Ilman Ruotsia eivät suomalaiset, suomalainen elinkeinoelämä, talous ja yhteiskunnan vakaus olisi sitä mitä ne ovat nyt. Hädän hetkellä on tärkeää, että on joku, jolta pyytää apua. Suomen kannattaa pandemian jälkeen edistää yhteistyötä Ruotsin kanssa kaikilla tasoilla, erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Muuten naapuria on vaikea ymmärtää eikä tulevaisuuden yhteistyö onnistu.  

Ennen covid-19-pandemiaa Suomen yhteydet länsinaapuriin Ruotsiin olivat tiiviit ja vakiintuneet. Suomalaiset ministerit tekevät perinteisesti ensimmäisen ulkomaanmatkansa Ruotsiin, valtionhallinto pitää viikoittain yhteyksiä Ruotsin kollegoihinsa, ja maiden elinkeinotoimijat ovat läheisiä. Ruotsi myös mainitaan useasti Suomen uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Maata pidetään tärkeimpänä kumppaninamme ja maidemme välistä suhdetta erityisenä. 

Ruotsi on tähän asti lähestynyt pandemian hoitoa erilailla kuin Suomi. Tämä on johtunut erityisesti erilaisesta lainsäädännöstä ja hallintokulttuurista. Molemmissa maissa pandemian hoidon perimmäiset tavoitteet ovat kuitenkin olleet samoja: viruksen leviämisen estäminen ja erityisesti yhteiskunnan heikoimpien, kuten vanhusten, suojelu.

Pandemia tai maidemme erilainen lähestymistapa sitä kohtaan eivät ole tärvelleet tiivistä suhdettamme Ruotsiin. Päinvastoin, Suomen ja suomalaisten yhteistyö länsinaapurin kanssa on toiminut hyvin. Kriisin alussa Suomi ja Ruotsi esimerkiksi evakuoivat kansalaisiaan maailmalta yhdessä sekä EU-maiden kanssa, ja sairaanhoitohenkilökunnan liikkuminen maiden välillä on ollut koko ajan varmistettua. 

Pandemian myötä yhteistyö vain vahvistuu, sillä Suomi ja Ruotsi ovat toisilleen elintärkeitä taloudessa ja politiikassa. Maantieteellinen läheisyys, tunnettavuus, luottamus ja yhteiset arvot luovat oivan pohjan maiden väliselle tiiviimmälle yhteistyölle. 

 Suomi ja Ruotsi tukevat toisiaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa 

 Suomen ja Ruotsin yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on edennyt pandemiankin aikana. Esimerkiksi jo kriisin alkuvaiheessa Ruotsin sisäministeri Mikael Damberg sanoi, että erityisesti huoltovarmuuskysymyksissä Ruotsin kannattaa katsoa Suomen mallia. Suomen ja Ruotsin sisäministerit sopivatkin helmikuussa uudesta yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta yhteiskunnan valmiutta, varautumista ja pelastustoimia koskevissa kysymyksissä. 

Ruotsin sisäministerin mukaan Ruotsin kannattaa katso huoltovarmuuskysymyksissä Suomelta mallia. Klikkaa twiitataksesi!

Lisäksi ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Hanasaari julkisti tammikuussa Suomen ja Ruotsin pääministerien sekä Suomen turvallisuuskomitean tukemana uuden siviilikriisivalmiutta koskevan yhteistyöohjelman Suomen ja Ruotsin välille. Ohjelma täydentää jo olemassa olevaa yhteistyötä osallistamalla muun muassa maiden kansalaisyhteiskuntia kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Suomi on nostanut huoltovarmuuden myös yhdeksi tavoitteekseen tämänhetkisellä Pohjoismaisen ministerineuvoston, eli Pohjoismaiden hallitusten virallisen yhteistyöelimen, puheenjohtajakaudellaan. Suomi edistää pohjoismaista keskustelua huoltovarmuusyhteistyön tiivistämisestä, jotta pandemian kaltaisiin kriiseihin voidaan tulevaisuudessa varautua paremmin yhdessä.   

