Jaa

Lukuaika: 8 minuuttia

Euroopan unioni on viime vuodet pyrkinyt kaikin voimin torjumaan oikeusvaltion tilan murentumista jäsenvaltioissaan, etupäässä Puolassa ja Unkarissa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kuitenkin sysännyt keskustelun oikeusvaltioperiaatteesta taka-alalle. EU on vastannut Venäjän hyökkäykseen sanktioin, jotka ovat vaatineet jäsenvaltioilta yhtenäisyyttä, ja aiemmat erimielisyydet ovat jääneet sivuosaan. Nähtäväksi jää, vaikuttaako muuttunut geopoliittinen tilanne oikeusvaltion tilaan Euroopassa, ja jos, niin millä tavalla.

Oikeusvaltioperiaate on viime vuodet puhututtanut Euroopan unionissa, kun kaksi sen jäsenmaata, Unkari ja Puola, ovat vähitellen luisuneet yhä kauemmas modernin demokratian perusperiaatteista. Molempien maiden populistihallitusten politiikalla on itsevaltainen tai jopa autoritaarinen pohjavire. Unkarissa epäsuotuisa kehitys käynnistyi vuonna 2010, kun Viktor Orbán sai vaaleissa murskavoiton ja pääsi sen turvin kirjoittamaan koko perustuslain uudelleen. Puolassa luisu alkoi vuonna 2015, kun Laki ja oikeus -puolue nousi valtaan, ja sittemmin oikeusvaltion ongelmat ovat kiteytyneet etenkin oikeuslaitoksen riippumattomuuteen. Syytä populistien kansansuosiolle on haettu niin yhteiskunnan polarisoitumisesta kuin katolisen perinteen kietoutumisesta kommunistivallan haamuihin.

Puolasta ja Unkarista on kehittynyt toistensa tavoitteita EU:ssa tukeva kaksikko, jonka kannat eroavat EU:n valtavirrasta niin muuttoliike- kuin ilmastopolitiikankin osalta. Toisaalta Puola ja Unkari eivät ole ainoita maita, joiden oikeusvaltion tila on herättänyt EU:ssa huolta. Myös Bulgaria ja Romania on otettu mukaan ”yhteistyö- ja seurantamekanismiin”, jonka puitteissa komissio yrittää tukea maiden oikeusvaltiokehitystä ja kitkeä korruptiota. Populismin suosiosta kertoo myös Marine Le Penin hiljattainen menestys Ranskan presidentinvaaleissa sekä Iso-Britannian vuoden 2016 Brexit-kansanäänestys.

Jäsenvaltioiden demokratioiden heikentyminen on ollut EU:lle hankalaa ja kiusallista, sillä keinot puuttua tilanteeseen ovat olleet rajalliset. Unionin jäseneksi pyrkiviltä mailta vaaditaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamista, unionin arvojen kunnioitusta ja demokratian vahvaa tilaa, mutta jäsenenä olevien valtioiden unionin arvojen vastaiseen toimintaan ei ole kyetty kunnolla puuttumaan. Tämä johtuu siitä, että EU:n toimintaa määrittäviä perussopimuksia laadittaessa ei ole kunnolla varauduttu siihen, mitä tapahtuu, kun unionissa jo jäsenenä olevat valtiot toimivat unionin arvojen vastaisesti. Tähän mennessä Puolan ja Unkarin tilanteeseen on pyritty puuttumaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 7 artiklan mukaisella sanktiomenettelyllä sekä hiljattain myös kytkemällä unionin monivuotinen rahoituskehys oikeusvaltion tilaan.

Nähtäväksi jää, miten Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota vaikuttaa oikeusvaltiokehitykseen Euroopan unionissa pitkällä aikavälillä. Ainakin toistaiseksi keskustelu oikeusvaltioperiaatteesta on jäänyt enemmän tai vähemmän katkolle, kun EU on pyrkinyt kaikin voimin patoamaan Venäjän aiheuttamaa geopoliittista uhkaa eurooppalaiselle turvallisuusjärjestykselle. Puolan vankkumaton tuki ukrainalaisten hyväksi niin asekuljetusten osalta kuin pakolaisten vastaanottajanakin on herättänyt ihailua ja sympatiaa ympäri Eurooppaa. Sen sijaan Unkari on edustanut sodan suhteen hieman toisenlaista kantaa: Unkarin reaktio Venäjän toimiin on ollut vähintäänkin vaisu. Samalla kaksikkona aiemmin toimineen Unkarin ja Puolan välille on revennyt juopa – onhan riittävän voimakas vastareaktio Venäjän hyökkäyssotaan Puolalle jopa eksistentiaalinen kysymys. 

