Jaa

Lukuaika: 9 minuuttia

Kiinan ja Australian välinen kauppa on ollut paineen alla maiden poliittisten kiistojen vuoksi. Kuva: John Powell, flickr, (CC BY-NC-ND 2.0)

Länsimaiden kiristyneet Kiina-suhteet ovat asettaneet Australian hankalaan tilanteeseen, sillä maa on poikkeuksellisen riippuvainen Kiinan kehityksestä ja sen vaikutuksista Aasian geopoliittiseen tilanteeseen. Maat ovat viime aikoina olleet riidelleet sekä koronaviruksen että turvallisuus- ja kauppapolitiikan saralla. Kiina tulee muovaamaan Aasian geopolitiikkaa jatkossakin, mutta Australia hyötynee suhteiden tiivistämisestä paitsi perinteisiin liittolaisiin mutta myös muihin keskikokoisiin valtioihin Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Australian ja Kiinan suhteissa on viime ajat eletty suoranaista syöksylaskua, ja varsinkin loppuvuodesta 2020 suhteet saavuttivat aallonpohjan. Kiina muun muassa lätkäisi lähes kaikille Australian merkittäville vientituotteille tuntuvia tullimaksuja vuonna 2015 solmitusta vapaakauppasopimuksesta huolimatta. Kiinalaiset diplomaatit ovat myös joutuneet epädiplomaattisiin selkkauksiin Australian johdon kanssa, esimerkiksi sen jälkeen kun Kiinan ulkoministeriön tiedottaja julkaisi Twitterissä käsitellyn kuvan, jossa australialainen sotilas näyttää pitävän veistä afgaanilapsen kurkulla. Muutos huonompaan suuntaan on merkittävä, sillä Australian kauppa- ja poliittiset suhteet Kiinaan ovat tiivistyneet merkittävästi 2000-luvulla.  

Australian kiistat Kiinan kanssa heijastelevat samoja teemoja, joita myös muut länsimaat kohtaavat suhteissaan voimistuvaan Kiinaan. Maan sijainti ja aiemmat tiiviit yhteydet Kiinaan kuitenkin tekevät vaikutuksista poikkeuksellisen voimakkaita. Monet myöhemmin muuallakin näkyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun nousseet aiheet, kuten Kiinan vaikutusoperaatiot tai Kiina-suhteiden vaikutus kansalliseen turvallisuuspolitiikkaan, on usein koettu ensimmäisten joukossa juuri Australiassa. Tämän vuoksi myös Australian vastauksia ongelmiin kannattaa seurata.

Australian kauppa- ja poliittiset suhteet Kiinaan ovat tiivistyneet merkittävästi 2000-luvulla. Klikkaa twiitataksesi

Australian alueellisessa roolissa ja suhteessa Kiinaan on nähtävissä kaksi eri ulottuvuutta. Ensimmäinen on Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten suhteiden tila, johon Australiakin ensin mainitun liittolaisena on jossain määrin sidoksissa. Toisaalta Australia on keskikokoinen valtio alueella, jossa Kiina on vaikutusvallastaan huolimatta vain yksi monista toimijoista. Tämä tarjoaa Australialle tilaisuuksia aktiiviseen alueelliseen ulkopolitiikkaan myös muiden maiden, kuten Japanin ja Intian kanssa. Tärkeä vaikuttamisen kanava on myös ASEAN eli Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö. Kahden roolin tasapainottaminen ja itsenäisen ulkopoliittisen aseman luominen on tärkeää Australian alueellisen vaikutusvallan turvaamiseksi. 

Mikä suhteissa mättää?

Jos Australian ja Kiinan suhteiden huononemiselle halutaan määrittää jonkinlainen käännekohta, 2017 on vuosi, jolloin tummia pilviä alkoi kerääntyä horisonttiin. Tuolloin Australiassa koettiin poliittinen skandaali, jossa australialaisen poliitikon syytettiin saaneen vaalirahoitusta Kiinan kommunistista puoluetta lähellä olleelta liikemieheltä ja käyneen kiinalaisten yritysten kustantamilla matkoilla. Tapaus toi laajempaan keskusteluun Kiinan epävirallisen vaikutusvallan ulkomaiden politiikkaan. Sittemmin Australiassa on keskusteltu muun muassa Kiinan väitetyistä pyrkimyksistä rajoittaa sananvapautta Australian yliopistoissa.

Australia myös kielsi kiinalaisia Huaweita ja ZTE:tä toimittamasta teknologiaa maan 5G-verkkoihin jo vuonna 2018 ensimmäisenä maana vedoten kansalliseen turvallisuuteen. Seuraavana vuonna kävi ilmi, että Australia oli myös lobannut muita Five Eyes -tiedusteluyhteistyöliittouman maita luopumaan Huawein teknologiasta 5G-verkoissa.  

Koronavuosi 2020 vei maiden väliset suhteet toistaiseksi huonoimmalle tasolleen, kun Australia keväällä yhtenä äänekkäimmistä maista vaati tutkintaa covid-19-pandemian alkusyihin Kiinassa. Tämä on johtanut Kiinan voimakkaisiin taloudellisiin toimiin Australiaa vastaan. Loppuvuodesta suhteet jännittyivät entisestään, kun Kiinan muun muassa toimitti Australian hallitukselle 14 kohdan ”syytelistan”, jossa Australiaa syytettiin muun muassa kiinalaisyritysten perusteettomasta syrjinnästä ja Kiina-vastaisen agendan ajamisesta kansainvälisesti. Kiinan esittämät vaatimukset osuvat australialaisen demokraattisen yhteiskunnan ytimeen, sillä niissä kritisoitiin voimakkaasti esimerkiksi australialaismedian negatiivista Kiina-uutisointia.

Australia on Kiinalle houkutteleva kohde painostamiselle läheisten Yhdysvaltain-suhteidensa takia, kuten myös taloudellisen Kiina-riippuvuutensa vuoksi. Lisäksi Australia tekee Yhdysvaltojen lisäksi sotilaallista yhteistyötä Intian ja Japanin kanssa niin sanotussa Quad (”nelikko”) -kokoonpanossa. Australia on siis Kiinasta katsottuna vastustajan puolella Aasian voimatasapainossa, mikä tekee siitä epäilyttävän toimijan. Esimerkiksi Taiwanin tilanteen kärjistyessä Australian olisi luultavasti tavalla tai toisella tuettava Yhdysvaltojen linjaa.

Australian tapahtumat ovatkin olleet kuin esimakua myöhemmin monissa muissakin maissa käydyistä keskusteluista Kiinan vaikutusvallasta ja siitä, miten demokraattisten yhteiskuntien tulisi kohdata Kiina. Foreign Affairs -lehti luonnehtikin Australiaa ”kanarianlintuna kaivoksessa”: maa on usein reagoinut ensimmäisenä Kiina-suhteiden luomiin ongelmiin ja kipupisteisiin, joista on tullut muissakin länsimaissa merkittäviä kiistakapuloita. 

Talouspakotteet voivat kuristaa Australian poliittisen kunnianhimon

Maiden suhteet huonontuvat samalla, kun molemmat ovat toisilleen merkittäviä kauppakumppaneita. Kiina on Australian suurin kauppakumppani, ja se ostaa suuria määriä erityisesti luonnonvaroja, kuten malmeja ja hiiltä. Myös Australian maataloussektori on suuri viejä Kiinaan, ja esimerkiksi merkittävät vientituotteet viini ja ohra ovat joutuneet tuontirajoitusten kohteeksi. Kiina käyttää markkinoitaan poliittisen painostuksen välineenä pyrkimyksenään vaimentaa siihen kohdistuvaa kritiikkiä ulkomailla. Australiaan kohdistuvien toimienkin tarkoitus lienee osittain varoittavan esimerkin luominen muille maille Kiinan kritisoinnin seurauksista. Rajoitukset voivat iskeä myös sisäpolitiikkaan. Esimerkiksi maataloustuottajat saattavat muodostua poliittiseksi voimaksi vaatimaan maltillisempaa Kiina-politiikkaa viennin pelastamiseksi. 

