Jaa

Lukuaika: 9 minuuttia

Unkarin pääministeri Viktor Orbán pitämässä voittopuhettaan Unkarin Fidesz-puolueen vaalivalvojaisissa 3.4.2022 // Kuva: Elekes Andor (CC BY-SA 4.0)

Huhtikuiset Unkarin parlamenttivaalit toivat jälleen murskavoiton Fidesz-puolueelle. Puoluetta edustava pääministeri Viktor Orbán toivoo pysyvänsä vallassa vuoteen 2030 asti. Sota Ukrainassa ja talousvaikeudet leimasivat vaalikampanjaa ja ne tulevat vaikuttamaan Unkarin politiikkaan jatkossakin. Oppositio puolestaan joutuu miettimään, miten se voi jatkossa edistää tavoitteitaan.

”Voitimme niin suuresti, että se näkyy kuuhun asti, ja aivan varmasti Brysseliin”.

Näillä sanoilla Unkarin pääministeri Viktor Orbán aloitti voittopuheensa 3. huhtikuuta maan parlamenttivaalien tuloksen selvittyä. Voittopuheessa sai EU:n lisäksi osansa myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, jota Orbán syytti puuttumisesta Unkarin vaaleihin. Tämä oli kritisoinut Orbánia vaalien alla läheisistä suhteista Venäjään.

Yksi tärkeimmistä tekijöistä oli se, että Fidesz ja sen mediakoneisto leimasivat vaalit historiallisiksi, ja korostivat niissä olevan kyse sodasta ja rauhasta. Klikkaa twiitataksesi

Vaikka Venäjä-suhteet aiheuttivat kritiikkiä, onnistui Orbán kääntämään sotatilanteen voitokseen. Fideszin ylivoimainen mediakoneisto ja sen viestinnän täsmäohjautuvuus olivat vaalivoiton avaimia. Yksi tärkeimmistä tekijöistä oli se, että Fidesz ja sen mediakoneisto leimasivat vaalit historiallisiksi, ja korostivat niissä olevan kyse sodasta ja rauhasta.

Tämä kertomus rakennettiin opposition yhteisen ehdokkaan Péter Márki-Zayn lausuntoon, jossa hän sanoi, että mikäli Nato päättää niin, Unkari lähettäisi Nato-maana jopa sotilaita Ukrainaan. Tämä väite typistettiin muotoon ”Márki-Zay lähettäisi sotilaita Ukrainaan” ja Orbán puolestaan asemoi itsensä rauhan takaajan rooliin. Mielipidemittausten mukaan kyseinen väite upposi hallitusta äänestäviin: 95 prosenttia Fidesz-KDNP:n äänestäjistä uskoi sen paikkaansapitävyyteen.

Tämä siivitti Orbánin johtama Fidesz-puolueen ja siihen käytännössä kuuluvan kristillisdemokraattinen KDNP tuntuvaan voittoon huhtikuun parlamenttivaaleissa Unkarissa. Niden saavuttama paikkamäärä – 115 paikkaa yhteensä 199:stä – oli vieläkin suurempi kuin vuoden 2018 vaaleissa, ja Fidesz-KDNP saavutti jälleen perustuslain muokkaamiseen tarvittavan kahden kolmasosan paikkaenemmistön.

Näin kävi siitä huolimatta, että hajanainen oppositio oli näissä vaaleissa yhdistänyt voimansa. Unkarin vaalijärjestelmä suosii suuria puolueita, minkä takia yhteislista koettiin tarpeelliseksi. Sen avulla oli tarkoituksena keskittää voimat etenkin vaalipiireissä, jossa kustakin 106 vaalipiiristä valittiin yksi, eniten ääniä saanut edustaja. Loput 93 edustajaa puolestaan valittiin valtakunnallisella listavaalilla, jossa voimien yhdistäminen ei ole yhtä tärkeää. Tämän taktikoinnin tulos oli se, että oppositiota äänesti lopulta harvempi äänestäjä kuin vuonna 2018.

Etenkin keskustalaisempaan suuntaan siirtynyt entinen äärioikeistolaispuolue Jobbik menetti paljon kannatustaan. Oletettavasti sen perinteinen äänestäjäkunta ei hyväksynyt liittoutumista liberaalien ja vasemmistolaisten kanssa, vaan siitä erkaantuneen äärioikeistoliasen Mi Hazánk (suom. Meidän kotimaamme) -puolueen hyväksi.

Opposition yhteinen, esivaaleilla valittu konservatiivinen pääministeriehdokas Péter Márki-Zay ei lopulta onnistunut innostamaan unkarilaisia äänestäjiä. Klikkaa twiitataksesi

Opposition yhteinen, esivaaleilla valittu konservatiivinen pääministeriehdokas Péter Márki-Zay ei lopulta onnistunut innostamaan unkarilaisia äänestäjiä. Kampanjan alussa hän korosti eliitin ulkopuolisuuttaan ja puhui opposition “vaihtamisesta”, mutta lopulta kampanja henkilöityi pitkälti tutuksi käyneisiin oppositiopoliitikkoihin.

