Jaa

Lukuaika: 7 minuuttia

Vanhaa kaupunkia Marokon pääkaupungissa Rabatissa. Kuva: Milja Suihko

Vuoden 2021 syksyn hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n raportti maalasi taas astetta terävämmän kuvan ilmastonmuutoksen tilasta ja suunnasta. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos vaikuttaa jo sään ääri-ilmiöiden myötä jokaisella maapallon alueella ja vaikutuksia nähdään niin ilmassa, meressä, jäälautoilla kuin maallakin. Pohjois-Afrikkaa uhkaa lämpenemisen aiheuttama kuivuus, mistä erityisesti alueen maatalous tulee kärsimään. Marokossa korostuu aurinkovoiman ennennäkemätön hyödyntäminen.

Pohjois-Afrikan sijainti tekee alueen erityisen haavoittuvaiseksi ilmastonmuutokselle. Entisestään lämpenevien alueiden uskotaan muuttuvan tulevaisuudessa paikoittain jopa asumiskelvottomiksi. Marokossa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kuivuutena, muun muassa keitaiden kuivumisena. Ilmastonmuutoksella on iso vaikutus Marokkoon juuri maatalouden vuoksi. Maatalous on tärkeä osa Marokon taloutta ja monen köyhemmän kansalaisen elinkeino. Maatalous työllistää jopa noin 35 prosenttia marokkolaisista. Ilmastonmuutos tekee uusia alueita sopimattomaksi viljelylle, lyhentää satokautta ja pienentää satoa. Todennäköistä on, että osa köyhästä väestönosasta menettää elinkeinonsa, mikä mahdollisesti lisää eriarvoisuutta maassa, jos maataloutta korvaavia elinkeinoja ei helposti löydetä. 

Laajemmin Pohjois-Afrikkaa tarkastellessa on arvioitu, että yhden prosentin lämpeneminen talvella heikentää maatalouden tuottavuutta 1,12 prosentilla. Lämpenemisellä on siis suora vaikutus maatalouden toimintaedellytyksiin. Koko Pohjois-Afrikan alueella sademäärien arvioidaan tippuvan 10-20 prosenttia lämpötilan noustessa kahden ja kolmen asteen välillä vuoteen 2050 mennessä. Runsain lämpeneminen iskee alueella Välimeren rannikolle ja Algerian sisämaahan. Sademäärien kasvu yhdistettynä väestönkasvuun ei tiedä hyvää myöskään alueen vesitilanteelle, ja kuivuuskaudet tulevat lisääntymään alueella merkittävästi. Myös erilaisten sään ääri-ilmiöiden, kuten hiekkamyrskyjen, tulvien ja helleaaltojen ennustetaan lisääntyvän rajusti. 

Konfliktiherkkyyttä alueella nostavat eriarvoistumisen lisäksi vesipula: Ecological Threat Registerin mukaan veteen liittyvät konfliktit ja väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet 270 prosenttia maailmanlaajuisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana.  Maatalouden edellytysten heikentyminen uhkaa Marokon taloutta myös laajemmin. Mahdollisesti lisääntyvä eriarvoisuus on omiaan lisäämään myös yhteiskunnallista epävakautta. Aikaisemmin levottomuuksia, kuten paikallisten mielenosoittajien ja virkavallan yhteydenottoja, on esiintynyt erityisesti Marokon köyhempien pohjoisosien ja keskushallinnon välillä sekä Länsi-Saharan alueella. Länsi-Saharan konflikti on Marokon ja maan alkuperäisväestö sahrawien välinen jäätynyt konflikti alueen omistuksesta.