Oikeusvaltio on modernin demokratian ytimessä Klikkaa twiitataksesi

Oikeusvaltio (rule of law, Rechtsstaat, État de droit) on modernin demokratian sielu. Käsitteellä ei ole selkeää ja tyhjentävää merkitystä, vaan kyse on enemmänkin kokoelmasta periaatteita, jotka osoittavat lakien syntymekanismin sekä määräävät, miten niitä noudatetaan yhteiskunnassa. Oikeusvaltiolle ominaisia piirteitä ovat Euroopan neuvoston alaisen Venetsia-komission mukaan muun muassa laillisuusperiaate, jonka mukaan valtiollisen vallankäytön tulee perustua lakiin ja lain puolestaan tulee olla kansalaisille saavutettavissa ja ymmärrettävissä. Samoin oikeusvaltioperiaatteen ytimessä on vaatimus yhdenvertaisuudesta lain edessä, eli siitä, että samanlaisia asioita on kohdeltava samalla tavoin ja erilaisia asioita eri tavoin. Kyse ei siten ole “hämärästä poliittisesta välineestä”, kuten Unkari antoi ymmärtää Suomen nostettua oikeusvaltioperiaatteen yhdeksi EU-puheenjohtajakautensa kärkiteemoista syksyllä 2019.

Oikeusvaltioperiaate on nostettu SEU:n 2 artiklassa unionin keskeiseksi arvoksi yhdessä esimerkiksi ihmisarvon kunnioittamisen, vapauden, kansanvallan, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen kanssa. Oikeusvaltiolla on keskeinen merkitys EU:n alkuperäisen tarkoituksen – taloudellisen yhteistyön – edistämisessä, sillä toimivat sisämarkkinat vaativat ennustettavaa toimintaympäristöä yrityksille ja investoinneille. SEU:n 2 artiklan maininta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta on myös mahdollistanut Euroopan komissiolle puuttumisen oikeusvaltion ongelmiin. EU tarvitsee aina perussopimuksissa annetun nimenomaisen oikeusperustan voidakseen antaa aihepiiriä koskevaa sääntelyä.

Puolan osalta vakavimmat puutteet oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa liittyvät etenkin tuomioistuinlaitoksen toimintaan. EU-komission vuonna 2021 julkaiseman oikeusvaltioraportin mukaan Puolassa “vuodesta 2015 toteutetut uudistukset ovat lisänneet toimeenpano- ja lainsäädäntövallan vaikutusta oikeusjärjestelmään oikeuslaitoksen riippumattomuuden kustannuksella”. Toisin sanottuna tuomioistuimet eivät ole voineet toimia itsenäisesti ja poliittisesta ohjauksesta riippumatta. Oikeusvaltiossa lainsäädäntö- ja tuomiovallan välisen työnjaon kuuluisi kuitenkin toimia siten, että lainsäätäjä ei lain tultua voimaan enää puutu lain tulkintaan. Jollei tulkinta miellytä, tulee lakia muuttaa.

Myös Unkarissa oikeuslaitoksen toiminnassa on epäselvyyksiä esimerkiksi tuomarinimityksissä. Merkittävimmät huolet koskevat kuitenkin lehdistönvapauden kaventumista, poliittisen eliitin korruptiota, lainsäädäntöprosessin läpinäkyvyyttä sekä hallitusta kritisoivien tahojen toiminnan vaikeutumista. Hiljattain keväällä 2022 Viktor Orbánin puolue Fidesz voitti vaalit neljättä kertaa peräkkäin. Vaikka vaalit eivät olleet vilpilliset, eivät ne olleet reilut, sillä maan vaalijärjestelmä suosii suuria puolueita eikä mediatilaa ollut juuri tarjolla opposition ehdokkaille. 

Ongelmiin on koitettu puuttua rikkomusmenettelyllä ja rahoituksen kytkemisellä oikeusvaltioon Klikkaa twiitataksesi

Euroopan komissio on käynnistänyt SEU:n 7 artiklan mukaisen sanktiomenettelyn Puolaa ja Euroopan parlamentti puolestaan Unkaria vastaan pysäyttääkseen maiden oikeusvaltio-ongelmat. Sanktiomenettelyn tavoitteena on valvoa unionin arvojen, siis myös SEU:n 2 artiklassa mainitun oikeusvaltioperiaatteen loukkaamattomuutta. Mikäli sanktiomenettelyssä todettaisiin Puolan tai Unkarin rikkoneen oikeusvaltioperiaatetta, niiltä voitaisiin pidättää tiettyjä Euroopan unioniin liittyviä oikeuksia, kuten äänioikeus tai rahallinen EU-tuki. Sisäänrakennettuna heikkoutena menettelyssä on kuitenkin se, että rikkomuksen toteaminen edellyttäisi muiden jäsenvaltioiden yksimielisyyttä asiasta; Puola ja Unkari voivat aina pelastaa toisensa pulasta.

