Puolan koronavaalit ja presidentti Dudan perintö – riitoja opposition ja EU:n kanssa
Tommi Eskola | 20.05.2020
”Toukokuun vaalit voivat tappaa. Kuolleiden yli valtaan?” Puolan hallitus ylitti viimeiseen asti järjestää presidentinvaalit suunnitellusti, mutta joutui lopulta nöyrtymään. Kuva: Olgierd Rudak/Flickr.
Puolan presidentinvaalien mitätöinti ja uusien vaalien järjestäminen tarjoavat oppositiolle mahdollisuuden uuden vaalistrategian muodostamiseen. Istuvan presidentin Andrzej Dudan ensimmäinen kausi tullaan muistamaan puolalaisen yhteiskunnan muutoksesta sekä rajusta välirikosta Euroopan unionin kanssa.
Puolalaisten oli tarkoitus äänestää presidentinvaaleissa sunnuntaina 10.5. Käynnissä olevan koronapandemian vuoksi äänestyspaikat pysyivät suljettuina, vaikka vaaleja ei virallisesti ollutkaan peruttu. Koska vaaleja ei kuitenkaan toimitettu, Puolan vaalikomissio mitätöi vaalit. Oppositio ja hallitus eivät päässeet yhteisymmärrykseen vaalien perumisesta tai siirtämisestä. Vaaliviikon alussa hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen (Prawo i Sprawiedliwość, PiS) puheenjohtaja Kaczynski ilmoitti, että vaalit järjestetään, mutta äänestyspaikat pidetään kiinni.
Oppositio vaati vaalien perumista jo aiemmin keväällä, kun koronapandemia oli vasta aluillaan Puolassa. Hallitus ei kuitenkaan suostunut opposition vaatimuksiin vaan sääti lain, joka mahdollisti vaalien suorittamisen postiäänestyksellä. Oppositio kuitenkin pitkitti lain hyväksymistä, joten hallitukselle ei lopulta jäänyt riittävästi aikaa järjestää postiäänestystä luotettavalla ja vaalisalaisuuden turvaavalla tavalla.
Vaalit tavallaan järjestettiin, mutta äänestyspaikat olivat suljettuina. Vaalit mitätöitiin, mutta uutta äänestyspäivää ei vieläkään ole päätetty. Istuvan presidentin Andrzej Dudan todennäköinen jatkokausi saa siis odottaa vielä varmistumistaan.
Vaalien siirtäminen ei kuitenkaan vaikuta asetelmiin. Istuva presidentti Andrzej Duda on vahva ennakkosuosikki.Tällä hetkellä uusien vaalien järjestämisen jonkinlainen takaraja on 6.8., jollloin Dudan ensimmäisen kauden mandaatti virallisesti loppuu. Joka tapauksessa vaalit siirtynevät ainakin heinäkuulle, sillä ehdokkailla on oltava aikaa järjestää kampanjansa uudestaan.
Vaalisotkusta on kehittynyt Puolassa iso selkkaus, kun valtapuolue PiS sekä pääoppositiopuolue Kansalaisfoorumi ovat syytelleet toisiaan. PiS on istuvan presidentin Andrzej Dudan puolue, vaikka hän ei enää virallisesti puolueeseen kuulukaan. Puolassa presidentti eroaa puolueensa jäsenyydestä ennen virkavalan vannomista ja myös yrittää mahdollista uudelleenvalintaa virallisesti itsenäisenä ehdokkaana, mutta aiemman puolueensa tukemana.
Opposition terävin kritiikki kohdistuu hallituksen päätökseen yrittää ylipäänsä järjestää vaalit, vaikka perustuslaki olisi mahdollistanut lainopillisesti pätevän ulospääsyn tilanteesta. Puolan hallitus olisi nimittäin voinut pyytää parlamentin alahuoneelta suomalaista valmiuslakia muistuttavan “luonnonkatastrofitilan” käyttöönoton. Tila on voimassa 30 vuorokautta kerrallaan, ja parlamentin on mahdollista myöntää sille jatkoa vaikka ikuisesti. Tällä tavalla vaaleja olisi voitu lykätä, sillä lain mukaan vaalit saa järjestää aikaisintaan 90 vuorokautta “luonnonkatastrofitilan” päättymisestä. Vaalien mitätöinti jätti Puolan tavallaan välitilaan. Nyt vaaleille on pakko määrätä uusi ajankohta huolimatta siitä, että mitätöintiin johtaneet ongelmat, eli koronapandemia ja postiäänestyksen ongelmat, ovat edelleen ratkaisematta.
