Uusi hallitus on osoittanut kiinnostusta kansalaispalvelusta kohtaan. Palveluksella halutaan selkeästi paikata nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän ongelmakohtia. Ei ole kuitenkaan täysin selvää, että saavutettaisiinko tällä haluttu lopputulos. 

Hallitusohjelmaan on kirjattu aikomus asettaa komitea selvittämään “yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä”. Tämä näkyy muun muassa puolustusministeri Antti Kaikkosen haluna tarkastella 2-3 kuukauden kansalaispalveluksen luomista naisille. Palvelus ei kuitenkaan olisi pakollinen. Kansalaispalvelusvelvollisuutta on esitetty nykyistä asevelvollisuutta laajentavana instituutiona, joka olisi tasa-arvoisempi ja edistäisi kokonaisturvallisuutta paremmin. Kansalaispalvelus, kuten asevelvollisuus, näyttää olevan olemukseltaan liukuva instituutio, jota voi toteuttaa eri tavoin. Täten ei ole täysin selvää, että saavuttettaisiinko kansalaispalveluksella lisää tasa-arvoa ja kokonaisturvallisuutta.

Ei ole täysin selvää, että saavuttettaisiinko kansalaispalveluksella lisää tasa-arvoa ja kokonaisturvallisuutta. Klikkaa twiitataksesi!

Puolustusministeri Kaikkosen visiossa asevelvollisuus todennäköisesti koettaisiin yhä epätasa-arvoiseksi, mikäli miehet ja naiset olisivat nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän tavoin eri asemassa. Viime vuonna julkaistu Elisabeth Rehnin Bank of Ideas -ajatushautomon kansalaispalvelusraportti on tähän mennessä perusteellisin ja kattavin visio kansalaispalveluksen luomisesta Suomeen. Ajatushautomon malli pitää vielä sisällään avoimia kysymyksiä, mutta jopa siihen liittyy oikeudenmukaisuuden kannalta kyseenalaisia kohtia. Kansalaispalvelusvelvollisuuden voi varsinaisen ”työpanoksen” sijaan suorittaa rahallisesti. Lisäksi Puolustusvoimilla olisi valtaoikeus määrätä yksilöitä palvelukseen. 

Tällaisten määräysten tekeminen oikeudenmukaisesti ja käytännöllisesti olisi luultavasti hyvin vaikeaa. Palvelukseen määrättäessä oikeudet ja velvollisuudet eivät edelleenkään jakautuisi tasan, mikä on nykyisen asevelvollisuuden tasa-arvokritiikin ydinkohta. Aseistakieltäytyjäliitto on kritisoinut kansalaispalvelusta vetoamalla YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan sopimukseen, joka kieltää pakkotyön. Kansalaispalveluksen kannattajat taas tulkitsevat palveluksen olevan velvollisuus, joka tukee yhteiskunnan turvallisuutta. Harva kiistää nykyisen asevelvollisuuden tasa-arvovajetta, mutta asevelvollisuuskeskustelussa esiin nousevissa vaihtoehdoissa, kuten kansalaispalveluksessa, on edelleen epäkohtia oikeudenmukaisuuden suhteen. Oikeudenmukaisuuden käsite suhteessa asevelvollisuuteen tarkoittaa paljon muutakin kuin vain sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kysymys on myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, toimintakykyjen jakautumisesta yhteiskunnassa sekä yksilönvapauksista.

Oikeudenmukaisuuden käsite suhteessa asevelvollisuuteen tarkoittaa paljon muutakin kuin vain sukupuolten välistä tasa-arvoa. Klikkaa twiitataksesi!

Turvallisuuden käsitteen päämäärätietoinen laajentaminen on ollut koko kylmän sodan jälkeisen aikakauden vallitseva trendi. Kokonaisturvallisuuden käsitteellä tarkoitetaan turvallisuustoimijoiden, kuten viranomaisten, yritysten, kansalaisjärjestöjen ja yksilöiden muodostamaa verkostoa, joka toimii yhteistyössä turvaten yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. Tähän liittyy läheisesti hybridisodankäynnin käsite, jossa sodankäynti kattaa sotilaallisen voiman lisäksi laajan valikoiman vallankäytön välineitä. Edellä nostetut turvallisuuspolitiikan käsitteet ovat hyväksyttyjä, mutta niiden ja kansalaispalveluksen suhde vaikuttaa vielä etäiseltä. Pelkkä tasa-arvo ei riittäne kansalaispalveluksen luomisen perusteeksi, vaan se on pystyttävä perustelemaan turvallisuuspoliittisesti. Palvelus täytyy kytkeä nykypäivän turvallisuuspolitiikan doktriineihin, mutta tämän kytköksen luominen ei ole välttämättä helppoa.

Puolustusministeri Kaikkosen ehto kansalaispalvelukselle on pohdinta siitä, onko siitä lisäarvoa yhteiskunnalle ja palveluksen suorittavalle. Turvallisuuskomitean virkamiesselvitys ei antanut kansalaispalveluksesta mairittelevaa kuvaa; enemmistö ministeriöistä ei pitänyt sitä tarpeellisena. Ainoastaan sisäministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö osoittivat sitä kohtaan kiinnostusta, mutta lisäresurssien ehdoilla. Mainittu virkamiesselvitys ei toki tarkoita sitä, ettei kansalaispalveluksella ollenkaan pystyttäisi tuottamaan turvallisuutta. Turvallisuuden käsite voidaan periaatteessa politisoida tasa-arvokäsitteen lailla siten, että kytköksen luominen kansalaispalveluksen ja turvallisuuden välillä helpottuu. Asetelma on sama kuin tasa-arvossa; päämäärän saavuttaminen riippuu keinoista ja itse päämäärän poliittisesta määritelmästä.

Asetelma on sama kuin tasa-arvossa; päämäärän saavuttaminen riippuu keinoista ja itse päämäärän poliittisesta määritelmästä. Klikkaa twiitataksesi!

Kansalaispalveluksen ja tasa-arvon yhdistäminen näyttää tällä hetkellä helpommalta kuin kansalaispalveluksen ja kokonaisturvallisuuden yhteenliitäntä. Julkisessa keskustelussa kaikki esiin nousevat kansalaispalvelusmallit vaikuttavat tasa-arvoisilta, mutta toiset saattavat silti olla edelleen tasa-arvoisempia kuin toiset. Kokonaisturvallisuuden ja kansalaispalveluksen suhde näyttää etäisemmältä, johtuen erityisesti keinojen avoimuudesta yhdistää nämä kaksi tekijää. Kaikesta huolimatta kansalaispalveluksella voidaan silti periaatteessa hallitusohjelmaa lainaten ”kehittää asevelvollisuutta ja täydentää maanpuolustusvelvollisuutta”. Kansalaispalveluksen, tasa-arvon ja turvallisuuden yhteenliitäntä riippuu ennen kaikkea toteutuksesta, institutionaalisista järjestelyistä ja käsitteiden poliittisista määritelmistä.