Visegrád on kuollut. Eläköön Puolan ja Tšekin yhteistyö?

Kirjoittajan henkilökuva
Kateřina Buchtová | 24.01.2024
Tekstiartikkelin kuva. Kuva: Julius Lehtinen

Noin yhdeksän vuotta sitten laajaan julkisuuteen nousi neljän itäisen Keski-Euroopan valtion muodostama ryhmä. EU:ssa Visegrád-nelikko hahmotettiin samanmielisinä vastarannan kiiskinä, kunnes Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja erot Puolan, Tšekin, Slovakian ja Unkarin välillä tulivat taas selkeästi esiin. Mikä on Visegrád-yhteistyön merkitys ja tulevaisuus? Miten siihen suhtautuu ryhmän puheenjohtajana toimiva Tšekki? Kun sopu isoista linjoista puuttuu, kannattaa keskittyä käytännön yhteistyöhön.

Ei niin samanlaisten ryhmittymä

Visegrád-ryhmä, jota kutsutaan joskus myös Visegrád-nelikoksi tai V4:ksi, on Tšekin, Slovakian, Puolan ja Unkarin muodostama epämuodollinen yhteistyöfoorumi. Vuonna 1991 perustetun ryhmän tarkoituksena oli alun perin tukea siirtymää demokratiaan, oikeusvaltioon ja markkinatalouteen. Kun kaikista V4-maista tuli vuonna 2004 sekä EU:n että Naton jäsenmaita, ryhmän tarkoitukseksi asetettiin alueellinen yhteistyö ja keskieurooppalaisen identiteetin vahvistaminen. V4:n ainoa muodollinen instituutio on alueellista yhteistyötä tukeva Visegrád-rahasto.

V4 tuli laajasti julkisuuteen vuosina 2015–2016 maahanmuuttokriisin aikana ja sen jälkimainingeissa, jolloin itäisen Keski-Euroopan maat vastustivat pakolaiskiintiöitä. Vaikka V4-maat tuolloin muodostivat aiheen ympärille selvän blokin, V4:ää ei voida pitää täysin samanlaisten tai samanmielisten maiden joukkona. Itäisen Keski-Euroopan maiden politiikka muuttuu suhteellisen dynaamisesti ja eri hallitukset tuovat mukanaan erilaisia painopisteitä.

Vielä vuonna 2018 tutkijat Ol’ga Gyarfášová ja Grigorij Mesežnikov kirjoittivat, että kansainväliset tarkkailijat ovat pitäneet Slovakiaa poliittisen vakauden saarena itäisessä Keski-Euroopassa, erityisesti verrattuna Puolaan ja Unkariin (mutta osittain myös Tšekkiin), missä populistiset poliitikot nakertavat demokraattisia instituutioita. Oikeusvaltioperiaatteen osalta nelikkoa olisi siis mahdollistaa tarkastella pikemminkin mittasuhteella 2+2 tai jopa 2+1+1. Tilanne on sittemmin muuttunut, vaikka Slovakiassa on – niin kuin vuonna 2018 – pääministerinä taas Robert Fico.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti asetelmaa, ja nelikosta tuli nopeasti 3+1-kokoonpano. Toisella puolella olivat Puola, Tšekki ja Slovakia, joiden hallitukset ovat vahvasti tukeneet Ukrainaa, ja toisella Unkari, joka on monella rintamalla vastustanut tukea. Slovakialaiset eivät kuitenkaan täysin yhtyneet oman hallituksensa Ukraina-politiikkaan, ja vuoden 2023 vaaleissa pääministeriksi nousi tauon jälkeen Robert Fico, joka lupasi, ettei Ukrainalle anneta enää patruunaakaan. Kovasta retoriikasta huolimatta Fico ei ole puuttunut slovakialaisten asetuottajien ukrainalaisten kanssa solmittuihin sopimuksiin eikä ole jarruttanut Ukrainan tukea EU-tasolla Unkarin pääministeri Viktor Orbánin tavoin. Ukrainan kysymyksessä Viségrad-ryhmä ei siis ole yhtenäinen nelikko eikä enää myöskään 3+1-kokoonpano, vaan sen sijaan voidaan ainakin toistaiseksi puhua 2+1+1-muodostelmasta. Ainakin toistaiseksi.

