Jaa

Lukuaika: 8 minuuttia
Crowley County Correctional Facilityn kyltti

Crowley County Correctional Facilityssa säilytetään 1600:aa vankia. CoreCivic, entiseltä nimeltään Corrections Corporation of America (CCA), on omistanut vankilan vuodesta 2003. Kuva: Jeffrey Beall/Wikimedia Commons.

Yksi Yhdysvaltojen uuden presidentin Joe Bidenin ensimmäisistä päätöksistä oli kaventaa kaupallisten vankilayritysten roolia Yhdysvaltojen vankeinhoidossa. Kaupallisia vankiloita pidetään sekä moraalisesti kestämättöminä että vaarallisina niin vangeille kuin vartijoille. Tästä huolimatta yksityiset yritykset vartioivat jatkossakin tuhansia ihmisiä amerikkalaisten veronmaksajien rahoilla.

Yhdysvalloissa vankeinhoito on kannattavaa liiketoimintaa: noin 16 prosenttia liittovaltion vangeista – yli 27 000 ihmistä – on suljettu yksityisten yritysten pitämiin vankiloihin. Yrityksille vangit ovat miljardien dollarien bisnes, mutta yksityisiä vankiloita on arvosteltu sääntörikkomuksista ja säästöistä, jotka ovat heikentäneet vankien oloja.

Tammikuussa virassaan aloittanut Yhdysvaltojen uusi presidentti Joe Biden puuttui ensitöikseen Yhdysvaltojen yksityisten vankiloiden ongelmiin. Bidenin antama asetus pyrkii katkaisemaan Yhdysvaltojen liittovaltion riippuvuuden pörssinoteeratuista vankiloista. Käytännössä Bidenin asetus tarkoittaa, että liittovaltio ei uusi sopimuksia alan yritysten kanssa. Bidenin päätös on takaisku Yhdysvaltojen yksityisen vankilabisneksen kahdelle suurimmalle yritykselle Geo Groupille ja CoreCivicille. Molempien yritysten liikevaihdosta noin neljännes on syntynyt Yhdysvaltojen oikeusministeriön kanssa tehdyistä sopimuksista. Niiden osakekurssit kääntyivät laskuun jo Bidenin valinnan seurauksena. Uuden presidentin asetuksen jälkeen ne ovat menettäneet lähes neljä viidesosaa arvostaan verrattuna presidentti Trumpin kauden alkuun vuonna 2017.

Geo Group on Yhdysvaltojen suurin alan yritys vajaan 2,5 miljardin dollarin vuosittaisella liikevaihdolla. Yhtiöllä on omistuksessa tai vuokralla Yhdysvalloissa 67 vankilaa, joissa se pystyy pitämään yli 75 000:ta vankia. Lisäksi yritys tuottaa palvelut monissa Yhdysvaltojen julkisista vankiloista. Yhdysvaltojen ulkopuolella yritys toimii Etelä-Afrikassa, Britanniassa ja Australiassa. Vankilabisneksensä lisäksi Geo Group myy myös vankienkuljetuspalveluita ja tuottaa valvontalaitteita, kuten elektronisia jalkapantoja.

Toinen merkittävä yhdysvaltalaisyritys on CoreCivic, jonka 43 vankilaa ja seitsemän muuta laitosta tuottivat vajaan kahden miljardin dollarin liikevaihdon vuonna 2019. Vuonna 1984 perustettu CoreCivic on ensimmäinen yritys, joka teki vankeinhoidosta liiketoimintaa. Yksityiset, voittoa tavoittelevat yritykset ovat olleet osa Yhdysvaltojen vankeinhoitojärjestelmää 1840-luvulta lähtien, mutta ennen CoreCiviciä yksityiset vankilayritykset olivat keskittyneet lähinnä hyödyntämään vankien tuottamaa halpaa työvoimaa.

Yksityiset vankilat saivat alkunsa 1980-luvulla, kun Yhdysvaltojen valtiollisten vankiloiden sellit alkoivat loppua. Vuonna 1984 presidentti Ronald Reagan ajoi läpi lakipaketin, joka kiristi rikostuomioita ja kiristi vankeustuomioita. Vuosina 1982–2012 vankien määrä Yhdysvaltojen vankiloissa kasvoi 335 prosenttia, mikä selittää osittain, miksi sekä liittovaltio että osavaltiot ovat hakeutuneet yksityisten vankilayritysten asiakkaiksi.

Vankilayrityksiä on pitkään kritisoitu niille suotuisia lakihankkeita ajavien poliitikkojen rahallisesta tukemisesta. Alan lobbausbudjetti on kasvanut jatkuvasti. Esimerkiksi Geo Group on viime vuosina lahjoittanut republikaanipoliitikoille ja -järjestöille yli 2,2 miljoonaa dollaria. Yksityiset vankilayritykset ovat tavoitelleet entistä tiukempia vankeusrangaistuksia ja halunneet, että entistä useampi ehdollinen tuomio tai yhdyskuntapalvelu tuomittaisiin vankeudeksi. Yritykset ovat esimerkiksi lobanneet lakia, joka kriminalisoi paperittoman siirtolaisuuden Arizonan osavaltiossa. Lisäksi yritykset ovat tukeneet lukuisissa osavaltioissa niin sanottua Three Strikes -lainsäädäntöä, jonka mukaan kolmas vakava rikos tarkoittaa automaattisesti elinkautista vankilatuomiota. Lainsäädäntö tukee erinomaisesti yritysten liiketoimintaa.

Vankilayrityksiä on pitkään kritisoitu niille suotuisia lakihankkeita ajavien poliitikkojen rahallisesta tukemisesta.Klikkaa twiitataksesi

Lisäksi yritykset ovat neuvotelleet itselleen rahakkaat sopimukset, joista monet takaavat vähimmäismäärän vankeja. Jos vankeja ei ole riittävästi, amerikkalaiset veronmaksajat maksavat yrityksille myös tyhjistä selleistä. Vankilayrityksiä suosivat sopimukset kertovat siitä, kuinka suurta valtaa yritykset käyttävät. Ne ovat sijoittaneet vankiloita maaseutualueiden köyhiin pikkukaupunkeihin, joissa ne ovat olleet mahdollisesti merkittäviä työnantajia. Vankilayrityksiä tukemalla poliitikot ovat voineet viestiä sekä tiukkaa linjaansa rikollisuutta vastaan että tukeaan syrjäseutujen työpaikoille. Tilastolliset analyysit eivät kuitenkaan ole osoittaneet, että yksityiset vankilat erityisesti vahvistaisivat lähiseutujen taloutta. Sen sijaan tutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että tarve täyttää vankipaikkoja voi vaikuttaa tuomareihin tuomioiden pituuksia määrättäessä. 

Bisneslogiikan säästöt ovat korostaneet ongelmia

Saadakseen julkisen sektorin sopimuksia yritysten on pyrittävä osoittamaan, että hoitavat tehtävänsä valtion organisaatioita taloudellisemmin. Samaan aikaan niiden on kuitenkin tuotettava voittoa osakkeenomistajilleen. Pörssilistatut vankilayritykset eivät ole tästä poikkeus. Yritykset ovat yrittäneet kasvattaa liikevoittoaan supistamalla kuluja: yritykset ovat vähentäneet henkilökuntaa, ja leikkausten vuoksi yksityisten vankiloiden on raportoitu olevan alimiehitettyjä ja niiden henkilökunnan todettu olevan epäpätevää. Tämän takia yksityisvankiloiden vartioinnissa on puutteita, mikä puolestaan on johtanut tavallista suurempaan määrään väkivaltaa. Yhdysvaltojen oikeusministeriön vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen mukaan yksityisissä vankiloissa raportoitiin 28 prosenttia enemmän vankien välistä väkivaltaa ja yli kaksi kertaa enemmän henkilökuntaan kohdistuneita hyökkäyksiä kuin julkisissa vankiloissa. Vankeja myös rangaistaan häiriökäyttäytymisestä ankarammin yksityisellä puolella kuin julkisissa laitoksissa.

Yksityiset vankilayritykset ovat lisäksi säästäneet vankien terveydenhoidosta ja mielenterveyspalveluista, vaikka vankiloilla on velvollisuus huolehtia, että vangit saavat tarvitsemansa terveyspalvelut. Näin siitä huolimatta, että yritykset ovat neuvotelleet sopimuksiinsa ehtoja, joiden ansiosta ne voivat siirtää vaarallisuuden tai huonon terveydentilan takia vaikeimmat – ja kalleimmat – vangit liittovaltion omiin vankiloihin.

Yhdysvaltojen hallinnon suhtautuminen yksityisiin vankilayrityksiin on selkeästi puoluepoliittinen kysymys. Oikeusministeriön tutkimuksen jälkeen presidentti Barack Obaman hallinto ilmoitti, että se pyrkii luopumaan vankeinhoidon yksityistämisestä. Kun Donald Trump nousi presidentiksi, Obaman tavoite haudattiin. 

Yhdysvaltojen hallinnon suhtautuminen yksityisiin vankilayrityksiin on selkeästi puoluepoliittinen kysymys.Klikkaa twiitataksesi

Presidentti Biden jatkaa demokraattipuolueen linjalla. Yksityisvankiloiden toimintaa rajoittava päätös on yksi tapa, jolla uusi hallinto pyrkii vastaamaan Black Lives Matter -liikkeen julkisuuteen nostamaan kritiikkiin Yhdysvaltain rikosoikeudellisen järjestelmän rakenteellisesta rasismista. 

Yhdysvaltain rikosoikeudellista järjestelmää kritisoivat tutkijat ja aktivistit ovat huomauttaneet, että yksityisten vankiloiden lakkauttaminen on vain yksi osa maan vankilajärjestelmän muuttamista, eikä päätös korjaa järjestelmän rakenteellisia ongelmia.