Ruotsi on Suomen tärkein kauppakumppani myös pandemian jälkeen

Ruotsi on Suomen toiseksi suurin kauppakumppani tavaraviennissä ja suurin palveluviennissä. Suomalaisyritysten on helppo ponnistaa kansainvälisille markkinoille juuri Ruotsin kautta sen maantieteellisen läheisyyden ja tuttuuden ansiosta. Onnistuminen Ruotsin markkinoilla antaa yrityksille itsevarmuutta ja käytännön kokemusta jatkaa myös muille markkinoille. Ennen pandemiaa vienti Ruotsiin oli jopa kasvussa.

Pandemian aikana Suomen vienti supistui Tullin ennakkotietojen mukaan suurimmista kumppanimaista vähiten Ruotsiin (reilu 11 prosenttia). Kun vertaa vientiin Saksaan (16,6 prosentin pudotus) ja Venäjälle (17,6 prosentin pudotus), herää kysymys miksi juuri Ruotsiin vienti on vetänyt. Suomen vientiä Ruotsiin edistävän Team Finlandin keskusteluissa vientiyritysten kanssa on noussut esiin, että tähän vaikuttaa esimerkiksi vahva keskinäinen luottamus. Lisäksi suomalaiset ja ruotsalaiset ovat tottuneet tekemään töitä virtuaalisesti ja Internet-yhteytemme ovat toimivat. Vientialoista esimerkiksi elintarvikevienti on vetänyt pandemiankin aikana hyvin.

 Moni asia on ennakoinut viennin nousua pandemian jälkeiselle kasvu-uralle. Ruotsin talous nousee ennusteiden mukaan pandemian aiheuttamasta talouskriisistä melko nopeasti jaloilleen eli ostovoima maassa kasvaa. Lisäksi syksyllä 2020 suomalaisyrityksille tehtyjen kyselyiden mukaan yritykset panostavat nyt lähimarkkinoille kuten Ruotsiin. Yritykset kokevat Ruotsin markkinatilanteen ja Ruotsin pandemian aikaisen tuen elinkeinoelämälle Suomea paremmaksi.

Suomalaiset yritykset panostavat nyt lähimarkkinoille kuten Ruotsiin. Klikkaa twiitataksesi!

Odotettavissa on myös, että ilmastotietoisuuden kasvun myötä ja pandemian jälkimainingeissa ruotsalaiset matkustavat mielellään lähialueilla. Tämän innoittamana Suomea matkailukohteena edistävä valtion Visit Finland päätti tammikuussa, että se nostaa pitkän tauon jälkeen Ruotsin yhdeksi päämarkkina-alueekseen. Tämä on kuitenkin vain yksi esimerkki siitä, että Suomen valtiovalta panostaa Ruotsi-suhteeseensa aktiivisesti. Myös elinkeinoministeri ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri tekevät keväällä 2021 suuren yritysvaltuuskunnan kanssa vienninedistämisvierailun Ruotsiin. Tällaista vierailua ei Ruotsiin ole moneen vuoteen tehty, ja nytkin se tehdään matkustusrajoitusten takia virtuaalisesti. Ruotsin vierailuissa on ollut taukoa, koska viime vuosina ministerien vienninedistämisvierailut ovat suuntautuneet erityisesti uusille markkinoille, esimerkiksi Aasiaan. 

 Pandemia innostanut ruotsalaisia hakemaan Suomen kansalaisuutta

Suomen ja Ruotsin kansalaisten yhteydet ovat normaalioloissa merkittävät, sillä Ruotsissa on lukuisia suomalaistaustaisia talous-, tiede- ja kulttuurielämän vaikuttajia, yli 60 suomenkielistä hallintoaluetta sekä noin 700 000 suomalaistaustaista kansalaista. Pandemian aikana kansalaisten kulkeminen puolin ja toisin töissä ja sukulaisissa on vaikeutunut matkustusrajoitusten vuoksi.   