Hallituksen virallinen kanta on, että “luonnonkatastrofitila” on epädemokraattinen, sillä sen varjolla kulloinenkin hallitus voisi pysyä vallassa ikuisesti, jos puolueella on enemmistö parlamentin alahuoneessa. Todennäköinen syy on kuitenkin se, että Duda oli gallupeissa aivan omissa lukemissaan ja lähellä jopa suoraa valintaa ensimmäisellä kierroksella. Vaalien siirtäminen olisi antanut oppositiolle mahdollisuuden vaalistrategian muokkaamiseen, kuten onkin nyt käynyt.
Puolan hallitus olisi sen sijaan ollut valmis käyttämään toista perustuslaillista mahdollisuutta vaalien siirtoon. Perustuslain lisäasetus mahdollistaa presidentin toimikauden pidentämisen parlamentin hyväksynnällä. Toimikauden pidennystä esittäneen opetusministeri Jaroslaw Gowinin ehdotuksen mukaan Dudalle olisi myönnetty kahden vuoden jatkokausi, mutta jatkokauden jälkeen Duda ei olisi voinut asettua ehdolle seuraavissa presidentinvaaleissa. Ehdotuksen tueksi PiS olisi tarvinnut tukea oppositiopuolueilta, mutta ne eivät olleet halukkaita suomaan Dudalle automaattisesti pidennystä presidenttikauteensa.
Syynä opposition haluttomuudelle oli se, että seuraavat kansalliset vaalit ovat vasta kolmen vuoden päästä. Automaattinen jatkokausi olisi antanut Dudalle ja PiS:lle siis hyvin aikaa toteuttaa haluamiaan muutoksia. PiS olisi saanut ikään kuin ilmaiseksi sen, mitä vaaleilla tavoiteltiin. Presidenttiyden merkitys on puolueelle todella tärkeä. Sillä nimittäin ei ole enemmistöä parlamentin ylähuoneessa senaatissa eikä presidentin veto-oikeuden kumoamiseen tarvittavaa kolmen viidesosan enemmistöä alahuoneessa, joten Dudan hävitessä oppositio pystyisi lähes pysäyttämään PiS:n lakiuudistukset.
Yllätyspresidentti
Keväällä 2015 Duda aloitti presidentinvaalikampanjansa selkeänä altavastaajana istuvaa presidenttiä Bronisław Komorowskia vastaan, joka nautti selvää kansan luottamusta. Vielä pari kuukautta ennen vaalipäivää gallupit ennustivat Komorowskille jopa suoraa voittoa ensimmäisellä kierroksella. Duda kuitenkin kiri gallupeissa jatkuvasti lähemmäs ja saavutti vaalipäivänä 34,8 prosenttia äänistä, noin kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin Komorowski. Toisella kierroksella Duda onnistui säilyttämään etumatkansa ja voitti vaalit 51,55 prosentin ääniosuudella. Vaikka Duda olikin jatkuvasti kirinyt Komorowskia gallupeissa, oli voitto silti todellinen yllätys.
Dudan voitto täydentyi vielä muutaman kuukauden kuluttua, sillä hänen puolueensa Laki ja oikeus saavutti syksyn parlamenttivaaleissa ylivoimaisen vaalivoiton ja sen myötä ehdottoman enemmistön parlamentin ala- ja ylähuoneessa. Puolue uusi vaalivoittonsa syksyllä 2019, vaikka menettikin enemmistön ylähuoneessa.
Jälkikäteen katsoen Dudan ja PiS:n voitto ei oikeastaan ollutkaan niin suuri yllätys. Kahdeksan vuotta vallassa ollut Kansalaisfoorumi oli ryvettynyt skandaaleissa, puolueen valovoimaisin poliitikko, pitkäaikainen pääministeri Donald Tusk oli siirtynyt EU:n leipiin ja “kansan syvät rivit” kokivat jääneensä paitsi Puolan huimasta talouskasvusta EU-jäsenyyden aikana. Duda ja ja PiS todella tarjosivat muutosta.
Andrzej Dudan presidenttikaudella Puola on ajautunut kauemmas EU:sta, mutta ulkopoliittisiin saavutuksiin lukeutuvat entistä läheisempi yhteistyö sotilasliitto Naton kanssa sekä kauan toivottu viisumivapaa matkustaminen Yhdysvaltoihin.
Kuvaaja: Puolan perhe-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan ministeriö, Flickr.
Puolueen mies
Dudan presidenttikautta on leimannut Puolan ajautuminen kauas Euroopan unionista. Kiistat yhteisestä pakolaispolitiikasta, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjiminen sekä ennen kaikkea oikeusvaltioperiaatteen vakavat loukkaukset ovat vetäneet Puolan ja EU:n välille syvän railon.
Dudan toimintaa arvioidessa on tärkeää ymmärtää, että hänen suhteensa Laki ja oikeus -puolueeseen on todella läheinen. Kuten tavallista, Duda tietysti luopui puolueen jäsenyydestä voittoisan presidentinvaalin jälkeen. Hän ei kuitenkaan ole etääntynyt puolueesta kuten presidenteillä on yleensä tapana. Duda on edelleen niin sanotusti puolueen mies, jonka tehtävä on edistää puolueensa tavoitteita. Suurinta valtaa puolueessa käyttääkin puheenjohtaja, perustaja Jarosław Kaczyński, jota yleisesti pidetään Puolan vaikutusvaltaisimpana poliitikkona.
Presidenttinä Duda on ollut puolueensa nostamana näkyvästi päivänpolitiikassa mukana. Presidentinvaalikampanjan aloitustilaisuudessa Kaczyński korosti erikseen, että hallitus ei olisi pystynyt viemään läpi eläketurva- ja lapsilisäuudistusta ilman presidentin merkittävää tukea. Nämä uudistukset ovat myös tärkeät tukipylväät Dudan ja PiS:n kannatukselle.
Presidentti Andrzej Dudan ensimmäisen kauden perinnöksi jäävät oikeusvaltion rapauttaminen, suuret sosiaaliturvauudistukset sekä syvä välirikko EU:n kanssa.Puolan presidentin rooli ulkopolitiikassa on samankaltainen kuin Suomen presidentin, mutta PiS on erikseen korostanut Dudan merkittävää roolia kahdessa merkittävässä ulkopoliittisessa saavutuksessa. Ensinnäkin Puola onnistui kasvattamaan rooliaan Naton yhtenä tärkeimmistä eurooppalaisista kumppaneista, kun sotilasliitto sijoittaa lisää pysyviä joukkoja ja kalustoa Puolaan. Toiseksi Puola onnistui vihdoin sopimaan viisumivapaasta matkustamisesta Yhdysvaltoihin. PiS:n mukaan Dudan lämpimät henkilökohtaiset suhteet Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpiin olivat avain viisumivapauden toteutumisessa.
Koronapandemia muutti presidenttipeliä
Presidentinvaalien alkuperäisen päivän lähestyessä näytti erittäin todennäköiseltä, että Duda valitaan selkeästi uudelle presidenttikaudelle. Gallupeissa Dudan suosio oli aivan omissa lukemissaan, noin 50 prosentin tuntumassa. Lähimmät uhkaajat, valitsijayhdistyksen ehdokas, journalisti ja tv-persoona Szymon Hołownia (15–20 %) sekä sosialidemokraattisen Puolan työväenpuolueen puheenjohtaja Władysław Kosiniak-Kamysz (10–15 %) olivat kaukana Dudan takana.
Yllättävintä kuitenkin oli, että opposition pääehdokkaan, Kansalaisfoorumia edustavan parlamentin varapuhemiehen Małgorzata Kidawa-Błońskan kannatus oli vaalien alla vain noin viiden prosentin luokkaa. Vielä huhtikuun alussa hänen kannatuksensa oli ollut lähellä 20:tä prosenttia, mutta hänen epäselvät kommenttinsa vaalien mahdollisesta boikotoinnista pudottivat kannatuksen nopeasti.
Kidawa-Błońska ilmoitti jo maaliskuun lopussa aikovansa boikoida presidentinvaaleja, jos ne yritetään järjestää koronapandemista huolimatta. Toisaalta hän myös sanoi, että ei aio vetäytyä ehdokkuudestaan. Ilmoitus herätti äänestäjien keskuudessa hämmennystä johtaen kannatuksen nopeaan laskuun. Asiapoliitikkona tunnettu Kidawa-Błońskan ei myöskään erottunut tarpeeksi hyvin muista presidenttiehdokkaista. Esimerkiksi Szymon Hołownia oli kansalaisille jo tuttu mediasta, ja vasemmiston ehdokas Robert Biedroń teki näyttävän kampanjan viime vuoden europarlamenttivaaleissa
Presidentinvaalien mitätöimisen jälkeen ehdokasasettelu muuttuikin radikaalisti, kun Kidawa-Błońska ilmoitti 15.5. lopettavansa vaalikampanjansa. Tilalle valittiin pääkaupunki Varsovan pormestari, entinen europarlamentaarikko Rafał Trzaskowski, ja se saattaa olla Kansallisfoorumin onni. Valintapäivänä tehdyissä gallupeissa Trzaskowskin kannatus oli heti 10–15 %. Trzaskowski on erittäin näkyvä ja tunnettu ehdokas ja mikä tärkeintä, selkeä vastakohta Dudalle ja hänen puolueensa edustamille arvoille.
Varsovan pormestarina Trzaskowski on tullut tunnetuksi koko kansalle ajamalla täysin erilaista linjaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin suhtautumisessa kuin hallitus. Aloitettuaan pormestarin virassa Trzaskowski allekirjoitti helmikuussa 2019 “LGBT-julistuksen”, jossa kaupunki lupasi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille tukea ja että ketään ei syrjitä suuntautumisensa takia. Vastavetona Varsovan liberaalille politiikalle monet kunnat ja kaupungit etenkin PiS:n tukialueilla Puolan itä- ja kaakkoisosissa julistivat esimerkiksi kaupunkien keskustoja “LGBT-vapaiksi alueiksi”.
Oppositio yrittää näyttää voittajalta, mutta lopulta voittaja on Andrzej Duda
Lopulta oleellinen kysymys on, ketkä ovat vaalifarssin voittajia ja häviäjiä. Valtapuolue PiS on sikäli selkein häviäjä, että se yritti viimeiseen asti saada vaalit järjestettyä mutta joutui viime hetkellä perääntymään. Puolue olisi halunnut saada presidentinvaalit järjestettyä aikataulussa, jotta se olisi voinut syksyllä jatkaa työtään Puolan uudistamiseksi.
Oppositio kokee itsensä voittajaksi siinä mielessä, että se lopulta sai tahtonsa läpi vaalien siirtämisestä. Pääoppositiopuolue Kansallisfoorumille tarjoutui samalla myös mahdollisuus vaihtaa näkyvämpään ehdokkaaseen.
On epätodennäköistä, että Trzaskowski voittaisi Dudan toisella äänestyskierroksella. Dudan etuna on hänen positiivinen julkisuuskuvansa etenkin sosiaaliturvauudistusten keulakuvana sekä koronapandemian myötä lisääntynyt näkyvyys koko Puolan mediassa. Tuleva vaalikampanja jäänee joka tapauksessa lyhyeksi ja koronan rajoittamaksi, joten muiden ehdokkaiden on todennäköisesti vaikea tehdä vaikuttavaa ja kattavaa kampanjaa.
Presidentti Andrzej Dudaan henkilöityvät sosaiaaliturvauudistukset ovat luoneet Dudalle suuren kansansuosion.Kansallisfoorumi toivoo Trzaskowskin kuitenkin saavan nostetta isojen kaupunkien liberaaleista äänestäjistä sen verran, että Trzaskowski pääsisi haastamaan Dudan toisella äänestyskierroksella. Sen turvin puolue säilyttäisi asemansa pääoppositiopuolueena sekä antaisi nostetta puolueen toiminnalle kohti kolmen vuoden päässä olevia parlamenttivaaleja.
Lopulliset voittajat lienevät kuitenkin Andrzej Duda sekä PiS. Merkittävien sosiaaliturvauudistusten keulakuvana meritoituneen ja vankkaa kansansuosiota nauttivan Dudan uudelleenvalinta on todennäköinen lopputulema riippumatta siitä, millä tavalla vaalit lopulta järjestetään.
Seuraava askel Puolassa on päättää presidentinvaalien ajankohta. Parlamentin puhemies ilmoittaa viimeistään 25.5. uusien vaalien järjestämisestä. Vaalipäivän täytyy olla viimeistään 60 vuorokauden kuluttua tuosta ilmoituksesta, eli heinäkuun lopussa. Mikäli koronavirustilanne ei mahdollista normaalia äänestämistä, järjestetään vaalit todennäköisesti postiäänestyksellä. Vaalien uuteen mitätöintiin ei enää ole varaa.
