Jaa

Lukuaika: 7 minuuttia

Hatvan rautatieasema Unkarissa. Kuva: Wikimedia Commons

Väestöräjähdys, väestökato, synnytystalkoot – väestökysymykset herättävät Suomessa sekä maailmalla useimmiten synkkiä tulevaisuudennäkymiä. Maailman väkiluku kasvaa jatkuvasti ja on vuonna 2020 arviolta 7,6 miljardia. Tästä huolimatta eri puolilla maailmaa eletään hyvin erilaisissa väestökehityksen vaiheissa: kun yhtäällä haetaan ratkaisuja ikääntymisen haasteisiin, tavoitellaan toisaalla toiveikkaana nuoren väestön mahdollistamaa talouskasvua. Tässä neliosaisessa sarjassa tarkastellaan väestökehityksen erityispiirteitä Itä-Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, Aasiassa sekä Afrikassa. Sarjan ensimmäinen osa käsittelee Itä-Euroopan väestökatoa edistävää maastamuuttoa sekä pohtii, miten alueen väestökehitys liittyy oikeistopopulismin nousuun. 

Viime vuosikymmeninä etenkin Itä-Eurooppa on kärsinyt väestökadosta, joka johtuu alhaisen syntyvyyden lisäksi maastamuutosta. Kehitys on nopeutunut erityisesti maaseudulla, ja vaikutukset ovat saaneet monet alueen päättäjät reagoimaan tilanteeseen. Miten Itä-Eurooppa voi torjua väestökadon aiheuttamia ongelmia?

Vuoden 2018 Unkarin parlamenttivaalien jälkeen maan hallituksen viestinnän yhdeksi pääteemaksi nousi maan väestörakenne. Hallitusta tukevien lehtien palstoilla alettiin puhua ”Tinder-sukupolvesta”, joka ei suostu ottamaan vastuuta ja perustamaan perhettä, vaan kapinoi vapaaehtoisen lapsettomuuden kautta ja käyttää aikansa juhlimiseen.

Vuosi 2019 julistettiin ”Perheiden vuodeksi”, jonka kuvastossa onnelliset monilapsiset perheet nauttivat auringonpaisteisesta säästä yhdessäolon merkeissä. Unkari on arvioiden mukaan menettämässä vuoteen 2050 mennessä yli miljoona asukasta alhaisen syntyvyyden ja maastamuuton takia, joten vallanpitäjien reagoiminen on ymmärrettävää. Unkarin tilanne ei kuitenkaan ole Itä-Euroopan pahimpia.

Itä-Euroopan väestöpyramidissa näkyy Itä-Euroopan alhainen syntyvyys. Kuva: Kuvakaappaus YK:n talous- ja sosiaaliosaston internet-sivuilta.

Ikääntyvässä Euroopassa erottuu itä ja länsi

Samalla kun Afrikan ja Aasian väestö kasvaa merkittävästi, Euroopan väestö ikääntyy. Tämä tulee vaikuttamaan koko Euroopan kehitykseen lähivuosikymmeninä. Väestön ikäntyyminen ei ole yksinomaan negatiivinen ilmiö, sillä väestönkasvun hillitseminen voi hidastaa ilmastonmuutosta. Voimakkaan väestökadon aiheuttamia ongelmia on kuitenkin havaittavissa etenkin itäisessä Euroopassa. 

Voimakkaan väestökadon aiheuttamia ongelmia on havaittavissa etenkin itäisessä Euroopassa.

Lähes kaikkialla Euroopassa väestö ikääntyy nopeasti, mutta Länsi-Euroopassa syntyvyys on muuta Eurooppaa korkeampi. Länsi-Euroopan maihin kohdistuva maahanmuutto lisää osaltaan väestönkasvua. Itä-Euroopan maissa syntyvyys on puolestaan ollut 90-luvulta lähtien jonkin verran matalampi, ja lisäksi monet alueen maat kärsivät maastamuutosta. Vaikka “Itä-Eurooppa” onkin käsitteenä ongelmallinen ja sillä niputetaan yhteen hyvin erilaisia maita, väestökehityksen kohdalla Itä-Euroopan mailla on paljon yhteisiä tekijöitä.

Syntyvyys on kaikkialla Euroopassa ollut tasaisessa laskussa 1960-luvulta lähtien. Itä-Euroopassa syntyvyysluvut romahtivat rautaesiripun kaaduttua 1980-luvun lopulla. 1990-luku oli Itä-Euroopassa epävarmaa aikaa taloudellisesti ja poliittisesti, mikä näkyy väestötilastoissa. Alhaisen syntyvyyden lisäksi muutto länteen töiden perässä oli tavallista. Entisen Jugoslavian alueella puolestaan veriset Jugoslavian hajoamissodat aiheuttivat voimakasta muuttoliikettä. 

Maastamuutto ja maaseudun tyhjeneminen Itä-Euroopan ongelmina

EU:n 2000-luvun alun itälaajentumisen jälkeen miljoonia itäeurooppalaisia on lähtenyt töihin kotimaidensa ulkopuolelle – lähinnä Länsi-Eurooppaan. Ilmiön laajuus riippuu valtiosta: esimerkiksi liettualaisista noin 20 prosenttia on muuttanut ulkomaille maan itsenäistymisen jälkeen. Tšekissä ja Sloveniassa maastamuutto ei taas ole suuri ongelma, sillä maat ovat kehittyneet varsin nopeasti viime vuosikymmeninä.

Joissakin maissa EU-jäsenyys on saattanut hidastaa maastamuuttoa, mutta esimerkiksi Kroatiassa maastamuutto on nopeutunut jäsenyyden ja sen tuoman liikkumisvapauden myötä. Kroatian naapurivaltio Bosnia-Hertsegovinasta puolestaan on muuttanut pois vuosina 2013-19 yli 500 000 asukasta eli noin 15 prosenttia väestöstä, monet juuri Kroatian myöntämien passien avulla, jotka mahdollistavat työnteon EU:n alueella.

Väestökadosta kärsivissä maissa merkittävää on etenkin aivovuoto eli koulutetun väestön maastamuutto, joka luo työvoimapulaa tietyillä aloilla. Monet hankkivat koulutuksensa kotimaissaan ja lähtevät tämän jälkeen ulkomaille töihin, mikä tarkoittaa suurta menetystä lähettäjämaiden koulutusinvestointeihin. Maastamuuton vaikutus on heikentänyt esimerkiksi sairaanhoitohenkilökunnan saatavuutta, mikä on korostunut nyt koronapandemian aikana.

Itä-Euroopan alueella etenkin pääkaupunkien kasvu ja vetovoiman lisääntyminen on ollut näkyvää. Monissa pääkaupungeissa elintaso on eurooppalaisella mittapuulla korkea, mutta syrjäisemmät seudut ovat jäämässä auttamatta Euroopan periferiaksi. Esimerkiksi Unkarin maaseutuväestön määrän odotetaan puolittuvan vuoteen 2050 mennessä kaupunkilaisväestön osuuden noustessa 80 prosenttiin. Mikäli kaupungit eivät onnistu tarjoamaan mahdollisuuksia lisääntyvälle väestölle, voi tämäkin aiheuttaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja tyytymättömyyttä väestössä.

EU on varoittanut väestörakenteen muutosten mahdollisesti heikentävän EU:n alueellista koheesiota.

Ongelma tiedostetaan myös Brysselissä. EU on varoittanut väestörakenteen muutosten mahdollisesti heikentävän EU:n alueellista koheesiota ja johtavan joillakin alueilla pysäyttämättömään väestökatoon. 

Väestökadosta poliittista hyötyä?

Päättäjät ovat heränneet maidensa väestökriisiin monenlaisin toimenpitein. Monissa Itä-Euroopan maissa on kannustettu paluumuuttoon tai houkuteltu uusia asukkaita muiden EU-maiden kansalaisista. Unkarin hallituksen reaktio ongelmaan lienee kaikkein silmiinpistävin. Yli kolme lasta synnyttäneet perheenäidit saavat täydellisen verovapauden ja valtion takaamia edullisia asunto- ja autonhankkimislainoja tarjotaan perheen perustamista suunnitteleville. 

Vaikka Länsi-Euroopassa juuri maahanmuutto pitää yllä väestönkasvua, EU:n uudet jäsenmaat ovat suhtautuneet varsin nihkeästi väestökadon torjumiseen maahanmuuton avulla. Visegrád-maiden Unkarin, Puolan, Slovakian ja Tšekin hallituksia yhdistää niiden maahanmuuttovastaisuus, joka tuli esille vahvasti vuoden 2015 pakolaiskriisin ja sitä seuranneiden tapahtumien jälkeen. Ajatuksiin väestön vähenemisen tarpeellisuudesta esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi viitataan kintaalla, ja päättäjien tarkoituksena tuntuu osin olevan maksimoida oman valtion väestön osuus koko Euroopan väestöstä. 

Väestörakenteen muutos on yhdistetty demokratian kriisiin.

Maahanmuuttoa vastustavilla puolueilla on itäisessä Euroopassa vahva kannatus. Väestörakenteen muutos onkin yhdistetty demokratian kriisiin. Monet liberaalimpien poliittisten näkemysten kantajat ovat muuttaneet ulkomaille, mikä on vahvistanut oikeistopopulistisia puolueita. Populistipuolueiden kannatus on monessa Itä-Euroopan maassa vahvaa etenkin juuri tyhjenevällä maaseudulla, joka on hyötynyt vähiten ylikansalliseen markkinatalouteen siirtymisestä. Mikäli muuttotappiot vaikuttavat enemmän myös taloudellisiin näkymiin, voi tyytymättömyys EU:ta kohtaan lisääntyä entisestään.

EU:n reaktiot maltillisia

Itä-Euroopan väestökadon hillitsemiseksi ei ole tehty kovin näkyviä toimenpiteitä EU-tasolla. EU pyrkii lähestymään ongelmaa koheesiopolitiikkansa kautta. Toisaalta monet EU:n jäsenmaat kuitenkin hyötyvät Itä-Euroopasta tulevista maahanmuuttajista, joten asia ei ole niille asialistan tärkeimpiä.

Ns. kiertomuuttoa eli lyhytaikaista oleskelua työn tai opiskelun takia toisessa maassa  on esitetty yhtenä ratkaisuna väestökadon ehkäisemiseksi. Tämäntapaista kiertomuuttoa esiintyykin varsin paljon, mutta se merkitsee usein matalapalkkaisten työntekijöiden liikettä maasta toiseen eikä se välttämättä korjaa väestökatoon johtavia ongelmia tai aivovuotoa. 

On mahdollista, että kyse on vain välivaiheesta EU:n väestörakenteen kehityksessä. Lähtömaiden palkkataso ja työttömyysaste saattaa hiljalleen lähestyä hyvinvoinnin tasoa, joka tekee paluumuutosta houkuttelevaa. Esimerkiksi Suomessa maastamuutto Ruotsiin johti 1970-luvulla työttömyyden vähenemiseen ja sitä kautta talouskasvuun. 

Itäisen Euroopan maat joutuvat kuitenkin harkitsemaan, onko niiden maahanmuuttoon nihkeästi suhtautuva linja pitkällä tähtäimellä mahdollinen ylläpitää. Toistaiseksi esimerkiksi Puola ja Unkari ovat pyrkineet saamaan maahanmuuttajia lähialueilta, muun muassa Ukrainasta ja Balkanin maista, paikatakseen väestökadon aiheuttamaa työvoimapulaa. Saattaa kuitenkin olla, että tämä on riittämätöntä eivätkä maat pysty pysymään mukana kilpajuoksussa Länsi-Euroopan maiden kanssa.

 

 

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa