Liberaalit ja konservatiivit ovat rinta rinnan mielipidemittauksissa kaksi päivää ennen Kanadan vaaleja. Kampanjointia ovat leimanneet nykyistä pääministeriä Justin Trudeauta ympäröivät  kohut. Seuraavaa pääministeriä on mahdotonta toistaiseksi nimetä, mutta todennäköisesti tämä saa johtaakseen vähemmistöhallituksen. 

Äänestäjistä käydään Kanadassa totuttuun tapaan tiukkaa taistoa aina vaaliuurnien aukeamiseen asti. Maanantaina pidettävissä parlamenttivaaleissa on jaossa alahuoneen 338 paikkaa, joista Justin Trudeaun johtama liberaalipuolue pitää hallussaan tällä hetkellä 177 ja pääoppositiopuolue konservatiivit 95 paikkaa. Lisäksi parlamenttiin mahtuu joukko muita puolueita, vaikka enemmistövaalitapa suosiikin isoja. Vasemmalle sijoittuva New Democratic Party (NDP) ja Québecin itsenäisyyttä ajava Bloc Québecois ovat molemmat muodostaneet kerran virallisen opposition, mutta hallituksen muodostamiseen niiden kannatus ei ole riittänyt koskaan. Myös tällä kertaa kaksintaistelu vaalivoitosta käydään liberaalien ja konservatiivien välillä.

Äänestäjistä käydään Kanadassa totuttuun tapaan tiukkaa taistoa aina vaaliuurnien aukeamiseen asti. Klikkaa twiitataksesi!

Vielä vuosi sitten Justin Trudeaun liberaalihallituksen jatkokausi näytti erittäin todennäköiseltä. NAFTA-vapaakauppasopimusneuvottelut olivat päättyneet torjuntavoittoon ja kahden suurimman oppositiopuoleen suhteellisten tuoreiden puheenjohtajien iskut eivät ottaneet osuakseen maaliin. Vaalikampanjan loppusuoralla liberaalien ja konservatiivien kannatusero mahtuu kuitenkin mittausten virhemarginaaliin. Liberaalien laskuun on vaikuttanut erityisesti SNC-Lavalin -yhtiön korruptiosyytteen ympärillä pyörinyt kohu.

Yritysskandaali on vahingoittanut Trudeauta

Liberaalien alamäki alkoi vuoden 2019 tammikuussa, kun veteraaniasioista vastaavan ministerin tehtäviin siirretty entinen oikeusministeri ja valtionsyyttäjä Jody Wilson-Raybolt erosi. Eronsa syyksi Wilson-Raybolt nimesi eettiset syyt ja luottamuspulan pääministerin kanslian kanssa liittyen quebeciläisen rakennusyhtiö SNC-Lavalinin oikeusjuttuun. SNC-Lavalinia syytetään Libyassa Muammar Gaddafin valtakaudella tapahtuneesta lahjonnasta. Pääministerin kabinetti painosti Wilson-Rayboltia harkitsemaan uuden sovittelumenettelyn soveltamisesta yrityksen tapaukseen oikeuskäsittelyn sijaan. Mahdollinen langettava oikeustuomio tarkoittaisi osallistumiskieltoa valtion tarjouskilpailuihin seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Entinen oikeusministeri ei kuitenkaan taipunut pääministerin esikunnan painostukseen. Tapausta puitiin julkisuudessa koko kevät. Se nousi jälleen otsikoihin elokuussa vain kaksi kuukautta ennen vaaleja Kanadan eettisistä kysymyksistä ja eturistiriidoista vastaavan asiamiehen julkaistua raporttinsa Trudeaun ja tämän kabinetin toiminnasta. Raportissa todetaan Trudeaun toimineen epäeettisesti ja rikkoneen eturistiriita-asetusta. Pääministeri on ottanut vastuun teoistaan, mutta ei omien sanojensa mukaan suostu pyytämään anteeksi ”kanadalaisten työpaikkojen suojelemista”.

Kyseessä on jo toinen kerta, kun Trudeaun todetaan toimineen epäeettisesti. Ensimmäinen huomautus tuli, kun pääministeri perheineen otti vastaan miljardöörifilantrooppi Aga Khanin tarjoaman lomamatkan tämän yksityiselle saarelle vuonna 2017. Trudeau on kiistänyt, että kyseessä olisi ollut Aga Khanin lobbausyritys.

Huolimatta siitä, että oikeusjuttu ei ole vielä alkanut, sijoittajat kiertävät SNC-Lavalinin kaukaa. Yrityksen pelätään siirtävän Montrealissa sijaitsevan pääkonttorinsa pois Kanadasta, jos se todetaan syylliseksi. Kansainvälisesti toimiva yritys on jo ilmoittanut toimintojen supistamisesta Toronton ja Montrealin toimipisteissä. Trudeau ja liberaalit laskevat sen varaan, että viesti työpaikkojen suojelemisesta on olennainen juuri quebeciläisten äänistä taistellessa. Lisäksi Trudeaun oma vaalipiiri sattuu sijaitsemaan Montrealissa. Jos liberaalit haluavat yltää vaalivoittoon, heidän tulisi voittaa paikkoja etenkin Quebecissä ja Ontariossa.

Konservatiivit kampanjoivat perinteisillä teemoilla

SNC-Lavalin kohun käydessä kuumimmillaan konservatiivit johtivat mielipidemittauksia selkeästi aina kesäkuun loppuun asti. Sittemmin johto on sulanut eikä Trudeaun blackface-kuvien julkitulokaan näyttänyt aiheuttavan suurta notkahdusta liberaalien kannatuksessa. Kaksi päivää ennen vaaleja tilanne on todella tasainen.

Neljä vuotta sitten nuorena, optimistisena ja uudenlaisella johtajuudella kampanjoinut Trudeau ei voi neljän vuoden hallitusvastuun jälkeen uskottavasti käyttää samoja viestejä. Trudeaun päävastustajat, NDP:n Jagmeet Singh ja konservatiivien Andrew Shreer ovat häntä nuorempia ja Transmountain öljyputken laajennushankkeen tukeminen on ristiriidassa niin liberaalien ilmastopuheen kuin alkuperäisväestöpolitiikankin kanssa. Ennen kaikkea pääministerin etiikan kyseenalaistaneet kohut ovat erittäin ongelmallisia liberaaleille, jotka nostivat itsensä jalustalle viime vaaleissa. Tämän voisi kuvitella tarjoavan konservatiiveille hyvän sauman nousta jälleen vallankahvaan.

Kohut ovatkin toimineet konservatiivien ja muun opposition eduksi, sillä ne tarjoavat erinomaista materiaalia vastustajan mustamaalaamiseen. Konservatiivien puheenjohtaja Andrew Scheer on pyrkinyt systemaattisesti kuvailemaan Trudeauta huijariksi, jossa ei ole mitään aitoa. Hänen mukaansa entisen pääministeri Pierre Trudeaun vesa on elitisti, joka ei tiedä mitään keskiluokkaisten kanadalaisten ahdingosta. Mustamaalaamisen lomassa konservatiiveilla on kuitenkin selkeästi vaikeuksia saada oma viestinsä läpi, koska kaulaa liberaaleihin mielipidemittauksissa ei ole syntynyt. Esimerkiksi kampanjan ainoassa englanninkielisessä väittelyssä Scheer innostui aloittamaan Trudeaun haukkumisella sen sijaan, että hän olisi ensin esitellyt konservatiivien tarjoamia vaihtoehtoja.

Epämääräiset kytkökset Kanadassakin päätään nostaneeseen äärioikeistoon ja epäuskottava ilmastopolitiikka huolestuttavat joitakin äänestäjiä. Helmikuussa Scheer puhui Ottawassa järjestetyssä United We Roll -kulkueen mielenosoituksessa, jossa vastustettiin hallituksen ilmastopolitiikkaa ja puolustettiin öljyteollisuutta. Kulkue oli saapunut rekoilla Albertasta ja suuri osa mielenosoittajista oli albertalaisia öljyalan työntekijöitä, joihin Kanadan öljysektorin vaikeudet ovat iskeneet kovaa.  Kulkueessa tukea löytyi kuitenkin myös muukalaisvihalle ja rasismille. Myös Kanadan rasistisella keltaliiviliikkeellä oli kytköksiä kulkueeseen, jonka nimi aluksi olikin keltaliivikulkue. Scheer nousi puhumaan samalla lavalle, jolla myös äärioikeistolainen ja uusnatseihin yhdistetty aktivisti Faith Goldy puhui mielenosoittajille.

