Maailman suurin vesivoimala Itaipú tarjoaa Paraguaylle mahdollisuuden parantaa poliittista asemaansa Etelä-Amerikassa. Kuva: Flickr, IHA 2011 World Congress

Paraná-joki virtaa Paraguayn, Argentiinan ja Brasilian niin kutsuttua kolmoisrajaa pitkin Etelä-Amerikan sydämessä. Joki on toiminut historiallisesti tärkeänä kauppareittinä maiden välillä. Nykyään se on valjastettu energiantuotantoon; maailman suurimmat vesivoimalat tuottavat merkittävän osan maiden energiamatriisista. Joen risteyksessä kohtaavat myös poliittiset intressit. Samalla kun Paraguay pyrkii nousemaan mantereen energiantuotannon edelläkävijäksi, sen naapurimaat pitävät kynsin ja hampain kiinni aikoinaan saamistaan etuoikeuksistaan edulliseen energiaan.

Paraná-joen risteyksessä kohtaa kolme hyvin erilaista valtiota. Paraguay on Etelä-Amerikan mittakaavassa pieni maa. Lisäksi se kuuluu alueen vähiten kehittyneisiin sekä epätasa-arvoisimpiin  valtioihin. Maalukkoon jäänyt Paraguay on kohtalaisen riippuvainen suurista naapurimaistaan, erityisesti Brasiliasta. Epätasa-arvoiset valtasuhteet aiheuttavat maalle jatkuvaa epävarmuutta: Brasilian ja Argentiinan taloudelliset ja poliittiset kriisit heijastuvat suoraan myös Paraguayn kehitykseen. 

Brasilian ja Argentiinan taloudelliset ja poliittiset kriisit heijastuvat suoraan myös Paraguayn kehitykseen. Klikkaa twiitataksesi!

Paraguayn epäedullinen poliittinen asema juontaa juurensa vuosina 1863–1870 käytyyn Kolmoisliiton sotaan. Verisessä konfliktissa Argentiina, Brasilia ja Uruguay liittoutuivat Paraguayta vastaan. Sodan seurauksena Paraguay menetti 25 prosenttia pinta-alastaan. Sillä oli myös lamaannuttava vaikutus maan väestöön: arvioiden mukaan yli puolet maan kansalaisista menehtyi taisteluiden lisäksi sairauksiin sekä nälänhätään. Paraguaylaisista miehistä arvioidaan menehtyneen yli 90 prosenttia, mikä johti vuosikymmeniä kestävään demografiseen kriisiin. Maan vaatimattoman kehitysasteen nähdään juontavan kyseisestä historian käännekohdasta. 

Kolmoisliiton sodan seuraukset yltävät myös nykypäivän energiapolitiikkaan. Murskatappion kokenut Paraguay allekirjoitti erittäin epäedullisen rauhansopimuksen Brasilian miehittäessä maata. Rauhanehtojen perusteella Brasilian raja siirtyi kohti maailman suurimpia Guaíra-vesiputouksia. 1800-luvulla putoukset kiinnostivat lähinnä turisteja, mutta 1900-luvulle tultaessa kiinnostus muuttui taloudelliseksi. Modernisaatiosta haaveileva Brasilia näki mahdollisuuden valjastaa Guaíra-putoukset energiantuotantoon tehostaakseen teollisuutensa kehitystä. Brasilian tavoitteena oli lisätä omavaraisuuttaan ja pyrkiä riippumattomaksi Euroopasta.

Etelä-Amerikkaa 1960- ja 1970-luvuilla pyyhkineet oikeistodiktatuurit jatkoivat modernisaation ihannointia. Keskustelut Guaíra-putousten kohtalosta kiristivät Brasilian ja Paraguayn välejä, kunnes sotilashallitukset pääsivät yhteisymmärrykseen niiden kohtalosta. Vuonna 1973 Paraguay ja Brasilia sopivat Itaipú-vesivoimalan rakentamisesta, joka otettiin käyttöön vuonna 1985. Myös Argentiina halusi hyödyntää Paraná-joen voimaa ja oli neuvotellut Paraguayn kanssa Yacyretá-vesivoimalan rakentamisesta jo 1950-luvulta alkaen. Vuonna 1979 Brasilia, Paraguay ja Argentiina allekirjoittivat Kolmoisrajan sopimuksen, jonka seurauksena Yacyretá-voimalan rakennus aloitettiin vuonna 1983. Yacyretá otettiin käyttöön kuitenkin vasta 1990-luvulla.

