Jaa

Lukuaika: 10 minuuttia

Näkymä Niilille. Kuva: Annmarie Kiiskinen/The Ulkopolitist.

Etiopia on rakennuttamassa Niilille noin neljän miljardin euron arvoista patoa. Padon tarkoitus on nostaa maa köyhyydestä lisäämällä sähköntuotantoa sitä kipeästi kaipaavalle kansalle. Samalla pato kuitenkin uhkaa alavirran maiden, Sudanin ja Egyptin, vesivaroja. Patokiistaan on etsitty jo vuosia ratkaisua. 

Etiopia aloitti vuonna 2011 rakentamaan Grand Ethiopian Renaissance Dam (GERD) –vesivoimalaa Siniselle-Niilille. Noin 85 prosenttia Niilin vedestä on peräisin Etiopian ylängöiltä virtaavasta Sinisen-Niilin joesta. Joki yhdistyy Sudanin pääkaupungin Khartumin kohdalla Valkoisen-Niilin kanssa, muodostaen Niilin, joka virtaa Egyptin läpi kohti Välimerta.

Padolla tulee olemaan suuri vaikutus Niilin virtaukseen ja sen varrella asuviin väestöihin, sillä Sinisen-Niilin vesivarannot luovat elämälle suotuisat olosuhteet ja mahdollistavat kehityksen Egyptin, Sudanin ja Etiopian kansalaisille. Vedestä on tullut strateginen luonnonvara, kun rajallisia vesivaroja kuluttaa nopeasti kasvava väestö.

Nyt GERD-pato lähenee valmistumistaan ja paineet Niilin alavirran maiden keskuudessa kasvavat.  Egypti ja Sudan pelkäävät, että Etiopia ei suostu juoksuttamaan padon läpi maiden vaatimaa ja tarvitsemaa määrää vettä. Etiopian intresseissä on taas ensisijaisesti kansalaistensa nostaminen köyhyydestä lisäämällä sähköntuotantoa. Niili on Etiopialle avainresurssi, jota se ei ole kuitenkaan aiemmin päässyt hyödyntämään täysimääräisesti. Rohkean projektin taustalla onkin Etiopian tarkoitus ottaa tulevaisuus omiin käsiinsä ja nostaa maan elintasoa. Pato on Etiopialle elintärkeä, mikäli se haluaa vastata maan vesi- sekä taloudellisen kehityksen tarpeisiin. 

Etiopia haluaa nostaa kansalaisensa köyhyydestä patohankkeella. Klikkaa twiitataksesi

Neuvottelut kestäneet jo pitkään

Neuvotteluja padon tilanteesta on käyty vuosikausia ilman selkeää kompromissia. Loppuvuodesta 2019 neuvottelut saivat kansainvälistä huomiota, kun Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi pyysi Yhdysvallat kiistan välittäjäksi maiden välisiin neuvotteluihin. Washingtonissa järjestettiin sarja neuvotteluita, joihin osallistuivat kiistan kaikkien osapuolten ulko- sekä vesiministerit. Tarkkailijoina toimivat Yhdysvallat sekä Maailmanpankki. Washington-prosessi kuitenkin kaatui tuloksettomana.

Kesäkuussa 2020 Sudanin ponnistelut toivat osapuolet jälleen neuvottelupöydän ääreen. Ensimmäistä kertaa tarkkailijan rooliin astuivat myös EU sekä Afrikan unionin (AU) puheenjohtajan roolissa Etelä-Afrikka. Osapuolten kykenemättömyys päästä yhteisymmärrykseen sopimuksen laillisuudesta kaatoi kuitenkin neuvottelut. Etiopia torjui Egyptin ja Sudanin vaatimukset sitovasta sopimuksesta. Sopimuksessa oltaisiin todettu ratkaisumalli mahdollisille ristiriidoille sekä toimenpiteet seurausten – erityisesti kuivuuden – lieventämiseksi. Egypti on lisäksi pyrkinyt lisäämään sopimukseen maininnan sen historiallisista vesioikeuksista. Etiopia taas on todennut neuvotteluiden koskevan vain padon operationaalisia näkökulmia, hyläten Egyptin ehdotuksen.

