Toimikautensa alkumetreillä von der Leyenin komissio joutui vaihtamaan testiajossa olleet geopoliittiset renkaansa kriisinkestäviin jokasään pyöriin. Nyt geopoliittinen kriisikomissio kurvaa kautensa loppusuoralle. Miltä istuvan komission loppukiri näyttää? Kuinka kuoppaisen tien se jättää jälkeensä?

Ursula von der Leyenin luotsaama komissio aloitti taipaleensa joulukuussa 2019 maailmanjärjestyksessä, jossa suurvaltakamppailu nosti toden teolla päätään. Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän välinen kilpa-ajo kiihtyi kiihtymistään, eikä EU halunnut tyytyä katselemaan kilpakumppaneiden perävaloja turvallisen välimatkan päästä. Niinpä puheenjohtaja von der Leyen nimesi komissionsa “geopoliittiseksi” komissioksi, jonka johtamana unioni tulisi vastaamaan maailmanpolitiikan haasteisiin ja pärjäämään kiristyvässä kilpailussa. 

Geopoliittisen komission tie on ollut alusta asti täynnä mutkia, monttuja ja mustaa jäätä. Muun muassa koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan värittämän matkan aikana komissio on kuitenkin onnistunut kurvailemaan äkkikäännöksestä toiseen iskeytymättä ojaan. Tämä itsessään on jo paalupaikan arvoinen suoritus. 

Istuva komissio aloittaa viimeisen toimintavuotensa

Von der Leyenin komission viisivuotiskauden voidaan katsoa kääntyneen loppusuoralle, kun komissio julkaisi lokakuun lopulla työohjelmansa vuodelle 2024. Ohjelman raflaava nimi kuvastaa loppukaudelle asetettuja tavoitteita: “Tuotetaan tuloksia nyt ja valmistaudutaan tulevaan”. Työohjelmassa komissio esittelee aloitteet, jotka se aikoo tehdä viimeisen toimintavuotensa aikana.  

Työohjelma heijastelee paitsi komission itsensä määrittelemiä painopisteitä, myös alati muuttuvan toimintaympäristön asettamia vaatimuksia ja reunaehtoja. Tulevan vuoden ohjelmassa komissio onkin joutunut laittamaan poliittiset painopisteensä tärkeysjärjestykseen. Tämän seurauksena jotkin odotetut politiikka-aloitteet lykkääntyvät hamaan tulevaisuuteen, kun taas toiset kurvaavat ohituskaistalta prioriteettilistan kärkeen. 

Yleisesti työohjelmasta välittyy geopoliittisen komission tahtotila panostaa globaalisti vahvaan, kilpailukykyiseen ja kriisinkestävään unioniin. Suomen hallitus on nostanut pääprioriteeteikseen komission tulevan vuoden ohjelmasta kolme kokonaisuutta: puolustusteollisuusstrategian, laajentumista koskevan tiedonannon ja vuoden 2040 ilmastotavoitteen. 

Puolustusteollisuusstrategialla lujuutta unionin puolustukseen ja turvallisuuteen

Komissio aikoo tehdä tammi-maaliskuussa aloitteen Euroopan puolustusteollisuusstrategiaksi. Strategialla komissio haluaa antaa lisäsysäyksen jäsenmaiden puolustuskykyjen kehittämiselle sekä vahvistaa EU:n asemaa turvallisuus- ja puolustustoimijana pitkällä aikavälillä. Aloitteen sisältö on muotoutumassa parhaillaan käynnissä olevan sidosryhmien kuulemisprosessin siivittämänä. Tarkastelussa on muun muassa puolustusteollisuuteen liittyvän kysynnän koordinointi, toimitusketjujen vahvistaminen, innovoinnin edistäminen, alan kilpailukyvyn tukeminen ja puolustustavoitteiden parempi huomioiminen EU:n politiikoissa. Strategia on osa EU:n heräämistä uuteen turvallisuustodellisuuteen, jonka edessä unionin on lisättävä puolustusvalmiuttaan – ennen kaikkea kauas katsoen pitkäjänteisen suunnitelmallisesti, eikä vain reaktiivisesti silloin, kun jo jytisee.

Euroopan unionin on lisättävä puolustusvalmiuttaan – ennen kaikkea kauas katsoen pitkäjänteisen suunnitelmallisesti, eikä vain reaktiivisesti silloin, kun jo jytisee.

Klikkaa twiitataksesi.

Kohti kolmeakymmentä ja sen yli

Venäjän aloittama sota Ukrainassa potkaisi raolleen EU:n oven uusille jäsenille, mukaan lukien Ukrainalle. Matka jäsenyysoven todelliseen avautumiseen on kuitenkin vielä pitkä. Komissio antaa keväällä tiedonannon laajentumista ennakoivista uudistuksista ja toimista sen selvittämiseksi, kuinka jopa yli kolmenkymmenen jäsenvaltion unioni voisi toimia. Siinä missä ehdokasmaiden on tehtävä lukuisia uudistuksia EU-jäsenyyden toteutumiseksi, samaan aikaan EU:n tulee pähkäillä, miten se aikoo selvitä haasteista, joita eri kokoisten, suhteellisen köyhien ja maatalousvetoisten maiden liittyminen unioniin asettaa sen budjetti- ja päätöksentekovallan herkälle tasapainolle. 