Rajavartiolaitos jatkaa asiakkaana

Vaikka presidentti Bidenin päätös on kova isku vankilayrityksille, se ei ole niiden loppu. Yhdysvalloissa vankeinhoito jakaantuu liittovaltion ja osavaltioiden kesken. Bidenin päätös vaikuttaa vain liittovaltion vankeinhoitoon. Sillä ei ole vaikutusta Yhdysvaltojen osavaltioiden vankeinhoitoon, jossa on enemmän tuomittuja vankeja kuin liittovaltiolla. Osavaltioiden vangeista seitsemän prosenttia, 88 500 ihmistä, istuu yritysten vankiloissa. 

Osavaltioiden välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon vankeinhoitoa on yksityistetty yrityksille. 18 osavaltiossa vankiloita ei ole ulkoistettu lainkaan. Toisaalta lähes puolet Montanan ja yli kolmannes New Mexicon osavaltioiden vangeista oli vangittuna yksityisiin vankiloihin vuonna 2019. Kalifornia lopetti vankiensa lähettämisen muiden osavaltioiden yksityisiin vankiloihin vuonna 2019 ja osavaltio aikoo luopua yksityisvankiloista vuoteen 2028 mennessä.

Vankilayritysten merkittävin asiakas on kuitenkin kotimaan turvallisuuden ministeriö, jonka alaisuudessa toimii maahanmuuttoasioista ja tullista vastaava Immigration and Customs Enforcement -virasto (ICE). Vankeuteen määrättyjen paperittomien siirtolaisten määrä on kasvanut sekä presidentti Obaman että Trumpin kausilla.

Vuonna 2019 yli puolet ICE:n vangitsemista 55 000 maahantulijasta oli sijoitettuna yksityisten yritysten pyörittämiin laitoksiin. Geo Groupin ja CoreCivicin lisäksi ICE ostaa pidätyskeskustensa palveluita joukolta pieniä, usein vain yhdessä osavaltiossa toimivia yrityksiä. Vuonna 2019 ICE:n budjettiin oli varattu 2,8 miljardia dollaria pidätyspalveluiden ostamiseen.

Maahantulijoita säilötään pidätyskeskuksissa, joista on raportoitu hyvin samankaltaisia väärinkäytöksiä kuin yksityisvankiloista. Yritysten pyörittämien pidätyskeskusten vartijoiden on toistuvasti väitetty pahoinpitelevän pidätettyjä siirtolaisia. Vartijat ovat esimerkiksi käyttäneet pidätettyihin pippurisumutetta, jonka käytön ICE:n omat säännöt kieltävät. Lisäksi joidenkin laitosten rakennukset ovat olleet homeessa tai niitä ei ole lämmitetty.  

Myös pidätyskeskusten terveydenhoidosta on havaittu toistuvasti puutteita. Vuonna 2010 ICE sopi kansalaisjärjestön nostaman oikeuskanteen, joka koski terveydenhoidon eväämistä yksityistetyssä säilytyslaitoksessa. Viime vuosina on raportoitu tapauksista, joissa pidätetyt eivät esimerkiksi ole saaneet heille määrättyjä syöpä- tai diabeteslääkkeitä. Kansalaisjärjestö Project South on raportoinut, että yksityiset pidätyskeskukset eivät ole tehneet riittävästi estääkseen koronaviruksen leviämistä.

Kaupallisten palveluntarjoajien keskeinen hyöty ICE:lle on niiden joustavuus. Maahantulijoiden määrät Yhdysvaltain etelärajalla voivat vaihdella huomattavasti. Julkisen sektorin käyttämien mittareiden mukaan on taloudellisempaa reagoida muutoksiin ostamalla lisää palveluita tarpeen mukaan kuin pitämällä varalla omia laitoksia ja henkilökuntaa. Esimerkiksi kotimaan turvallisuuden ministeriön raportissa vuodelta 2016 todettiin, että yksi pidätyspäivä julkisessa laitoksessa maksoi liittovaltiolle 184 dollaria, kun taas ostopalveluna hinnaksi tuli 144 dollaria.

Yksityiset yritykset ovat jatkossakin osa Yhdysvaltojen vankeinhoitopolitiikkaa jo pelkästään siksi, että Trumpin kauden loppupuolella ne allekirjoittivatt 10–15 vuoden vankilasopimuksia ICE:n kanssa. Tästä huolimatta alan tulevaisuus näyttää synkältä. Poliittinen paine vankilabisneksen tukijalkojen – rikosseuraamus- ja maahanmuuttojärjestelmien – uudistamiseksi on kasvanut jo useita vuosikymmeniä,  ja lukuisat pankit ja PR-firmat ovat jo hylänneet vankilayritykset. Pohjimmiltaan alan tulevaisuuden ratkaisee Yhdysvaltojen sisäpolitiikka, jonka suunnan määrittäminen on tällä hetkellä harvinaisen vaikeaa. 

Kirjoittaja: Mikko Räkköläinen

Editointi: The Ulkopolitist

Kielenhuolto: Kari Suomalainen

Jaa