Alkuvuonna 2021 Etiopia ilmoitti etenevänsä padon täytön toiseen vaiheeseen kesän aikana. Päätös on herättänyt suivaantuneisuutta sekä Sudanin että Egyptin osalta. Tammikuun alussa käydyt neuvottelut päättyivät jälleen tuloksetta. Sudan on ottanut aktiivista roolia pyrkimyksissään viedä neuvotteluja eteenpäin, muun muassa vaatimalla AU:n määräävän asiantuntijoita neuvottelujen tueksi.

Paineet patohankkeen onnistumisesta ovat äärimmäisen korkeat erityisesti Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille, mikäli hän haluaa nostaa kannatustaan ennen kesäkuussa pidettäviä vaaleja. Abiyn määräys vallata Tigrayn osavaltio on heikentänyt pääministerin suosiota maassa. 

Levottomuudet kotona ovat myös heikentäneet Addis Abeban valtaa neuvottelupöydässä. Tämä on tilanne, josta sekä Kairo että Khartum ovat äärimmäisen tietoisia. Vuosien ajan Sudan on ollut paljolti samanmielinen Etiopian kanssa patokiistan suhteen,  mutta nyt Sudanin kantoihin on vaikuttanut erityisesti Etiopian määräämä hyökkäys Etiopian ja Sudanin rajalla sijaitsevaan Tigrayn osavaltioon, jonka seurauksena lähes 30 000 etiopialaista pakolaista on paennut rajan yli Sudaniin. Tilanne on johtanut levottomuuksiin ja jopa väkivaltaisuuksiin rajalla. Sudanin myötämielisyys Etiopiaa kohtaan on karissut, ja vaikka tilanne voi luoda Khartumille uusia mahdollisuuksia GERD-neuvottelupöydässä, levottomuudet nähdään myös potentiaalisena riskinä lisätä jännitteitä Sudanin siirtymähallinnon sisällä.

Etiopia ei halua jäädä ”vesivelkaan”

Etiopia käynnisti padon täyttämisen kesällä 2020. Nyt neuvottelujen ydinkiista koskee erityisesti sitä, miten nopeasti pato täytetään. Käytännössä kyse on siitä, paljonko Etiopia vapauttaa vettä virtaamaan takaisin Niiliin, jos joen aluetta koettelee useamman vuoden kuivuus. Egypti  ja Sudan haluavat varmistaa sopimukseen maininnan, jossa määrätään riittävästä veden säännöstelystä Niilin alavirran maihin. Toinen neuvottelujen avainkysymys on sopia tavasta, jolla mahdollisista patoon ja vesivaroihin liittyvistä kiistoista sovitaan.

Vaikka Etiopia on ilmoittanut olevansa valmis käyttämään osan varastoidusta vedestä auttaakseen Niilin alavirran maita kuivuuden ja kuivien kausien ehkäisemiseksi, ei maa tahdo sisällyttää sopimukseen mainintaa vedenjakelun määristä tai mistään, mikä antaisi ymmärtää Etiopian olevan ”vesivelassa” Sudanille tai Egyptille. Taustalla on Etiopian pelko siitä, että vesivoimaloista ei saataisi tarpeeksi energiaa sähkön tuottamiseen, kun alavirran maat kärsivät kuivuudesta. Kyse on siis energian säätelyn ja energiakriisin riskistä. Etiopia odottaa, että alavirran maiden padot (Sudanin padot sekä Aswanin korkea pato Egyptissä) varastoisivat vettä kuivuuden varalle. 

Sateliittikuvaa GERD-padosta. Kuva: Yonas Kidane/Wikimedia Commons

Niilin tulevaisuudessa kyse monien ihmisten elämästä ja elinkeinosta

Niilin patokiistassa ei ole kyse siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Kyse on osapuolten historiallisesta oikeudesta Niiliin, Niilin symbolisesta tärkeydestä sekä joen varrella elävien ja siitä elantonsa saavien elämästä.

Egyptin väkiluku on viime vuosina noussut sataan miljoonaan. Jo vuonna 2018 Egypti alitti YK:n vesiköyhyyden rajan, ja maan kansalaiset kärsivät veden puutteesta. Noin 85 prosenttia Egyptin vesivaroista kuluu kastelujärjestelmään, joka on peräisin muinaisen Egyptin ajoilta. Lisäksi veden saastuminen muodostaa ongelmia veden laadulle ja sen käytettävyydelle. Ilmastonmuutos nopeuttaa prosessia entisestään.

Niilin symbolinen merkitys Egyptille on myös valtava. Muinaiset egyptiläiset näkivät Niilin elämän lähteenä ja tärkeänä osana jumalten läsnäoloa. Ilman Niiliä Egyptiä ei ole. Sama elämän ja kuoleman merkityksellisyys heijastuu myös nyky-Egyptiin. Täten Niili on Egyptille ensisijaisesti eksistentiaalinen kysymys. Egypti on vähitellen hyväksymässä, että pato tullaan rakentamaan. Hitaasti edistyneiden neuvottelujen puitteissa joitakin yksityiskohtia onkin saatu onnistuneesti sovittua. Samalla Etiopia etenee vauhdilla padon täytön kanssa muiden osapuolten vetoomuksista huolimatta. 

Egypti kokee Niilin myös historialliseksi oikeudekseen. Vaikka valtaosa Egyptin vesivaroista on peräisin maan rajojen ulkopuolelta, Egypti on kuitenkin onnistunut pitämään kontrollin varojen hallinnasta itsellään. Vuoden 1959 kahdenvälinen sopimus takaa Niilin yksinomaiset käyttöoikeudet Egyptille ja Sudanille. Sittemmin Egyptin vaatimukset nojata kyseiseen sopimukseen ovat valuneet hiekkaan, sillä kyseessä on Iso-Britannian kanssa neuvoteltu sopimus, jonka tarkoitusperät ovat olleet voittoisia lähinnä Egyptille

Egypti kokee Niilin historialliseksi oikeudekseen. Klikkaa twiitataksesi

Sekä Sudanille että Etiopialle pato merkitseekin myös Egyptin kauan jatkuneen kontrollin haastamista Niilillä.  Etiopialle pato tarkoittaa miljoonien kansalaisten nostamista köyhyydestä hyödyntämällä maan keskeisintä resurssia, joka on tähän asti ollut pitkälti Etiopian saavuttamattomissa. Aiemmin muun muassa Egyptin entinen presidentti Anwar Sadat on uhannut Etiopiaa sotilaallisilla toimilla estääkseen Etiopiaa rakentamasta patoa Siniseen-Niiliin. Tänäkin päivänä Etiopian 110 miljoonasta asukkaasta noin 65 miljoonaa elää ilman sähköä. Samaan aikaan maan tuotannon laajeneminen sekä väestönkasvu kasvattavat sähkön tarvetta vuosittain noin 19 prosenttia.  Kun tämä yhdistetään nuoreen väestöön ja kasvavaan tarpeeseen luoda kunnollisia työpaikkoja sekä nostaa elintasoa, ei ole yllättävää, että GERD-hankkeesta on tullut osaltaan Etiopian kansallisylpeys. Patohankkeen symboliikka on rakennettu “nousevan Etiopian” retoriikan ympärille, josta jo padon nimikin (suom. renessanssipato) kertoo.

Pato on Etiopialle kansallisylpeys, johon viittaa myös sen nimi, renesanssipato. Klikkaa twiitataksesi

Sudanille GERD-padosta on myös potentiaalisesti hyötyä, vaikka maa onkin huolissaan vesivaroistaan. Pato tulee osaltaan säätelemään veden virtausta Niilin alavirran maihin, ja täten vähentää kausittaisia tulvia, jotka ovat olleet Sudanille tuhoisia. Pato tulee siis mahdollisesti parantamaan Sudanin maanviljelyä ja monipuolistamaan maan taloutta. Täten Sudanin riippuvuus ulkomaisesta avusta vähenisi ja toiveet omavaraisesta taloudellisesta kehityksestä täyttyisivät, kohottaen maan kansallista identiteettiä ja ylpeyttä. 

Vesi on Lähi-idässä tulevaisuuden vaikutusvallan valuutta

Globaalit muutokset heijastuvat myös GERD-patoneuvottelujen etenemiseen. Yhdysvaltojen vallanvaihdos on jo osaltaan muuttanut neuvottelujen osapuolien lähtökohtia, ja Joe Bidenin hallinnolla on mahdollisuus vaikuttaa keskustelujen etenemiseen painostamalla Etiopiaa solmimaan sopimuksen muiden osapuolten kanssa. Sudan taas normalisoi suhteensa Israeliin, mikä takaa maalle pääsyn pois terrorismia tukevien valtioiden listalta. Tämän johdosta maan taloudellinen kehitys tulee nopeutumaan kansainvälisen rahoituksen ja investointien palattua.

Egyptillä on pitkät suhteet Yhdysvaltoihin, ja Kairo on Washingtonin avainkumppani Lähi-idässä. Sekä Egypti että Sudan ovat pyrkineet pitämään yllä hyviä suhteita entisen presidentin Donald Trumpin hallinnon ja nyttemmin Bidenin hallinnon kanssa. Täten on todennäköistä, että Washington tukee tulevaisuudessa ennemmin Kairon ja Khartumin puolta kiistassa. On kuitenkin odotettavaa, että Bidenin hallinnon politiikka Lähi-idässä ja myös patokiistassa tulee olemaan edeltäjäänsä diplomaattisempaa. Trumpin politiikka Lähi-idässä on jättänyt monet toimijat, mukaan lukien Etiopian, skeptisiksi ja heikentänyt Yhdysvaltain vaikutusvaltaa ja uskottavuutta alueella. Nähtäväksi jääkin, tuleeko Yhdysvallat ottamaan roolia tilanteen parantamiseksi.

Alueella käydään kriittistä kamppailua vaikutusvallasta. Pääsyllä vesivaroihin tulee olemaan äärimmäisen keskeinen rooli tässä strategisessa valtakamppailussa. Taustalla vaikuttavat merkittävät turvallisuuspoliittiset ja taloudelliset intressit, jotka kasvavat Niiliä ympäröivien maiden kehittyessä, jolloin ne kykenevät myös enenevissä määrin hyödyntämään vesivaroja taloudelliseen kasvuun ja täten suurempaan alueelliseen vaikutusvaltaan. Kilpailut läsnäolosta Välimerellä ja Punaisellamerellä heijastelevat juuri tätä geopoliittista kilpajuoksua, johon sekoittuvat muutkin kuin alueen maat.

Lähi-idän perinteisen johtotähden Egyptin täytyy pitää tiukasti kiinni elintärkeistä resursseistaan, mikäli se haluaa säilyä uskottavana toimijana alueellisessa valtakamppailussa. Vesiköyhyyden paheneminen tulisi heikentämään Egyptin kykyä pitää yhteiskuntansa ja taloutensa toimivina. Sudan puolestaan on nousemassa taloudellisista vaikeuksistaan, ja Niili tarjoaa sille uusia taloudellisia mahdollisuuksia

Vesivaroilla tulee olemaan iso rooli alueen valtakamppailussa Klikkaa twiitataksesi

Empatia ja osapuolten tarpeiden, oikeuksien ja huolien ymmärrys tulevat olemaan avainasemassa, mikäli neuvotteluissa halutaan saavuttaa tuloksia. Sotaan millään osapuolella tuskin on haluja, vaikka aseellista uhittelua esiintyisikin. Egypti pyrkii hallinnoimaan levottomuuksia sekä Libyan että Siinain rajoilla samalla, kun taistelee vaikutusvallasta Välimerellä. Sudanissa transitioaikaa on juuri jatkettu, ja paineet siirtymähallinnon onnistumiselle ovat kovemmat kuin koskaan. Tigrayn ja Oromian levottomuudet puolestaan painostavat Etiopiaa rauhoittamaan tilanteen maassa, eikä neuvottelujen eskaloituminen naapurivaltioiden kanssa näyttäytyisi suosiollisena Nobelin rauhanpalkitulle Abiylle. On kuitenkin epätodennäköistä, että Abiy suostuisi sitovaan sopimukseen Egyptin ja Sudanin toivomusten osalta – tärkeintä Etiopialle on patohankkeen täysimääräinen onnistuminen ja etiopialaisten nostaminen köyhyydestä.

 

Kirjoittajat: Annmarie Kiiskinen, Sanna Raita-aho

Editointi: Jasmine Malla, Milja Rämö, Jarno Välimäki

Kielenhuolto: Kari Suomalainen

Jaa