Ilmastonmuutoksen luoma epätasa-arvo voi luoda epävakautta Marokkoon. Klikkaa twiitataksesi

Aurinkoenergiasta energiakriisin ratkaisija   

Yksi merkittävä keino ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on globaali energiaremontti, erityisesti uusiutuvien energialähteiden määrän kasvattaminen. Uusiutuvat energialähteet kattavat noin kaksi viidesosaa Marokon energiantuotannosta samalla kun tuet fossiilisille polttoaineille on lopetettu. Maassa on meneillään maailman suurimpiin kuuluvia puhtaan energian projekteja, mitkä johtuvat teknologian kehityksen ja sopivan maapinta-alan antamista edellytyksistä. Marokossa on hyväksytty vuonna 2009 energiastrategia, joka tähtää uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Marokon energiasektori on kuitenkin voimakkaasti riippuvainen tuontihiilivedystä, ja tällä hetkellä maa joutuu turvautumaan tuontiin noin 90 prosenttia energiantarpeestaan. Vuonna 2019 Marokon sähköntuotanto tuli pääasiassa hiilestä (38 %), maakaasusta (18 %), vesivoimasta (16 %), tuulesta (11 %), polttoöljystä (8 %), ja aurinkoenergiasta (7 %). Maan tavoitteena on tuottaa noin 64 prosenttia energiasta uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2030 mennessä. 

Marokon tavoite on tuottaa noin 64 % energiasta uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2030 mennessä. Klikkaa twiitataksesi

Maa on pyrkinyt lisäämään etenkin aurinkoenergian tuotantoaan. Marokko on maailman kunnianhimoisimmaksi kuvatun aurinkoenergiaprojektin Noor-Ouarzaxate-aurinkoenergian tuotantokokonaisuuden koti, jota pidetään maailman suurimpana aurinkoenergiaprojektina.  Yli 3 000 hehtaarin eli 3 500 jalkapallokentän kokoinen kokonaisuus tuottaa riittävästi energiaa yli kaksi kertaa Marrakeshin kokoiselle kaupungille. Toisin kuin perinteiset aurinkopaneelit, jotka toimittavat energiaa suoraan verkkoon, kaarevat peilit keskittävät säteilyn lämpöputkiin, jotka ovat yhteydessä keskusyksikköön. Yksikkö säilyttää energian myöhempää käyttöä varten. 

Aurinkoenergiasta kaavaillaan mahdollista vientituotetta ja Marokko onkin ainut Afrikan valtio, jonka sähkökaapeli linkittää Eurooppaan. Marokon suuret aurinkoenergiahankkeet ovat aiheuttaneet myös kritiikkiä. Osa kansasta katsoo, että Marokon päättäjien tulisi keskittyä enemmän pienimuotoisiin hankkeisiin megaprojektien sijaan, jotta yrittäjät voisivat vastata eri alueiden erityistarpeisiin ja vaihtelevaan energiantarpeen määrään.  Esimerkiksi Tunisiaan ja Egyptiin verrattuna Marokossa ollaan edistyneitä suurissa projekteissa, mutta yksilöiden ja teollisuuden käytön energian tarpeiden edessä ohjaava sääntely puuttuu.  

 

Ouarzazaten aurinkovoimala. Kuva: Marc Lacoste/Wikimedia Commons.

Miten Marokko etenee Agenda 2030 tavoitteissaan? 

Kansallisten tavoitteiden lisäksi kansainvälisillä sopimuksilla ja tavoitteilla on ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa suuri rooli. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ali Agenda 2030 kannustavat valtioita kestävän kehityksen mittaamiseen useiden tavoitteiden ja alatavoitteiden avulla. Niihin kuuluvat muun muassa niin ilmastoteot kuin puhdas energia. 

Vuonna 2016 Marokko oli ensimmäisten maiden joukossa raportoimassa vapaaehtoisesti YK:lle kestävän kehityksen tavoitteiden etenemisestään. Marokon sitoutuminen Agenda 2030 tavoitteiden saavuttamiseen näkyy useissa dokumenteissa ja säädöksissä, kuten maan perustuslaissa, puitelaissa kansallisesta ympäristöstä ja kestävän kehityksen peruskirjassa sekä kestävän kehityksen ohjelman arvioinnissa. Kestävän kehityksen peruskirja kehitettiin Marokossa vuonna 2011, ja siinä maan kansalaisyhteiskunnalla oli vahva rooli. Maassa on myös järjestetty useita kansallisia alueellisia ja temaattisia konsultaatioita koskien kestävän kehityksen tavoitteita. Kuitenkin osa kansalaisyhteiskunnan jäsenistä on kritisoinut konsultointeja edustuksellisuuden ja inklusiivisuuden puutteesta. 

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistymistä mittaavassa järjestyksessä Marokko saakin vasta sijan 69.. Muutamissa tavoitteissa, kuten ilmastotekojen sekä puhtaan veden ja sanitaation osalta näyttää, että tavoite tullaan saavuttamaan. Marokko on muun muassa sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään 42 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Joidenkin tavoitteiden osalta, kuten työn ja taloudellisen kasvun (tavoite 8), kestävien kaupunkien ja yhteisöjen (tavoite 11) sekä vedenalainen elämä (tavoite 14) ollaan kuitenkin pysähdyksen tilassa.   

Marokko on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään 42 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Klikkaa twiitataksesi

Tietoisuus ilmastonmuutoksesta linkittynyt koulutukseen

Tavallisten marokkolaisten tietämys ilmastonmuutoksen seurauksista vaihtelee. Vuoden 2016 ilmastokokous COP22 järjestettiin Marokon Marrakeshissa, mikä osaltaan lisäsi kansallista tietoisuutta ilmastonmuutoksen tuomista uhkakuvista.  Tietoisuus ilmastonmuutoksesta vaihtelee kuitenkin yhä koulutuksen mukaan. Hiukan yli puolet marokkolaisista ovat kuulleet ilmastonmuutoksesta, kun taas neljä kymmenestä eivät ole kuulleet siitä lainkaan. Yli puolet ilmastonmuutoksesta kuulleista (55 prosenttia) tietää, että sillä viitataan negatiivisiin muutoksiin ilmastossa. Tietoisuus ilmastonmuutoksesta lisääntyi koulutusasteen mukaan. Miehet ovat hiukan todennäköisemmin kuulleet ilmastonmuutoksesta verrattuna naisiin, nuoret todennäköisemmin verrattuna vanhempiin ikäluokkiin ja kaupungissa asuvat todennäköisemmin maalla asuviin verrattuna. 

Ilmastonmuutoksella tulee olemaan myös erilaisia vaikutuksia arjen sukupuolirooleihin. Erityisesti maatalousalueilla naisilla ja tytöillä on tärkeä rooli maataloustuotannossa, kotitalouksien kulutushyödykkeiden ostajina sekä luonnonvarojen hoidossa. Naisille kuitenkin maksetaan työstä vähemmän, he kohtaavat useammin koulutukseen liittyviä haasteita ja heillä on vähemmän taloudellisia resursseja ja omistettua maata. Naisten yhteiskunnallista vaikutusvaltaa ja taloudellista itsenäisyyttä on Marokon vihreän suunnitelman “Plan Maroc Vert” mukaisesti pyritty parantamaan, mutta naisten osallisuus maatalouden päätöksenteossa  on pysynyt alhaisena. Kouluttamattomien ja kouluttautuneiden naisten välillä on myös suuri ero hyödynsaajissa, kuten erilaisten maataloustukien vastaanottajina: kouluttautuneemmat naiset pärjäävät paremmin taloudellisesti ja ovat paremmin edustettuina erilaisissa päätöksentekoelimissä. 

Marokko on saanut aikaistettua joitain kestävän kehityksen tavoitteitaan, kuten uusiutuvan energiantuotannon osuutta vuoteen 2030 mennessä. Paineet kestävien energiamuotojen rakentamiselle ovat suuret, sillä kansan energian tarve lisääntyy samalla, kun ilmastonmuutoksen tuomat uhkakuvat lähestyvät. Alueellisen johtajuuden lisäksi tarvitaan koko Pohjois-Afrikan sitoutumista kestävän kehityksen tavoitteisiin, mikä YK:n sijoituksia vertaillessa vaikuttaa olevan todellisuutta. Samaan aikaan kun Pohjois-Afrikan alue pyrkii lähemmäs kestävää elämäntapaa, tulevaisuuden säätiedotukset lupaavat kuivuutta ja kuumuutta alueelle.

 

Kirjoittaja: Milja Suihko

Editointi: Sanna Raita-aho, Reetta Näsi, Jarno Välimäki

Kielenhuolto: Hanna Lehto

Jaa