Jaa

Lukuaika: 7 minuuttia

kommenttikuva Aaro Rytkösestä

Omanin sulttaani Qaboos bin Said rakensi köyhästä hiekan ja vuorien peittämästä maasta hyvin toimeentulevan ja diplomaattisesti arvostetun toimijan. Nyt katseet kääntyvät uuteen sulttaani Haitham bin Tareqiin ja hänen ensimmäisiin liikkeisiinsä haasteellisessa tilassa olevan Lähi-idän ytimessä.

Yksi aikakausi on tullut päätökseen Omanin sulttaanikunnan pitkäaikaisen hallitsijan, sulttaani Qaboos bin Said bin Taimour al Saidin menehdyttyä tammikuun puolivälissä 2020. Sulttaani Qaboos bin Said al Said al Busaidi otti vallan isältään, Sulttaani Said bin Taimurilta verettömässä vallankumouksessa vuonna 1970. Tuosta hetkestä alkoi kehitysvaihe, joka on kestänyt aina tähän päivään saakka. YK:n inhimillisen kehityksen indeksi totesi vuonna 2010 Omanin kehittyneen kaikista maista eniten edellisten neljän vuosikymmenen aikana. YK:n mukaan kehitys liittyi ennen kaikkea koulutuksen ja terveydenhuollon kehitykseen, ei ainoastaan öljytulojen kasvuun. Suuri osa tästä kehityksestä on sulttaani Qaboosin ansiota.

1970-luvulta alkaen Oman on pystynyt pitäytymään sulttaanin johdolla ulkona alueen konflikteista. Tämän on ollut mahdollista sulttaanin harjoittaman neutraaliutta tavoittelevan ulkopolitiikan ansiosta. Paine erityisesti Yhdistyneiltä Arabiemiraateilta, Saudi-Arabialta ja viime vuosina myös Yhdysvalloilta on ollut ajoittain vahvaa, mutta Omanin strateginen asema Hormuzin salmella sekä hyvät välit myöskin Iranin kanssa ovat mahdollistaneet rauhanvälittäjän roolin. Omanilla oli avainasema 2010-luvun alussa käytyjen Iranin ja länsimaiden välisten ydinohjelmakeskusteluiden puolueettomana maaperänä. Ydinsopu on viime kuukausien tapahtumien johdosta ollut vaakalaudalla ja alueen turvallisuus on horjunut.

Sulttaanin terveydentila heikkeni noin viisi vuotta sitten ja viimeiset vuodet hän on ollut ainoastaan harvakseltaan julkisuudessa. Joulukuussa 2019 hänen uutisointiin lähteneen Belgian Leuveniin hoitoihin. Uutisten mukaan Omanin valtio varasi Leuvenista kokonaisen hotellin tammikuun loppuun saakka, mutta kaikkien yllätykseksi sulttaani palasi takaisin Omaniin jo kolmen päivän kuluttua. Tästä useat päättelivät sulttaanin palanneen takaisin kotiin saattohoitoon. Uudenvuoden aattona valtion virallinen tiedotuskanava totesi sulttaanin tilan olevan vakaa. Hänen poismenostaan uutisoitiin vajaat kaksi viikkoa tämän jälkeen.

Omanissa järjestettiin suruliputus sulttaanin kuoleman vuoksi.
Kuva: Aaro Rytkönen/The Ulkopolitist.

Vallanvaihto sujui vauhdilla

Jos vallanvaihdosta ja sen yhteydessä mahdollisesti olevista sisäisistä kiistoista olikin huhuja ja spekulaatioita, Oman ja sen kuningashuone toteuttivat vallanvaihdon nopeasti. Maan peruslain mukaan kuningashuoneella on kolme päivää aikaa päättää uudesta hallitsijasta ja jos he eivät tässä onnistu, edellisen sulttaanin jättämä kirjekuori avataan ja siellä oleva sulttaanin suosikin nimi paljastetaan. Virallisen tiedotteen mukaan kuningashuone halusi kuitenkin samantien – ilman keskustelua – avata sulttaanin jättämän kuoren ja toteuttaa sulttaanin tahdon. Siksi sulttaanin kuoleman uutisoinnista ehti kulua ainoastaan muutamia tunteja ennen kuin uuden sulttaanin nimi oli tiedossa. Uusi sulttaani piti ensimmäisen puheensa iltapäivällä vain tunteja edesmenneen sulttaanin hautajaisten jälkeen.

Sulttaani Haitham bin Tareq al Taimour al Said on edeltäjänsä serkku ja toiminut aiemmin kulttuuriministerinä ja useissa merkittävissä ulkoministeriön tehtävissä. Hänellä on tiiviit yhteydet maan yritysmaailmaan ja hän on toiminut maan tulevaisuutta pohtineen Visio 2040 -komitean puheenjohtajana. Hän jakaa edeltäjänsä kiinnostuksen kulttuuriin, mutta toisin kuin edeltäjällään, sotilaallista taustaa hänellä ei ole.

Nopea vallanvaihtoprosessi oli tärkeä viesti naapurivaltioille Lähi-idän jännittyneessä tilanteessa.

Vallanvaihtoprosessin tarkoituksena on kuningashuoneen osalta osoittaa maailmalle, että Oman on organisoitu ja kykenee vakaaseen päätöksentekoon. Erityisesti edellisen sulttaanin tahdon osoittavan kirjekuoren avaaminen ja sen näyttäminen televisiolähetyksessä on tärkeää uudelle sulttaanille. Sisäpoliittisesti tämä auttaa siirtämään edellisen sulttaanin kansansuosiota hänen seuraajalleen, ja maan sisäiset levottomuudet ovat epätodennäköisempiä. Myöskään ulkopoliittisesti tämä ei jätä tyhjiötä öljynviennin kannalta strategisesti ja  maantieteellisesti tärkeässä paikassa sijaitsevan valtion johtoon. Nopea vallanvaihtoprosessi on tärkeä viesti erityisesti naapurivaltioille  Lähi-idän erittäin jännittyneessä tilanteessa.

Uutta sulttaania odottavat haasteet

Huolimatta vallan nopeasta vaihtumisesta ja edellisen sulttaanin jättämästä perinnöstä sulttaani Haithamin haastava tehtävä on sementoida valta itselleen nopeasti erittäin arvostetun hallitsijan jälkeen. Maan öljytulojen vähentyminen ja hintojen nousu aiheuttavat epävarmuutta, eikä tilannetta helpota naapurimaiden halukkuus vaikuttaa maan sisäisiin päätöksiin. Vaikka maan BKT:n ennustetaan kasvavan jopa 3,7 % vuonna 2020, kasvu tapahtuu suurilta osin Khazzanin maakaasukentillä tuotetusta kaasusta. Vaikka talous jatkaisi kasvuaan, kasvava julkinen sektori nostaa maan velkasuhdetta entisestään.

Omanin sulttaanikunta ei ole tehnyt viime vuosina suuria rakenteellisia muutoksia. Suureksi osaksi tähän vaikuttaa maan valtaapitävien halukkuus säilyttää vallitseva tilanne. Maa on pyrkinyt jo edellisen hallitsijan aikaan monipuolistamaan tulonlähteitä ja pyrkimään eroon öljyriippuvuudesta. Tällä hetkellä maan kokonaisviennistä 61 prosenttia tulee öljystä ja näkyvissä ei ole, että tämä riippuvuus olisi poistumassa. Nykyisen sulttaanin johtama 2040-visiokomitea korosti, että maan taloudellisen monipuolistumisen tulee tapahtua kasvattamalla seuraavia osa-alueita: maatalous ja kalastus, tehdastuotanto, logistiikka ja liikenne, energia ja kaivostuotanto sekä turismi. Suunnitelmia siis on olemassa, mutta niiden toimeenpano on pitkälti odottanut uuden hallitsijan astumista valtaan.

Uuden hallitsijan tehtävänä on ryhtyä muuttamaan maata ensimmäisestä päivästä lähtien ja ensimmäiset kolme kuukautta ovat erittäin kriittisiä. Edellinen sulttaani joutui osoittamaan legitimiteettinsä alueellisten kapinoiden kukistamisella Dhofarin alueella 1970-luvun ensimmäisinä vuosina. Nykysulttaanilla ei ole edessään aseellisia konflikteja, vaan taloudelliset haasteet. Yhteistä näissä kuitenkin on tarve osoittaa kansalaisille, että hän voi tehdä vaikeitakin päätöksiä edistäessään maan etua.  Mahdollisista tulevista muutoksista ja taloudellisten muutosten tarpeellisuudesta uusi sulttaani ei ensimmäisessä puheessaan vielä maininnut, mutta hänen suhteet ja kokemuksensa voivat auttaa pitämään tilannetta hallinnassa.

Merkkejä vanhan linjan jatkumisesta

Sulttaani Haithamin ensimmäinen puhe vain muutama tunti virkaanastumisensa jälkeen antoi vahvan kuvan siitä, että hän haluaa jatkaa edellisen sulttaanin linjoilla myös maan ulkopolitiikassa. Hän korosti erityisesti maan politiikkaa olla puuttumatta toisten valtioiden sisäisiin asioihin.Tämä kaikki tulee koetukselle seuraavien kuukausien aikana, sillä alueen tilanne on viimeisen puolen vuoden aikana eskaloitunut. Vaikka alue tarvitsee Omanin kaltaisen toimijan, joka pystyy toimimaan välittäjänä tulehtuneessa tilanteessa, Omaniin kohdistuu väistämättä paine ottaa kantaa Jemenin konfliktiin, Yhdysvaltojen ja Iranin väliseen konfliktiin sekä alueella edelleen vallitsevaan Saudi-Arabian, Arabiemiraattien liiton ja heidän liittolaistensa sekä Iranin väliseen konfliktiin. 

Omanin uusi sulttaani pyrkii jatkamaan neutraalia ulkopolitiikkaa Lähi-idän jännitteiden keskellä.

Myös Qatarin saarto on edelleen olemassa, vaikka siitä ei länsimaalaisessa mediassa ole vähään aikaan kuultu. Ensimmäisessä puheessaan sulttaani Haitham ei maininnut yhtään muuta valtiota nimeltä, vaan ainoastaan vahvisti halukkuutensa toimia monenvälisten toimijoiden, erityisesti Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvoston (GCC), Arabiliiton ja Yhdistyneiden kansakuntien kanssa. 

Tulevaisuus näyttää, miten hän pystyy yhdessä hallintonsa kanssa jatkamaan puheessa korostamaansa puolueetonta linjaa. Alueen tasapainottaminen on ollut edellisen sulttaanin tärkeimpiä saavutuksia. Uuden hallitsijan tehtäväksi jää tasapainon säilyttäminen myös tulevaisuudessa. Tärkeintä maalle on pystyä säilyttämään myös uuden hallitsijan johdolla suhteet kaikkiin alueen suurvaltoihin – ei pelkästään Iraniin, Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin, vaan myös Pakistaniin ja Intiaan. Samoin heidän on pystyttävä turvaamaan tuki lännestä. Siksi on olennaista myös Euroopan unionille ja muille Lähi-idän rauhasta kiinnostuneille Arabian niemimaan ulkopuolisille toimijoille, että he ottavat roolin Omanin tukemisessa.

Tärkeintä Omanille on pystyä säilyttämään uuden hallitsijan johdolla suhteet kaikkiin alueen suurvaltoihin.

 

 

 

 

 

 

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa