Minimipelote muutoksessa – Kiinan ydinasearsenaali kasvaa, mutta sen koko jää vielä kauaksi Yhdysvalloista ja Venäjästä
Ydinaseilla on Kiinalle suuri ideologinen painoarvo. Tarkkaa tietoa maan ydinkärkien lukumäärästä ei kuitenkaan ole.
Ydinaseilla on Kiinalle suuri ideologinen painoarvo. Tarkkaa tietoa maan ydinkärkien lukumäärästä ei kuitenkaan ole.
Suomen turvallisuuteen vaikuttavat ydinaseiden sijoituspaikat ja strategiat niiden käytön varalta, ja tällä hetkellä ydinaseiden painopiste on arktisella alueella. Teknologian kehitys ja voimatasapainon muutokset muovaavat ydinasevaltioiden strategioita.
Trumpin pyrkimys ratkaista Korean niemimaan kiista jäi yrityksen tasolle. Seuraavaksi onneaan pääsee kokeilemaan Joe Biden.
Valtioita vastakkaisiin leireihin jakava ydinasekieltosopimus, suurvaltajännitteet ja ydinaseiden teknologinen kehitys ovat horjuttaneet 50 vuotta vanhaan ydinsulkusopimukseen perustuvaa ydinaseriisuntatyötä.
Pieni Oman pyrkii pysymään puolueettomana Lähi-idän valtataisteluisssa, mutta maan puolueettomuutta testataan jatkuvasti. Yhdysvallat on toivonut maasta liittolaista Irania vastaan.
Yhdysvaltojen ja Venäjän irtautuminen keskipitkän matkan ohjuksia rajoittaneesta INF-sopimuksesta johtaa todennäköisesti ydinaseiden määrän kasvuun.
Demokratia ei ole itsestään pystyssä pysyvä monoliitti. On vaarallista ajatella, että Donald Trumpin puheiden puolustaminen on kaiken kritiikin keskellä jollain lailla ”raikasta”.
Koreoiden johtajat tapasivat toisensa viime viikolla Pjongjangissa, mutta epävarmuuden ilmapiiri varjostaa edelleen maiden välisiä suhteita.
Korean niemimaalla on edellytyksiä liennytykselle, mutta Pohjois-Korea ei hevillä luovu ydinaseistaan.
Professori Stefan Forssin mukaan suurin ongelma ydinaseriisunnalle on Venäjän ydinasepolitiikan muuttuminen ja pitkään kestänyt raju ydinasevarustelu.
Pohjois-Korean 3. syyskuuta tekemä kuudes ja voimakkain ydinkoe kiristää jo ennestään jännittynyttä turvallisuustilannetta Korean niemimaalla.
Kiinalla on monimutkainen suhde kiukuttelevaan diktatuurinaapuriinsa.
Miltä näytti välitön kylmän sodan jälkeinen maailma ulkoministeriöstä käsin? Ilmar Metsalo valottaa.
Topias Uotila on turvallisuuspolitiikan ja sotataidon harrastaja sekä aktiivinen reserviläinen....
Kansainvälisten suhteiden määräävimpiä piirteitä on sen tavaton inhimillisyys. Valtiojohtajat ovat...
Ennen arabikevättä Iranissa syntyi järisyttävin kansanliike sitten vuoden 1979 Islamilaisen...
Britannian työväenpuolueen yllättävä puheenjohtajakisa lähestyy loppusuoraa. Labourin sisäinen...
Tapio Juntunen toimii kansainvälisen politiikan tutkijana Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Kirjoitus pohjautuu Juntusen omassa, ulko- ja turvallisuuspoliittisia aiheita käsittelevässä blogissa Hiroshiman...
Tarja Cronberg toimii Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) Euroopan turvallisuusohjelmassa. Ennen siirtymistään SIPRI:in hän on ollut mm. Euroopan parlamentin jäsen ja Euroopan parlamentin Iran...
Viikonloppuna Heikki Aittokoski kirjoitti vavahduttavasti Helsingin Sanomissa liberaalin Euroopan...
Osana Pariisin rauhansopimusta 1947 Suomen puolustuskyvylle luotiin erinäisiä sotilaallisia...
Vuodesta 1945 vuoteen 1996, jolloin YK:n yleiskokous hyväksyi CTBT:n eli...
Johannes Hautaviita kirjoitti aikaisemmin tässä kuussa Suomen Kuvalehden Eri mieltä -blogissa...
20.3. ilmestyneen New York Timesin sivuilta löytyi aavistus sinivalkoista väriä. Ulkoministeri...
Jännitteet Persianlahdella ovat olleet viime aikoina korkealla, ja vuodenvaihteen jälkeen ne ovat...
Vastikään ilmestynyt Ulkopolitiikka-lehden uusin numero sisälsi kirjoituksen Iranin ydinaseesta, ja kysyi, miksi Iranilla ei saisi olla ydinaseita. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen dosentti Stefan Forss...
Mies ulkosuomalainen kirjoitti The Ulkopolitistissa maanantaina suomalaisesta...
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka muuttuu merkittävästi suunnitellun puolustusvoimen...