Uusimpana yrityksenä EU:n monivuotinen rahoituskehys on nyt kytketty oikeusvaltion toteutumiseen. Kyse on merkittävästä poliittisesta voitosta, koska neuvoston oikeuspalvelut aluksi vastusti kytkentää. Lisäksi Puola ja Unkari veivät asian unionin tuomioistuimen tarkasteluun, joskin vain saadakseen tuomioistuimen siunauksen kytkennälle. EU-tuomioistuimen annettua tuomionsa komissio käynnisti välittömästi menettelyn, jonka tuloksena Unkari voi menettää EU:n sille maksamat tuet. Toimenpiteellä voi tällä kertaa olla vaikutusta, sillä EU-tukien turvin Orbán on voinut pitää huolen kansansuosiostaan. Hiljattain myös Puola perui tuomareiden rankaisujärjestelmän EU:n elpymisvälineen rahoituksen menettämisen pelossa, vaikka edellä mainittua menettelyä ei sitä vastaan vielä olekaan käynnistetty.

Toisaalta rahoitusmekanismiin liittyvä järjestely on herättänyt myös kritiikkiä siitä, että sen pystyttäminen edusti melko luovaa perussopimusten tulkintaa. Rahoituskehyksen ehdollisuusmekanismi perustuu ainoastaan Eurooppa-neuvoston päätelmiin, vaikka Eurooppa-neuvosto ei käytä lainsäädäntövaltaa. Moni kriitikko on katsonut, että oikeusvaltiota koskevan sanktiomekanismin lainmukaisuudesta pitäisi pitää tavallista parempi huoli. Yhtä kaikki, EU-tuomioistuin on katsonut menettelyn olevan sopusoinnussa EU-oikeuden kanssa, joten tällä erää asia on loppuun käsitelty.

Muuttunut geopoliittinen tilanne voi vaikuttaa myös oikeusvaltiokehitykseen Klikkaa twiitataksesi

Venäjän hyökkäys Ukrainaan järisytti eurooppalaisessa politiikassa mannerlaattoja monella tapaa. Myös EU löysi yhtenäisyyden tavalla, jota harva osasi odottaa. Yhtenäisyyden hintana oli EU:n sisäisten erimielisyyksien hautaaminen tai jättäminen taka-alalle, ja pohdintoja onkin esitetty siitä, jääkö oikeusvaltioperiaate nyt paitsioon. Samalla Ukrainan sotaan hyvin eri tavoin suhtautuvien Puolan ja Unkarin välit ovat rakoilleet.

Toisaalta esimerkiksi Puolan ehtymätön tuki ukrainalaisille on herättänyt toiveita siitä, voisiko Ukrainan sota tuupata Puolan takaisin kaidalle tielle, kun Puola puolustaa EU:n arvoja vastavoimana Venäjän hyökkäykselle. Onhan keskeiseksi syyksi Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan arveltu nimenomaan Ukrainan pyrkimyksiä olla osa EU:ta ja läntistä yhteisöä. Ehkä samanlaisia toiveita on myös komissiolla, sillä edellä mainittu rahoitusmekanismiin liittyvä menettely EU-rahahanojen katkaisemiseksi on käynnistetty vain Unkarin osalta. Toki yleinen käsitys on, että oikeusvaltion tila on Unkarissa Puolaa paljon heikommalla tolalla, sillä Puolassa on aktiivinen kansalaisyhteiskunta ja valpas lehdistö.

Yhtä kaikki Euroopan unionin tulee pystyä pitämään kiinni yhteisestä arvopohjastaan – oikeusvaltiosta, demokratiasta ja ihmisarvon kunnioittamisesta – voidakseen vastata muuttuneeseen geopoliittiseen tilanteeseen ja säilyä vakaana ja vaikutusvaltaisena toimijana ja rauhan alueena. Sodan myötä nouseva energian sekä ruoan hinta näkyy jokaisen kuluttajan kukkarossa, mikä puolestaan on omiaan syventämään yhteiskunnallisia jakolinjoja sekä oivallista polttoainetta populistisille ääriliikkeille. EU:n painiottelu oikeusvaltion puolesta siis jatkunee vielä pitkään. Oikeusvaltion ylläpito vaatii vakaimmissakin demokratioissa jatkuvaa huoltamista ja silmälläpitoa.

Kirjoittaja: Helinä Teittinen

Kommentointi ja editointi: Jani Korhonen ja Iida Nalli

Kielenhuolto: Ida Andersson

Jaa