Tämänvuotinen Saharov-palkinnon voittaja Oleg Sentsov istuu Siperiassa 20 vuoden vankilatuomiota, koska hän vastusti Krimin niemimaan valtausta. Euroopan unioni jakaa vuosittain Saharov-palkinnon ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolustajille.

Joulukuun 12. päivänä Strasbourgin kaupungissa kuhisee. Edellisenä iltana paikallinen mies on ammuskellut kaupungin kuuluisilla joulumarkkinoilla. Jo nyt tapausta kutsutaan mediassa terrori-iskuksi, ja miestä etsitään edelleen kaupungin lähiöissä.

Sisällä Euroopan parlamentissa kymmenet toimittajat ovat kerääntyneet täysistuntosalin lehterille seuraamaan Saharov-palkinnon jakamista. Puhujankorokkeen taakse on heijastettu molemmin puolin kuva ukrainalaisesta Oleg Sentsovista, vuoden 2018 palkinnon saajasta. Kuvassa Sentsov näyttää hyvinvoivalta. Otos on peräisin hänen vankeusaikansa alkupuolelta.

Enää Sentsov ei näytä terveeltä, kertoo hänen serkkunsa Natalya Kaplan kiitospuheessa, jonka hän pitää Sentsovin puolesta. Sentsovin 14. toukokuuta aloittama nälkälakko kuihdutti hänet vaarallisen lähelle kuolemaa. Sentsov päätti nälkälakkonsa vasta lokakuun alussa, kun venäläisviranomaiset uhkasivat häntä pakkosyötöllä.

– Olegin mukaan ei ole tärkeää, kuinka pitkään ihminen elää, vaan miten hän on elämänsä elänyt, Kaplan sanoo mikrofoniin. Monet Euroopan parlamentin jäsenet pitävät hiljaisena mielenosoituksena keltaisia Free Oleg Sentsov -kylttejä pystyssä koko tilaisuuden ajan.

Mitä Sentsov tarkoittaa hyvällä elämällä? Natalya Kaplan kertoo, että hänen serkkunsa ei usko materian keräämiseen, vaan siihen, että kaikki varallisuus käytetään matkustamiseen tai lasten hyvinvointiin.

– Oleg ei koskaan tyytyisi hiljaiseen ja ennalta arvattavaan elämään, jossa käydään säännöllisesti töissä ja käyskennellään viikonloppuisin puistoissa. Hän tarvitsee elämäänsä poliittisia tavoitteita, Kaplan kuvailee The Ulkopolitistille.

Oleg Gennadjevitš Sentsov (s. 1976) on kotoisin Krimin niemimaalta. Hän on elokuvantekijä, joka tunnetaan parhaiten elokuvastaan Gamer (2011). Sentsov on kahden lapsen isä. Vuonna 2014 hän osallistui Euromaidan-mielenosoitusten järjestämiseen Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa. Mielenosoituksissa hän puhui julkisesti Krimin miehitystä vastaan.

Jo ennen Ukrainan tapahtumia Sentsov oli seurannut tiiviisti Venäjän ihmisoikeustilanteen heikkenemistä.

– Olen tavannut serkkuni viimeksi kesällä 2013. Silloin hän puhui palavasti Venäjän uudesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevasta propagandalaista, Natalya Kaplan muistaa.

Venäjän arvostelu ei jäänyt Kremliltä huomaamatta.

11. toukokuuta 2014 Venäjän turvallisuuspalvelu FSB pidätti Sentsovin kotonaan Krimillä sijaitsevassa Simferopolissa. Elokuvantekijää syytettiin terrori-iskujen suunnittelemisesta Krimin niemimaalla Venäjää vastaan.

Pidätystä seurannutta oikeudenkäyntiä Amnesty International kutsui “epäreiluksi oikeusprosessiksi, joka käytiin sotarikostuomioistuimessa”. Venäläiset uhkailivat Sentsovia raiskauksella ja murhalla, jotta hänet olisi saatu tunnustamaan terrorismiaikeet. Puuttuvista todisteista huolimatta Sentsov sai 20 vuoden vankilatuomion, jota hän istuu Siperiassa sijaitsevassa Labytnangin vankilassa.

Saharov-palkintolautakunta korosti päätöksessään, että Sentsov on puhunut kaikkien Venäjällä vangittuina olevien ukrainalaisten poliittisten vankien puolesta. Arviolta 70 Ukrainan kansalaista on ihmisoikeusjärjestöjen mukaan laittomasti vangittu ja tuomittu monivuotiseen vankeuteen.

Niin kauan kuin Sentsov ei menetä toivoaan, aikoo Natalya Kaplankin puhua maailmalla serkkunsa vapauttamisen puolesta.

– Olemme saaneet paljon tukea julkisuudessa, ja ystävämme tukevat meitä, hän kertoo.

Saharov-palkintotilaisuuteen osallistuu myös Sentsovin oikeudenkäyntiä dokumentoinut Askold Kurov, joka tutustui Sentsoviin alun perin Facebookin kautta.

Miehet kirjoittelivat toisilleen elokuvista, koska olivat kumpikin tuolloin elokuvauransa alussa.

– Yhdessä kirjeistään Oleg sanoi, ettei mikään säily ikuisesti. Tunnemme hyvin Neuvostoliiton historian. Aiemminkin ihmiset ajattelivat, että kommunistihallinto jatkuisi ikuisesti, Kurov kertoo.

– Mikä tahansa totalitaarinen hallinto voi tulla hetkessä tiensä päähän. Haluan uskoa, ettei kulu kahtakymmentä vuotta, ennen kuin Oleg voi palata tekemään elokuvia ja kasvattamaan lapsiaan.