Jaa

Lukuaika: 8 minuuttia

Helsingin Kauppatori kuvattuna mereltä. Pääkaupungeilla on erityisasema edustaessa maataan maailmalla. KUVA: Flickr / ©Timo Newton-Syms

Kuntavaalikeskustelussa kansainvälinen ulottuvuus on tyypillisesti ollut rajallisesti esillä, vaikka Suomen suuret kaupungit ovat pitkään osallistuneet kansainväliseen yhteistyöhön. Kaupungeilla on mahdollisuus kirittää hallituksen ulkopolitiikkaa, ja hyötyjä on monia. Vahva kaupunki-imago on maailmalla tärkeä ja kilpailu kaupunkibrändistä on kova.

Kaupungeilla on potentiaalia vaikuttaa hallituksen ulkopolitiikkaan

Ulkopolitiikka mielletään yleensä kansallisvaltioiden ja ylikansallisten instituutioiden tontille kuuluvaksi politiikkasektoriksi. Esimerkit maailmalta kertovat kuitenkin erilaista totuutta. Lontoo ja Kalifornia ovat haastaneet oman maansa ulkopolitiikkaa ja Tokio toimii Itä-Aasian kaupallisena mahtina monikansallisten yritysten avulla.

Suuret kaupungit ovat aiempaa itsenäisempiä kansainvälisen yhteistyön osapuolia. Globaali väestönkasvu ja kaupungistuminen lisäävät kaupunkien valtaa. Ylikansallisten yhteyksien kasvu tarkoittaa myös lisääntynyttä vuorovaikutusta kaupunkien välillä.  Kaupunkien asema on korostunut maailmalla erityisesti silloin, kun valtiovallan odotukset eivät ole olleet samansuuntaisia suhteessa kaupunkien odotuksiin, esimerkiksi Brexitissä tai Trumpin aikakauden Yhdysvalloissa. Suomessa voidaan nostaa esille Helsingin vastaanhangoitteleva sote-linja. Pormestari Jan Vapaavuori on ottanut argumentaationsa tueksi esimerkit kansainvälisestä kehityksestä sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Kaupunkien intresseissä on myös vaikuttaa oman kotimaansa politiikkaan oman esimerkin kautta. Tällöin kyseessä voivat olla muun muassa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät integraatio- ja työelämäkysymykset tai tiede- ja koulutuspolitiikka.

Suuret kaupungit ovat aiempaa itsenäisempiä kansainvälisen yhteistyön osapuolia. Klikkaa twiitataksesi

Suomen ulkopolitiikkaa johtavat tunnetusti valtioneuvosto ja tasavallan presidentti, mutta ulkopolitiikkaan vaikuttavien osapuolien voi silti nähdä käsittävän laajemman kirjon toimijoita. Ulkopolitiikkaan vaikuttavat välillisesti kaupunkien lisäksi esimerkiksi maakunnat, suuryritykset ja asiantuntijaorganisaatiot. Vaikka ne eivät välttämättä ole virallisen ulkopolitiikan tekijöitä, ovat ne kuitenkin ulkopoliittisia toimijoita.

Kaupunkien ulkosuhteisiin liittyvä politiikka heijastaa kaupungin valituksi tulleiden päättäjien ja viime kädessä kuntalaisten intressejä. Kaikissa kaupungeissa ei ehkä ole ajankohtaista ajatella ulkopoliittista profiilia, mutta siellä missä asialla on väliä, voivat äänestäjätkin vaatia valtuustoedustajiltaan enemmän. Tällainenkin tavoitetila on hyvä viestiä puolueiden vaalikampanjassa, jotta äänestäjät voivat tehdä valistuneita äänestyspäätöksiä. On joka tapauksessa tärkeää laajentaa ulkopolitiikan ajatushorisonttia myös kaupunkeihin ja alueille sekä pohtia näitä näkökulmia Suomen kontekstissa.

Suomen kaupungit ovat myös ulkopolitiikan toimijoita

Suurilla suomalaisilla kaupungeilla on kansainvälisen trendin mukaisesti potentiaalia toimia proaktiivisesti ulkopolitiikassa. Suuria kaupunkeja ulkopoliittisilla kannuksilla ovat kokonsa puolesta erityisesti Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu, mutta myös muilla kaupungeilla on potentiaalia. Edellä mainittujen kaupunkien toimijuuden lisääntymisen voidaan olettaa tukevan myös kaupunkia ympäröivää laajempaa aluetta, kuten esimerkiksi Helsingin tapauksessa koko pääkaupunkiseutua ja Tampereen kohdalla Pirkanmaata.

Tämän teeman alla Helsingillä ja pääkaupunkiseudulla on luonnollisesti erityisasema. Helsingillä on väkiluvun, elinkeinoelämän ja kulttuuritarjonnan puolesta lähtökohtaisesti pienempiä kaupunkeja paremmat mahdollisuudet olla vaikuttava osapuoli ulkopolitiikassa muiden kansainvälisten suurkaupunkien rinnalla. Pääkaupunki toimii usein porttina muihin osiin maata. Pääkaupunkiseudun esimerkillä on todennäköisesti heijastusvaikutuksia koko maahan.

