Jaa

Lukuaika: 7 minuuttia

Opetusmateriaali edistää kielen oppimisen lisäksi integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kuva: Pixabay.

Kieli on tärkein avain suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Kotoutumiskoulutuksen kielikoulutus kuitenkin usein epäonnistuu, ja tällä on ikäviä seurauksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Yhteiskunnallista osallistumista ja demokratiaopetusta korostava opetusmateriaali pyrkii korjaamaan havaittuja puutteita.

Syyrialainen Saif Dabjan on datanomi ja asioimistulkkiopiskelija. Hän rakastaa kieliä ja on kiinnostunut politiikasta. Hän oli Osallisuuden kieltä oppimassa -materiaalin kehittäneen työryhmän jäsen. Saifille on tärkeää, että kielenopetuksessa ei painoteta kielioppisääntöjä, vaan rohkaistaan ihmisiä puhumaan. 

Media raportoi maahanmuuttajataustaisten valtaväestöä suuremmasta työttömyysprosentista ja lapsiperheiden köyhyydestä. Yhteiskunnan tuilla elämistä kritisoidaan sosiaalisessa mediassa. Maahanmuuttajataustaisten äänestysprosentti vaikuttaa tulevissa kuntavaaleissa jäävän taas matalammaksi kuin kantasuomalaisten. Uuden kotimaan poliittiseen järjestelmään sisäänpääsyn esteenä on verkostojen puutteen lisäksi usein kokemus kielitaidon riittämättömyydestä.

Yksi vastaus huonoon kotoutumiseen löytyy kielestä. Ilman riittävää kielitaitoa on vaikeaa ymmärtää uutta kotimaata tai osallistua sen toimintaan. Siksi kolmannen sektorin toimijat, kielenopettajat ja -tutkijat sekä maahanmuuttajat itse ovat kehittäneet uudenlaisen kielenopetusmateriaalin nimeltään Suomen kieli sanoo tervetuloa 2: Osallisuuden kieltä oppimassa. Maaliskuussa 2021 julkaistun materiaalin voi ottaa ilmaiseksi käyttöön verkosta. Se on jatkoa Suomen kieli sanoo tervetuloa -alkeisopetusmateriaalille, joka kehitettiin erityisesti turvapaikanhakijoille ja Suomeen kotoutuville.

Yksi vastaus huonoon kotoutumiseen löytyy kielestä. Klikkaa twiitataksesi

Materiaali eroaa tavallisesti käytetyistä kielenopetusaineistoista. Sen tekijät ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että kielen opiskelu on muutakin kuin pelkkää kielen opettelua; se on avain suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämiseen. Siksi opetustuokioiden aiheina ovat esimerkiksi suomalaisen demokratian ja arjen käytännöt. Opetustapa myös perustuu paljolti puhuttuun kieleen, ei lukemalla ja kirjoittamalla oppimiseen. Kieliopin sijaan opetusmateriaalissa painotetaan enemmän sanaston laajentamista ja puhumista.

Lähtökohtana on ajatus, että kieli on avain yhteiskuntaan. Jos haluaa olla osa yhteiskuntaa, pitää oppia kieltä. Osalla tekijöistä on omakohtainen kokemus kotoutumisesta ja siitä, miten kielitaidon aktiivinen kartuttaminen on auttanut uuteen yhteiskuntaan sisään pääsemisessä. Materiaalia kehitettäessä onkin otettu huomioon työryhmän maahanmuuttajataustaisten jäsenten toiveet ja kokemusasiantuntijuus.

Lähtökohtana on ajatus, että kieli on avain yhteiskuntaan. Klikkaa twiitataksesi
Ongelmia kotoutumiskoulutuksen kielenopetuksessa

Moni maahanmuuttaja on valmistunut kotoutumiskoulutuksesta ilman kielitaitoa, jota voi käyttää työelämässä tai opiskelussa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan koulutuksiin osallistuneet maahanmuuttajat eivät useinkaan saavuttaneet koulutuksen tavoitteena olevaa kielitaitotasoa. Uuden kielenopetusmateriaalin kehittäjät ovat tunnistaneet ongelmaksi muun muassa kielioppiin painottuvan ja hyvin opettajalähtöisen opetustavan. Lisäksi kursseilla on usein paljon samankielisiä ihmisiä. Opettaja on ainoa, joka puhuu suomea, ja oppilaat puhuvat keskenään omaa kieltään.