Vuoden 2040 ilmastotavoite ilmastopolitiikan suunnannäyttäjänä 

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimeenpano jatkaa komission agendalla myös ensi vuonna. Työohjelmasta löytyvät tuulivoimaa ja vesiresilienssiä koskevat aloitteet, joiden lisäksi komissio aikoo julkaista alkuvuodesta EU:n ilmastotavoitteen vuodelle 2040. Tavoite on tärkeä välietappi, jolla pyritään varmistamaan, että EU:n kasvihuonekaasupäästöt todella vähenevät pyrittäessä ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Komission ehdotus tulee heijastamaan unionin kunnianhimoa ja sitoutuneisuutta ilmastotoimiin tilanteessa, jossa energia- ja turvallisuuspoliittiset paineet ovat korkealla. Nähtäväksi jää, tunnustaako komissio merkittävien päästövähennysten kiireellisyyden vai joustaako ilmastotavoitteiden aikataulu.

Komissio aikoo julkaista alkuvuodesta EU:n ilmastotavoitteen vuodelle 2040. Tavoite on tärkeä välietappi, jolla pyritään varmistamaan, että EU:n kasvihuonekaasupäästöt todella vähenevät pyrittäessä ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

Klikkaa twiitataksesi.

Kilpailukyky ja resilienssi edellä kohti tulevaa 

Puutteidensa osalta nykykomission viimeinen työohjelma ei ole säästynyt kritiikiltä. Ohjelma herättikin kiivasta keskustelua Euroopan parlamentin lokakuisessa täysistunnossa, jossa esimerkiksi ranskalainen vasemmiston europarlamentaarikko Manon Aubry sivalsi, ettei kilpailukykyä voi syödä eikä se tuo kansalaisille kattoa pään päälle. Huoli kansalaisten toimeentulosta kohoaa inflaation jyllätessä ja elinkustannusten noustessa ympäri Eurooppaa. 

Viimeisenä toimintavuotenaan komissio priorisoi lukuisia aloitteita, joiden yhteisiä nimittäjiä ovat kilpailukyky ja resilienssi. Istuva komissio jättää seuraajiensa murheiksi sen sijaan pehmeämpiä teemoja, aina kestävän ruokajärjestelmän ja eläinten hyvinvoinnin edistämisestä köyhyyden torjumiseen.

Viimeisenä toimintavuotenaan komissio priorisoi lukuisia aloitteita, joiden yhteisiä nimittäjiä ovat kilpailukyky ja resilienssi. Istuva komissio jättää seuraajiensa murheiksi sen sijaan pehmeämpiä teemoja, aina kestävän ruokajärjestelmän ja eläinten hyvinvoinnin edistämisestä köyhyyden torjumiseen.

Klikkaa twiitataksesi.

Vaikka komissio ei tulekaan lunastaneeksi kaikkia sen viisivuotiskaudelle asetettuja tavoitteita, on von der Leyenin ansioksi luettava se, että hän on johtanut komissiota haastavissa olosuhteissa. Matkan varrella kriisikomissio on onnistunut aika ajoin näyttämään myös geopoliittiset kasvonsa. 

Von der Leyenin kaudella EU on ottanut huomattavia – joskaan ei täydellisiä – askelia vihreän ja digitaalisen siirtymän, taloudellisen ja teollisen omavaraisuuden sekä puolustusyhteistyön saralla. Kuluneen neljän vuoden aikana unioni on saanut aikaiseksi asioita, joiden läpivienti olisi vielä muutama vuosi sitten ollut ennenkuulumatonta, aina rokotteiden hankinnasta aseavun antamiseen asti. Toisaalta sisäiset ristiriidat ja epäselvät linjaukset ovat lamaannuttaneet unionia, kuten viimeisimpänä esimerkkinä EU:n hapuillessa yhteistä linjaa Gazan sotaan. 

Aika näyttää, miten seuraava komissio tulee hyödyntämään nykykomission perintöä. Haasteita riittää ratkaistavaksi. Miten EU:n ja Naton välinen työnjako puolustusyhteistyön osalta rakennetaan? Kuinka unionin laajentuminen toteutetaan hallitusti ja kestävästi? Miten ilmastotavoitteet saavutetaan ilman, että uhrataan kilpailukykyä ja turvallisuutta? Lisäksi jäsenvaltioita kiinnostaa, missä määrin komissio jatkaa hivuttautumistaan niiden tontille aikamme suuriin kysymyksiin vastatessaan. 

Uusi komissio valitaan kesäkuussa käytävien eurovaalien jälkeen ja sen on määrä aloittaa työnsä loppuvuodesta 2024. Siinä missä nykyisellä komissiolla on viimeinen toimintavuosi edessään, ei tulisi täytenä yllätyksenä, jos puheenjohtaja von der Leyen nähtäisiin kuskin paikalla myös kaudella 2024–2029. Hänen syyskuussa pitämä puheensa unionin tilasta tulkittiin laajalti uudelleenvalintaan tähtäävän kampanjan alkusoittona. Toisaalta von der Leyen ei ole suoraan kertonut jatkosuunnitelmistaan, ja viime aikoina häntä kritisoivia ääniä on kuulunut niin komission kuin jäsenmaidenkin riveistä. Joidenkin spekulaatioiden mukaan von der Leyenin tähtäimessä saattaa olla ensi vuoden lopussa vapautuva Naton pääsihteerin pesti. 

Kuka ikinä onkaan seuraavan komission ratissa, yksi asia on varma: hän joutuu huristelemaan epävakaassa ajokelissä. Maailmanpolitiikan jännitteiden jatkaessa kasvamistaan EU:n on lunastettava paikkansa vahvana globaalina toimijana – ja komission geopoliittisena komissiona. Kuskilta sietää siis toivoa kykyä pysyä oikealla kaistalla myös sivutuulessa sekä taitoa navigoida eteenpäin silloinkin, kun näkyvyys on heikko. 

Kirjoittaja: Rosa Kotoaro
Editointi ja kommentointi: Kaarlo Somerto
Kielenhuolto: Sannimari Veini