Kommentti: Venäjä kiristää EU-myönteiseksi muuttunutta Moldovan johtoa – halvan kaasun ehdoksi asetettiin vetkuttelu lännen suuntaan
Tuukka Tuomasjukka | 02.02.2022
Venäjä kukkoilee Euroopan laitamilla muuallakin kuin Ukrainassa. Viime lokakuussa köyhä Moldova joutui ongelmiin, kun Venäjä nosti kaasun hintoja. Halvempaakin kaasua olisi lehtitietojen mukaan ollut tarjolla – kunhan Moldova olisi ollut valmis keventämään yhteistyötään EU:n kanssa. Maan katse on kuitenkin kääntynyt länteen, ja nyt se tuskailee Gazpromin laskujen kanssa.
Miltä kuulostaisi, jos Venäjän kanssa hyvää pataa ollut valtio joutuu ongelmiin venäläisen kaasun hinnan kanssa – juuri sen jälkeen, kun valtion johto on vaihtunut Venäjä-mielisistä heihin, jotka katsovat Eurooppaan?
Tässä asetelmassa elää pieni ja köyhä itäeurooppalainen Moldova. Se on noussut kansainvälisiin ja suomalaisiinkin otsikoihin syksyllä alkaneen kaasukriisinsä takia.
Energian hinnat ovat puhututtaneet syksyn ja talven aikana ympäri Eurooppaa, mutta Moldova joutui hinnanmuutosten takia julistamaan lokakuussa 30 päivän mittaisen hätätilan. Kaasukuution hinnannousu 550 dollarista 790 dollariin oli maan varapääministeri Andrei Spinun mukaan “epärealistinen”, minkä lisäksi hän luonnehti, että muutos “ei ollut oikeutettu”. Moldovan kaasusopimus Gazpromin kanssa päättyi syyskuussa 2021, ja kriisin kynnyksellä sopimusta pitkitettiin kuukausi kerrallaan.
Helsingin Sanomien lyhyessä aihetta käsittelevässä uutisessa korostui Moldovan maksamaton kaasuvelka. Velkaa oli korkoineen ja viivästyskuluineen yhteensä 709 miljoonaa dollaria. Itse kaasun osuus oli vain reilu puolet summasta, 433 miljoonaa dollaria. Sen sijaan uutinen ei erityisemmin huomioinut poliittista kontekstia, jota useiden ajatuspajojen analyytikot ovat korostaneet. Yhteistyö Venäjän kanssa on alkanut tahmata juuri, kun Moldovan johdon katse on kääntynyt länteen.
Moldovaa hallitsi pitkään sosialistinen presidentti Igor Dodon, jota Venäjän presidentti Vladimir Putin tuki myös vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Näissä vaaleissa Dodon kuitenkin hävisi, ja maan johtoon valittiin vahvan EU-myönteinen Maia Sandu. Jo tällöin oli selvää, että valinta vaikuttaa maiden suhteisiin.
Sandun johtamassa maassa energiakriisi eteni pitkälle. Gazprom uhkasi lokakuussa sulkea kaasuhanat, jos sopimusta ei syntyisi joulukuuhun mennessä. Moldova teki lokakuussa uuden, viisivuotisen sopimuksen Gazpromin kanssa, mutta talousongelmat eivät kadonneet allekirjoituksiin.
Marraskuussa 2021 Gazprom uhkasi jälleen, että kaasun toimitus Moldovaan katkeaa, jos viimeisenä tulleita kaasulaskuja ei makseta. Tällä kertaa uhkauksen toteuttamiselle asetettiin 48 tunnin aikaraja. Ehdot esitettiin maanantaina, mutta keskiviikkona Gazprom antoi Moldovalle lisäaikaa. Saman viikon perjantaina Moldova maksoi loka- ja marraskuun kaasulaskunsa, ja tilanne rauhoittui hetkellisesti.
Moldova ei ole ainoa valtio, jonka kohdalla Venäjää on syytetty poliittisen paineen kasvattamisesta kaasuhanojen avulla. Romanian ja Ukrainan välissä sijaitsevan valtion tapauksessa on kuitenkin ilmeistä, että länsisuhteilla on ollut vaikutusta Venäjän toimiin Moldovan suunnalla.
Financial Times kirjoitti pian kaasukriisin alkamisen jälkeen, että Gazprom on ehdottanut Moldovalle sopimusta halvemmasta kaasusta. Lehden lähteiden mukaan ehdot liittyvät politiikkaan: Moldovan pitäisi muuttaa vapaakauppasopimuksen ehtoja EU:n kanssa, ja lykätä niin kaasumarkkinoiden liberalisointia kuin kilpailun lisäämistä edellyttävien EU-säännösten toteuttamistakin.
Gazprom on ehdottanut Moldovalle sopimusta halvemmasta kaasusta, ehdot liittyvät politiikkaan: Moldovan pitäisi muuttaa vapaakauppasopimuksen ehtoja EU:n kanssa, ja lykätä niin kaasumarkkinoiden liberalisointia kuin kilpailun lisäämistä.Venäjän tavoin ortodoksikristinuskoon kallellaan oleva Moldova ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Vuonna 2013, seuraavana päivänä EU:n itäisten kumppanuusmaiden huippukokouksesta, Venäjä esti moldovalaisen viinin maahantuonnin. Maataloustuotteista riippuvaiselle valtiolle peliliike oli hankala: vielä vuonna 2019 pelkän viinin osuus sen bruttokansantuotteesta oli 3,2 prosenttia ja viennistä yhteensä 7,5 prosenttia.
Venäjä kävi keskustelua kiertoilmausten ja tekosyiltä näyttävien verukkeiden kautta. Maan terveysviranomainen perusteli muutosta laaduntarkastuksen puutteilla ja moldovalaisen viinin epäpuhtauksilla. Moldovan valtiovarainministeri Valeriu Lazar puolestaan pyysi selvennystä siitä, mihin pisteeseen asti kyse on moldovalaisen viinin laatuteknisistä kysymyksistä ja mistä pisteestä eteenpäin kyse on politiikasta. Maan tuolloinen presidentti Nicolae Timofte taas huomautti, että Venäjän ratkaisu oli “epäystävällinen”.
Vuosikymmenen jälkeen Venäjän ja Moldovan välisessä diplomatiassa viinipullot ovat vaihtuneet kaasuhanaan, mutta asetelma on säilynyt samana. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on kiistänyt Financial Timesin väitteet Gazpromin poliittisista vaatimuksista ja kuvannut neuvotteluja puhtaasti kaupallisiksi.
Kaasukriisin aikana Moldova sai apua lännestä. EU teki näkyviä kannanottoja, joissa se tuomitsi Venäjän, puolusti Moldovaa ja antoi valtiolle taloudellista tukea 60 miljoonan euron paketin muodossa. Moldova teki myös sopimuksen Puolan kanssa ja ehti myös saada kaasutoimituksia maasta, ennen kuin tilanne tasaantui Venäjän kanssa.
Moldovan kaasutilanne ei ole ohi. Pikkuvaltio on noussut otsikoihin jälleen tammikuussa. Maassa julistettiin 60 päivän hätätila, kun Gazprom ei suostunut Moldovan pyynnöistä huolimatta siirtämään tammikuun maksuerää. Päivää myöhemmin Moldovan mediassa kerrottiin, että maksu saatiin järjestymään. Apua tuli jälleen toisaalta: naapurimaa Romanian hallitus antoi tammikuun lopussa Moldovalle 100 miljoonan euron tukipaketin.
Moldovan ja Gazpromin takkuava suhde ja toistuvat maksuvaikeudet herättävät kysymyksen sitä, mitä maassa tapahtuu seuraavaksi. Suomalaisessakin mediassa seurataan Venäjän toimintaa Ukrainassa ja Kazakstanissa, mutta Moldovasta media ei näytä olevan erityisen kiinnostunut. Kaasukriisistä oli vain muutamia juttuja eri julkaisuissa, ja Financial Timesin uutisen Gazpromin poliittisesta painostuksesta nosti suomalaisjulkaisuista esiin ainoastaan Kokoomuksen julkaisema Verkkouutiset.
Venäjän toiminta ei kuitenkaan rajoitu Ukrainaan tai Kazakstaniin, vaan se häiritsee aktiivisesti läheisyydessään toimivien valtioiden poliittista kehitystä.Venäjän toiminta ei kuitenkaan rajoitu Ukrainaan tai Kazakstaniin, vaan se häiritsee aktiivisesti läheisyydessään toimivien valtioiden poliittista kehitystä. Moldovan suhde länteen puolestaan näyttää olevan läheisyydessään vankkumaton. Huomiota kiinnittää myös Ukrainan-vastaisella rajalla sijaitseva Transnistria: Venäjän puolustusministeriö kertoi tiistaina alueella järjestettävistä uusista sotilasharjoituksista.
On odotettavaa, että kaasukriisi ei tule jäämään länsimielisen Moldovan ainoaksi vaikeaksi hetkeksi Venäjän kanssa. Tämän takia on olennaista, että jo orastaviin muutoksiin kiinnitetään huomiota, ja ne nähdään osana maan laajempaa poliittista kehystä – huolimatta siitä, kuinka kiinnostunut suomalainen media on aiemmin ollut Moldovasta.
Kirjoittaja: Tuukka Tuomasjukka
Kommentointi ja editointi: Sunna Kokkonen ja Julius Lehtinen