Kilpailutus vaikuttaa heikentäneen kotoutumiskoulutuksen kielenopetuksen tasoa. Suomen kielen lautakunta on vaatinut maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen pysyviä rakenteita yhteiskunnan edun nimissä. Muutkin tahot, kuten Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö ovat viime vuosina vaatineet parannuksia kotoutumiskoulutukseen. Myös maahanmuuttajat itse ovat kokeneet koulutuksen laadun vaativan parannusta.

Osalla ihmisistä oppimismahdollisuuksia heikentää koettu trauma. Pakolais- ja turvapaikanhakijataustaiset ihmiset ovat saattaneet paeta kotimaastaan henkensä edestä, kokea väkivaltaa pakomatkalla, asua vuosia pakolaisleirillä vaikeissa olosuhteissa ja menettää kaiken. Kotoutumiseen liittyen olisi tärkeää ymmärtää, että traumasta kärsivien ihmisten oppimista tukisi usein parhaiten myötätuntoinen ja yhteisöllinen ilmapiiri. Uudessa materiaalissa hyödynnetään yhteisölliseen kielenoppimismalliin perustuvaa Toisto-menetelmää. Se pohjaa ajatteluun, jonka mukaan ihminen oppii kieltä koko persoonallaan. Jos opetustuokioissa esimerkiksi pystyy luomaan tilanteita, joissa opiskelija voi vaillinnaisellakin kielitaidolla olla aktiivinen toimija, oppiminen etenee paremmin.

Osallisuus on tärkeää yhteiskunnan vakauden kannalta

Huonosti menneestä kielenopetuksesta maksetaan kovaa hintaa. Jos kotoutumiskoulutuksen kielenopetus epäonnistuu, ihminen ei saa kielitaidon tuomaa mahdollisuutta päästä sisään uuteen yhteiskuntaan. Huono kotoutuminen johtaa epäaktiiviseen osallistumiseen ja ihmisten eristäytymiseen toisistaan. Tämä voi johtaa myös isompiin ongelmiin, kuten rasismiin ja ääriajatteluun.

Osallisuus on tärkeää ihmisen hyvinvoinnille. Klikkaa twiitataksesi

Osallisuus on tärkeää ihmisen hyvinvoinnille. Kielenopetusmateriaalin kehittämisessä mukana olleen professori Sari Pöyhösen mukaan osallisuus tarkoittaa kuulumisen tunnetta, mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä ja sitä, että ihminen ei ole vain autettava, vaan hänellä on mahdollisuus olla hyödyllinen. Osallisuus osoittaa vastavuoroisuutta, kun ihminen antaa ja saa.

Myös ääriajattelua ehkäisevässä työssä pidetään nykyisin tärkeänä ihmisten osallisuuden vahvistamista, intergraatiota ja elämäntilanteen hallinnan vahvistamista. Osallisuuden tukeminen on vaikeaa, jos kielitaitoa ei ole. On vaarana, että Suomeen jää jopa pysyvästi kaksi ryhmää, kieltä osaavat ja osaamattomat – heillä myös menee huonommin ja he tarvitsevat jatkuvasti toisen ryhmän apua. Tämän vuoksi kielenopetukseen on perusteltua panostaa nykyistä enemmän: onnistunut kielenopetus ehkäisee osattomuutta ja syrjäytymistä tehokkaasti.

Osallisuus ja kuulumisen tunne on kaikkien oikeus ja koituu sekä yksilön että yhteiskunnan hyväksi. Onnistuneen kotoutumisen ja kielen oppimisen kautta saavutetut osallisuuden kokemukset ovat viime kädessä tärkeitä koko yhteiskunnan vakauden ja sisäisen turvallisuuden kannalta.