Robert Fico ei ole puuttunut slovakialaisten asetuottajien ukrainalaisten kanssa solmittuihin sopimuksiin eikä ole jarruttanut Ukrainan tukea EU-tasolla Unkarin pääministeri Viktor Orbánin tavoin. Klikkaa twiitataksesi!

Volodymyr Zelenskyi tapaamisessa Slovenian, Tšekin ja Puolan pääministerien kanssa Kiovassa // Kuva: President of Ukraine

Identiteettikysymyksistä käytännön yhteistyöhön

V4-puheenjohtajuus kiertää vuosittain jäsenmaiden kesken kunkin vuoden heinäkuusta kesäkuuhun. Tällä hetkellä puheenjohtajamaana toimii Tšekki, joka on hyvä esimerkki siitä, kuinka sisäpoliittiset muutokset voivat vaikuttaa V4-yhteistyön fokukseen.

Tšekin kansainvälisten asioiden instituutin (AMO) johtaja Vít Dostál nosti aiemmin esiin, että V4 oli “unkarilaistunut”, kun Unkarin pääministeri Viktor Orbán toi mukanaan kahtiajaon Länsi- ja Itä-Eurooppaan. Dostálin mukaan tämä on vahingoittanut alueen maiden mainetta. Aina kun Visegrád-ryhmä nousi otsikoihin, kyse oli jostain negatiivisesta, esimerkiksi pakolaisvastaisuudesta tai oikeusvaltiorikkomuksista. Yksinomaan Orbánin tekemisistä ei voida kuitenkaan puhua. Dostál huomauttaa, että Tšekki oli osittain aktiivisesti mukana vuonna 2015 alkaneessa V4-ryhmän profiloinnissa. Samalla olennaista on se, että vaikka V4-maiden välillä oli jo tuolloin eroja joissain kysymyksissä, Tšekki ei aina halunnutkaan tuoda niitä selvästi esiin.

Valta vaihtui Tšekissä vuoden 2021 vaaleissa, jolloin V4-mielinen pääministeri Andrej Babiš siirtyi oppositioon ja hallituksen muodostivat silloiset oppositiopuolueet Petr Fialan johdolla. Vaikka Fialan ODS-puolueesta löytyi ennen Venäjän hyökkäyssotaa jonkin verran ymmärrystä Unkarin politiikalle, sittemmin hallitusviisikosta on kuulunut hyvin kriittisiä ääniä Unkaria kohtaan. Orbánin pitkäaikaisiin kriitikoihin kuuluu esimerkiksi TOP09-puolueen puheenjohtaja ja parlamentin alahuoneen puhemies Markéta Pekarová Adamová.

Hallituksen vaihtuminen on käynnistänyt keskustelun V4:n merkityksestä Tšekille. V4:n maine oli ulkomailla lähinnä ongelmallinen ja julkisessa keskustelussa jopa vedottiin lähdön puolesta. Asiantuntijat ovat olleet kuitenkin laajasti sitä mieltä, että alueellista yhteistyötä kannattaa harvemmin jättää, varsinkin kun Puola ja Slovakia ovat Tšekin rajanaapureita. Asiantuntijoiden mukaan kysymys on erityisesti siitä, mihin asioihin tulisi V4-tasolla panostaa, jotta siitä olisi Tšekille hyötyä.

Nykyään suuret yhteiset poliittiset linjat V4:ssä puuttuvat, joten Fialan hallitus on valinnut Tšekin V4-puheenjohtajuuden pääteemaksi käytännön yhteistyön. Tšekin puheenjohtajuusohjelma nostaa esiin erityisesti ihmisten väliset kontaktit ja yhteistyön turvallisuus-, hyvinvointi-, infrastruktuuri- ja energiakysymyksissä. Yhdeksi tavoitekokonaisuudeksi Tšekki on asettanut Ukrainan tukemisen, mitä voidaan pitää tällä kokoonpanolla varsin kunnianhimoisena tavoitteena.

Nykyään suuret yhteiset poliittiset linjat V4:ssä puuttuvat, joten Fialan hallitus on valinnut Tšekin V4-puheenjohtajuuden pääteemaksi käytännön yhteistyön. Klikkaa twiitataksesi!

Tšekki on puheenjohtajana pitänyt suhteellisen matalaa profiilia ja keskittynyt myös muuhun yhteistyöhön. Tätä voidaan tulkita pyrkimyksenä viestiä, että V4 on Tšekin alueellisen yhteistyön näkökulmasta vain yksi monista yhteistyöalustoista. Vuonna 2015 perustettiin Austerlitz-formaatti (Tšekki, Slovakia, Itävalta) ja Bukarest-formaatti (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari, Bulgaria, Romania). Sen lisäksi Tšekki on vähitellen aktivoitunut Kolmen meren aloitteessa. Uudet haasteet ovat pakottaneet V4:ää myös laajentamaan yhteistyötä tietyissä asioissa perinteisen kokoonpanonsa ulkopuolelle. Viime syksynä V4-maiden sisäministerit ovat sopineet yhteistyöstä Itävallan ja Saksan kollegoiden kanssa siirtolaisuuskysymyksissä.

Miten Tšekki suunnistaa Visegrádin sisäisessä ristivedossa?

V4:ään vaikuttaa tulevaisuudessa ennen kaikkea Puola, joka on yksinään sekä asukasluvultaan että talouden kooltaan suurempi kuin kaikki kolme muuta V4-maata yhdessä. Maan alueellinen merkitys on kasvanut sodan myötä, ja halu tiivistää yhteyttä Puolaan näkyy myös Suomessa. Donald Tuskin paluu Puolan pääministeriksi on herättänyt EU:ssa toivoa, että Puola palaisi takaisin Weimar-kolmioon eli yhteistyöhön Saksan ja Ranskan kanssa. Puolan tavoite ottaa merkittävämpää roolia Euroopassa yhdistettynä erittäin haastavaan sisäpoliittiseen tilanteeseen voi vähentää Puolan kiinnostusta ja resursseja keskittyä alueelliseen yhteistyöhön Visegrád-maiden kanssa – varsinkin, kun V4:n sisällä vallitsee eroavaisuuksia suhtautumisessa Euroopan keskeisimpään turvallisuushaasteeseen eli Venäjään.

Donald Tuskin paluu Puolan pääministeriksi on herättänyt EU:ssa toivoa, että Puola palaisi takaisin Weimar-kolmioon eli yhteistyöhön Saksan ja Ranskan kanssa. Klikkaa twiitataksesi!

Slovakia puolestaan tavoittelee Visegrádille näkyvämpää roolia. Slovakian pääministeri Robert Fico vetosi kirjeitse Tšekin pääministeriin tiiviimmän V4-koordinaation puolesta. Fico toivoo enemmän yhteistyötä erityisesti maahanmuuttokysymyksissä ja EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä. Slovakian aloite sopii hyvin myös Unkarille.

Miten puheenjohtajamaa Tšekki tulee toimimaan tässä yhtälössä? Puolan vaalitulos avaa ovia vahvemmalle Tšekin ja Puolan kahdenväliselle yhteistyölle. Tutkijat Pavel Havlíček ja Adam Balcer esittävät pitkän listan aiheita, joissa Tšekki ja Puola ovat pitkälti samanmielisiä ja joissa on paljon yhteistyöpotentiaalia: turvallisuus, mukaan lukien energia-asiat, transatlanttiset suhteet ja suhtautuminen Venäjään, EU:n idänpolitiikka, EU:n laajentuminen ja Ukrainan jälleenrakentaminen.

Mutta pelkkä rajanaapuruus ei takaa sitä, että Puola innostuu yhteistyöstä Tšekin kanssa, varsinkin kun Puolan muiden kosiskelijoiden painoarvo on paljon suurempi. Esimerkkinä siitä, että Tšekki ottaa tämän tehtävän vakavasti voi olla myös se, että uudeksi Tšekin Puolan-suurlähettilääksi nimitettiin Puola-asiantuntija ja Tšekki–Puola-foorumin entinen johtaja Břetislav Dančák.

Tšekin ulkopoliittisia pyrkimyksiä voivat kuitenkin jarruttaa sisäpoliittiset haasteet. Tšekin korkea inflaatio, jatkuva elinkustannusten nousu ja hallituksen julkisen talouden sopeutustoimet vaikuttavat kielteisesti Fialan hallituksen suosioon. Hallituksen Ukrainalle antamaa tukea kannattaa vain 43 prosenttia tšekkiläisistä. Tukea puolestaan vastustaa 54 prosenttia. Hallituksen laskeva kannatus yhdistettynä julkisen talouden ongelmiin vaikuttaa väistämättä Tšekin kykyyn tukea Ukrainaa. Ukrainan tukeminen on ollut yksi Fialan hallituksen tärkeimmistä ulkopoliittisista tavoitteista, ja se on myös vaikuttanut positiivisesti Tšekin ulkopoliittiseen imagoon.

Toisaalta mikäli Puola ja sen kanssa Tšekki pystyisivät nostamaan itäisen Keski-Euroopan agendaa EU:n pöydille, tämä voisi sitouttaa Puola–Tšekki-yhteistyöhön myös seuraavaa Tšekin hallitusta, jos valta olisi Tšekissä vaihtumassa vuoden 2025 vaaleissa ja pääministeriksi olisi nousemassa uudestaan maata aiemmin johtanut Andrej Babiš. Vaikka Babiš profiloitui aiemmin V4-yhteistyön kautta, hänen tavoitteenaan EU:ssa on ollut erityisesti vaikutusvalta ja hyvät suhteet keskeisiin EU-päättäjiin. Se voi tulevaisuudessa onnistua paremmin Puolan kuin Unkarin kautta.

Yhteistyö Slovakian kanssa puolestaan on molemminpuolisesti niin tärkeä ja arvokas, että se kestää jopa ulkopoliittisia erimielisyyksiä. Tšekki tietää, että liian voimakas kritiikki voisi ajaa Slovakiaa lähemmäs Unkaria, mikä ei ole Tšekin intressien mukaista. Joidenkin mielipiteiden mukaan samoin ajatellaan myös EU:ssa, joten nähtäväksi jää, kuinka paljon EU tulee puuttumaan Ficon hallituksen uudistuksiin, jotka voivat heikentää oikeusvaltion tilaa. Kuten Tšekin pääministeri Fiala totesi yhteisessä tiedotustilaisuudessa Robert Ficon kanssa, tavoitteena on, että Slovakia tukee yhteistä EU:n Ukraina-politiikkaa jatkossakin.

Vaikka V4-maiden ministeri- ja presidenttitason tapaamiset sekä vuoropuhelu jatkuvat, yhteistyön ulkopoliittinen merkitys ei ole lähitulevaisuudessa kovin suuri puuttuvan yhteisymmärryksen takia. Käytännön ja kahdenväliselle yhteistyölle on sen sijaan tilaa. Tšekin tulisi tarttua Puolan uuden hallituksen muodostaman tilaisuuteen ja näyttää, että itäisen Keski-Euroopan maat ovat itsevarmoja mutta rakentavia kumppaneita EU:ssa.

Vaikka V4-maiden ministeri- ja presidenttitason tapaamiset sekä vuoropuhelu jatkuvat, yhteistyön ulkopoliittinen merkitys ei ole lähitulevaisuudessa kovin suuri puuttuvan yhteisymmärryksen takia. Käytännön ja kahdenväliselle yhteistyölle on sen sijaan tilaa. Klikkaa twiitataksesi!

Kirjoittaja: Kateřina Buchtová
Kommentointi ja editointi: Kerkko Paananen ja Tuukka Tuomasjukka
Kielenhuolto: Hanna Lehto