen Himasen kirja on asiantuntevalla otteella kirjoitettu kannanotto Suomen tämänhetkiseen turvallisuuspolitiikkaan.
Yllätyksetön Zapad muistutti Valko-Venäjän vaikeasta asemasta
Jännittyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa yllätyksetön harjoitus muistutti Valko-Venäjän kapeasta liikkumatilasta Venäjän vieressä.
Itämeren geopolitiikka on muuttunut: Aurora 17 ja Suomen strateginen asema
Ruotsi harjoittelee Aurora 17 -harjoituksessa alueensa puolustamista. Ruotsin ja Suomen strategisessa asemassa on eroja.
Oppositio on herännyt Venäjällä
Venäjä ei ole vallankumouksen partaalla, eikä Aleksei Navalnyista tule ensi vuonna Kremlin uutta isäntää. Putinin valtakausi ei kuitenkaan kestä ikuisesti.
Uutisia itärintamalta: Resurssikamppailu uhkaa kärjistää Ukrainan konfliktia
Itä-Ukrainan konflikti on syväjäätymisen tiellä kun kauppakiistat ja separatistien Venäjään sitoutuneet valtionrakennustoimet kärjistävät tilannetta tulitaukorikkomusten ohella.
Essee: Suurvaltapolitiikan laadulliset erot ja Euroopan turvallisuus
Venäjän ei löydä paikkaa eurooppalaisessa turvallisuusjärjestyksessä, ennen kuin se oppii harjoittamaan legitiimiä suurvaltapolitiikkaa.
Länsi-integraatio luo turvallisuuspoliittista vakautta
Suomen länsi-integraatio on tosiasiassa vahvistanut Suomen turvallisuuspoliittista asemaa Nato-jäsenyyden puutteesta huolimatta.
Naton taisteluosasto osana Viron puolustusta – pelottavaa, pidättävää vai uskottavaa?
Nato-maiden taistelujoukoissa Virossa ei ole kyse vain ansalangasta, vaan niillä on todellista merkitystä Viron puolustukselle.
Essee: Geopolitiikka ei ole tieteellistä
Geopoliittisilla teorioilla on kyseenalaiset juuret, ja niillä ei ole käyttöä kansainvälisen politiikan tutkimuksessa.
Kahden kertomuksen Krim
Kolme vuotta sitten Venäjä liitti Krimin ja Sevastopolin federaatioonsa. Kansainvälisoikeudellisista argumenteista on siirrytty kulttuurista yhteyttä korostaviin perusteluihin.
Kommentti: EU tavoittelee itäkumppanuudesta molemminpuolisia hyötyjä
Tommi Eskolan taannoinen kirjoitus EU:n itäpolitiikan epäonnistumisesta herättää keskustelua.
Maailmantalouden muutokset – Osa III: Globalisaationvastainen maailma ja energiapolitiikan häviäjät
Kehittyvillä mailla ei ole syytä juhlaan.
Hybridisodankäynti vuonna 2017: Itärintamalta ei mitään uutta
Ilmari Käihkön mukaan ”hybridisota”-käsite on vähintäänkin turha – tai jopa haitallinen.
Kun Neuvostoliitto hajosi, osa 3: Ovatko ”glasnostin vastustajat” voittaneet?
Neuvostoliiton hajoamisesta tulee 25.12.2016 kuluneeksi 25 vuotta. The Ulkopolitist julkaisee...
Venäjä sotii Ukrainassa
Tutkivaa kansalaisjournalismia tekevä Bellingcat-ryhmä on tänään julkaissut raportin, jonka mukaan...
Kun Neuvostoliitto hajosi osa 2: Miksi kommunismi selvisi Kiinassa?
Neuvostoliiton hajoamisesta tulee 25 vuotta 25.12.2016. The Ulkopolitist julkaisee kolmiosaisen...
Pienvaltiorealismi kuihtuu: suomalaisen ulkopoliittisen ajattelun murros
Tässä kirjoituksessa pureudutaan suomalaiseen ulkopoliittiseen ajatteluun ja sen muutokseen....
Presidentti Trump – syyt ja seuraukset
Huolimatta siitä, että Yhdysvaltojen presidentinvaalin ääntenlaskua ei ole vielä saatu päätökseen...
On vain yksi venäläisestä energiasta riippuvainen maa
Venäjän maakaasu on kristallisoitunut julkiseen tajuntaan Kremlin ulkopolitiikan välineenä. Kuvan...
Kommentti: Miksi rauha on niin vaikea saavuttaa Syyriassa?
Vajaa pari viikkoa sitten Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit kokoontuivat jälleen kerran...
Energia on ulkopolitiikan väline
Laajaa julkista keskustelua nostattanut Ulkopoliittisen instituutin raportti Venäjän muuttuvasta...
Ruotsin Nato-selvityksestä ei ole yhteiseksi nimittäjäksi
Ruotsin perjantaina julkaistusta ulko- ja turvallisuuspoliittisia yhteistyövaihtoehtoja...
Suomen ja Venäjän suhteiden sisäänrakennettu epätasapaino
Ukrainan kriisin puhjettua EU:n ja Venäjän suhteet ovat saavuttaneet historiallisen huonon tilan....
Mitä nyt, Uzbekistan?
Illalla 2.9.2016 Uzbekistanin viranomaiset viimein julkistivat sen, mitä oli jo osattu odottaa....
VIERASKYNÄ: Suomen Nato-jäsenyyden vaikutus Euroopan ja Venäjän turvallisuusongelman ratkaisuun
Huhtikuussa julkaistu Nato-selvitys pyrki antamaan Nato-keskustelulle asiantuntevan viitekehyksen, selvityksen heikoin anti oli kuitenkin Venäjän aiheuttaman uhan tarkempi arviointi ja analyysi siitä, millä tavalla Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaisi ei vain Suomeen, vaan laajemmin Venäjän ja Euroopan suhteiden pidempiaikaiseen kehitykseen. Näitä kahta kysymystä lähemmin tarkasteltaessa, herää kolmas kysymys: Heikentäisikö Suomen Nato-jäsenyys mahdollisuutta luoda sääntöihin ja yhteisiin instituutioihin perustuva turvallisuusjärjestys Euroopan ja Venäjän välille?
Kirja-arvio: Washington ja Moskova napit vastakkain
Yhdysvaltalainen raskaan sarjan Venäjä-tutkija Robert Legvold on kirjoittanut pari vuotta sitten...
Yksityisyyden suoja ulkopolitiikan välineenä
Yksityisyyden suoja voidaan lukea niiden ilmiöiden joukkoon, jotka internet on mullistanut täysin....
Ohjuspuolustus Euroopassa
Topias Uotila on turvallisuuspolitiikan ja sotataidon harrastaja sekä aktiivinen reserviläinen....
Kun sotaa pitää juhlia: miten nyky-Venäjä tulee toimeen menneisyytensä kanssa
Viime viikkoina on puhuttu paljon historiapolitiikasta, siitä, miten menneisyyttä käytetään...
VIERASKYNÄ: Venäjää ymmärtämässä? Saksan vaikea suhde Itä-Eurooppaan
Santtu Lehtinen opiskelee poliittista historiaa Turun yliopistossa sekä Venäjän- ja Itä-Euroopan...
Keikkuuko Niinistön nelijalkainen jakkara?
Kansainvälisen politiikan epävarmuus takaa sen, ettei kotimaisessa ulko- ja...
Läntisyys Suomen ulkopolitiikassa
Eräänä maaliskuisena iltapäivänä joukko pääasiassa nuoremman polven suomalaisia ulko- ja...
Geopoliittisen teorian rajallisuudesta
Ukrainan sodan myötä geopoliittisiin näkemyksiin nojaavat puheenvuorot ovat nousseet pinnalle...
”Putinin pääkopasta”, osa 2 – eli johtajakeskeisyydestä Venäjän politiikan tutkimuksessa
Kansainvälisen tilanteen jännitteet ovat viime vuosina suunnanneet katsetta entistä vahvemmin...
Kun itänaapuri romahtaa
Ensi vuonna Vladimir Putin ylittää venäläisen miehen eliniänodotteen. Matematiikan valossa elämme...
Opposition kohtalonhetket Syyriassa
Kuva: Mikko Patokallio Syyria on jälleen kerran palannut uutisotsikoihin. Viimeisen muutaman...
Putinin pääkopan maailmanpoliittinen merkitys
Kansainvälisten suhteiden määräävimpiä piirteitä on sen tavaton inhimillisyys. Valtiojohtajat ovat...
Takaisin kaappiin? Homofobia osana venäläistä kansallistunnetta
”Olkoon homo, mutta pakkoko sitä on niin esitellä”, puuskahti venäläinen tuttavani kun puhuimme...
Miltä vuosi 2016 näyttää?
Ennustaminen on tunnetusti kovin vaikeaa. Erityisesti tulevaisuuden. Mustan joutsenen siipien...
Kirja-arvio: infosodan ekosysteemi ja Suomi
Harvoinpa turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä kirja saa niin paljon huomiota kuin sotatieteiden tohtori Saara Jantusen lokakuussa julkaistu opus Infosota. Vähemmän yllättäen teoksen ympärillä on ollut jos jonkinlaista möykkää ja...
Idänkauppa on kokenut pahempaakin
Suomen ja Venäjän välillä on aina ollut kauppaa. Venäjän talouden ollessa heikoimmillaan on...
Nord Stream 2 – toisesta maailmasta
Vesa Ahoniemi on lontoolainen energia-analyytikko. Hän on käsitellyt aiemmin The Ulkopolitistissa Gazpromin roolia Venäjän ulkopolitiikassa. Prologi Energiapolitiikkaa tutkitaan useimmiten osana kansainvälisen politiikan...
Kansainvälisten suhteiden läpinäkyvyys ja Venäjä
Henri Vanhanen on kansainvälisiin suhteisiin erikoistuva poliittisen historian opiskelija Turun yliopistossa. ”Luottamus on täysin menetetty”, kommentoi DGAP-ajatushautomon asiantuntija Stefan Meister syyskuussa 2014, Minskin...
Kansallinen yhtenäisyys Venäjällä – miten sitä rakennetaan?
Venäjällä vietetään ylihuomenna kansallisen yhtenäisyyden päivää (Den natsionalnogo edinstva), joka lisättiin kalenteriin vuonna 2005. Juhlapäivän taustalla on Puola-Liettuan valloituksen päättyminen vuonna 1612, kun kauppias...
Kirchner, Putin, ja sananvapaus Argentiinassa
Venäläisten kansanlaulujen taitaja on kihartanut otsalleen kuusi symmetristä valkoista korkkiruuvia. Hän laulaa kameralle Katjušaa Buenos Airesissa. Ensimmäisen säkeen jälkeen laulajan ääni nousee niin korkealle, että se muuttuu...
Venäjällä ei ole ratkaisua Syyrian kriisiin
Jo ennen nousemistaan YK:n yleiskokouksen puhujanpaikalle oli Venäjän presidentti Vladimir Putin...
Onko Balkanista tulossa Kiinan ja Venäjän poliittinen leikkikenttä?
Kuten monet tarinat Balkanilla, tämäkin alkaa yöjunasta. Kahdeksan tunnin matka hien ja halvan...
Mitä Suomessa tulisi ymmärtää Itämeren turvallisuustilanteesta?
Foreign Policy julkaisi 18. syyskuuta artikkelin siitä, miten Yhdysvaltain puolustusministeriö...
Kirja-arvio: Venäjän vieressä
Valtiotieteen tohtori ja tietokirjailija Jukka Tarkan uutuuskirja Venäjän vieressä – Suomen...
Syyrian kriisi ja suurvaltasuhteet
Presidentti Sauli Niinistö toivoi Syyrian kriisiin viitaten suurvaltojen lähentyvän toisiaan. Yhteinen nimittäjä hänen mukaansa voisi löytyä vihollisuuksista ISIS:ä vastaan. Venäjän lisääntyvä sotilaallinen läsnäolo Syyriassa...
Pakottavia päätöksiä
Presidentti Kekkonen kuuluisasti totesi, että Suomi on lääkäri eikä tuomari kansainvälisen politiikan asioissa. Tämä oppi kantoi hedelmää Suomen saadessa kunnian isännöidä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin –...
Pettikö länsi lupauksensa?
Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola kirjoitti osuvasti Helsingin Sanomien kolumnissaan, että ”Venäjän ja EU:n suhteiden kriisin yksi uhri on historia”. Venäjällä historia on valjastettu vahvaksi...
The Ulkopolitistin turpokäräjät SuomiAreenalla
13.7. Porin kaupungintalon pihalla kävi kuhina, kun The Ulkopolitist järjesti osana tämän vuoden SuomiAreenaa ”Turpokäräjät – asiaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta” -paneelin. Li Anderssonin...
The Ulkopolitistin kesän kulttuurivinkit
Haluatko viettää kesääsi kuin Kekkonen? The Ulkopolitistin kuumat kirja- ja kulttuurivinkit mahdollistavat tyylikkään ja analyyttisen rantaloman vieton. Kansainvälisen ja ulko- sekä turvallisuuspolitiikan koukeroita...
Haaste Euroopalle on myös haaste Suomelle
Taannoin The Ulkopolitistissa pohdittiin eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän kehitystä kylmän sodan jälkeisenä aikana ja sitä, miksi Venäjä järjestystä tällä hetkellä haastaa. Nykyisen lännen ja Venäjän vastakkainasettelun...
Onko Suomi uhka?
Vaalit on pidetty ja Suomi valmistautuu elämään perussinimultahallituksen kanssa. Kuten The Ulkopolitist on aiemmin kirjoittanut, eduskuntavaalien niukkaa ulkopoliittista keskustelua leimasi vahvasti konsensusajattelu, ja uusi...
Venäjä-trolli-juomapeli
Vapun ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys löytyy onneksi suuremmilta osin saman historian...
Haaste kylmän sodan jälkeiselle Euroopalle
Euroopan turvallisuusjärjestyksen on sanottu olevan kriisissä johtuen Venäjän voimapolitiikasta....
Vaalianalyysi vol.2: Pessimisti ei pety
Kansanvaltaa on käytetty, äänet on laskettu. Nyt on The Ulkopolitistin vuoro puida...
Stubb: Suomi kuuluu länteen
Mikä onkaan Suomen paikka maailmassa? Entä kuinka pysytellä kylmän viileänä kuumassa...
Tuomioja: Nato-jäsenyys ei toisi Suomelle lisää turvallisuutta
Miten Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut? Mitkä ovat keskeisimmät ulko- ja turvallisuuspolitiikan haasteet? Tänään The Ulkopolitistin eduskuntavaalihaastattelussa 7/8 on Sosialidemokraattien puheenjohtajaa Antti...
Soini: Oikeassa pitää olla oikeaan aikaan
Ovatko perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittiset kannat muuttuneet viime vaalikauden...
Rehn: Voidaan vain kysyä, mitä olisi tapahtunut, jos EU ei olisi reagoinut
Miten Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut? Tulisiko kehitysapupolitiikkaa muuttaa?...
Arhinmäki: Ukrainan kriisi ei uhkaa Suomea
Miten Venäjä-suhteita tulisi hoitaa? Tulisiko Suomen liittoutua sotilaallisesti? Tänään The...
Niinistö: Suomen pitää edistää arvojaan johdonmukaisesti
Kaventaisiko Suomen Nato-jäsenyys maamme liikkumatilaa? Miten Suomen tulisi järjestää...
Räsänen: Sota on saapunut Euroopan alueelle
Miten jihadistivierastaistelijoiden uhkaan on reagoitu? Entä missä ovat suurimmat...
Mistä tunnistaa Venäjä-trollin?
He olivat ennen harvinaisia. Tuskin kukaan oli kuullut koko asiasta. Mutta jotain tapahtui. Se alkoi levitä. Hitaasti. Varmasti. Lienet kohdannut ilmiön ensin niinä heikkoina hetkinä, kun olet aamupöhnässä erehtynyt...
Perustuu tositarinaan
Boris Nemtsovin salamurhan välitön seuraus oli hämmennys. Yhtäältä jatkuvasta epätietoisuudesta ja toisaalta virallisen linjan kivikasvoisesta toistosta on tullut pysyvin osa nyky-Venäjän poliittista järjestystä. Nemtsovin...
Gazprom Putinin politiikan maksumiehenä
Vesa Ahoniemi opiskelee Venäjän energiapolitiikkaa Oxfordin yliopistossa ja työskentelee...
Boris Nemtsovin salamurha
Ravintolasta kotiinsa kävelemässä ollut oppositiopoliitikko ja entinen varapääministeri Boris Nemtsov ammuttiin Moskova-joen sillalla Kremlin muurien ja pyhän Vasilin tuomiokirkon kupeessa helmikuun 27. päivän...
VIERASKYNÄ: Johtaako hybridisota asevoimien vallan kasvuun Euroopassa?
Teemu Häkkinen on tehnyt väitöskirjan asevoimien käyttöön liittyvästä parlamentaarisesta roolista...
Voihan optio!
Keväällä pitäjien koulukeskusten liikuntasalit ja auditoriot täyttyvät toisaalta politiikasta kiinnostuneesta väestä ja toisaalta Arkadianmäelle haikailevista kansanedustajaehdokkaista. Läpi tasavallan ehdokkailta tentataan...
Suomen ja Baltian EU-turvatakuut
Iltalehden pääkirjoitus 24.1.2015 on huomionarvoinen paitsi sattumanvaraisen historiallisten anekdoottien käytön niin myös siinä esitetyn Baltian maiden ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa koskevan pohdinnan takia. Ei sen...
Lentääkö vai eikö lentää?
Helsingin Sanomat tiputti sunnuntainumerossaan 18. tammikuuta pienoisen ulko- ja...
Korvatunturin ulkopoliittinen malli
Kuva: Timo Newton-Syms / Flickr. Joulun kunniaksi The Ulkopolitist kävi juttureissulla Lapissa ja...
Euroopan sota jota ei tullut
Viikonloppuna Heikki Aittokoski kirjoitti vavahduttavasti Helsingin Sanomissa liberaalin Euroopan...
Presidentin uusi kylmä sota
Onko maailma lännen ja Venäjän vastakkainasettelun myötä uuden kylmän sodan partaalla? Tätä pelkää...
The Ulkopolitist kohtalon kolmiossa
The Ulkopolitist järjesti historiansa ensimmäisen paneelikeskustelun 2. joulukuuta. Paikkana oli...
Vieraskynä: Venäjä ja Suomen muuttuvat uhkakuvat
Aleksi Korpela on filosofian ja kansainvälisen politiikan opiskelija Aberdeenin yliopistossa. Hän on myös opiskellut Islannin yliopistossa sekä Nato-koulussa Saksassa. Artikkeli edustaa hänen henkilökohtaisia näkemyksiään....
1340 kilometriä
Urho Kekkosen suuhun on joskus laitettu toteamus siitä, että Suomen geografiaansa kohdistama...
Kuka on Venäjä-asiantuntija?
Venäjä, Venäjä, Venäjä. Silloisen puolustusministeri Jyri Häkämiehen puhetta vuodelta...
Nato Walesissa: susia vai lampaita?
kuva: Paul Shaw (flickr) Viime viikolla Walesissa pidetyn Naton huippukokouksen asialistalla ei...
Vieraskynä: Ukrainan tulitauko on Venäjän voitto
Aleksi Roinila on yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta pääaineenaan valtio-oppi. Hän on myös opiskellut strategiaa Maanpuolustuskorkeakoululla, kansainvälistä politiikkaa Aberystwyth Universityssä ja...
Walt, Mearsheimer ja Ukrainan kriisin syyt
”Sotiiko Venäjä Ukrainassa, ja jos kyllä niin millä perusteilla? Jos ei, niin ketkä makaavat tuoreissa haudoissa?” kysyi venäläisen laatulehti Vedemostin pääkirjoitus eilen 27. elokuuta. Kriisin syventyessä...
Liitossa vai ei?
Suomen suhde Natoon sotilaalliseen liittoutumattomuuteen on kimurantti kysymys. Onko kyse vaan...
Kesän kirjavinkit
Kuva: Tiina Monto / Wikimedia Commons. ”Jo joutui armas aika ja suvi suloinen.” Taas...
Natoilua ja satuilua
Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu velloo entistä vahvempana, ja mielipiteiden kirjo on varsin laaja. Ukrainan tilanne on ollut kaikkien huulilla. Valtavirtaa edustanee Venäjän toimiin kielteisesti ja...
Ruotsi Natoon, mutta Suomi ei
Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa Suomea usein rinnastetaan, kuinkas muuten, myös Ruotsin tilanteeseen. Kuluneen vuoden aikana useampi turvallisuuspolitiikan tuntija on nostanut esille länsinaapurimme lännettymisen....
Miten Ukrainan kriisi vaikuttaa Suomeen?
Eurooppa kokee ehkä merkittävintä turbulenssia kylmän sodan loppumisen jälkeen ainakin vastakkainasettelun suhteen. On selvää, että Ukrainan kriisillä on vaikutuksensa Suomeen, ja Härmässä Ukrainan tilanteen kehittymistä...
Kremlin vaihtoehdot
Tänään aamulla Kremlissä tai todennäköisemmin Novo-Ogarjovon datsalla Moskovan lähistöllä joukko keski-ikäisiä miehiä juo teetä hieman kireässä ilmapiirissä. Paikalla ovat varmaan Vladimir Putinin lisäksi ainakin...
Kansainvälinen protesti ja olympialaiset
Helmikuun 7. alkavat talviolympialaiset Sotšissa jäänevät kuuluisuuteen järkyttävästä kustannuksestaan, korruptiostaan ja omalaatuisista vessoistaan. Toisin kun erikoiset saniteettifasiliteetit, ylisuuret kustannukset ja siihen...
Ukrainas sak är vår?
Ukrainan viime päivien satojen tuhansien ihmisten mielenosoitukset, Kiovassa ja muissa kaupungeissa, ovat suurimmat sitten vuoden 2004 oranssin vallankumouksen. Sekä oppositio että hallitus tuntuvat varautuvan pitkään...
Vieraskynä: Kylmää kyytiä Arktiksella
Caspar David Friedrichin Sea of Ice -maalaus [kuva: Wikipedia] Elina Ylä-Mononen on...
Tanskalainen Nato-konsensus
Tanskalaisella ja suomalaisella ulkopoliittisella keskustelulla on mielenkiintoinen yhtymäkohta. Molemmissa maissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivoista vallitsee laaja-alainen konsensus, halu olla keikuttamatta pientä...
Viikset ja maailmanpolitiikka: Kritiikki
Valtiomiesten ylähuulen karvoituksen määrällä ja valtion kansainvälisellä painoarvolla on joidenkin länsimaisten IR-teoreetikkojen mukaan positiivinen kausaliteetti; toisin sanoen mitä mojovammat räkäjarrut, sitä voimakkaampi...
Tasapainoilua Pohjolassa
Onko Pohjois-Euroopan sotilaspoliittinen ilmapiiri viilenemässä? Kuva: Wikipedia Onko...
Kaksinapainen Eurooppa on historiaa
Euroopan unionin ja Venäjän väliset suhteet ovat viilentyneet viime kuukausien aikana. Venäjä näyttää yrittävän tekevän kaikkensa, jotta erityisesti EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus (joka ulottaisi maan osaksi...
Sateenkaari, Snellman ja suomettuminen
Nykypäivän tapahtumien hahmottaminen historiallisten analogioiden avulla on tavattoman yleistä ja ihmiselle luonnollista. Historiasta on vaivatonta hakea samantapaisia ilmiöitä, jolla jonkun uuden ilmiön ymmärtäminen helpottuu....
Liberaali EU, realistinen Venäjä?
Euroopan unioni pohjautuu liberaalille maailmankuvalle. Tärkeintä maailmanpolitiikassa on jatkuva taloudellinen ja poliittinen kehitys. Tämän vuoksi ollaan valmiita karsimaan kansallista suvereniteettia ylikansallisen...
Venäjä, Venäjä, Venäjä (ja Syyria)
Syyrian sisällissota, joka jatkuu nyt kolmatta vuotta, on esiintynyt säännöllisesti suomalaisessa keskustelussa. Ghoutan yli tuhat uhria vaatineen kemiallisen iskun ja Yhdysvaltain mahdollisen interventio-uhkan jälkeen...
Pohjois-Atlantin arvouhka?
Maailma muuttuu, Suomen turvallisuuspoliittiset väännöt eivät. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen vanha liittoutumisteema on jälleen noussut esille. Se, että Nato-jäsenyys kummittelee yhä eräänä vaihtoehtona, ei ole missään...
Homot, tšerkessit ja Sotšin kisat
Sotšin talvella 2014 pidettävät olympialaiset ovat Venäjälle ja erityisesti Vladimir Putinille tärkeät. Niin tärkeät että Putin suostui julkisesti puhumaan englantia Kansainvälisen olympiakomitean herroille. Vähemmän koomisia...
Suomettuminen maailmanpolitiikassa
Mikä yhdistää Ukrainaa, Taiwania, Irakia, Venäjää ja hieman mutkan kautta Suomea? Kaikki nämä maat kohtaavat yhteisen uhkan: suomettumisen vaaran. Suomettuminen – finlandization – oli yksi kylmän sodan loppupuoliskon...
Vieraskynä: Amerikkalainen kuva Venäjästä ja uusi poliittinen mielikuvitus
Susanna Hast, YTT, on vieraileva tutkija Genevessä IHEID:ssä ja kumppani Aleksanteri-instituutin huippuyksikössä (Venäjän modernisaation valinnat). Venäjään liittyvä mielikuvitus on pahasti jämähtänyt kolmenkymmenen vuoden...
Pakottava(n) diplomatian tarve
Edellisessä postauksessaan kollegani Mies ulkosuomalainen on aivan oikeassa. Diplomatia-keskeinen Syyria-politiikka on optimaalisin tapa hakea ratkaisua Syyrian tilanteeseen – ellei länsimaiden tarkoituksena sitten ole...
Politbyroon paluu? Venäläisestä ulkopoliittisesta päätöksenteosta
Heinäkuun 8. päivänä Youtubeen-ilmestyi video, joka kertoi paljon Venäjän poliittisesta järjestelmästä ja auttaa ymmärtämään viime aikoina tapahtuneita hallinnollisia muutoksia. ’Menetetty päivä’-nimisessä...
Venäjä hyökkää Suomeen huomenna lounasaikaan?
Ei vaikuta kovin todennäköiseltä. Tämä siis tiivistyksenä Maanpuolustuskorkeakoulun emeritusprofessori Alpo Juntusen Iltalehti-haastattelusta syntyneen keskustelun johtopäätöksestä. Merkillepantavampaa Juntusen...
(Kulttuuriset) Vallankumoukset vertailussa: Venäjä ja Iran
[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=iQ0LMFOH46k] Pintapuolisista erilaisuuksistaan huolimatta,...
Tapahtui kerran Venäjällä: Sergei Soigun uusin katastrofi
Venäjä on saanut uuden puolustusministerin presidentti Vladimir Putinin erotettua Anatoli...
Realismi ja realistit julkisessa keskustelussa
Artikkelisarjan edellinen kirjoitus käsitteli suomalaisen pienvaltiorealismin tradition – jota ei...
Suuret luulot, pienentyvät eväät: Venäjä Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa
’Bemarin ja Ladan välistä eroa ei ole vaikeaa huomata. Yhtä helppoa on todeta kumpi autoista...
Pienvaltiorealismi ja tasapainottaminen
Artikkeli on ensimmäinen osa Suomen pienvaltiorealistista ulkopolitiikan pitkää linjaa pohtivasta kaksiosaisesta sarjasta. Eräällä Venäjään erikoistuneella suomalaisella professorilla oli tapana vitsailla, ettei Suomella...
Tapaus Makarov jälleentarkasteltuna
Kesäkuun alussa venäläiskenraali Nikolai Makarov aiheutti pienen kohun kritisoimalla Suomen...
Zhdanov, Ustinov ja Makarov?
Venäjän asevoimien komentaja kenraali Nikolai Makarov esitti keskiviikkoissa puheessa Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa kovaa kriitiikkiä Naton, EU:n ja pohjoismaiden puolustusyhteistyökehityksistä ja näki Suomen...
Sealand, Kosovo, Etelä-Ossetia.. Kirjoitus valtioista, kukista ja mehiläisistä
Regulaatioon kyllästyneet libertaarit ovat viime vuosikymmeninä yrittäneet paeta valtion...
Venäjä ja Syyrian kansannousu
Syksystä lähtien kansainvälinen huomio on enenevässä määrin siirtynyt kohti Syyriaa ja maan...
Venäjä kiristää otettaan Kaukasuksesta
Maaliskuussa 2012 Venäjän politiikka suhteessa Transdniestriaan, Etelä-Ossetiaan ja Abhasiaan...
Öljyn kirous
Venäjän presidentinvaalien jälkeen ovat maan talous ja tulevan presidentin vaalilupaukset olleet...
Historian väärällä puolella? Suomi, Syyria ja humanitaarinen interventionismi
Blogissamme on viime viikkoina käsitelty niin lukijoiden kuin ulkopolitistienkin toimesta...
Blondin eka kerta Putinin kanssa? Katso video
Ulkopolitist tarjoaa lukijoilleen iltapulumaisen katsauksen Venäjän perin kyseenalaisten...
Ulkopolitiikan to do -lista: Niinistön 10 haastetta
Sunnuntaina 12.2.2012, julkaistiin Aamulehdessä The Ulkopolitistin avoin kirje tulevalle...
Vladimir Putin ja Kremlin kirous
Vladimir Putinista tullee Venäjän seuraava presidentti 4. maaliskuuta, vaalin ensimmäisellä...
Eurooppa, Nato, Suomi ja Tyynenmeren vuosisata
Äskettäisessä blogikirjoituksessaan Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Markus Ylimaa pohti Naton...
Vladimir Putin ja Venäjä 2012: kaksi rinnakkaista todellisuutta?
Loppuvuodesta 2011 jotain muuttui Venäjällä. Joulukuun 10. päivän mielenosoitus Bolotnaya-aukiolla...
Venäläinen James Bond
Standartenfuehrer Max Otto von Stirlitz oli Neuvostoliiton oma James Bond. Kun tv-sarja Kevään...
”Facebook potkaisi meitä kaikkia takamukseen” – Arabikeväästä venäläiseen talveen
Hiljattain käydyt Venäjän parlamenttivaalit päättyivät jännittävissä tunnelmissa. Tulosten mukaan...
Arabikevät saapui Etelä-Ossetiaan?
Etelä-Ossetian separatistitasavallassa kuohuu. Eilinen yö oli tähänastisista kirein opposition...
Mitä tasavallan presidentin tulee lukea kansainvälisestä politiikasta?
Ulkopolitiikalla ei voi voittaa, vaan ainoastaan hävitä vaalit. Tämä vanha viisaus varmistui...
Suomalaista strategiaa
Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen puhui maanantaina 7. marraskuuta 199....
Maa jota ei ole olemassa
Kuulemma matkailijaa, joka ylittää Psou-joen raja-aseman noin 20 kilometria Sotsin lentoasemasta...
Linkkivinkki: Vasara ja sirppi -indeksi
Ylihuomenna tulee kaksikymmentä vuotta täyteen Neuvostoliiton viimeisestä elvytysyrityksestä. The...
Medvedevin haastattelu, Bagapshin kuolema ja Kaukasuksen jatkuva epävakaus
Venäjän presidentti Dmitri Medvedev korosti televisiohaastattelussa Georgian ja Venäjän kolme vuotta sitten käymän sodan vuosipäivän tienoilla 5. elokuuta (Kremlin.ru, New York Times) omaa sotajohtajuuttaan ja vieritti...
Modernia pöytätennisdiplomatiaa
Toissa viikkona, kesken jatkuvan sotimisen Libyassa, Muammar Gaddafi löysi kiireisestä...
Kommersant-lehden mukaan suosituin ehdokas Venäjän presidentiksi on…
Ei kumpikaan kuvassa nähdyistä, vaan neuvostoajoilta äänestäjille tuttu vaihtoehto ’Kaikkia vastaan’. Arvostetun venäläisen sanomalehti Kommersantin Vlast-viikkolehti kysyi lukijoiltaan (linkki venäjänkieliseen...
Vladimir Putin, sarjakuvasankari
Me kaikki tiedämme, että Vladimir Putin on Venäjän nykyinen pääministeri ja entinen ja...
Poliittinen arkkitehtuuri
The Ulkopolitistin kirjeenvaihtajalle tarjoutui hiljan mahdollisuus vierailla Kazakstanissa....
Suomi EU:ssa, Valtion rautatiet IVY:ssa
Meitä suomalaisia yhdistää itäisiin naapureihimme paitsi tietty taipumus melankoliaan ja persous...
Voiko Natotukseen kuolla?
”On loogista, että Suomi tulee mukaan kaikkiin järjestöihin, joissa demokraattiset, läntiset valtiot ovat mukana.” – Presidentti Martti Ahtisaari Eiliset kommentit Paavo Arhinmäeltä ja Alex Stubbilta...