Hallitusta lähellä olevien tahojen negatiivinen kampanjointi ja disinformaation käyttö Márki-Zayta vastaan oli myös osasyynä tappioon. Sen lisäksi, että Márki-Zayn sanottiin vievän Unkarin sotaan, häntä haukuttiin valtionmediassa ja mainosjulisteissa Unkarin entisen pääministerin Ferenc Gyurcsányin sätkynukeksi, ”mini-Gyurcsányiksi”. Hänen väitettiin myös tekevän terveydenhuollosta maksullista, lähettävän potilaita Intiaan sekä nostavan energian hintoja.

Fideszin voitto oli ylivoimainen ja se on herättänyt keskustelua siitä, onko puolue ylipäätään voitettavissa demokraattisin keinoin monella tavalla epäreiluissa asetelmissa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj kritisoi alustavassa raportissaan vaaleja epäreiluista kampanjan ja median asetelmista. Vaikka harva uskoi opposition voittoon enää vaalien alla, ei kukaan tuntunut uskovan Fideszin saavan vielä enemmän paikkoja kuin vuonna 2018.

Vaalien tuloksissa näkyy etenkin Unkarissa voimakas jako Budapestin ja muun Unkarin välillä. Siinä missä oppositio voitti 17 Budapestin 18 vaalipiiristä, pääkaupungin ulkopuolella oppositio voitti vain kahdessa vaalipiirissä 88:sta. Vaalien jälkeen on opposition kannattajien keskuudessa keskusteltu siitä, millä voisi tavoittaa maaseudun äänestäjiä. Maaseudulla Fideszillä on täydellinen mediaylivoima ja sen vaaliteemat ovat usein maaseudun väestölle räätälöityjä. Unkarissa jako maaseudun kansallismielisemmän väestön ja kaupunkien liberaalimman väestön välillä on määrittänyt Unkarin politiikkaa koko modernin ajan. 

Hallituksen politiikka sodan varjossa

Orbán on ollut Unkarin politiikan merkittäviä hahmoja koko ajan kommunismin ja yksinpuoluejärjestelmän kaatumisen jälkeen. Ensimmäisten vapaiden vaalien jälkeen 1990 hän on ollut vallassa 16 vuotta ja 16 vuotta oppositiossa. Vuoden 2010 jälkeen hän on ollut vallassa pitäen hallussaan kahden kolmasosan ”superenemmistöä”, jonka avulla voi muokata perustuslakia. Orbán on jo aiemmin puhunut, että toivoo pysyvänsä vallassa vuoteen 2030 asti. Nyt selvittyään sekä koronakriisistä että sodasta naapurimaassa opposition yhtenäistä rintamaa vastaan Orbán voi tuntea asemansa melko varmaksi. Ukrainan sodan kehittyminen sekä sen taloudelliset vaikutukset asettavat kuitenkin Orbánille vakavia haasteita.

Nyt selvittyään sekä koronakriisistä että sodasta naapurimaassa opposition yhtenäistä rintamaa vastaan Orbán voi tuntea asemansa melko varmaksi. Klikkaa twiitataksesi

Orbánin viidennen hallituksen hallituksen ministerien nimet ovat selvinneet toukokuun alussa. Orbánin “Fight clubiksi” nimittämän hallituksen painotuksista ei ole vielä selvyyttä tätä kirjoittaessa, mutta silmiinpistävää on, että talouskysymyksiä käsittelee yhteensä kuusi ministeriä. Toukokuussa puolestaan entisestä perheasioiden ministeristä Katalin Novákista tulee Unkarin ensimmäinen naispresidentti. Unkarissa presidentin valitsee parlamentti ja presidentillä on hyvin seremoniallinen rooli. Naispresidentin asettaminen virkaan on lähinnä symbolinen ele, samalla kun hallituspuolueiden kansanedustajista alle kymmenen prosenttia on naisia. Novák tuo kuitenkin jatkuvasti esiin konservatiivisia näkemyksiään ja feminismin vastustustaan. Hän esimerkiksi ei pidä ongelmallisena sitä, että naiset tienaavat miehiä vähemmän. Lisäksi hän on monesti puhunut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia vastaan.

Ukrainan sodan talousvaikutukset pysyvät puolestaan merkittävinä Unkarissa. Maailmanpankki ennustaa vuodelle 2022 Unkariin 10,3 prosentin inflaatiota, mikä on Keski-Euroopan korkein, joskin EU-maista vasta viidenneksi korkein. Hallituksen tehtävää vaikeuttaa sekin, että EU on päättänyt käynnistää oikeusvaltioperiaatetta koskevan menettelyn Unkaria vastaan, jonka perusteella maa menettäisi osan EU-tuistaan. Vuonna 2020 EU-tuet muodostivat 4,5 prosenttia Unkarin BKT:sta.

