Yhdysvaltojen opioidiepidemiaa yritetään hillitä niin poliisin, terveydenhuollon kuin tiukemman rajapolitiikan voimin, mutta kriisin ratkaisu vaatisi poliittista yhteistyötä

Kirjoittajan henkilökuva
Ira Pöllänen | 03.03.2024
Tekstiartikkelin kuva. Fentanyylin yliannostukseen kuolee vuosittain kymmeniä tuhansia amerikkalaisia. (Kuvalähde)

Presidentti Bidenin kauden aikana huumeiden yliannostukseen kuolleiden määrä ei ole osoittanut Yhdysvalloissa vähentymisen merkkejä. Erityisesti fentanyylikuolemien määrä on kasvanut nopeasti, ja epidemiaksi paisunut ongelma puhuttaa myös presidentinvaalien alla. Niin kansalaisyhteiskunta kuin päättäjät puoluerajojen yli vaativat toimia, mutta poliittista yhteisymmärrystä kriisin selvittämiseen ei ole vielä löydetty.

Yhdysvalloissa kuoli vuonna 2021 yli 106 000 ihmistä huumeisiin liittyvään yliannostukseen. Se on 18–45-vuotiaiden amerikkalaisten yleisin kuolinsyy ja ohittaa tilastoissa mm. auto-onnettomuudet. Yliannostuskuolemien yleisin aiheuttaja on fentanyyli, kipulääkkeeksi kehitetty synteettinen opioidi, joka on arviolta 50 kertaa heroiinia vahvempaa. Fentanyyliin kuolleiden määrä kolminkertaistui vuodesta 2016 vuoteen 2021, jolloin kuolleita oli jo yli 80 400. Luvut ovat kylmääviä, ja kuvasta tekee vielä karumman politiikassa käytävä kiistely siitä, ratkaiseeko kriisin poliisi, rajapolitiikka vai terveydenhuolto.

Yhdysvaltojen opioidiepidemian ensimmäinen aalto ajoittuu 1990-luvun lopulle, jolloin lääkeyhtiöt alkoivat markkinoida tarmokkaasti opiaattien ylivertaisuutta muihin kipulääkkeisiin verrattuna. Tunnetuin niistä on Purdue Pharman kehittämä oksikodonipohjainen OxyContin. Opioidien koukuttavuutta vähäteltiin, jotta niitä voitaisiin määrätä ilman rajoituksia. Tämän seurauksena erittäin vahvoja opiaatteja ei enää määrätty vain vakavien sairauksien, kuten syövän aiheuttaman kivun hoitoon, vaan esimerkiksi pitkittyneeseen selkäkipuun. Lääkeyhtiöiden liikevaihto kohosi miljardeihin, kun lääkärit määräsivät liian vahvoja lääkkeitä liian heppoisin perustein lääkeyhtiöiden itsepintaisen ja riskejä vähättelevän markkinoinnin ohjaamina. 

Fentanyylin yleistymiseen on sisäänrakennettu kurjuuden kierre

Kun opiaattien riskeistä alettiin puhua julkisuudessa laajasti, lääkärit alkoivat määrätä niitä vähemmän ja tarjonta katukaupassa pieneni. Ensin päihderiippuvaiset siirtyivät käyttämään paremmin saatavilla ollutta heroiinia, mutta heroiinia merkittävästi vahvempi ja halvemmin tuotettava fentanyyli yleistyi muutaman vuoden sisällä. Vuodesta 2013 alkaen fentanyylin osuus huumekuolemissa on kasvanut ja viime vuosina ajanut ohi sekä oksikodonin että heroiinin. 

Globaalien toimitusketjujen vaikutus huumekauppaan Yhdysvalloissa on näkynyt fentanyylin yleistymisenä erityisesti koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Kun tuontivirrat muuttuivat epäsäännöllisemmiksi, joutuivat käyttäjät kääntymään tuntemattomampien aineiden puoleen.

Fentanyyli on katukaupassa verrattain kustannustehokasta juuri vahvuutensa vuoksi. Koska jo kahden milligramman annos voi olla tappava, on fentanyyli äärimmäisen koukuttavaa ja riskialtista. Ongelma myös ruokkii itseään: kun enemmän ihmisiä käyttää ainetta, kysyntä kasvaa, hinta nousee ja aineen koostumus huonontuu. 