Kaupungeilla on potentiaalia osallistua aktiivisemmin ajatustenvaihtoon verrokkikaupunkien kanssa maailmalla. Jo nyt maailmalta löytyy ystävyyskaupunkiverkostoja, joita esimerkiksi on Turulla ja Helsingillä. Suomessa on esimerkkejä, jotka osoittavat yhteistyön konkreettisen potentiaalin. Esimerkkinä voidaan nostaa Vantaan ja Windhoekin onnistunut yhteistyö.  Kaupunkien välisen ajatustenvaihdon hyötyihin kuuluvat  hyvien käytäntöjen jakaminen ja kunnianhimoisen kaupunkipolitiikan kirittäminen muissa maissa. Ajatus siitä, että halutaan edistää kaupunkipolitiikkaa muualla päin maailmaa on toki osittain idealistinen. On viitteitä siitä, että kuntapäättäjät ovat kiinnostuneita progressiivisen politiikan toteuttamisesta, joka ei rajoitu omaan kuntaan tai kaupunkiin. Hyvänä esimerkkinä on  ilmastopolitiikka.

Pääkaupunkiseudun esimerkillä on todennäköisesti heijastusvaikutuksia koko maahan. Klikkaa twiitataksesi
Tulevat kuntavaalit ja kaupunkien ulkopoliittiset intressit

Kuntavaalit ovat tulossa näillä näkymin kesäkuussa, mutta korona-aikana asiat voivat muuttua nopeasti. Vaalien pääteemoja ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, työllisyys ja koulutus. Kansainvälisestä ulottuvuudesta keskusteleminen ei kuitenkaan olisi pois näistä tärkeistä kysymyksistä, koska vahva kaupunkibrändi vaikuttaa positiivisesti kuntatalouteen. Kuntien ulkopoliittisen toiminnan ei tulisi rajoittua kunnallispoliittisen eliitin asiaksi.

Ulkosuhteiden menestyksekäs hoito heijastuu ja tuottaa kerrannaisvaikutuksia koko kaupungin taloudelle ja viime kädessä sen asukkaille. Tämän takia suurten kaupunkien ehdokkaiden ja puolueiden kannattaisi miettiä myös kansainvälistä näkökulmaa vaalikampanjassaan, mikä johtaisi monipuolisempaan kansalaiskeskusteluun ja edistäisi myös ulkopoliittista ymmärrystä valtakunnan tasolla sekä toisi uutta näkökulmaa ulkopoliittiseen keskusteluun.

Kuntien ulkopoliittisen toiminnan ei tulisi rajoittua kunnallispoliittisen eliitin asiaksi. Klikkaa twiitataksesi

Turismilla on kaupungeille ja koko Suomelle myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi tapahtumasektorilla. Kansainvälisen kaupunki-imagon vahvistaminen luo paremmat edellytykset elävälle kulttuurisektorille. Artistien on verrattain hankala tulla Suomeen keikkailemaan, joten kaupunkikuvan täytyy olla vahva, jotta se houkuttelisi nimekkäitä esiintyviä taiteilijoita Suomeen. Useat keskieurooppalaiset ja muut pohjoismaiset suurkaupungit ovat tällä hetkellä houkuttelevampia konserttikohteita ulkomaisille yhtyeille kuin suomalaiset kaupungit.

Tämän lisäksi kilpailukykyinen ja kansainvälinen brändi houkuttelee kaupunkiin ja sen ympärille kansainvälisiä yrityksiä, jotka luovat uusia työpaikkoja ja lisäävät veronmaksajia. Koronapandemian jälkeiselle kuntataloudelle ovat elävä kulttuurisektori, riittävä ulkomainen työvoima ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä erittäin tärkeitä, joten tätä kaupunkien ulkopoliittisen viestin kirkastamisen teemaa olisi tärkeä pohtia  kuntavaaleissa.

Tässä kontekstissa voidaan nostaa ulkoministeriön maakuvatyö, jossa on tunnistettu samankaltaisia taloudellisia ja kulttuurisia hyötyjä koko Suomelle. Vahvalla kansainvälisellä kaupunkibrändillä on pitkälti sama funktio kuin onnistuneella maakuvalla.

Puolueiden puuttuva suuntavaisto 

Ulkopoliittisen toimijuuden vahvistaminen lähtee siitä, että vaaleissa ehdolla olevat puolueet ja niiden ehdokkaat nostavat kansainvälisen yhteistyön ja brändäyksen vahvemmin agendalleen vaalikampanjassaan. Koronan runtelemassa taloudessa tämä olisi entistä tärkeämpää, ja nykyinen kriisi myö antaa mahdollisuuden luoda jotain uutta suuntaa, kuten esimerkiksi lisääntyvää asukasvirtaa kasvukeskuksiin. On myös osoitettu, että Suomen kunnat ovat ilmastopolitiikan edistäjinä keskeisiä, joten myös kuntien aktiiviselle kansainväliselle yhteistyölle olisi potentiaalia.

Keskeisenä ongelmana on se, että kuntakysymyksissä on kyllä usein mukana kansainvälistä ulottuvuutta, mutta kuntapolitiikan ja ulkosuhteiden hoidon keskinäisestä vaikutuksesta ei päättäjien ja puolueiden keskuudessa näytä käytävän julkista keskustelua. Onnistunut kaupunkibrändi edistää kaupunkien kansainvälisiä yhteyksiä ylläpitävää työtä ja samalla edistää kaupunkien menestymistä kaupallisesti ja kulttuurisesti. Aivan kuten valtion maakuvatyö.

Ensimmäinen askel kansainvälisen yhteistyön ja brändäyksen rakentamisessa on esimerkiksi kasvukeskuksen oman ulkopoliittisen strategian luominen. Strategiassa voidaan asettaa kaupungille painopisteitä sen kansainvälisessä yhteistyössä sekä sisällyttää siihen tavoitteita kaupungin muilta politiikka-alueilta, joita se edistäisi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Strategian tavoitteena voi esimerkiksi olla niinkin yksinkertainen asia kuin lisätä aktiivista vuorovaikutusta muiden EU-jäsenvaltioiden verrokkikaupunkien kanssa.

Suurille suomalaisille kaupungeille tärkeää on erityisesti alueellisen yhteistyön edistäminen EU-tasolla. Tämä on kaupungeille siksi oletettavasti hyvin tarkoituksenmukaista edunvalvontaa unionin sisällä tapahtuvan monisuuntaisen yhteistyön ja sääntelyn takia. Näin ollen keskustelu kaupunkien ulkopoliittisesta roolista sopisi kuntavaalien ohella teemaksi myös eurovaalikamppailuun.

Kaupunkien brändin kirkastamisesta valistuneempaan päätöksentekoon

Tällä hetkellä valtion ja kuntasektorin välinen vuorovaikutus ulkopolitiikassa on jäänyt hämärän peittoon ja potentiaalia on käyttämättä. Suomella on mahdollisuus hyötyä keskustelemalla siitä, miten kansainvälisen tunnettuuden hyödyt linkittyvät kaupungin arkisten palveluiden vahvistamiseen sekä kaupungin yleisen viihtyvyyden kohentamiseen. Jos kaupunkien päättäjät niin haluavat, on niillä mahdollisuus vaikuttaa valtiovallan kansalliseen linjaan. Mikäli kunnianhimoa löytyy tarpeeksi, kaupungit voivat vaikuttaa myös monikansallisella tasolla. Parhaimmassa tapauksessa kaupunkien välinen kansainvälisen tason dialogin lisääntyminen johtaa valistuneempaan päätöksentekoon kunnissa, kansallisesti ja lopulta myös maailmalla.

Ulkopoliittisen potentiaalin käyttöönotto riippuu poliittisesta tahdosta ja suuntavaistosta. Klikkaa twiitataksesi

Suomen ulkopolitiikka vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti kaupunkien toimintaan ja taloudellisiin edellytyksiin, ja sen takia kaupunkien olisi syytä yrittää vaikuttaa Suomen kansalliseen linjaan parhaansa mukaan. Kaupunkien aktiivisempi ote kansainvälisessä yhteistyössä avaisi paremmin nykyistä yhteistyötä ja osoittaisi kehityskohteita. Tämän lisäksi se voisi rikastuttaa virallista ulkopolitiikkaa ja tuoda siihen uusia tekijöitä sekä näkökulmia. Ulkopoliittisen potentiaalin käyttöönotto riippuu poliittisesta tahdosta ja suuntavaistosta.

Vaalikeskustelun kannalta olisi arvokasta, että suurissa kaupungeissa sekä nostettaisiin kaupungin ulkosuhteiden hoitoa keskeisemmäksi vaaliteemaksi että keskusteltaisiin sen hyödyistä ja merkityksestä kaupunkipolitiikalle. Vaaleissa ehdokkaat voisivat käydä keskustelua siitä, mitä kaupungin ulkopoliittiseen strategiaan halutaan sisällyttää. Asiasta olisi siis syytä keskustella äänestäjien kuluttajansuojan ja teeman tärkeyden takia. Kansainvälisestä yhteistyöstä on tärkeä keskustella ennen kuin muut kaupungit maailmalla ajavat ohi.



Kirjoittaja: Niklas Backlund

Editointi: Tapio Pellinen, Johanna Ketola, Hannu Salomaa

Kielenhuolto: Matti Marjamäki

Jaa