Ilmastopolitiikan saralla konservatiivit lupaavat lopettaa liberaalien asettaman hiilimaksun ja korvata sen yrityksille kohdistetuilla verokannustimilla. Asiantuntija-arvioiden mukaan konservatiivien malli jättää Kanadan kauas Pariisin sopimuksen tavoitteista. Pahimmillaan päästöt voivat jopa kääntyä nousuun.

Ilmastopolitiikan saralla konservatiivit lupaavat lopettaa liberaalien asettaman hiilimaksun. Klikkaa twiitataksesi!

Konservatiivit lupaavat leikata kuluja, veronkevennyksiä keskiluokalle ja tasapainottaa valtion budjetin. Liberaaleilla on kuitenkin yksi keskeinen valtti hihassaan, nimittäin Kanadan yleinen taloustilanne. Toistaiseksi Kanadan talous on paremmassa jamassa kuin liberaalihallituksen aloittaessa 2015. Työttömyys oli syyskuussa 5,5 prosenttia, mikä on lähes alimmillaan viimeiseen 40 vuoteen. Vuoden 2015 vaalien alla työttömyys oli 7,1 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan konservatiivit eivät ole onnistuneet tekemään kampanjassaan isoja tuoreita avauksia. Talouden tasapainottaminen, öljyteollisuuden suojeleminen ilmaston kustannuksella ja perheiden asian ajaminen ovat kaikki hyvin perinteisiä konservatiivisia teemoja. Kampanjoinnissa on ennen kaikkea korostunut vastakohtaisen vaihtoehdon tarjoaminen liberaaleille, etenkin Trudeaulle.

Vaalien tulos loppuun asti epävarma

Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan konservatiivit ja liberaalit ovat rinta rinnan. Konservatiivien kannatuslukemaa nostaa puolueen 40 prosentin johto Albertan provinssissa. Liberaalien kannatus taas jakautuu tasaisemmin ympäri maan, vaikka heilläkin on selkeä johto joissakin provinsseissa ja vaalipiireissä. Heidän kannatuslukemansa siis tuottavat enemmistövaalijärjestelmässä muutaman paikan enemmän suhteessa kokonaiskannatukseen.

Kanadan kokoisessa maassa mielipidemittausten tekeminen ja vaalituloksen ennustaminen ei ole yksinkertaista. Kymmenestä provinssista ja kolmesta territoriosta koostuva maa on jaettu 338 vaalipiiriin, jotka koostuvat noin 100 000 äänestäjästä. Jokaisessa provinssissa ja territoriossa on omat erikoisuutensa, mikä tarkoittaa, että puolueet joutuvat kampanjoimaan eri teemoilla eri provinsseissa.

Quebécin provinssissa liberaalien, konservatiivien, NDP:n ja vihreiden äänipottia on lisäksi jakamassa Québecin itsenäisyyttä ajava Bloc Québecois. Etenkin kampanjan loppusuoralla Bloc on onnistunut nostamaan kannatusta, mikä uhkaa liberaalien asemia provinssissa. Toisaalta myös NDP on parantunut juoksuaan, mikä syö liberaalien ääniä ympäri maata. Liberaalien äänten hajaantuminen NDP:lle, vihreille ja Blocille sataa siis konservatiivien laariin, ja Trudeau onkin vaalitoiston viimeiselle viikolla yrittänyt vedota äänestäjiin pelottelemalla konservatiivihallituksella.

Etenkin kampanjan loppusuoralla Bloc Québecois on onnistunut nostamaan kannatustaan. Klikkaa twiitataksesi!

Kanadassa nähdään vaalien jälkeen varsin todennäköisesti vähemmistöhallitus. Liberaalien saattaa olla helpompi saada taakseen tarvitsemansa NDP:n ja vihreiden tuki, koska nämä sijoittuvat poliittisella kartalla lähemmäksi liberaaleja kuin konservatiiveja. Etenkin sosiaalipolitiikassa vasemmalla olevan NDP:n on vaikea nähdä tukevan konservatiiveja, kun taas vihreät pitävät jo liberaalien ilmastotoimia riittämättöminä. Muodosti vähemmistöhallituksen mikä puolue tahansa, tuki hallituksen politiikalle joudutaan hakemaan parlamentista aina asia kerrallaan. Kanadan liittovaltion historiassa on nähty vain yksi koalitiohallitus ja sekin vuonna 1917.