Vaikeutunut matkustustilanne heijastui erityisesti Ruotsin suomalaistaustaisiin kansalaisiin. Monet eivät päässeet helposti Suomeen sukuloimaan tai kakkosasuntoihinsa. Matkustusrajoitusten takia ennätysmäärä eli lähes 800 Ruotsin kansalaista haki Suomen kansalaisuutta vuonna 2020. Sitä hakivat erityisesti ne, jotka aikoinaan Ruotsin kansalaisuuden saadessaan menettivät Suomen kansalaisuuden; ja jotka nyt toivoivat pääsevänsä Suomeen sen avulla helpommin. Suomi on sallinut kaksoiskansalaisuuden vuodesta 2003 lähtien.

Ruotsissa media on pandemian aikana raportoinut melko negatiivisesti Ruotsin suhteista naapurimaihinsa. Tästä huolimatta ruotsalaisten suhde Suomeen ei kuitenkaan ole syksyllä 2020 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan muuttunut tänä aikana kielteisemmäksi. Pohjois-Ruotsin Norrbottenin alue on kyselyssä poikkeus. Siellä Suomen, ja hiljattain myös Ruotsin, asettamat matkustusrajoitukset ovat vaikuttaneet merkittävästi jokapäiväiseen elämään ja työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen. 

Tutkimuksen mukaan ruotsalaisten suhde Suomeen ei ole pandemian aikana huonontunut. Klikkaa twiitataksesi!

 Pandemian jälkeen Suomen kannattaa vahvistaa lasten ja nuorten suhdetta Ruotsiin

Suomen Ruotsi-suhdetta testataan erityisesti ollessamme Pohjolan ulkopuolella, esimerkiksi monenvälisessä yhteistyössä EU:ssa ja YK:ssa, missä samanmielisinä olemme yhdessä vahvempia. Pandemian jälkeen Suomen Ruotsi-suhde ei kuitenkaan tule palaamaan entiselleen. Uusi normaali luo uusia mahdollisuuksia. 

Esimerkiksi Suomen kaupallis-taloudellisissa suhteissa Ruotsiin on kasvunvaraa, ja Ruotsin talouden pandemiaelvytyspaketti avaa suomalaisille vientiyrityksille uusia mahdollisuuksia. Suomalaisyrityksillä on tarjota Ruotsille muun muassa turvallisia digitaalisia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja etäoppimisen ratkaisuja. Lisäksi Suomi ja Ruotsi voisivat edistää yhdessä vientiään kolmansissa maissa, koska yrityksillä on toisiaan tukevia ratkaisuja ja yhdessä maat ovat isoilla markkinoilla vaikuttavampia. 

On tärkeää, että Suomi tällä tavalla ylläpitää ja luo uutta Ruotsin kanssa kaikilla tasoilla pandemian jälkeen. Erityisen tärkeää on ylläpitää suomalaisten lasten ja nuorten yhteyksiä Ruotsiin, näin nykyisten sukupolvienkin jälkeen Suomen suhde Ruotsiin jatkuu hyvänä. 

Oivia yhteistyömuotoja on jo monia. Esimerkiksi suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston Tandem Leadership -ohjelmassa yhdistetään maiden nuoria johtajia; ja Combient-verkostossa maiden suuryritykset tekevät yliopistojen ja start-upien kanssa tekoälyratkaisujen parissa yhteistyötä. Tällaisten ohjelmien vuorovaikutus edesauttaa nuoria osallistujia ymmärtämään naapurimaata ja toisen toimintatapoja, mikä on hyvän ja pitkäaikaisen Suomi-Ruotsi-suhteen kivijalka.

__

Kirjoittaja: Liisa-Maija Harju

Editointi: Sunna Kokkonen

Kommentointi: Ilona Lahdelma ja Tuure Niemi

Kielenhuolto: Hanna Lehto