Urheilijoiden varusmiespalvelus on puhuttanut taas tänä keväänä. Joukko suomalaisia ammattiurheilijoita ei ole suorittanut varusmiespalvelustaan, eikä sen suorittaminen sovi heidän urasuunnitelmiinsa. Yksi keino kohdata tämä ongelma on kokonaan uusi vaihtoehto varusmiespalveluksen suorittamiseen.

Pauli Alin, VTM, TkT, on teknologiajohtamisen apulaisprofessori Utah Valley Universityssä. Alinin tutkimusalaa on organisaatioiden tietojohtaminen ja koulutuspolitiikka- ja etiikka. Alinilla on valtiotieteiden maisterin tutkinto Helsingin yliopistosta 2006 ja tekniikan tohtorin tutkinto Aalto-yliopistosta 2010.

Pohjois-Amerikassa pelaaville jääkiekkoilijoille varusmiespalveluksen suorittaminen on ongelmana todellinen. Kiekkoilijan aktiiviura ajoittuu ikävuosiin 20–30, ja tuona aikana NHL-kiekkoilijoilla ei ole järkevää mahdollisuutta viettää puoltakaan vuotta Suomessa kasarmilla. Ei ihme, että nykyinen suomalainen NHL-tähtipolvi – Aho, Laine, Rantanen & kumppanit – ei ole kiirehtinyt armeijan harmaisiin.  

Tilanteeseen ei ole kukaan tyytyväinen – eivät urheilijat, joukkueet eikä puolustusvoimat. Urheilijat eivät ole tyytyväisiä, koska nykyinen järjestely helposti tuhoaa uran. Joukkueet eivät ole tyytyväisiä, koska Suomen valtio haluaa takavarikoida heiltä työvoimaa kesken sopimuskauden. Puolustusvoimatkaan ei oletettavasti ole tyytyväinen tilanteeseen, jossa palvelusta välttelevistä urheilijoista on vaikea saada motivoituneita varusmiehiä. Jos kaikki häviävät, tilannetta on syytä muuttaa. Mutta miten? 

Varusmiesten erikoisosaaminen ja puolustusvoimien tarpeet

Puolustusvoimat tarjoaa jo nyt tietyille erikoisosaajille mahdollisuutta suorittaa varusmiespalvelus oman alansa asiantuntijatehtävissä. Esimerkiksi kybervarusmiespalvelus tarjoaa tietotekniikan huippuosaajille mahdollisuuden suorittaa varusmiespalvelus tietotekniikan osaamista hyödyntävissä tehtävissä. Kybervarusmiehet saavat armeijan peruskoulutusjakson jälkeen tietotekniikan, tietoturvallisuuden sekä kyberturvallisuuden opetusta, minkä jälkeen he palvelevat kyberturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Kybervarusmiesten siviiliosaaminen on korkean jalostusarvon erikoisosaamista, jota puolustusvoimat tarvitsee joka tapauksessa. Koska tällaista osaamista on vaikea saada edes rahalla, puolustusvoimien onkin järkevää hyödyntää varusmiehiä osaamisen hankkimisessa. Lisäksi korkean jalostusarvon osaamisella varustettujen varusmiesten avulla puolustusvoimilla on mahdollisuus saada organisaatioonsa pysyvää osaamista: jos palvelus toteutetaan oikein, kybervarusmiesten työstä jää puolustusvoimien organisaatioon hyödyllistä osaamista varusmiesten siirryttyä reserviin. 

Puolustusvoimat tarjoaa jo nyt erikoisosaajille mahdollisuutta suorittaa varusmiespalvelus oman alansa asiantuntijatehtävissä. Korkean jalostusarvon osaamisella varustettujen varusmiesten avulla puolustusvoimilla on mahdollisuus saada organisaatioonsa pysyvää osaamista. Klikkaa twiitataksesi!

Osin tästä syystä kybervarusmiespalvelusjärjestelmää ei pidetäkään eriarvoistavana: vaikka kybervarusmiesten palvelus poikkeaa toteutukseltaan varusmiesten enemmistön palveluksesta, se tukee puolustusvoimien toimintaa ja maanpuolustuksen tarpeita.