Vuonna 2021 yli tusina yhtiötä, jotka valmistivat, myivät tai jakelivat vahvoja kipulääkkeitä määrättiin maksamaan yhteensä yli 50 miljardin dollarin korvaukset liittovaltiolle ja osavaltioille. Klikkaa twiitataksesi!

Laittoman fentanyylin käytöstä johtuneita kuolintapauksia on karkeasti kahdenlaisia. Niitä, joissa henkilö on käyttänyt tarkoitushakuisesti ja ottanut tietoisen riskin ja niitä, joissa henkilö ei ole tiennyt mitä ottaa. Lääkevalmisteiden lisäksi katukaupassa liikkuu laittomasti tuotettua fentanyyliä sekä väärennöksiä, joissa muita huumeita on terästetty fentanyylillä. Vahingossa yliannostaneet ovat voineet luulla ottaneensa jonkin muun lääkkeen tai heidän käyttämänsä huumeeseen on sekoitettu fentanyyliä, hengenvaarallisin seurauksin.

Yliannostusten riskiä on kasvattanut myös se, että pandemian takia ihmiskontakteja rajoitettiin, jolloin huumeita alettiin käyttää enemmän yksin. Toisinaan yliannostus tapahtuu seurassa, mutta huoli seurauksista voi aiheuttaa sen, ettei apua uskalleta hälyttää. Jos myös avunsoittaja on huumeiden vaikutuksen alaisena tai on tarjonnut huumetta yliannostuksen ottaneelle, voi hän joidenkin osavaltioiden lainsäädännön mukaan joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Republikaanit tarjoavat rajapolitiikkaa ratkaisuksi kriisiin

Republikaanien puheissa fentanyyli tiivistyy ulkopoliittiseksi ongelmaksi, johon he liittävät maan etelärajan siirtolaiset. Monien republikaanien mielestä Joe Bidenin hallinto ei ole tehnyt tarpeeksi fentanyylin maahantulon suitsimiseksi. Lääkekäyttöön tarkoitettu fentanyyli valmistetaan Yhdysvalloissa, kun taas laiton fentanyyli tuodaan maahan pääasiassa Meksikon huumekartellien masinoimana. Huumeet tuotetaan Meksikossa ja sen tuottamiseen tarvittavat aineet tulevat usein Kiinasta. 

Presidentti Biden on saanut republikaaneilta kritiikkiä rajapolitiikastaan, joka heidän mielestään ei rajoita huumekartellien toimintaa riittävästi. Ilmeisenä ongelmana on kartellien toiminta omalla harmaan talouden alueellaan, johon on vaikea puuttua institutionaalisilla keinoilla, kuten taloudellisilla sanktioilla. Joukko osavaltiotason republikaanituomareita on kirjeessään Bidenille ja ulkoministeri Anthony Blinkenille vaatinut, että meksikolaiset huumekartellit nimettäisiin terroristiorganisaatioiksi. Aiemmin osa tuomareista oli vaatinut fentanyylin määrittämistä joukkotuhoaseeksi. 

Yhdysvaltain ja Meksikon välisen rajan ylittäneiden siirtolaisten määrä on ollut korkea koko Bidenin kauden ajan. Määrät ovat kasvaneet erityisesti pandemian jälkeen ja joulukuussa 2023 siirtolaisia saapui rajalle jo neljännesmiljoona. Monien republikaanien mielestä laittoman maahanmuuton rajoittamisen kylkiäisenä huumeet jäisivät useammin rajaviranomaisten seulaan. Viranomaisten mukaan kuitenkin suurin osa fentanyylistä tulee laillisten rajanylityspaikkojen kautta Yhdysvaltojen kansalaisten, ei siirtolaisten mukana. 

Presidentti Donald Trumpin hallinto julisti vuonna 2017 opioidikriisin olevan jo niin huonolla tolalla, että kyseessä on kansanterveydellinen hätätila. Julistuksesta voisi päätellä, että puolueessa ymmärrettiin addiktion olevan sairaus, jota ei ratkaista koventamalla päihdetuomioita tai lisäämällä rajavartioita. Rahoitusta hätätilan selvittämiseksi terveydenhuollon voimin ei kuitenkaan Trumpin hallinnolta juuri heltynyt. 

Yhdysvalloissa kuoli vuonna 2021 yli 106 000 ihmistä huumeisiin liittyvään yliannostukseen. Se on 18–45-vuotiaiden amerikkalaisten yleisin kuolinsyy ja ohittaa tilastoissa muun muassa auto-onnettomuudet. Klikkaa twiitataksesi!

Kongressin republikaanien ajama politiikka iskee korostetusti huumeiden tarjontaan, mutta heitäkin on, jotka peräänkuuluttavat myös kysynnän vähentämistä. Jotkut konservatiivit kokevat, että julkiset tahot ovat epäonnistuneet hillitsemään fentanyylin leviämistä ja vaativat valtiolta toimia. Julkista rahaa tulisi heidän mielestään ohjata esimerkiksi kaupunkien katukuvan puhdistamiseen, päihdetyötä tekeville järjestöille ja uskonnollisille instituutioille sekä perheiden tukemiseen. Näkemys kuitenkaan tuskin yleistyy puolueessa, jonka perusperiaatteisiin kuuluu valtion roolin minimoiminen ja mahdollisimman vähäinen kansalaisten elämään puuttuminen.

Demokraatit tavoittelevat hoidon parantumista, mutta teot jättävät kylmäksi

Joe Bidenia voi luonnehtia huumeiden vastaisen sodan veteraaniksi. Ollessaan senaattorina hän oli 1980-luvulla laatimassa uutta huumelainsäädäntöä ja otti rividemokraatteja kovemman linjan, mitä tuli huumausainerikoksien rangaistavuuteen. Kun presidentti George H.W. Bush syyskuussa 1989 piti televisioidun puheen kansalle ja nimesi crack-kokaiinin suurimmaksi uhkaksi amerikkalaisille, Bidenin jämäkkä vastaus kuului, ettei Bushin sota huumeita vastaan ollut tarpeeksi kovaa.

Presidenttikautensa aikana Biden on puhunut opioidikriisistä kansakunnan tilaa koskevassa puheessaan ja vaikuttanut poliittisilla päätöksillä laittomien aineiden maahan pääsyyn muun muassa lisäämällä Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla työskentelevien määrää ja ajoneuvojen tarkastuksia. Yhdysvallat on Bidenin johdolla vedonnut Kiinaan, jotta se lopettaisi fentanyylin tuotannossa käytettävien aineiden viennin Meksikoon, jossa niistä tuotetaan Yhdysvaltoihin päätyvää fentanyyliä. Diplomaattisten keinojen lisäksi Yhdysvallat on asettanut pakotteita kiinalaisille yrityksille, joiden oletetaan tuottavan fentanyyliä tai sen ainesosia. 

Demokraattipoliitikkojen puheissa toistuu hoitoonpääsy ja addiktion kohtaaminen sairautena, ei rikosoikeudellisia toimia vaativana asiana. Korvaushoitolääkkeet toimivat riippuvuuden hoidossa, mutta Yhdysvalloissa lääkehoitoa saa vain viidennes opioidiriippuvaisista. Riippuvuutta sairastavien ei ole mahdollisuutta saada lääkkeitä mm. sairauteen liittyvän stigman tai terveydenhuollossa kohtaamansa eriarvoisen kohtelun takia. Korvaushoidon ulkopuolelle jäävät usein työttömät, kaupunkien ulkopuolella asuvat sekä afroamerikkalaiset. 

Bidenin hallinto on vapauttanut huumeisiin liittyvää sääntelyä ja laajentanut pääsyä hoidon piiriin yrityksenä vähentää huumekuolemien määrää. Esimerkiksi apteekit saivat luvan alkaa myydä reseptivapaasti naloksonia sisältäviä nenäsuihkeita, joilla opioidiyliannostus voidaan estää.

Fentanyyliin kuolleiden määrä kolminkertaistui vuodesta 2016 vuoteen 2021, jolloin kuolleita oli jo yli 80 400. Klikkaa twiitataksesi!

Päihdepalveluiden ammattilaiset ovat kuitenkin kritisoineet uudistusten jäävän puolitiehen, sillä korvaushoitolääkkeenä käytettävää metadonia voi Yhdysvalloissa jaella vain 2000 opioidiaddiktion hoitoon keskittyvää klinikkaa. Kriitikoiden mielestä klinikat toimivat avun suhteen pullonkaulana, ja heidän mukaansa metadonin pitäisi olla päihdelääkärien määrättävissä ja saatavissa apteekeissa. 

Suomessakin yleinen korvaushoidossa käytetty lääke buprenorfiini on Bidenin hallinnon uudistusten myötä metadonia paremmin saatavilla, kiitos lääkärien etävastaanottojen ja e-reseptien sallimisen. Ne ovat elinehto opioidiepidemian runtelemien syrjäseutujen, kuten Kentuckya ja Länsi-Virginiaa halkovan Appalakkien vuoriston asukkaille, jotka eivät voi matkustaa päivittäin lääkäriin tai korvaushoidon jakelukeskukseen.

Suomessa ajankohtaiset käyttöhuoneet ovat myös Yhdysvalloissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten mukaan yksi kokeilemisen arvoisista keinoista, joilla yliannostuskuolemia voitaisiin vähentää. Mutta kuten täälläkin, nykyinen lainsäädäntö ei salli käyttöhuoneita. Kyseisiä lakipaketteja on aikanaan senaattorina ollut kirjoittamassa ja ajamassa myös presidentti Biden.

Syrjäseuduilla kuten Appalakkien vuoriston alueella on kärsitty pahoin opioidikriisistä, osin hoidon huonon saatavuuden vuoksi. Kuvassa Länsi-Virginian Seneca Rocks.

Liberaalin huumepolitiikan hampaattomuus turhauttaa äänestäjiä

Opioidiepidemia on työntänyt äänestäjäkuntaa oikealle niillä alueilla, joilla opioideja käytetään enemmän. Vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen huomattiin, että alueilla, joissa vaalivoittaja Trump sai eniten ääniä, käytettiin myös huomattavan paljon opioideja. Yksi syy tälle voi olla viha ja näköalattomuus. Yhteisöissä, joissa huumeiden käytön haitat koskettavat henkilökohtaisesti suurta osaa väestöstä, ja joissa keinot kriisin ratkaisemiseksi tuntuvat olevan vähissä, voimistuu helposti tuki jyrkälle huumeidenvastaiselle politiikalle. 

Bidenin 80-luvulla harjoittamasta huumevastaisuudesta huolimatta demokraatit ovat viime vuosikymmenen aikana ajaneet liberaalimpaa huumepolitiikkaa ympäri Yhdysvaltoja. Oregonissa pienet määrät huumeiden kuten fentanyylin hallussapitoa dekriminalisoitiin. Yliannostukset eivät kuitenkaan vähentyneet ja Oregonin suurimman kaupungin Portlandin keskustassa alettiin käydä avointa huumekauppaa. Toisaalta käyttäjien vangitseminen vähentyi ja hoitoonpääsy lisääntyi hieman. Kansallisella tasolla Oregonin kokeilua pidetään hyvästä aikomuksesta huolimatta dekriminalisaatioon perustuvan liberaalin huumepolitiikan epäonnistumisena, mikä tuskin jää kovemman linjan huumepolitiikan kannattajilta huomaamatta.

Vaa’ankieliosavaltiot (eng. swing states) ovat Yhdysvaltojen vaalijärjestelmässä merkittävä tekijä, sillä niissä on mahdollista saada saaliksi huomattava määrä valitsijamiesääniä. Tällaisia osavaltioita ovat esimerkiksi Florida ja Ohio, joissa molemmissa opioidiepidemia on ollut erityisen vakava. Vuonna 2021 Ohio oli huumeiden yliannostuskuolemissa kaikista osavaltioista sekä absoluuttisesti että osavaltion väkilukuun suhteutettuna kymmenen kärjessä. Floridassa huumekuolemia on toiseksi eniten koko maassa Kalifornian pitäessä kärkeä miltei 11 000 kuolemalla. 

Opioidikriisin ratkaisu ei riipu pelkästään rajatilanteesta tai korvaushoitolääkkeiden saatavuudesta, vaan siihen vaikuttavat esimerkiksi kaupunkien asuntotilanne, ihmisten tasavertainen kohtelu hoitoonpääsyssä ja nuorten pahoinvointi. Klikkaa twiitataksesi!

Vaa’ankieliosavaltiot kiinnostavat sekä ehdokkaita että mediaa. Voisi olettaa, että niiden vaalitenteissä opioidiepidemia olisi aihe, joka hallitsisi keskusteluja ja ehdokkailta tivattaisiin keinoja kriisin ratkaisemiseksi. Äänestäjät ovat joutuneet ainakin tähän asti pettymään tai tyytymään pelkkään rajuun retoriikkaan. Republikaanien presidenttiehdokkaiden esivaaliväittelyissä (nyt jo pelistä pudottautunut) Floridan kuvernööri Ron DeSantis esimerkiksi sanoi, että epäillyt huumeiden salakuljettajat tulisi ampua Yhdysvaltain ja Meksikon väliselle rajalle

Republikaanien esivaalien kampanjavankkurit pysähtyivät helmikuun alussa Yhdysvaltojen itärannikolla New Hampshiressa. Bostonista pohjoiseen sijaitseva osavaltio on kärsinyt opioidiepidemiasta jo vuosia, ja 1,5 miljoonan ihmisen osavaltiossa kuolee päivätasolla vähintään yksi ihminen huumeiden yliannostukseen. Huumeongelmasta huolestuneille kansalaisille vaaliväittelyn anti oli lopulta laiha. Entinen presidentti Trump puhui kannattajilleen  tutun kaavan mukaan. Hän ensin sätti ainoata jäljellä olevaa haastajansa, entistä Yhdysvaltain YK-lähettilästä Nikki Haleyta, minkä jälkeen paasasi pääteemoistaan, siirtolaisista ja uusintaottelusta Bidenin kanssa. Haleykään ei maininnut fentanyylikriisiä, vaan keskittyi Trumpin ja Bidenin puutteiden, erityisesti molempien korkean iän, ruotimiseen.

Tilanteen kriisiytymisestä ollaan yhtä mieltä, ratkaisuista ei

Opioidiepidemian aiheuttama kärsimys lävistää koko yhteiskunnan. Kriisin ratkaisu ei riipu pelkästään rajatilanteesta tai korvaushoitolääkkeiden saatavuudesta, vaan siihen vaikuttavat esimerkiksi kaupunkien asuntotilanne, ihmisten tasavertainen kohtelu hoitoonpääsyssä ja nuorten pahoinvointi. Päättäjien on selvitettävä, miten rahoittaa kulut, joita addiktion hoito, huumekaupan suitsiminen, väkivalta, oikeustoimet sekä menetetyt ihmishenget aiheuttavat yhteiskunnalle. 

Osan kuluista valtio karhusi opioidiepidemian aiheuttajilta. Vuonna 2021 yli tusina yhtiötä, jotka valmistivat, myivät tai jakelivat vahvoja kipulääkkeitä määrättiin maksamaan yhteensä yli 50 miljardin dollarin korvaukset liittovaltiolle ja osavaltioille. Maksuaika venyy miltei kahden vuosikymmenen mittaiseksi ja rahojen on määrä mennä opioidiepidemian hoitoon. Rahoituksen myöntäminen yhtäälle kuitenkin tarkoittaa, että sitä ei välttämättä riitä toisaalle. Joissain osavaltioissa on kritisoitu päätöstä ohjata rahoja ensisijaisesti poliisille sosiaalihuollon ja päihderiippuvaisten hoidon kustannuksella.

Päättäjien asenteet niin huumeita, niiden käyttäjiä kuin niiden armoilla olevia alueita kohtaan vaihtelevat. Sekä republikaanit että demokraatit ovat myöntäneet tilanteen vakavuuden, eli yhteistyölle olisi saumaa. Mutta niin kauan kun puolueiden näkemykset eroavat siitä, mikä kriisin aiheuttaa ja mitä sen ratkaisemiseksi pitäisi tehdä, helpotusta ei ole tiedossa. Äänestäjien, jotka ovat itse nähneet huumeiden jättämät jäljet yhteisössään voi olla vaikea vakuuttua väitteistä, joissa kriisi eristetään vain etelärajalla tapahtuvaksi ulkopoliittiseksi ongelmaksi. Samoin voi olla vaikeaa ottaa todesta lupausta lisäresursseista terveydenhuoltoon, jos todellisuus omassa elinpiirissä ei muutu.

Kirjoittaja: Ira Pöllänen
Editointi ja kommentointi: Ulla Henttonen & Ilkka Tiensuu
Kielenhuolto: Hanna Lehto