Jaa

Lukuaika: 7 minuuttia

Britannian ja EU:n tiet ovat erkaantuneet myös puolustusyhteistyössä, mutta Suomelle tästä voi olla hyötyä. Kuva: Pixabay.

EU-eronsa jälkeen Britannia on ryhtynyt panostamaan entistä enemmän kahdenvälisiin suhteisiin, ja Suomen ja Britannian puolustusyhteistyötä syvennetään nyt vauhdilla. EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseen Brexit puolestaan tuo haasteita, mutta Suomen kansallisesta näkökulmasta sillä voi olla yllättäviä etuja.

Ison-Britannian EU-eron, Brexitin, ei pitänyt vaikuttaa puolustukseen. Vaikka Britannia halusi eroon monista EU:n rakenteista, puolustusyhteistyö EU:n kanssa piti jatkua entisellään. Puolustusyhteistyö haluttiin pitää erillisellä raiteella Brexitiin liittyvistä kiistoista ja neuvotteluista. Britannian ja EU:n suhteet ovat siitä huolimatta kiristyneet kaikilla tasoilla eikä puolustusyhteistyökään ole säilynyt säröttä.  Britannialla ei ole enää sananvaltaa EU:n puolustuksen kehittämisessä, eikä EU:lla ole enää käytössä Britannian resursseja tai suorituskykyjä. Britannia on nyt kolmannen maan asemassa, jolla on rajallisia mahdollisuuksia tehdä EU:n kanssa yhteistyötä myös puolustusasioissa. Vielä on epäselvää, minkälaisia muotoja tämä yhteistyö ottaa tulevaisuudessa.

Suomen puolustuspolitiikan näkökulmasta Brexitin vaikutukset ovat kaksijakoisia. Britannian lähtö jättää EU:n puolustukseen resurssivajeen. Brexitin myötä poistui myös läntisen Euroopan suurin puolustusbudjetti, jonka osuus EU:n sotilasoperaatioiden budjetista oli viidenneksi suurin. Toisaalta Brexitin jälkeen Britannia on ryhtynyt tiivistämään puolustusyhteistyötään kahdenvälisten kumppaneiden kanssa ja Suomen suhde Britannian kanssa syventyy koko ajan. Viimeisen viiden vuoden aikana Suomen ja Britannian yhteensopivuutta ja yhteistoimintakykyä on syvennetty kaikilla puolustushallinnon tasoilla johdonmukaisemmin ja suunnitelmallisemmin kuin koskaan ennen.

Britit kivenä EU-puolustuksen kengässä

Resurssien ja suorituskykyjen osalta Brexit jättää loven EU:n puolustuksen kehittämiseen. EU:lla ei ole omaa armeijaa, vaan EU:n suorituskyvyt ovat yhtä kuin sen jäsenmaiden suorituskyvyt. Eurooppalaisessa mittakaavassa Britannia on omaa luokkaansa asevoimiensa koon, resurssien ja osaamisen kanssa. Britannia oli Ranskan ohella toinen EU:n kahdesta ydinasevallasta. Samanaikaisesti kun EU on menettänyt Britannian sotilaalliset suorituskyvyt, turvallisuustilanne EU:n lähiympäristössä on huonontunut ja transatlanttiset suhteet pysyneet Yhdysvaltojen presidentinvaihdoksesta huolimatta vähintäänkin ongelmallisina.

Henkisesti Britannia on kuitenkin aina ollut kivi eurooppalaisen yhteispuolustuksen kengässä. Brexit antaa nyt liikkumatilaa muille maille. Ranska EU:n ainoana ydinasevaltana on jo näyttänyt kiinnostusta johtajan rooliin EU-puolustuksen kehittämisessä. Myös Euroopan komission ote on ollut entistä aktiivisempi puolustuskysymyksissä. Nyt kun brittien jalka on noussut jarrun päältä, EU:n puolustuksen kehittämiseen on uudenlaisia mahdollisuuksia.

Brexit antaa nyt liikkumatilaa muille maille. Klikkaa twiitataksesi

On ylipäätään positiivista, että EU:n kyky puolustautua ulkoisia uhkia vastaan herättää keskustelua, vaikka poliittista tahtoa asioiden konkretisoitumiseen ei vielä olisikaan. Euroopan komission puheenjohtajan kaavailema puolustushuippukokous on yksi esimerkki tästä. Monet puolustukseen liittyvät EU-projektit, kuten Euroopan puolustusrahasto EDF ja EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö, ovat saaneet lisävauhtia Brexitin jälkeen. Ensimmäistä kertaa EU:n monivuotinen rahoituskehys sisältää nyt myös puolustukselle varatun osion.

Ollaan kuitenkin vielä kaukana siitä, että Suomen toive EU-puolustusyhteistyön syventymisestä vakavasti otettavaksi sotilasmahdiksi toteutuisi. Ranskan ja Saksan johtorooli on tälle perusedellytys. Saksan suhtautuminen puolustusmenojen kasvattamiseen on perinteisesti kielteistä ja Ranskan resurssit ovat puolestaan rajalliset poliittisesta tahdosta huolimatta. Vaikka Britannia on aina ollut kaikkein kovaäänisin EU-puolustuksen vastustaja, ei se tarkoita, että kaikki muut jäljellejääneet maat kannattaisivat EU:n kehittämistä sotilasmahdiksi. Suurin osa EU-maista on Britannian tapaan Nato-maita. Monet näkevät EU:n yhteisen puolustuksen kehittämisen turhana päällekkäisyytenä Naton rakenteiden kanssa.

Huoli Venäjästä yhdistää Suomea ja Britanniaa

EU:n puolustukselle Brexitin todelliset vaikutukset tullaan näkemään vasta vuosien päästä. Suomen puolustusyhteistyöhön Britannian kanssa Brexitillä on kuitenkin ollut välittömiä vaikutuksia, kun Britannia on alkanut panostaa kahdenvälisiin suhteisiin ja pienemmissä koalitioissa tapahtuvaan puolustusyhteistyöhön. Tämä kehitys Britannian puolustuspolitiikassa oli havaittavissa jo ennen EU-eroa ja se on saanut lisävauhtia eron jälkeen. Yksi Britannian kansainvälisen puolustusyhteistyön painopisteistä on Suomi ja koko Pohjois-Eurooppa. Itämeren alue on jo historiallisesti ollut Britannialle tärkeä ja kiinnostus tätä aluetta kohtaan on viime vuosina vain vahvistunut. Brexitin ohella Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumat vuoden 2014 jälkeen ovat motivoineet Britanniaa panostamaan Pohjois-Eurooppaan ja Baltiaan.

Yksi konkreettinen signaali Britannian sitoutumisesta alueeseen oli puolustusasiamiestoimiston avaaminen uudelleen Helsingin-suurlähetystön yhteyteen syksyllä 2016. Saman vuoden heinäkuussa Suomi ja Britannia allekirjoittivat maiden välistä puolustusyhteistyötä koskevan puiteasiakirjan. Vieraantuminen EU-tasolla tapahtuvasta yhteistyöstä ei ole ainoa syy Britannialle tiivistää kahdenvälistä puolustusyhteistyötään Suomen kanssa. Sekä Suomen että Britannian tänä vuonna julkaistuissa puolustusselonteoissa mainitaan Venäjän uhka Euroopan turvallisuudelle. Suomen vuosisatainen kokemus toimimisesta Venäjän kanssa on kullanarvoista Britannialle. Britanniaa kiinnostaa myös suomalainen osaaminen arktisissa olosuhteissa.

Suomelle puolustusyhteistyö Euroopan suurimman sotilasmahdin kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Elokuussa julkaistussa puolustusselonteossa Britannia on yksi niistä Suomen kumppanimaista, jotka mainitaan erikseen. Selonteossa painotetaan, että yhteistyön Britannian kanssa täytyy säilyä tiiviinä EU-erosta huolimatta. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomi on määrätietoisesti rakentanut monipuolista puolustusyhteistyöverkostoa, joka muodostuu niin kahdenvälisistä kumppanuuksista kuin osallistumisesta monikansallisten maaryhmien yhteistyöhön. Usein näiden ryhmien solmukohdassa on Britannia.

Sekä Suomen että Britannian tänä vuonna julkaistuissa puolustusselonteoissa mainitaan Venäjän uhka Euroopan turvallisuudelle Klikkaa twiitataksesi

Konkreettisinta yhteistyötä näistä maaryhmistä tekee Joint Expeditionary Force eli JEF. Ison-Britannian johtaman kymmenen maan ryhmä koostuu Pohjoismaista, Baltian maista ja Alankomaista. Sen tavoitteena on toimia ketterämmin ja nopeammin kuin EU:n tai Naton kaltaiset raskaiden rakenteiden koalitiot. Britit ovat selkeästi motivoituneita kehittämään JEFin toimintaa etenkin nyt, kun EU-ero on tullut voimaan. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että Brexit on, hieman paradoksaalisestikin, parantanut Suomen puolustusyhteistyöverkostoja.

Britannia ei tuhlaa resurssejaan

Vuoden 2016 jälkeen Britannia on selvästi aktivoitunut kahdenvälisen yhteistyön ja pienempien maaryhmien puitteissa. Suomen ja Britannian kumppanuutta puolustusasioissa ei ole koskaan kehitetty yhtä johdonmukaisesti kuin nyt. On mielenkiintoista seurata mille sijalle yhteistyö Britannian kanssa päätyy Suomen laajenevassa puolustusyhteistyöverkostossa. Yksittäisistä maista Ruotsi, Norja ja Yhdysvallat ovat tällä hetkellä Suomen tärkeimpiä kumppaneita, mutta Britannialla on potentiaalia nousta tähän joukkoon.

Britannian kaltainen maa, jolta löytyy erilaisia intressejä ympäri maailmaa, ei tuhlaa resurssejaan huvin vuoksi. Britit punnitsevat tarkasti mihin ja minne sotilaallisia voimavaroja kannattaa panostaa. Se on pakollista jo taloudellisten realiteettien vuoksi. Hänen Majesteettinsa asevoimat ovat saaneet osansa viime vuosikymmenten budjettileikkauksista.

Britit punnitsevat tarkasti mihin ja minne sotilaallisia voimavaroja kannattaa panostaa. Klikkaa twiitataksesi

Suomen pääviiteryhmänä pysyy joka tapauksessa Euroopan unioni, jonka puolustuksen kehittämistä Suomi haluaa edistää. Nähtäväksi jää millaiseksi EU:n ja Britannian suhde puolustuskysymyksissä muotoutuu. Brexitin seurauksena syntynyttä resurssi- ja suorituskykyvajetta ei EU:ssa korvata sormia napsauttamalla.

Loppujen lopuksi on kuitenkin muistettava, että Brexit on vain yksi EU-puolustuksen kehittämisen haasteista, eikä edes se suurin. On täysin mahdollista, että Britannian henkisen jarrun poistuminen edistää EU-puolustuksen kehittämistä enemmän kuin resurssien vähentyminen sitä hidastaa. Tässäkin tapauksessa Suomi ja Suomen puolustus jäisivät Brexitissä saamapuolelle.

————————————————-

Kirjoittaja: Ronni Läpinen

Editointi: Tapio Pellinen, Ulla Kärki, Hannu Salomaa

Kielenhuolto: Matti Marjamäki

Jaa