Kuka hoitaisi Syyrian kansaa? – maan kadonneet terveydenhuoltoalan ammattilaiset
Agneta Kallström | 13.09.2021
Syyrian terveydenhuollon infrastruktuuri on raunioina kymmenen vuoden sotimisen jäljiltä ja alan ammattilaiset ovat paenneet ulkomaille. Toimivalla terveydenhuollolla on suuri merkitys maan olojen vakauttamiseksi. Takaisin palaavia lääkäreitä odottaa kuitenkin sama hallitus, jonka brutaalia siviileihin kohdistuvaa väkivaltaa he ovat usein työnsä kautta joutuneet todistamaan. Myöskään omalle koskemattomuudelle ei ole takuita ja pahimmillaan palaaminen Syyriaan merkitsee kuolemaa.
Terveydenhuolto ristitulessa
Syyrian kymmenen vuotta kestäneen sodan aikana yli 900 terveydenhuoltoalan ammattilaista on kuollut. Yli 90 prosentissa raportoiduista kuolemista vastuussa on ollut Syyrian hallinto yhdessä liittolaisensa Venäjän kanssa. Oppositioon kuuluvat aseelliset järjestöt, Islamilainen valtio (Islamic State in Syria and in Iraq, ISIS) sekä kurdien johtamat järjestöt ovat vastuussa alle 10 prosentissa raportoiduista kuolemista.
Syyrian kymmenen vuotta kestäneen sodan aikana yli 900 terveydenhuoltoalan ammattilaista on kuollut.Pääasiallisina kuolinsyinä ovat olleet ilmapommitukset tai tykistötuli. Syyrian hallitus on myös pidättänyt, kiduttanut tai teloittanut hoitohenkilökuntaa. Aseelliset järjestöt ovat muun muassa uhkailleet, ryöstelleet ja kidnapanneet henkilöstöä. ISIS puolestaan kylvi kauhua, väkivaltaa ja kuolemaa hoitohenkilökunnan keskuuteen.
Väkivalta vaikuttaa hoitohenkilökunnan henkiseen hyvinvointiin ja työkykyyn. Heillä on kuvattu posttraumaattisen stressihäiriön oireita, jotka saattavat kehittyä traumaattisen tapahtuman kokemisen tai todistamisen seurauksena. Silti hoitohenkilökunnalla on voimakas tarve ja halu auttaa yhteisönsä siviilejä.
Vaikka sotatoimet terveydenhuoltoa vastaan ovat toistaiseksi rauhoittuneet pahimmista vuosista, pitää maa silti edelleen surullista kärkipaikkaa tilastossa, joka listaa maakohtaisesti terveydenhuoltoon kohdistunutta väkivaltaa. Viimeisin isku tapahtui maaliskuussa, jolloin tykistötuli osui sairaalaan länsi-Aleppon al-Atarebissa. Yhteensä kuusi ihmistä kuoli ja 16 loukkaantui. Sairaala vaurioitui niin pahasti, ettei sitä voinut enää käyttää. Infrastruktuurin joutuessa tuhon kohteeksi on sairaaloita perustettu yksityiskohteihin, kellareihin ja jopa luoliin tuhon välttämiseksi ja potilaiden hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi.
Koillis-Syyriassa työskentelevistä ammattilaisista 84 prosenttia on kokenut, että väkivalta terveydenhuoltoa vastaan on vaikuttanut heihin, kollegoihin tai potilaisiin. Lähes yhtä monta prosenttia on menettänyt kollegan tai potilaan iskuissa.
Syyrian kadonneet terveydenhuoltoalan ammattilaiset
Huolimatta tahdosta auttaa siviilejä, on terveydenhuoltoalan ammattilaisista yli 70 prosenttia paennut maasta. Joillakin alueilla erikoislääkäreitä ei ole lainkaan. Myös lääketieteen opiskelijat ovat joutuneet keskeyttämään opintonsa sodan takia.
Lääkärit usein pakenevat jo konfliktin alussa. Eikä vähiten siksi, että he usein joutuvat väkivallan kohteeksi joko koulutuksensa ja yhteiskunnallisen statuksensa tai mahdollisen varallisuutensa takia. Heillä on usein myös paremmat resurssit, kuten kielitaitoa ja rahaa lähteä sekä kotiutua uuteen ympäristöön. Terveydenhuoltoalan ammattilaisten syyt pakenemiseen konfliktialueelta ovat usein monen tekijän ja tapahtuman yhteissumma, kuten myös syyt sille, miksi terveydenhuoltoa vastaan hyökätään.
Ennen pakenemistaan he ovat saattaneet joutua kokemaan esimerkiksi hallituksen ja Venäjän sairaalapommituksia, kidutusta vankiloissa sekä pelkäämään ISISin tai aseellisten joukkojen kidnappausta, vainoamisia ja teloituksia. Vaikka taistelut ovat toistaiseksi hiljentyneet, on väkivalta terveydenhuoltoa vastaan edelleen todellinen ilmiö ja uhka.
Vaikka taistelut ovat toistaiseksi hiljentyneet, on väkivalta terveydenhuoltoa vastaan edelleen todellinen ilmiö ja uhka.Monet ammattilaiset ovat päätyneet Eurooppaan ja vuosien kuluessa he ovat päässeet harjoittamaan ammattiaan ja heidän lapsensa ovat integroituneet vastaanottaneen maan yhteiskuntaan. On hyvin todennäköistä, etteivät he halua palata takaisin maahan, jonka poliittinen tilanne ja valtarakennelma ei ole muuttunut lainkaan. Vallassa on edelleen sama hallinto, joka on syyllistynyt sotarikoksiksi luokiteltaviin toimiin siviilejä vastaan.
Takaisin palaamista suunnitteleville ei ole Syyrian hallinnon puolelta ojennettu auttavaa kättä, vaan maasta paenneet ihmiset halutaan pitää poissa. Tästä on pidetty huolta muun muassa siten, ettei ihmisillä välttämättä ole kotia, jonne palata. Vuonna 2018 maan hallitus antoi omaisuuslainsäädännön, joka velvoittaa maanomistajat tietyillä hallintoalueilla ilmoittamaan maaomistuksensa. Mikäli asiakirjoja ei ole toimitettu hallitukselle, maanomistusoikeus voi raueta. Tämä toimi on selkeästi kohdistettu niitä ihmisiä vastaan, jotka eivät ole maassa eivätkä kykene toimittamaan vaadittavia asiakirjoja. Tämä koskee myös ulkomailla asuvaa hoitohenkilöstöä.
Moni paluuta miettivä pelkää hallituksen kostotoimenpiteitä ja joutumista vankilaan, sillä minkäänlaisia turvatakuita tai armahduksia ei palaajille ole. Miehillä on myös riski joutua armeijaan, jonka silmitöntä väkivaltaa he terveydenhuoltoalan ammattilaisina ovat joutuneet eturivistä todistamaan ja mahdollisesti itse myös kokemaan ennen pakenemistaan.
Moni paluuta miettivä pelkää hallituksen kostotoimenpiteitä ja joutumista vankilaanAmnestyn juuri julkaiseman raportin mukaan ulkomailta takaisin palanneita on kadonnut, pidätetty ja kidutettu kuoliaaksi maan turvallisuusjoukkojen toimesta.
Koronapandemia ei lisää houkutusta takaisinpaluulle
Paenneen henkilöstön lisäksi myös terveydenhuollon infrastruktuuri on sodan kestäessä pahasti vahingoittunut tai tuhoutunut. Vuoden 2019 lopussa noin alle puolet sairaaloista ja terveyskeskuksista oli joko kokonaan tai osittain tuhoutunut.
Kun COVID-19-tauti muuttui pandemiaksi vuoden 2020 alussa, ei Syyrian terveydenhuolto ollut tähän valmis. Terveydenhuollon kapasiteettierot ovat valtavat riippuen siitä, kuka aluetta kontrolloi. Maahan jääneillä ammattilaisilla on valtava määrä potilaita hoidettavana. Lääkäreitä on paikoitellen vähän tai ei lainkaan, ja maan sisäiset pakolaiset ylikuormittavat järjestelmää niillä alueilla, joissa terveydenhuolto toimii. Työolosuhteita ei voi pitää houkuttelevina palaamista harkitseville.
Lisäksi Syyriassa työskentelevä hoitohenkilökunta on riskissä sairastua koronaan, sillä heille ei ole tarjolla riittävän tehokkaita suojavarusteita. Esimerkiksi Koillis-Syyriassa terveydenhuoltohenkilöstön koronavirustartunnat ovat muodostaneet jopa 13 prosenttia testatuista tapauksista. Maan rokotuskattavuus on yksi maailman huonoimmista, sillä yhden rokoteannoksen on saanut elokuussa noin yksi prosentti väestöstä ja täyden rokotesarjan vain 0,6 prosenttia. Maan hallinnon on kerrottu pandemian alkumetreistä lähtien uhkailleen hoitohenkilökuntaa, jotta he eivät kertoisi tartuntalukujen todellista määrää. Virallisista linjauksista poikkeaviin ammattilaisiin kohdistetaan edelleen väkivaltaa ja väkivallalla uhkailua.
Kuka hoitaisi Syyrian kansaa?
Vaikka sairaaloita ja terveyskeskuksia saataisiin rakennettua ja tarvittava laitteisto hankittua, tarvitaan silti koulutettua ja kokenutta hoitohenkilökuntaa. He ovat tärkein tekijä väestön sairauksien hoidossa ja tautien ehkäisyssä. Koulutettu henkilöstö on paennut pääasiassa väkivaltaisuuksia ja kaaosta. Monet heistä ovat kokeneet itse väkivaltaa ja mahdollisesti todistaneet potilaiden, kollegoiden tai läheisten kuolemaa. On melko varmaa, ettei paennut koulutettu väestö ole valmis palaamaan maahan, vaikka rahallinen korvaus olisikin hyvä.
Erityisesti kokeneiden erikoislääkärien kohdalla ongelma on oletettavan suuri, koska he ovat todennäköisimmin ehtineet sopeutua parhaiten heidät vastaanottaneeseen maahan. Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa työskentelee Syyriasta paenneita ammattilaisia, jotka ovat saaneet viran maan sairaaloista ammattiansa vastaavasta työstä. Myöskään meneillään oleva koronapandemia ja kyvyttömyys suojata hoitohenkilöstöä eivät lisää paluuhaluja.
Vuosikymmenen kestäneen konfliktin jälkeen on ensisijaisen tärkeää panostaa väestön terveyteen. Iso aukko hoito- ja lääketieteen tarjonnassa ja osaamisessa ei vaikeuta ainoastaan sen hetkistä tilannetta, vaan vaikuttaa pitkälle väestön terveyteen ja tulevaisuuteen. Lääkäreiden koulutus on pitkä ja ammattitaito vaatii laajaa kokemusta. Tämän hetkisen lääkärivajeen paikkaaminen kestää siis pitkään.
Syyrian terveydenhuoltoa vahvistamalla ja palveluita tarjoamalla voidaan vakauttaa turvallisuustilannetta. Ihmisten saadessa hoitoa kyetään lisäämään luottamusta väestön ja terveydenhuollon palveluntarjoajien välille. Sairauksien hoitaminen ja ehkäisy on tärkeää jo pelkästään inhimillisistä syistä, mutta myös rauhan ylläpitämiseksi ja yhteiskunnan jaloilleen saamiseksi. Sairaita ja vammautuneita täytyy kuntouttaa, jotta he pystyvät elättämään itsensä ja perheensä sekä osallistumaan toimintakykyisinä kansalaisina yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi hoitamattomista mielenterveysongelmista kärsivät henkilöt voivat räjähdysherkässä tilanteessa pahimmillaan laukaista kontrolloimattoman väkivallan ketjureaktion
Koska rahalla ei kokeneimpia ja osaavimpia ammattilaisia luultavasti maahan saada, olisi erityisesti hoitohenkilökunnalle saatava Syyrian hallinnon antama turvatakuu koskemattomuudesta. Ajatus tuntuu kuitenkin tämän hetkisen poliittisen tilanteen takia lähes utopistiselta. Presidentti Bashar al-Assad pitää sotaa voitettuna. Hän ei koe, että hänen tarvitsisi tehdä poliittisia myönnytyksiä maan jättäneille, vaikka heidän panoksensa rauhan- ja yhteiskunnan rakentamiseen voisi olla merkittävä.
Yksi mahdollisuus ammattitaidon lisäämiseen maassa voisi olla telelääketieteen hyödyntäminen. Esimerkiksi suomalaiset lääketieteen ja terveydenhuoltoalan oppilaitokset ja ammattilaiset voisivat tarjota televiestintäjärjestelmien avulla koulutusta sekä konsultointia alueille, joista korkealaatuinen osaaminen puuttuu.
Syyrian terveydenhuollon mahdollisimman nopea korjaaminen ei pelkästään palvele maan väestöä, vaan sillä voi olla alueellista ja jopa globaalia tilannetta vakauttava vaikutus. Olemme kuluneen kymmenen vuoden aikana nähneet, että sen enempää alueelliset terroristijärjestöt, kuten ISIS, kuin Wuhanissa ensimmäisen kerran ilmaantunut viruskaan eivät noudata kansallisia rajoja, vaan ne synnyttävät ongelmia globaalilla tasolla.
Syyrian terveydenhuollon mahdollisimman nopea korjaaminen ei pelkästään palvele maan väestöä, vaan sillä voi olla alueellista ja jopa globaalia tilannetta vakauttava vaikutusKirjoittaja: Agneta Kallström
Toimittajat: Ilkka Tiensuu, Mariette Hägglund ja Milja Suihko
Kielenhuolto: Kari Suomalainen
Lisättävää?
Ylläpito tarkistaa kommentit ennen julkaisua. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.