Unkari hyväksyi Venäjä-pakotteet sodan alettua, mutta kaasuun ja öljyyn liittyviin pakotteisiin se ei ole liittynyt mukaan vedoten voimakkaaseen energiariippuvuuteen Venäjästä. Unkari on lisäksi suostunut Venäjän vaatimuksiin maksaa kaasusta ruplilla. Joka tapauksessa Unkari on Venäjälle ”epäystävällisten maiden” listalla. Unkari ei ole kuitenkaan karkottanut yhtään venäläisdiplomaattia ja valtionmedia heijastaa usein Venäjän näkökulmaa. Ukrainan turvallisuusneuvoston sihteeri Oleksij Danilov on väittänyt Unkarin johdon puolestaan tienneen helmikuussa Putinin tulevasta hyökkäyksestä.

Ukrainan ja Unkarin suhteet pysyvät jännittyneinä sodan vuoksi. Unkari on aiemmin käyttänyt veto-oikeuttaan Ukrainan Nato-yhteistyötä vastaan Ukrainan kielilain takia, jonka se kokee syrjivän  maan 130-tuhatpäistä unkarilaisvähemmistöä. Ukrainan unkarilaisväestö on keskittynyt Taka-Karpatian alueelle, jota Unkarin on välillä syytetty havittelevan.

Vaalien alla joidenkin peruselintarvikkeiden (maito, tietyt osat kananlihaa, sokeri, vehnäjauhot ja auringonkukkaöljy) sekä polttoaineen yhteydessä otettiin käyttöön hintakatto, jonka seurauksena hinnat jäädytettiin suureellisesti. Bensiinin hinta pysyi 480 forintissa (n. 1,30 euroa), mutta tämä näkyi vain kuluttajahinnoissa, mikä tarkoitti, että useat huoltoasemat ovat myyneet polttoainetta tappiollisesti. Myöhemmin hallitus kuitenkin ryhtyi tukemaan huoltoasemia. Hintakatto pysyy voimassa näillä näkymin heinäkuun alkuun asti, minkä jälkeen sen jatkamisesta tulee yhä kalliimpaa. Peruselintarvikkeiden ja energian hinta ovat unkarilaisille merkittäviä kysymyksiä, ja hintakatto oli tärkeä vaaliase Fideszille epävarmoina aikoina.

Unkarin valuutan forintin kurssi on puolestaan heikentynyt roimasti pandemian aikana ja Ukrainan sodan alettua. Vuoden 2019 lopussa eurolla sai 330 forinttia, kun toukokuun 2022 alussa sillä sai jo 380 forinttia. Maaliskuussa euron kurssi ylitti hetkellisesti jopa 400 forintin haamurajan, mitä oppositio pyrki hyödyntämään vaalikampanjassaan.

Oppositio suuntaa hakemassa

Vaalien jälkeen Orbán kehotti oppositiota nousemaan jaloilleen ja sisuuntumaan. Hän sanoi Unkarin tarvitsevan parlamentin, jossa on muukin ääni kuin hallituksen ääni. Tämä vaikuttaa hieman ironiselta ottaen huomioon, että opposition vaikutusmahdollisuudet ovat varsin minimaaliset eikä sen kysymyksiin välttämättä vastata parlamentissa ja opposition koolle kutsumia valiokuntaistuntoja boikotoidaan.

Oppositio puolestaan miettii, millä tavoin se voi jatkaa työskentelyään vaikeissa olosuhteissa. Ennen kansanedustajien valojen vannomisia oli puhetta parlamentin edustajanpaikoista kieltäytymisestä, mikä ei lopulta toteutunut. Klikkaa twiitataksesi

Oppositio puolestaan miettii, millä tavoin se voi jatkaa työskentelyään vaikeissa olosuhteissa.  Ennen kansanedustajien valojen vannomisia oli puhetta parlamentin edustajanpaikoista kieltäytymisestä, mikä ei lopulta toteutunut. Maaseudun äänestäjien tavoittaminen olisi tärkeää seuraavia vaaleja kohti mentäessä.

Tappion kokenut Péter Márki-Zay puolestaan päätti, ettei ota vastaan kansanedustajan paikkaansa, vaan antaa sen varasijalle jääneelle edustajalle. Márki-Zay jatkaa mieluummin työtään kotikaupunkinsa Hódmezővásárhelyn pormestarina. Hän perusteli valintaansa sillä, ettei halua pitää yllä vaikutelmaa, että Unkari olisi parlamentaarinen demokratia, jossa oppositio voisi saavuttaa tavoitteitaan.

Sotaan liittyen puolestaan valtionmedia jatkaa Venäjälle myönteisen näkökulman välittämistä, vaikka puhuukin kyllä sodasta eikä “erikoisoperaatiosta”. Erään mielipidemittauksen mukaan niiden osuus, jotka pitävät Venäjän hyökkäystä Ukrainaan aggressiona on laskenut 56 prosenttiin. Fidesz saattaa onnistua käyttämään sotaa valtansa pönkittämiseen vielä pitkään eikä ole sanottua, ettei Unkari asetu poikkiteloin EU:n kanssa pakotteisiin ja muuhun yhteistoimintaan liittyen jatkossakin.

 

Kirjoittaja: Jani Korhonen

Kommentointi ja editointi: Karoliina Rajala ja Tuukka Tuomasjukka

Kielenhuolto: Hanna Lehto

Jaa