Itaipú-voimala on Paraguaylle enemmän kuin energiapolitiikkaa

Sekä Itaipú että Yacuretá kuuluvat maailman suurimpiin vesivoimaloihin ja muodostavat merkittävän osan kaikkien kolmen maan energiamatriiseista. Itaipú on nimetty maailman suurimmaksi energiantuottajaksi. Maailmanennätys on vuodelta 2016, jolloin voimala tuotti 103 098 366 megawattituntia energiaa. Voimala tuottaa noin 16 prosenttia koko Brasilian energiantuotannosta ja 76 prosenttia Paraguayn kuluttamasta energiasta. Myös Yacuretán ennätys on vuodelta 2016, jolloin se tuotti 21 630 000 megawattituntia energiaa. Sen osuus Argentiinan energiantuotannosta on noin 16 prosenttia ja Paraguayn energiankulutuksesta noin 8 prosenttia. 

Vesivoimalat herättivät paljon keskustelua jo ollessaan rakenteilla. Kritiikin kohteina olivat erityisesti voimaloiden ympäristövaikutukset; patoaltaat mullistivat paikalliset ekosysteemit sekä tuhosivat useita uhanalaisia lajeja. Yacuretá on nimetty “korruption monumentiksi” rakennushankkeeseen liittyvän rikollisuuden vuoksi. Voimalan budjetti paisui seitsenkertaiseksi alkuperäisestä suunnitelmasta, ja useita viranomaisia on tuomittu rakennusprojektiin liittyvästä rahanpesusta sekä lahjuksista. Itaipúlla on puolestaan ollut sen lähiympäristöön valtava sosiaalinen vaikutus. Patoaltaan tieltä sai väistyä 42 000 paikallista maanviljelijää. Muuttoliike mullisti perinteiset elinkeinot ja pakotti useat brasilialaiset muuttamaan Paraguayhin. Raja-alueella asuvaa väestöä kutsutaan brasiguayoiksi.

Vaikka molemmat vesivoimalat ovat omalta osaltaan vaikuttaneet merkittävästi ympäristöönsä, ovat Itaipún ja Yacuretán asemat Paraguayssa hyvin erilaiset. Yacuretá nähdään lähinnä yhtenä osana energiantuotantoa. Itaipú puolestaan on yksi paraguaylaisen politiikan tärkeimmistä keskusteluaiheista. Erityisen paljon polemiikkia aiheuttaa vesivoimalan toiminnasta vuonna 1973 allekirjoitettu sopimus, jonka mukaan molemmilla mailla on oikeus 50 prosenttiin tuotetusta energiasta. Ylimääräinen tuotanto myydään yksinoikeudella sopimuksen toiselle osapuolelle. Käytännössä Itaipún tuottamat energiamäärät ovat niin suuria, että Paraguay tarvitsee niistä ainoastaan 20–25 prosenttia. Lopun energian maa myy Brasiliaan. Myytävän energian hinta on määritelty viimeksi vuonna 2009.

Uusittu sopimus tarjoaisi Paraguaylle mahdollisuuden myydä Itaipún tuottamaa energiaa markkinahintaan muille alueen maille. Klikkaa twiitataksesi!

Itaipú-sopimus on paraguaylaisille jatkuva muistutus Kolmoisliiton sodasta sekä diktaattori Alfredo Stroessnerin 35 vuotta kestäneestä valtakaudesta. Rakennusprojektin on tulkittu toimineen osana diktatuurin aikaisen salaisen poliisin väkivaltakoneistoa: se tarjosi luontevan kommunikaatiokanavan kahden sotilashallituksen joukkojen välille. Sopimus myös kuvastaa naapurusten välisiä valtasuhteita, jossa Brasilia määrittää tahdin ja hidastaa Paraguayn itsenäistä kehitystä. Vuonna 2023 Itaipú-sopimus on tarkoitus neuvotella uudestaan. Uusittu sopimus tarjoaisi Paraguaylle mahdollisuuden myydä Itaipún tuottamaa energiaa markkinahintaan muille alueen maille. Uudistus tarkoittaisi Paraguaylle mahdollisuutta parantaa poliittista asemaansa suurien naapurien rinnalla. 

Itaipú-sopimus: Paraguayn hallituksen tärkein prioriteetti vai korruption heijastus?

Paraguayn vuonna 2016 valmistunut energiapoliittinen strategia toimii pohjana Itaipú-sopimuksen neuvotteluille. Se keskittyy varmistamaan energiaturvallisuuden, sekä lisäämään niin energiatehokkuutta kuin sen arvoa. Pitkän aikavälin tavoitteena on profiloida Paraguay Etelä-Amerikan energiatuotannon keskukseksi. Edullinen energia on hyödyntänyt Paraguayta merkittävästi. Se on muun muassa houkutellut maahan huomattavan määrän ulkomaisia sijoituksia. Päivitetty hinta sekä mahdollisuus myydä energiaa alueen muille maille tarkoittaisi kuitenkin lisää resursseja, jota maa tarvitsee kipeästi kehityksen kiihdyttämiseksi. Lisäksi sillä olisi tärkeä symbolinen merkitys maan riippumattomuuden lisäämisessä.

Itaipú-sopimus on kuitenkin joutunut kiivaan keskustelun kohteeksi ennenaikaisesti. Istuvan presidentti Mario Abdo Benítezin hallituksen edustajat neuvottelivat sopimuksesta salaisesti. Laittomat neuvottelut energian hintauudistuksesta Paraguayn ja Brasilian diplomaattien välillä paljastuivat vuonna 2019. Sopimuksen toteutuessa Paraguay olisi kokenut 250–350 miljoonan vuosittaiset tappiot. Skandaali johti poliittiseen kriisiin ja vaaransi presidentti Abdo Benítezin aseman. Lopulta neuvotteluihin osallistuneet paraguaylaiset poliitikot ja virkamiehet erosivat tehtävistään, mikä rauhoitti maan tilanteen. Sekä Abdon valtakausi että vuoden 2023 virallisen neuvottelun valmistelut jatkuvat. 

Pitkän aikavälin tavoitteena on profiloida Paraguay Etelä-Amerikan energiatuotannon keskukseksi Klikkaa twiitataksesi!

Brasilian intressissä on pitää energian hinta mahdollisimman alhaisena. Naapurimaiden kokoero vaikuttaa neuvotteluihin, mistä vuoden 2019 skandaali myös selvästi kertoo. Lisäksi tapahtumat laittavat pohtimaan, onko Abdon hallitus sitoutunut neuvottelemaan sopimuksesta Paraguayn etujen mukaisesti. Molemmissa maissa politiikka on vahvasti korruptoitunutta ja Abdon suhteet Brasilian äärioikeistolaiseen presidentti Jair Bolsonaroon ovat erittäin läheiset. Tilanne juontaa juurensa myös sotilasdiktatuurin aikoihin. Abdo on diktaattori Alfredo Stroessnerin henkilökohtaisen sihteerin poika.

Vuosi 2023 on samanaikaisesti lähellä ja kaukana. Brasilian poliittinen ja taloudellinen tilanne on erittäin epävakaa ja Bolsonaron hallituksen suosio on romahtanut. Lisäksi koronaviruksen vaivaamassa maailmassa muutokset ovat nopeita. Onkin lähes mahdotonta arvioida, minkälaisissa olosuhteissa ja millaisella kokoonpanolla neuvottelut käydään. Onnistuessaan ne tarjoaisivat Paraguaylle lisää voimavaroja kiihdyttää kehitystään ja nostaa sen epäedullisesta asemastaan, johon Kolmoisliiton sota sen aikanaan ajoi.