YTT Sanna Kopra on tutkijatohtori Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa ja vieraileva tutkija Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Kopran tutkimushanketta “Kiinan nousu ja normatiivinen muutos arktisella alueella” rahoittaa Suomen Akatemia, päätösnumero 315402.

FM Karoliina Hurri on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Hurrin väitöskirjaa “Kiinan ilmastojohtajan rooli kansainvälisessä ilmastopolitiikassa” rahoittaa Tiina ja Antti Herlinin säätiö.

Puolassa 3.–14. joulukuuta järjestettävän Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokonferenssin odotetaan nousevan Pariisin ilmastosopimuksen jälkeisen ajan tärkeimmäksi tapahtumaksi. Puolan ilmastokokous on viimeinen mahdollisuus neuvotella Pariisin sopimuksen pelisäännöt kuntoon, koska sen toimeenpano alkaa vuonna 2020. Yksi iso kysymysmerkki Puolan neuvottelujen kannalta on se, millaisen roolin Kiina ottaa. Maailma on alkanut toivoa Kiinan ottavan uudenlaisen johtajan roolin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa sen jälkeen, kun Yhdysvallat ilmoitti irtautuvansa Pariisin ilmastosopimuksesta.

Voi kuitenkin olla, että maailma odottaa Kiinalta liikaa. Kiinan vahva johtajuus edellyttäisi, että kehittyvien maiden ääni olisi vahvasti mukana Puolan neuvotteluiden lopputuloksessa. Kiina voi myös jarruttaa neuvotteluja, jos se kokee, ettei kehittyviä maita kuulla tarpeeksi.

Tässä tekstissä esittelemme, mitä Kiina on tehnyt ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja pohdimme, mitä siltä voidaan Puolan kokouksessa odottaa. Muistutamme myös, miksi suomalaiset kuluttajat eivät voi osoittaa Kiinaa syyttävällä sormella ilmastopäästöjen suhteen. Päinvastoin, globalisaation vuoksi suomalaiset voivat vaikuttaa Kiinan päästöihin hyvinkin merkittävällä tavalla.

IPCC:n raportti nostaa odotukset korkealle

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n lokakuussa julkaisema erityisraportti teki selväksi, että ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava radikaalisti hyvin nopealla aikataululla. Vain näin voidaan estää vaarallinen ilmastonmuutos.

IPCC:n raportti nostaa odotukset tämän vuoden ilmastokonferenssia kohtaan korkealle. On kuitenkin epävarmaa, onnistuuko kokous todella vastaamaan näihin odotuksiin.

IPCC:n raportti nostaa odotukset tämän vuoden ilmastokonferenssia kohtaan korkealle. Klikkaa twiitataksesi!

On välttämätöntä, että myös pienet maat – kuten Suomi – nostavat ilmastopolitiikkansa kunnianhimoa. Usein suomalaiset kuitenkin edelleen väittävät, että pienen maan kansalaisilla on hyvin vähän vaikutusvaltaa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Samaan hengenvetoon he päivittelevät Kiinan suuria päästöjä ja kritisoivat idän nousevan suurvallan tekevän aivan liian vähän päästöjen leikkaamiseksi.

Puolan asialistalla Pariisin sopimuksen toimeenpano

Puolan ilmastokokouksen asialistalla on erityisesti Pariisin sopimuksen toimeenpanon ohjekirja: miten sopimuksen tavoitteet käytännössä toteutetaan? Haasteelliset kysymykset koskevat erityisesti kansallisten suunnitelmien raportointia ja valvontaa sekä länsimaiden ilmastorahoitusta kehittyville maille. Nämä asiat ovat myös Kiinalle tärkeitä.

Neuvotteluja hidastaa erityisesti se, että kehittyvillä ja kehittyneillä valtioilla on raportoinnista ja rahoituksesta eriävät mielipiteet. Kehittyvät valtiot – erityisesti Kiina – vaativat oikeutta raportoida päästövähennyksistään eri säännöillä kuin länsimaat.

Kehittyneet valtiot argumentoivat tämän olevan Pariisin sopimuksen vastaista, sillä sopimukseen ei kirjattu yhteisten mutta eriytettyjen vastuiden periaatetta (Common But Differentiated Responsibilities).

Toinen haaste koskee kehittyneiden maiden lupauksia ilmastorahoituksesta. Länsimaat ovat sitoutuneet nostamaan ilmastorahoituksen 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteesta on yli puolet saavuttamatta, minkä takia kehittyvät valtiot vaativat länsimailta selkeää suunnitelmaa lähitulevaisuuden rahoituksen toteuttamisesta.

Sekä kehittyneet että kehittyvät valtiot toivovat, että vastapuoli suostuisi kompromissiin, minkä takia ilmapiiri ei ole kovin otollinen kunnianhimoisempien tavoitteiden julkistamiseen. Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi kansallisten suunnitelmien kunnianhimoa tulisi kuitenkin nostaa vuoteen 2020 mennessä.

Viime vuonna Bonnin ilmastokokouksessa keskustelu Pariisin sopimuksen toimeenpanosta oli hidasta. Kokouksen jälkeen moni totesi, että ennen vuoden 2018 ilmastokokousta on paljon työtä tehtävänä. Tuo työ on kuitenkin suurelta osin vielä tekemättä.

Vaikuttaa siis epätodennäköiseltä, että konferenssissa otettaisiin merkittäviä edistysaskeleita raportoinnin tai ilmastorahoituksen yksityiskohdissa. Toivottavaa kuitenkin on, että kokouksesta lähdetään ohjekirjan kanssa – mitä yksityiskohtaisempi se on, sen parempi.

Kiinan ilmastopäästöt pähkinänkuoressa

Kiina on maailman suurin kasvihuonepäästöjen tuottaja, joten sen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on keskeinen. Kiinan suuret päästöt johtuvat pääasiallisesti kivihiileen nojaavasta energiantuotannosta ja suuresta energiatarpeesta.

Vuonna 2017 Kiinan ja Intian osuus oli yli 40 % globaalista energiankulutuksen kasvusta. Energiaa Kiina tarvitsee erityisesti terästeollisuuteen, muuhun teollisuuteen, asumiseen ja liikenteeseen, erityisesti rahtiin.

On kuitenkin tarpeen pohtia, mistä Kiinan päästöt aiheutuvat. Tutkimukset osoittavat, että Kiinan päästöjä nostaa merkittävästi lisääntynyt vienti länsimaihin. Samalla kun länsimaat ovat ulkoistaneet tuotantonsa Kiinaan, ovat myös päästöt siirtyneet sinne.

Länsimaiset kulutustottumukset aiheuttavat merkittävän osan Kiinan päästöistä Klikkaa twiitataksesi!

Länsimaiset kulutustottumukset aiheuttavat siis merkittävän osan Kiinan päästöistä. Myös suomalaisilla kuluttajilla on siis peiliin katsomisen paikka.

Kiinan ilmastotavoitteet

Kiina on luvannut kansallisessa suunnitelmassaan ilmastopäästöjen vähentämiseksi, että se taittaa hiilidioksipäästöjen kasvun vuoteen 2030 mennessä ja tekee parhaansa saavuttaakseen tämän jo aiemmin.

Maan tavoitteena on vähentää hiilidioksipäästöjä BKT-yksikköä kohden 60–65 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Kiina lupaa lisätä ei-fossiilisten energialähteiden osuutta primaarissa energiankulutuksessa 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja kasvattaa metsävaroja 4,5 miljardilla kuutiolla vuoden 2005 tasosta.

Kiinan ilmastotavoitteita on kritisoitu maltillisiksi ja maan omaa talouskasvua suojeleviksi. Esimerkiksi hiilidioksipäästöjen mittaaminen BKT-yksikköä kohden tarjoaa Kiinalle suotuisan indikaattorin, sillä sen talous on nousussa.

Climate Action Trackerin mukaan Kiinan ilmastotoimet eivät riitä lämpenemisen rajoittamiseen 2 asteeseen, saati sitten 1,5 asteeseen, mikä IPCC:n raportin mukaan on välttämätöntä suurimpien riskien välttämiseksi.

Tavoitteista toimintaan

Vaikuttaa siltä, että Kiina tulee saavuttamaan kansalliset tavoitteensa aikataulussa. Maan  suurimpia ilmastosaavutuksia on hiilidioksidipäästöjen laskeminen 46 prosentilla suhteessa BKT-yksikköön kolme vuotta etuajassa suunnitellusta aikataulusta. Tämä osoittaa hyvää kehityskulkua kohti vuoden 2030 tavoitteita.

Tärkeässä roolissa päästötavoitteen saavuttamisessa on Kiinan vuonna 2011 pilotoima päästökauppajärjestelmä, johon sisältyy sähköntuotanto, rauta- ja terästeollisuus sekä sementin valmistus.

Kiinan tavoitteena on olla maailman suurin uusiutuvan energian tuottaja. Klikkaa twiitataksesi!

Kiinan tavoitteena on olla maailman suurin uusiutuvan energian tuottaja ja käyttäjä sekä sähköautoilun edelläkävijä. Näillä ilmastotoimilla Kiina saavuttaa kansallista etua: uusiutuvaan energiaan investointi luo uutta teollisuutta ja helpottaa samalla vakavia ilmansaasteongelmia ja niistä aiheutuvia terveysongelmia erityisesti maan suurkaupungeissa.

Tällä hetkellä Kiinan ilmastopolitiikkaa ja ilmansuojelua käsitellään valtionhallinnon eri sektoreilla, joten ne eivät ole kovinkaan linkittyneitä toisiinsa. Kummatkin ongelmat kuitenkin kytkeytyvät tiiviisti maan merkittävään riippuvuuteen hiilenpoltosta.

Koska valtiojohto on julistanut “sodan” saasteita vastaan, on synergiaetujen löytäminen paikallisten saasteongelmien ja globaalin ilmastonmuutoksen torjunnan välillä hyvä väylä vaikuttaa Kiinan ilmastopolitiikkaan. Tässä suomalaisilla clean tech -yrityksillä on paljon annettavaa.