Jaa

Lukuaika: 9 minuuttia

 

Sähkölinjoja auringonlaskussa

Yhdysvaltojen 50-luvulla rakennettu sähköverkko alkaa olla elinkaarensa päässä. Kuva: Flickr / Moonjazz lisenssillä CC BY-NC 2.0

Vesa Vuolle on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta ja työskentelee nykyään World Energy Council Finlandin toiminnanjohtajana. Niin aiemmissa opinnoissaan kuin nykyisessä työssään hän pyrkii ymmärtämään energia-alan viheliäisiä ongelmia ja viestimään niistä ymmärrettävästi muille. Gradussaan hän tutki uusiutuvan energian direktiivin toimeenpanoa Suomessa etenkin poliittisen markkinasuunnittelun osalta.

Yhdysvaltojen sähköverkot ovat vanhanaikaisia ja hajanaisia. Ne ylläpitävät fossiilista sähköntuotantoa ja altistavat järjestelmän häiriöille. Jos presidentti Joe Biden mielii saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet, tulee hänen ensin modernisoida maan sähkönsiirtojärjestelmä. Koronaelvytyspaketti avaa tähän poikkeuksellisen tilaisuuden.

Vuoden 2021 helmikuussa kuvat jäätyneistä vessanpöntöistä Texasissa nousivat uutisaiheeksi myös Suomessa. Äkillisestä kylmyydestä koitunut sähkön kysyntäpiikki ja samanaikainen voimalaitosten jäätyminen johtivat toimitusvarmuuden pettämiseen ja sen myötä sähkökatkoksiin yli neljässä miljoonassa kotitaloudessa. Kylmyydestä rikkoutuneet vesiputket katkaisivat vedensaannin ja kokonaisvaltainen infrakriisi oli valmis.

Sekasorron tiimellyksessä Texasin, mutta myös koko maan, sähköverkot saivat aiempaa enemmän mediahuomiota. Asiasta kertovissa jutuissa kuvailtiin, miten ränsistyvät sähköverkot sitovat maan fossiiliseen sähköntuotantoon, mutta samalla altistavat ne kyberhyökkäyksille, sähkökatkoille ja verkon ongelmista johtuville metsäpaloille.

Vaikka Yhdysvallat väisti toisen kauden Donald Trumpia, oli Bernie Sandersin häpeilemätön alakulo Joe Bidenin virkaanastujaisissa helppo ymmärtää. Siinä missä Barack Obama sai ensi töikseen pestä Irakin sodan jälkipyykin ja kamppailla kasvavaa eriarvoisuutta vastaan, joutuu Biden pähkäilemään ratkaisuja globaaliin pandemiaan, massatyöttömyyteen, talouskriisiin, ilmastonmuutokseen, sosiaaliseen eriarvoisuuteen sekä siihen, miten tehdä Amerikasta jälleen kansainvälinen.

Maaliskuun lopussa Biden esitteli kahden triljoonan dollarin elvytyspaketin. Tilanteen vakavuudesta kertoo jotain se, että talousjournalismissa käytettävät luvut ovat saavuttaneet kokoluokan, jossa niille ei löydy selvää suomenkielistä vastinetta. Triljoona viittaa biljoonaan eli tuhanteen miljardiin. Presidentti aikoo käyttää isoa vasaraa, jolla hän nuijii kerralla monta samanaikaista ongelmaa. Yksi paketin päätavoitteista on modernisoida infrastruktuuria ja energiatuotantoa, mukaan lukien sähköverkkoa. Samalla hän luo työpaikkoja ja elvyttää taloutta investointien kautta. Yhdysvalloissa energiateollisuus liittyy sosiaaliseen tasa-arvoon, jota vastaan infrarakentamisella on tarkoitus taistella. Työtä Bidenilla piisaa, sillä maan sähköjärjestelmä on hajanainen tilkkutäkki vanhentuneita sähköverkkoja, jotka toimivat kolmessa eri kokonaisuudessa. 

Hajanainen sähkömarkkina

Yhdysvaltojen sähköverkkoja ei ole rakennettu kestämään ilmastonmuutosta tai yhteiskunnan sähköistymistä. Itse asiassa niitä ei ole rakennettu kestämään edes 2010-lukua. Maan nykyiset verkot rakennettiin 1950- ja 60-luvuilla. Tuolloin verkkojen käyttöiäksi arvioitiin 50 vuotta. 

Yhdysvaltojen sähköverkkoja ei ole rakennettu kestämään ilmastonmuutosta tai yhteiskunnan sähköistymistä. Klikkaa twiitataksesi

Maan länsi- ja itäosat toimivat pääosin erillisissä verkoissa, jotka on jaettu edelleen kymmeniin pienempiin sääntelyalueisiin. Lisäksi liittovaltio sääntelee osavaltioiden rajat ylittäviä sähköverkkoja, jos niiden kautta myydään sähköä osavaltiosta toiseen. Samassa verkossa olevat markkinatoimijat voivat ostaa ja myydä sähköä toisilleen. Jos kylmä päivä New Yorkissa aiheuttaa sähkön kysyntäpiikin ihmisten pyörittäessä sähkökäyttöisiä lämmityslaitteitaan täydellä teholla, voivat osavaltion energiayhtiöt ostaa asiakkailleen sähköä Marylandista. Vastaava järjestelmä on käytössä myös Suomessa: Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkinaa, jossa sähköä kaupataan markkinahinnoin. Näin ollen Helsingissä voidaan lämmittää koteja tai ladata kännyköitä norjalaisella tuulivoimalla tai sen vaihtelevaa tuotantoa tasapainottavalla ruotsalaisella ydinvoimalla.

Liittovaltiotasoisen sääntelyn välttääkseen Texasin päättäjät tahtoivat aikanaan oman, muusta maasta irrallisen sähköverkon. Näin ollen texasilaiset viittasivat kintaalla sekä ulkopuolelta tulevalle sääntelylle että säätösähkölle. Siinä missä Texasin naapuriosavaltio Oklahoma pystyi helmikuun kylminä päivinä paikkaamaan kohonnutta sähkönkulutustaan ostamalla sitä lisää itäisen verkon markkina-alueelta, oli Texas eristäytynyt ja yksin. Kun Texas ei helmikuun kysyntäpiikin aikana saanut ostettua säätösähköä ulkopuolelta, sen tuntikohtaisesti vaihtuva sähkönhinta nousi hetkellisesti 10 000 prosenttia

Tulevaisuudessa sään ääri-ilmiöt arkipäiväistyvät, aiheuttaen Yhdysvaltain hauraalle sähköinfralle entistä kovempia fyysisiä koettelemuksia. Klikkaa twiitataksesi

Nykyisiä sähköverkkoja koetellaan monesta suunnasta. Tulevaisuudessa sään ääri-ilmiöt arkipäiväistyvät, aiheuttaen hauraalle infralle entistä kovempia fyysisiä koettelemuksia esimerkiksi hurrikaanien, tulvien ja kuivuuden muodossa. Lisäksi ulkovaltojen mahdolliset kyberhyökkäykset kriittiseen infrastruktuuriin ovat mahdollisia, jopa todennäköisiä. On sanomattakin selvää, että 50-luvulla rakennettua laitteistoa on hankalaa puolustaa 2020-luvun informaatioteknologiaa vastaan. 

Alueelliset toimijat, maanlaajuiset ongelmat

Yhteiskuntien sähköistyminen on energia-alan megatrendi. Uusiutuvan sähköntuotannon kasvun odotetaan vähähiilistävän teollisuuden, liikenteen, lämmityksen ja kulutuksen. Princetonin yliopiston Net-Zero America -tutkimuksessa arvioitiin, että Yhdysvaltojen on kaksinkertaistettava tai jopa kolminkertaistettava sähkönsiirtokapasiteettinsa, jotta maasta voisi tulla hiilineutraali vuosisadan puoliväliin mennessä.

Useat energiapolitiikan ongelmat tiivistyvät juuri sähkön siirtämiseen. Sähköverkon yleiskunto ja siirtokapasiteetti määrittelevät tuotantolaitoksiin liittyviä kannattavuuslaskelmia. Vastaavasti öljyllä ja maakaasulla tuotetun sähkön hinta pysyy edullisena niin pitkään, kunnes tuotannosta koituvat negatiiviset ulkoisvaikutukset – kuten hiilidioksidipäästöt – sisällytetään laskelmiin. 

Yhdysvaltojen nykyiset verkot on valmistettu joustavan tuotannon eli käytännössä kivihiilen, öljyn, maakaasun ja ydinvoiman varaan. Tällä hetkellä maan sähköntuotannosta vain 20 prosenttia tulee uusiutuviksi luokitelluista lähteistä. Maassa olisi laajat valmiudet tuottaa uusiutuvaa sähköä. Ongelmana on, että tuotantokustannuksiltaan edullista aurinko-, vesi- tai tuulivoimaa ei saa siirrettyä maaseudulta kulutuksen luo kaupunkeihin puutteellisen tai vanhentuneen siirtoinfran vuoksi.

Yhdysvalloissa 12 osavaltiolla on tavoite saavuttaa hiilineutraali energiantuotanto ennen vuotta 2050. 21 osavaltiolla on hajanaisia suunnitelmia energiamurroksen varalle; lopuilla ei ole lainkaan vastaavia suunnitelmia. Hiilineutraalisuuteen sitoutuneiden osavaltioiden suunnitelmat siirtymästä ovat vahvasti riippuvaisia sähköverkon tulevaisuudesta. 

Maan ja sen sähköverkkojen jakautuminen eri hallintoalueisiin liittovaltiosta paikallistasoon ja jälleen kaupunkipolitiikkaan on malliesimerkki kollektiivisen toiminnan ongelmasta. Sähköverkko toimii kokonaisuutena. Näin ollen yksittäisen osavaltion ei juuri kannata investoida vain sen omien rajojen sisäpuolella olevaan osuuteen, jos naapuri ei tee samoin. Yksittäisen ja pistemäisen korjausinvestoinnin hyödyt jäävät kokonaisuudessa pieniksi, jos toisen osavaltion puolella verkko on rapakunnossa. Osavaltioiden rajat ylittävän hyödykkeen hallinnoiminen olisi helpointa liittovaltiotasoisesti. Ennen Bidenin elvytyspakettia halukkuutta sellaiseen on ollut niukasti. 

Suurkaupunkien päästövähennyssuunnitelmat linkittyvät sähköiseen tulevaisuuteen. Tällä tavoin kaupungit, paikallishallinnot ja osavaltiot tulevat keskinäisriippuvaisiksi toisistaan ja sähköverkosta vähähiilisyystavoitteiden saavuttamisessa. Kun julkisen hyödykkeen on annettu mennä retuperälle, ovat yksityiset toimijat alkaneet varautua oman sähkönsaantinsa varmistamiseksi. Tilanne esimerkiksi Piilaaksoa alati piinaavien sähkökatkojen osalta on ajautunut pisteeseen, jossa teknologiayrityksillä on omat varageneraattorinsa, aivan kuten Suomessa sairaaloilla tai muilla infrastruktuurin kannalta kriittisillä kiinteistöillä. 

Erilaiset käsitykset jarruttavat poliittista yhteistyötä

Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja etenkin paljon päästöjä tuottavasta energia-alasta on Yhdysvalloissa polarisoitunutta. Poliittisen keskustelun ohella tämä käy ilmi maan eritasoisista ja -tahtisista vähähiilisyyssuunnitelmista. 

Verkon modernisoimiseksi tarvittavan yhteistyön aloittaminen on ollut hankalaa. Ylipäänsä rakentavaa energiakeskustelua ei synny, koska sen taustaoletuksia ei jaeta. Sekä demokraatit että republikaanit katsoivat Texasin helmikuisen katastrofin olevan pelottava tulevaisuudenkuva, jos nykypolitiikkaa jatketaan. Tavat, joilla osapuolet samaan lopputulokseen päätyvät, ovat kuitenkin päinvastaiset. 

Demokraatit ajattelevat ongelman johtuvan ilmastonmuutoksen aiheuttamista sään ääri-ilmiöistä ja toisaalta sähköverkon heikosta kunnosta. Republikaanit puolestaan katsovat ongelmien olevan osoitus uusiutuvien energialähteiden epäluotettavuudesta: siitä, että aina ei tuule tai aurinko paista. Republikaanien katsannossa Texasin helmikuinen kriisi oli maistiainen siitä, mitä Green New Deal tuo tullessaan

Budjettivetoinen strategia aiotaan viedä läpi demokraattiedustajien voimin

Koronakriisi avaa Bidenille poikkeuksellisen tilaisuuden käyttää liittovaltiota talouden eheyttämiseen. Liittovaltion roolia ei nyt kyseenalaisteta samalla tavalla kuin aiemmin esimerkiksi Trumpin tai Obaman kaudella. Päinvastoin, valtion odotetaan ottavan vetovastuu kansantaloudesta erilaisten tukitoimien kautta. Tämän vuoksi sähköverkon modernisointi voi onnistua ilman, että osavaltioiden tarvitsee huolehtia muiden vapaamatkustamisesta.

Koronakriisi avaa Bidenille poikkeuksellisen tilaisuuden käyttää liittovaltiota talouden eheyttämiseen ja samalla myös sähköverkon modernisointiin. Klikkaa twiitataksesi

Biden ja demokraatit vievät elvytyspaketin ilmastoa koskevan osuuden läpi budjettipäätöksinä, eivät uutena lainsäädäntönä. Niukan enemmistön turvin demokraatit pystyvät yhtenäisesti viemään kongressissa budjettipäätökset läpi ilman republikaanien tukea. American Jobs Plan -paketissa sähköverkon ehostamiseen ja laajentamiseen on varattu sata miljardia dollaria.

Hiiliveron ja päästökaupan aikaansaaminen puolestaan vaatisi uutta lainsäädäntöä ja näin ollen republikaanien tukea. Sen vuoksi Biden aikoo toteuttaa esimerkiksi sähkön tuotantoa liittovaltiotasoisesti sääntelevän puhtaan sähkön standardin nimenomaisesti budjettipäätöksenä. 

Infrastruktuurin korjaamiseen tähtäävät suunnitelmat vetoavat poikkeuksellisesti myös republikaaneihin. Suunnitelman toteutus kuitenkin kiikastaa sen rahoituksesta. Biden tahtoo palauttaa yritysveron nykyisestä 21 prosentista 28 prosenttiin, eli takaisin siihen, mitä se oli ennen Trumpin kautta. Republikaanit eivät ajatuksesta innostu.

Yksityisellä sektorilla uudistussuunnitelmat on otettu vastaan kahtalaisesti. Yhdysvaltalaisia yrityksiä edustava kauppakamari sekä Business Roundtable -verkosto kannattavat suunnitelmia sinänsä, mutta vastustavat nousevia veroja. 

Uudistussuunnitelmia kannattaa ainakin osa autoteollisuuden toimijoista, kuten General Motors sekä yllättäen myös öljy- ja maakaasutoimijoiden toimialaliitto. Autoteollisuus tosin toivoo liittovaltion tukea sähköistyvälle liikenteelle, kun öljy- ja maakaasubisnes puolestaan tahtoo kontrolloida vähähiilistymistä päästöjen hinnoittelun kautta.

Bidenilla on näin ollen ainakin seuraaviin välivaaleihin saakka aikaa tehdä budjettipäätöksiä, edellyttäen, että demokraattien omat rivit pysyvät ruodussa. Jos presidentti onnistuu modernisoimaan sähköverkon sekä luomaan uskottavan puhtaan sähkön standardin, voi Yhdysvaltojen muutos kohti sähköistyvää yhteiskuntaa onnistua. 

Fossiilisiin energianlähteisiin perustuva kansantalous on rakennettu hiekalle. Hiipuvien öljyvarojen sekä Kiinan ripeän sähköistymisen ikeessä maan on lähes välttämätöntä muuttaa energiapolitiikkaansa, jos se mielii pysyä geopoliittisena suurvaltana.

____

Kirjoittaja: Vesa Vuolle

Editointi: Tuulikki Olander, Mirka Wendt

Kommentointi: Vesa Ahoniemi

Kielenhuolto: Anna Kananen

Jaa