Jaa

Lukuaika: 7 minuuttia

Koronaviruksen drive-in testausasema Gyeongjun kaupungissa. Kuva: Etelä-Korean hallitus (KOGL)

Noin 51 miljoonan asukkaan Etelä-Koreassa koronavirustartuntojen määrä nousi yli 10 000:n huhtikuun alkupäivinä. Maassa on toistaiseksi todettu noin 200 kuolemantapausta. Etelä-Korea on luottanut koronaviruksen torjunnassa kolmen kohdan ohjelmaan: testaamiseen, tartunnan saaneiden eristämiseen ja sairaiden hoitamiseen ilman jyrkkiä rajoituksia tai koko maan sulkemista. Maassa on pystytty testaamaan merkittävä määrä ihmisiä, mikä on herättänyt keskustelua Suomessakin. Etelä-Korea pitää itseään koronaviruksen vastaisen taistelun mallimaana, vaikka se teki helmikuussa ratkaisevan virheen vähätellessään ongelman laajuutta.

Historioitsija Yuval Noah Harari ruotii Financial Timesin artikkelissa käsillä olevaa globaalia kriisiä ja niitä valintoja, joita eri kansakunnat kriisin edessä tekevät. Koronaviruksen kohdalla moni maa on joutunut pohtimaan suhtautumistaan jyrkkiin ihmisten liikkumisvapautta rajoittaviin toimiin sekä kansalaisten yksityisyyden suojan säilyttämiseen näkymättömän uhan edessä. Itä-Aasiassa Kiina sulki kokonaisia kaupunkeja ja maakuntia, ja kuten Ari-Joonas Pitkänen juttusarjan edellisessä osassa kirjoitti, myös demokraattisessa Taiwanissa on otettu käyttöön erilaisia keinoja ihmisten liikkumisen valvomiseksi. 

Etelä-Korea on toistuvasti nostettu esimerkiksi valtiosta, joka on pystynyt hillitsemään koronaviruksen leviämistä systemaattisella testaamisella. Toistaiseksi menestyksekäs taktiikka ei ole vaatinut tiukkoja ukaaseja maan hallitukselta ja myös maan rajat on pidetty auki. Sen sijaan kansalaisten terveys- ja sijaintitietoja on hyödynnetty tartuntavaaraa paikannettaessa. 

Etelä-Korea: Koronaviruksen torjunnan mallimaa?

Kun Suomessa lopetettiin kaikkien koronavirusepäilyjen testaaminen jo varhaisessa vaiheessa, moni kritisoija toi esiin Etelä-Korean suuret testausmäärät. Testausasemia on maassa yli 600, ja osa niistä toimii teiden varrella niin, että testaus voidaan suorittaa autosta nousematta. Pikatestien tulokset kilahtavat testattujen puhelimiin seuraavana päivänä. Huhtikuun alkuun mennessä maassa oli tehty lähes puoli miljoonaa koronavirustestiä.

Etelä-Korean ensimmäinen koronavirustartunta todettiin tammikuun puolenvälin jälkeen Soul-Incheonin kansainväliselle lentokentälle saapuneella Kiinan kansalaisella. Suurin osa Etelä-Korean ensimmäisistä tartunnoista jäljitettiin Kiinan Wuhanin alueelta palanneisiin työntekijöihin tai matkailijoihin. Tilanne vaikutti pysyvän hallinnassa, sillä testaamisen ja ihmisten toimien jäljittämisen avulla tartuntaketjut pystyttiin kartoittamaan. Ennen helmikuun puoltaväliä presidentti Moon Jae-in ehti jo julistaa koronan hiipuvan itsestään eikä nähnyt tarvetta muille merkittäville toimille, kuten kokoontumisten rajoittamiselle. Tuolloin maa menetti hetkellisesti otteensa viruksesta.

Virus levisi erityisesti kirkoissa, hoitokodeissa ja PC-peliluolissa.