Erikoisosaaminen ja uuden aikakauden puolustusvoimat 

Nato-jäsenyyden myötä Suomen puolustuspolitiikassa alkaa uusi aikakausi, ja puolustusvoimienkin on mietittävä kansainvälisiä yhteistyökuvioitaan uudelleen. Osana uudelleenmietintää pääesikunta voisi ottaa mallia kybervarusmiespalveluksesta ja kokeilla Nato -kumppanimaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvän osaamisen kehittämiseen tähtäävää erikoisjoukkoa. 

Uusi erikoisjoukko hyödyntäisi Nato-maissa jo työskenteleviä varusmiehiä, joilla on siviilissä hankittua relevanttia erityisosaamista. Uusi erikoisjoukko soveltuisi urheilijoiden lisäksi kaikille ulkomailla asuville varusmiespalvelusikäisille suomalaisille miehille, joilla on puolustusvoimien tarvitsemaa vaikeasti saatavissa olevaa erityisosaamista. 

Tällaisille “sotilasasiamiesvarusmiehiksi” valituille varusmiehille voitaisiin suunnitella puolustusvoimien uusiin Nato-tehtäviin liittyvä ja niitä tukeva palvelus. Sotilasasiamiesvarusmiehiksi valitut asevelvolliset voisivat suorittaa palveluksensa Suomessa tapahtuvan peruskoulutuskauden jälkeen erilaisissa sotilasasiamiehen erikoistehtävissä, tarvittaessa useassa pätkässä ja tarvittaessa ulkomaille sijoitettuna. Tällainen joustava palvelus sopisi ainakin urheilijoille, mutta myös muille Nato-maissa työskenteleville eri alojen huippuammattilaisille. Palvelus sopisi myös puolustusvoimille: keskeisenä kriteerinä palveluksen suunnittelussa ja toteutuksessa olisi puolustusvoimien tarvitseman vaikeasti hankittavan korkean jalostusarvon erikoisosaamisen hankkiminen puolustusvoimiin.

Kulttuurienvälinen osaaminen on uuden aikakauden puolustusvoimille keskeistä

Monilla Pohjois-Amerikassa urheilevilla asevelvollisilla on esimerkiksi viestinnällistä ja kulttuurista osaamista, jota yleisesti ottaen pidetään haluttuna korkean jalostusarvon osaamisena sotilasorganisaatioissa. Sotilaille keskeisiä kulttuurisen osaamisen alueita ovat kyky ymmärtää liittolaisten kulttuuria: tämä kyky koskee kaikkia sotilaita sotilasarvosta riippumatta. Sotilaiden kulttuurinen osaaminen antaa avaimia myös yleisempään kriittiseen ajatteluun, epävarmuuden sietokykyyn ja monimutkaisten ongelmien ratkaisuun.

Monilla Pohjois-Amerikassa urheilevilla asevelvollisilla on esimerkiksi viestinnällistä ja kulttuurista osaamista, jota pidetään haluttuna sotilasorganisaatioissa. Klikkaa twiitataksesi!

Erilaisten kulttuurien ymmärtämiseen viitataan usein käsitteellä kulttuurinen osaaminen (engl. ”cultural competence”). Sotilasorganisaatioiden kontekstissa tutkijat ovat käyttäneet kulttuurienvälisen osaamisen käsitettä (”cross-cultural competence”). Kulttuurienvälinen osaaminen tarkoittaa tässä yhteydessä sotilaiden taitoa muodostaa suhteita, rakentaa luottamusta, viestiä ja tehdä töitä yhdessä eri taustoista tulevien sotilaiden ja siviilien kanssa. Yhtenä esimerkkinä kulttuurienvälisen osaamisen soveltamisesta on mainittu juuri Naton toiminta: Nato-joukoilla olisi syytä olla kulttuurienvälistä osaamista, jotta yhteistoiminta kumppanimaiden sotilaiden ja siviilien kanssa olisi joukoille mahdollisimman tehokasta. Suomen Nato-jäsenyyden myötä Nato-joukoilta vaadittava osaaminen koskee myös suomalaisia sotilaita. 

Nato-yhteistyön alkaessa sotilaiden kulttuurienvälisen osaamisen kehittäminen on joka tapauksessa yksi Suomen puolustusvoimien lähiaikojen haasteista. Oikein toteutettuna uusi sotilasasiamiesvarusmiesten erikoisjoukko nopeuttaisi tarvittavan kulttuurienvälisen osaamisen kehittämistä Suomen puolustusvoimissa.

Kirjoittaja: Pauli Alin

Editointi: Hannu Salomaa

Kielenhuolto: Ida Andersson