Kielitaito kotouttaa ja rakentaa identiteettiä

Osallisuuden kieli -materiaalissa on paljon lauseita, joita suomalaisen yhteiskunnan keskellä kasvanut voi pitää itsestäänselvyyksinä, mutta jotka demokraattista järjestelmää vasta hahmottavalle voivat olla varsin jykeviä: ”Ihmisillä on oikeus vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon” ja ” Valta kuuluu meille kaikille”. Suomi on yksi maailman demokraattisimmista maista, jossa demokratia näkyy politiikassa, töissä, koulussa ja kotona. Muualta tulleen voi olla vaikeaa hahmottaa tätä. Kielimateriaalin maahanmuuttajataustaiset kehittäjät pitävätkin demokratiaan tutustumista tärkeänä osana kotoutumista. Heidän mukaansa se on erityisen hyödyllistä niille maahanmuuttajille, joiden kotimaissa ei demokratiaa ole eikä sen sanastoakaan osata.

Materiaalin takana ollut hanke kohdisti materiaalin kotoutumisen kannalta riskiryhmiksi tunnistetuille ryhmille: ilman huoltajaa alaikäisinä turvapaikanhakijoina tulleille nuorille sekä kotiin jääneille äideille. Nuoret ovat vasta aikuistumassa ja ilman vahvaa tukea aikuisilta uutta yhteiskuntaa on vaikeaa ymmärtää. He saattavat olla innostuneita demokratiasta, mutta eivät tiedä, miten se toimii. Naiset, jotka jäävät kotiin hoitamaan pieniä lapsia, ovat puolestaan lasten kasvettua vaarassa jäädä kodin seinien sisälle, jos kielitaito on jäänyt oppimatta. Materiaalia ehdotetaan käytettäväksi erityisesti niin sanotuissa matalan kynnyksen paikoissa kuten leikkipuistojen kerhohuoneissa tai kielikahviloissa, eri tasoilla kieltä osaavien kanssa.

Kielitaidon merkitys kotoutumisessa on todettu monissa tutkimuksissa. Kielitaidolla on suuri merkitys ihmisen identiteetille ja elämässä selviytymiselle.  Riittävä kielitaito auttaa myös osallistumaan yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisemmista lähtökohdista, kun yksilö pystyy seuraamaan esimerkiksi uutisia ja viranomaisohjeita.

Kielitaidon merkitys kotoutumisessa on todettu monissa tutkimuksissa. Klikkaa twiitataksesi
Kaikentasoinen kielitaito tukee kotoutumista

Suomen kieltä pidetään vaikeana, mutta olettamuksen paikkansapitävyydestä voidaan olla montaa mieltä. Totta on, että suomi eroaa paljon monista kielistä, joita maailmalla eniten puhutaan. Kielet ovat keskenään erilaisia. Tutkimuskaan ei tue käsitystä, jonka mukaan kielet ovat joko helppoja tai vaikeita. Merkitystä on enemmän sillä, miten ihmisiä kohdataan arjessa, hyväksytäänkö se, että suomea voidaan puhua eri tavoin, ja miten helposti esimerkiksi erilaisuuden kokemus korostuu.

Maahanmuuton parissa työskentelevät puhuvat paljon kahdensuuntaisesta kotoutumisesta. Se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan kielenopetusmateriaaliinkin sisältyvää sanomaa: jotta kotoutuminen voi onnistua, myös suomalaisten on opittava sanomaan tervetuloa, kehittämään yhteiskuntaa vastaanottavaisemmaksi.

Kielen tasolla se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hyväksytään, että suomea voidaan puhua eri tavoin. Rohkaistaan myös vaillinaisesti kieltä osaavia käyttämään sitä kielitaitoa, jota heillä on. Tärkeää olisi myös luoda mahdollisuuksia pärjätä epätäydellisellä kielitaidolla esimerkiksi kehittämällä lisää selkokielisiä materiaaleja.

———————————————————————————————–

Kirjoittajat: Saif Dabjan ja Ulla Kärki

Editointi: Tony Salminen, Tapio Pellinen & Hannu Salomaa

Kielenhuolto: Hanna Lehto

 

Jaa