Maataloustuottajat saattavat muodostua poliittiseksi voimaksi vaatimaan maltillisempaa Kiina-politiikkaa viennin pelastamiseksi. Klikkaa twiitataksesi

Pinnallisesti katsottuna näyttää siltä, että Australian ja Kiinan kauppa on molemmin puolin hyödyllistä. Australia on mineraalien ja luonnonvarojen ylivoimaisesti suurin viejä Kiinaan. Kiina on monelta osin riippuvainen tuontimineraaleista ja tuo myös paljon hiiltä ja öljyä energiantuotantoon. Onkin huomattavaa, että Kiina on asettanut rajoitteita suurimmalle osalle Australian merkittävimmistä vientituotteista, mutta rautamalmi ja maakaasu, joita Kiinan teollisuus tarvitsee suuria määriä, ovat toistaiseksi säästyneet toimilta. 

Tämän keskinäisen hyödyn takia voi olla, että taloussuhteet elpyvät ainakin osittain, josnykyinen kriisi maiden suhteissa hälvenee. Kiina ei välttämättä halua tai pysty jatkamaan kaupan rajoitustoimia loputtomiin. Voi esimerkiksi olla, että australialainen viini vähenee kiinalaisissa ruokapöydissä pysyvämmin mutta kaivosteollisuuden tuotteiden vienti vetää jatkossakin. 

Australia ei ole kuitenkaan osoittanut myöntymisen merkkejä, ja australialaisten enemmistö näkee maansa uhrina ja kannattaa anteeksipyynnön vaatimista Kiinalta. Mikäli Kiina ei saa läpi tahtomiaan myönnytyksiä, on se myös viesti alueen muille maille siitä, että taloudellisesta painostuksesta on mahdollista selvitä. Tilanne osoittaa kuitenkin taloussuhteiden luomat haavoittuvuudet, ja jos Australia jatkaa Kiinalle epämieluisalla linjalla, voivat pakotteet jatkua hamaan tulevaisuuteen.

Australia aasialaisena valtana

Vaikka Australia on monella tavoin riippuvainen Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteiden kehityksestä, se on kuitenkin myös maantieteelliseltä sijainniltaan sekä kulttuurisilta ja poliittisilta yhteyksiltään kiinteästi sidoksissa Itä- ja Kaakkois-Aasiaan. Sen poliittisia valintoja ja tulevaisuutta ymmärtääkseen onkin katsottava alueellista kontekstia. Kaakkois-Aasian monet keskikokoiset valtiot voisivat tarjota sille uusia diplomaattisia mahdollisuuksia. 

Australia on pyrkinyt kasvattamaan vaikutusvaltaansa Kaakkois-Aasiassa ja lisännyt yhteistyötään alueen valtioiden muodostaman Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö ASEANin kanssa, vaikkei se järjestön jäsen olekaan. Pääministeri Scott Morrison nimesi vuonna 2019 pitämässään puheessa alueen valtiot Australian strategiseksi prioriteetiksi, vaikkakin yhdessä Kiinan kanssa. Moni asia on muuttunut runsaassa puolessatoista vuodessa, mutta Kiina-suhteiden kiristyminen lienee kasvattanut Australian lähiympäristön eli ASEAN-maiden merkitystä entisestään.

Australiaa ja Kaakkois-Aasian maita yhdistää ulkopolitiikassa halu tasapainotella Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Klikkaa twiitataksesi

Australiaa ja Kaakkois-Aasian maita yhdistää ulkopolitiikassa halu tasapainotella Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä ja välttää joutumasta liian syvälle kummankaan vaikutuspiiriin. Kiina on ASEANin suurin kauppakumppani ja maantieteellisen läheisyytensä vuoksi erittäin merkittävä toimija alueen politiikassa. Kiinan eristäminen ei näyttäydy alueella realistisena tai toivottavana mahdollisuutena. Monet alueen maat näkevät Yhdysvallat vastapainona Kiinan kasvavalle vallalle alueella, mutta ne ovat tietoisia Kiinan epäilyksistä Yhdysvalloille läheisiä maita kohtaan. Kaakkois-Aasialla onkin pitkä historia tasapainoilussa kahden vallan välillä.

Samaan aikaan Kaakkois-Aasian maissa koetaan epäluottamusta Kiinaa kohtaan, koska maa muokkaa alueen turvallisuusympäristöä ja kasvattaa valtaansa kansainvälisessä politiikassa. Erityisesti epäluottamusta ovat lisänneet Kiinan sotilaalliset voimanosoitukset alueella, kuten kiistat Etelä-Kiinan meren alueiden hallinnasta. Yksi ASEAN-yhteistyön käynnistämisen motiiveista 1960-luvulla oli nimenomaan Kaakkois-Aasian itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, eikä vähiten suhteessa Kiinaan, joka pyrki tukemaan kommunistisia kapinaliikkeitä alueella. Eräs ASEANin keskeisistä periaatteista on keskinäisen konsensuksen hakeminen – se, että maat ottavat yhteisen linjan alueen politiikassa ja pyrkivät toimimaan järjestön välityksellä tärkeissä ulkopoliittisissa kysymyksissä. 

Australian johtajien korostama itsenäinen ulkopolitiikka näyttäytyy äkkiseltään sopivan hyvin yhteen ASEANin käytänteiden kanssa. Australia on kuitenkin sotilasliitossa Yhdysvaltojen kanssa, ja tämä asettaa sen erilaiseen turvallisuuspoliittiseen asemaan alueella. Lisäksi aktiivinen liittolaissuhteiden ja demokratian edistämiseen tähtäävä ulkopolitiikka voi itsessään ylläpitää maiden jännitteitä myös Kiinan pyrkiessä lisäämään omaa vaikutusvaltaansa. 

Lisäksi Australia ei välttämättä ole ASEAN-maille ensisijainen kumppaniehdokas: esimerkiksi Japanilla on alueella runsaasti taloudellista vaikutusvaltaa. Australialla ja ASEAN-alueella on vapaakauppasopimus, mutta esimerkiksi Kiinan ASEAN-suhteet sekä poliittisesti että talous- ja finanssialoilla ovat huomattavasti tiiviimmät. Alueen talous- ja tuotantoketjut ovat myös tiiviissä yhteydessä Kiinaan. Toisaalta sekä Australia että Kiina ovat yhdessä ASEAN-maiden kanssa mukana viime vuonna solmitussa RCEP-vapaakauppasopimuksessa, mikä edesauttanee alueen talousintegraatiota. 

Mitä tästä eteenpäin?

Kiinan Australialle asettamista talouspakotteista huolimatta Australia ei ole suostunut Kiinan vaatimiin myönnytyksiin. Kiina luultavasti toivoo tilanteen toimivan pelotteena muille alueen maille Kiinan kritisoimista vastaan, mutta mikäli Australia pitää pintansa ja onnistuu pehmentämään taloudellista shokkia, tämä pelotevaikutus jäänee aiottua pienemmäksi. Australia voi kokeilla erilaisia vastatoimia, kuten Kiinan kauppapakotteiden riitauttamista Maailman kauppajärjestö WTO:ssa, mutta tämä on aikaavievä ja tuloksiltaan epävarma ratkaisu.

Yksi riski sekä Australialle että ASEAN-maille on niiden poliittinen hajaannus. Kiina on lähes kaikille alueen maille erittäin tärkeä taloudellisesti, joten se pystyy käyttämään taloudellisia ja poliittisia houkuttimia saadakseen maat toimimaan itselleen edullisella tavalla. Jonkinlainen osoitus tästä on esimerkiksi Uuden-Seelannin kauppaministerin kehotus Australialle ”osoittaa enemmän kunnioitusta” Kiinaa kohtaan suhteiden parantamiseksi. 

Myös ASEAN-maat ovat alttiita vetämään eri suuntiin taloudellisten tai muiden houkuttimien vaikutuksesta. Niiden yhteiskunnalliset insituutiot saattavat myös olla alttiimpia ulkomaiselle vaikuttamiselle. Nämä ovat keskeisiä haasteita alueelle, jonka keskikokoisetkin valtiot ovat kaikki yksittäin kokonsa puolesta alisteisia Kiinalle. Australialle paras strategia lienee pitää kiinni läheisestä suhteestaan Yhdysvaltoihin ja muihin perinteisiin liittolaisiinsa, mutta samalla pyrkiä monipuolistamaan yhteistyötään alueella erityisesti ASEAN-maiden kanssa. Myös kaupallisia vientikohteita tulee monipuolistaa. Kiina-suhteetkaan eivät välttämättä ole pidemmällä aikavälillä täysin tuhoon tuomitut, mutta täysin jännitteettömiksi ne tuskin lähiaikoina palaavat.

__

Kirjoittaja: Anton Karppanen

Editointi: Eero Tuorila, Lotta Kivinen

Kielenhuolto: Ida Andersson

Jaa