Helmikuun puolenvälin jälkeen tartuntatilanne eteni dramaattisesti huonompaan suuntaan erityisesti maan kaakkoisosassa sijaitsevassa Daegun kaupungissa ja Suomessakin uutisoitiin uuskristillisen kirkon jäsenten levittämästä taudista. Virus eteni nopeasti, sillä kirkon jäsenet kokoontuivat tiiviisti ja pakoilivat terveysviranomaisia. Rajuin aalto koettiin helmi-maaliskuun vaihteessa, jolloin Etelä-Koreassa oli eniten uusia tartuntoja Kiinan jälkeen. Virus levisi erityisesti kirkoissa, hoitokodeissa ja PC-peliluolissa. Samaan aikaan maassa testattiin lähes päivittäin 10 000­ – 15 000 henkilöä ja tartunnan saaneet määrättiin eristyksiin. Lopulta myös presidentti Moon totesi maan olevan korkeimmassa valmiustilassa.

Etelä-Korean terveysviranomaisten hyvä varautuminen koronavirukseen on osaltaan maassa vuonna 2015 jyllänneen MERS-epidemian ansiota. Tuolloin tapahtuneista virheistä, kuten testausvälineistön puutteesta ja tartuntojen piilottelusta, otettiin opiksi. Etelä-Koreassa terveysviranomaiset antoivatkin jo tammikuussa ohjeistuksen koronavirustestin kehittämiseen tutkimuslaitoksille, jotka jakoivat tulokset lääkefirmojen kanssa. MERSin jäljiltä säädettiin myös laki, joka mahdollistaa kansalaisten yksityisyyden suojan rajoittamisen tartuntatautitilanteissa. Lain turvin Etelä-Koreassa on voitu hyödyntää kansalaisten terveystietoja ja testaustuloksia ja varoittaa samalla alueella liikkuvia mahdollisesta tartuntavaarasta. Teknologia ja tekoäly ovat sekä nopeuttaneet testien analysointia että tuoneet varoitukset kaikkien saataville erilaisten sovellusten kautta.

Hallitus esittänyt vain vähäisiä rajoitustoimenpiteitä

Etelä-Korean hallitus ei ole missään vaiheessa sulkenut maan rajoja tai edes merkittävästi rajoittanut ulkomailta maahan saapuvien määrää. Matkustaminen kiellettiin vain Kiinan suljetusta Hubein maakunnasta, ja sekin näennäisesti. Euroopasta saapuvia matkustajia alettiin testata koronaviruksen varalta vasta maaliskuun puolenvälin jälkeen, useita päiviä myöhemmin kuin monessa Euroopan maassa laitettiin rajat kiinni. Myöhemmin myös Yhdysvalloista saapuviin alettiin soveltaa samaa käytäntöä. Niin kuin Kiinassa myös Etelä-Koreassa ulkomailta maahan tuodut tartunnat muodostavat nyt uuden ongelman. Rajojen ulkopuolelta tulevat tartunnat ovatkin saaneet hallinnon tiukentamaan otteitaan. Toistaiseksi maahan saapuvat velvoitetaan 14 päivän karanteeniin myös negatiivisen testaustuloksen jälkeen. Karanteeniin ohjataan tarpeen mukaan hallituksen osoittamaan paikkaan eikä julkisia liikennevälineitä saa käyttää.

Etelä-Korean hallitus ei ole missään vaiheessa sulkenut maan rajoja.

Maan sisäiset rajoitustoimet ovat olleet maltillisia, vaikka ihmisiä on varoitettu sosiaalisista kontakteista. Liikkumista kaupunkien välillä ei ole rajoitettu. Tiukimmat toimet on otettu käyttöön Daegun alueella, jossa on todettu eniten tartuntoja. Julkisten laitosten sulkeminen on ollut paikallishallinnon vastuulla. Koko maassa suljettiin osa päivähoitopaikoista ja kouluista, myös yliopistojen kevätlukukauden alkua viivästettiin. Lisäksi korealaisia pyydettiin lykkäämään tai perumaan ulkomaanmatkojaan. Monet yritykset suosivat etätyötä, mutta sellaiset jätit kuin Samsung ja Hyundai ovat jo kutsuneet etätyöntekijät takaisin työpaikoille torjuakseen kielteisiä taloudellisia vaikutuksia.

Lopulta kenties maan johdon jyrkin toimi on ollut pääministerin antama suositus sosiaalisten kontaktien välttämisestä 15 päivän ajan, ennen kuin koulujen kevätlukukauden oli useiden lykkäysten jälkeen viimein määrä alkaa huhtikuun alussa. Myöhemmin kuitenkin päätettiin, että koulujen lukuvuosi alkaa etäopetuksessa ja myös suositusta sosiaalisten kontaktien välttämisestä pidennettiin yli huhtikuun puolenvälin.

Etelä-Koreassa käydään parlamenttivaalit huhtikuussa. Hallituksen koronatoimien on ennustettu muodostuvan vaalien vedenjakajaksi. Hallituksen toimien varovaisuus ja erityisesti se, ettei yhteyksiä Kiinaan katkaistu, on kerännyt myös kritiikkiä. Toistaiseksi toimiva testausjärjestelmä on kuitenkin pelastanut valtion siltä kaaokselta, joka monessa Euroopan maassa vallitsee. Tällä hetkellä hallitus keskittyy koronaviruksen talousvaikutusten torjuntaan. Maaliskuussa joukko johtavia poliitikkoja, presidentti Moon ja hallituksen ministerit mukaan lukien, lupasivat antaa 30 prosenttia palkkioistaan tähän tarkoitukseen. Taloudellista tukea on jaettu helmikuusta lähtien, ja viimeisimpänä hallitus esitteli 100 biljoonan wonin eli noin 79 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisen talouden pelastamispaketin. Myös paikallistasolla on ehdotettu tai otettu jo käyttöön perustulokokeiluja.

Sota koronavirusta vastaan

Etelä-Korea käy sotaa koronavirusta vastaan kahden tärkeimmän aseensa voimin: huipputeknologia ja osaava väestö on valjastettu torjumaan sairastumisaaltoja. Sotaisat metaforat eivät ole liioiteltuja. Etelä-Koreassa on Korean sodasta lähtien mobilisoitu väestöä kansakunnan rakentamiseen ja suojelemiseen. Nyt suojapukuisten armeija käy näkymättömän vihollisen kimppuun, eikä Etelä-Korea epäröi käyttää tilaisuutta hyväkseen oman kansainvälisen imagonsa kiillottamisessa. Presidentti Moon on viime aikoina ollut haluttua puhelinkeskusteluseuraa maailman johtajien keskuudessa ja myös Maailman terveysjärjestö WHO:n pääjohtaja on ehdottanut Moonille tärkeää roolia koronaviruskriisistä ulos pääsemisessä. 

Tärkein Etelä-Korean antama oppitunti on se, että testaamisen myötä tiedetään, kuka on uhka toisten terveydelle

WHO on kehottanut testaamaan niin monta ihmistä kuin mahdollista. Etelä-Korea on osoittanut, että kehotuksessa on vinha perä. Maaliskuun lopulla maa onnistui jo saavuttamaan rajan, jolloin yli puolet sairastuneista olivat parantuneet. Maa on alun katastrofin jälkeen saanut sairastuneiden määrää kuvaavat tilastokäyrät näyttämään samalta kuin Kiina, joka otti käyttöön tiukat liikkumista rajoittavat toimenpiteet. Toisaalta Kiinaa, Taiwania ja Etelä-Koreaa yhdistää kansalaisten terveystietojen luovuttaminen ulkopuoliseen käyttöön.

Tärkein Etelä-Korean antama oppitunti on se, että testaamisen myötä tiedetään, kuka on uhka toisten terveydelle. Silloin ei tarvitse turvautua Kiinan kaltaisiin totalitaariset mittasuhteet saaviin toimenpiteisiin tai kokeilla Euroopan taktiikkaa, jossa hallitusten linjaukset tulevat kenties liian myöhään – sen lisäksi, että vapauden tunteestaan kiinni pitävät kansalaiset tottelevat hitaasti.

Lue myös juttusarjan ensimmäinen osa, jossa käsiteltiin koronaviruksen vastaista taistelua Taiwanissa. Etelä-Korean tartuntatilannetta voi seuranta maan sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa