Kaakkois-Euroopassa koronaan liittyvät salaliittoteoriat ovat olleet yleisempiä kuin muualla Euroopassa. Tämä on analyyseissa yhdistetty julkisiin instituutioihin kohdistuvaan luottamuspulaan. Alueen maiden hallitukset ovat hoitaneet kriisiä monella tapaa epäjohdonmukaisesti, mikä on ollut omiaan lisäämään salaliittoteorioiden suosiota.

Vietin kesällä muutaman kuukauden Serbiassa, jossa olin työharjoittelussa. Seuratessani aktiivisesti maan huolestuttavaa koronatilannetta silmään pistivät aina reaktiot, joiden mukaan koronapandemiaa ei ollut olemassakaan, vaan kyseessä oli maailmanhallituksen suunnitelma. Kuolleisuuslukuja puolestaan pidettiin liioiteltuna – niin ja eikö kukaan enää sairasta tavallista flunssaa? 

Näitä reaktioita koronauutisiin näkyi säännöllisesti sosiaalisen median kommenteissa sekä kuulemissani kadunihmisten keskusteluissa. Tällaisissa mielipiteissä huokui vilpittömyys. Silti jokainen teoria oli erilainen, ja ne vaikuttivat olevan yhteen parsittuja erilaisista lähteistä: netistä, kaapelikanavilta, kuulopuheista ja omista arvailuista.

Salaliittoteoriat yleisiä Kaakkois-Euroopassa

Useiden tutkimusten mukaan koronasalaliittoteoriat ovat Kaakkois-Euroopassa yleisempiä kuin muualla Euroopassa. Noin kolmannes alueen asukkaista uskoo absurdeihinkin salaliittoteorioihin, kuten yhteyteen 5G-teknologian ja koronatartuntojen välillä tai Bill Gatesin suunnitelmaan asettaa mikrosiru kaikille maailman asukkaille. Myös rokotevastaisuus on korkealla: maailmanlaajuisessa 32 maan vertailussa halukkuus ottaa koronarokote oli pienintä Kroatiassa ja Serbiassa. Salaliittoteorioiden välittömät vaikutukset näkyvät paitsi epäluuloisuutena rokotteita kohtaan, myös välinpitämättömyytenä koronarajoituksia kohtaan. Serbiassa 43 prosenttia väestöstä uskoo koronaviruksen olevan valetta, jolla manipuloidaan väestöä.

Salaliittoteoriat eivät sinänsä ole uusi ilmiö Balkanilla. Niitä on muodostettu etenkin liittyen 1990-luvun sotiin ja niissä tapahtuneisiin sotarikoksiin. Esimerkiksi Serbiassa vain 12 prosenttia väestöstä uskoo Srebrenican kansanmurhan tapahtuneen ICTY-sotarikostuomioistuimen tuomioiden mukaisesti. Lisäksi epäluulo kansainvälisiä instituutioita kohtaan on varsin korkea.

Salaliittoteorioiden vaikutukset näkyvät epäluuloisuutena rokotteita ja välinpitämättömyytenä koronarajoituksia kohtaan.

Klikkaa twiitataksesi.

BiEPAG-tutkimusryhmä yhdistää salaliittoteorioiden yleisyyden Balkanin maissa luottamuksen puutteeseen instituutioita kohtaan. Tutkimusryhmään kuuluvan Grazin yliopiston Kaakkois-Euroopan tutkimuksen keskuksen johtajan Florian Bieberin mukaan salaliittoteoriat vähentävät kansalaisten uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja heidän poliittista aktiivisuuttaan. 

Miksi luottamus on tärkeää?

Luottamus instituutioihin ja muihin ihmisiin on tärkeä yhteiskunnan tukipilari. Luottamus on yhdistetty esimerkiksi BKT:n suuruuteen maita verrattaessa. Psykologisissa tutkimuksissa luottamus hallitukseen on yhdistetty nyt myös säntillisyyteen koronarajoitusten tottelemisessa.

Salaliittoteorioiden valtavirtaistuminen puolestaan on ollut maailmanlaajuinen trendi jo ennen koronarajoituksia. Totuudenjälkeinen aika on muodostunut käsitteeksi, joka viittaa siihen, että objektiivisilla faktoilla ei politiikassa enää ole yhtä paljon merkitystä, vaan mielipiteiden muodostamisessa nojataan tunteisiin.

Salaliittoteoriat eivät ole keskittyneet vain Serbiaan tai Kaakkois-Eurooppaan. Loppiaisena ex-presidentti Donald Trumpin kannattajien rynnätessä Washingtonissa sijaitsevaan Capitol-rakennukseen tuli viimeistään selväksi, että salaliittoteoriat ovat yleisiä myös länsimaissa ja niillä voidaan mobilisoida ihmisiä myös poliittisesti. Jo elokuussa 2019 Qanon-salaliittoteorialiikkeeseen yhdistetyt mielenosoittajat yrittivät tunkeutua Saksan valtiopäivätaloon osana koronarajoituksia vastustavaa mielenosoitusta.

Ei ole yllättävää, että kriisit johtavat salaliittoteorioiden yleistymiseen. Salaliittoteorioita tutkinut alankomaalainen sosiaalipsykologi Jan-Willem van Prooijen näkee Conspiracy Theories and the People Who Believe Them -kirjassa julkaistussa artikkelissaan Empowerment as a Tool to Reduce Belief in Conspiracy Theories, että kriisien seurauksena ihmiset kokevat menettävänsä hallinnan omasta elämästään ja turvautuvat näin salaliittoteorioihin. Hallitusten pikaisesti tekemät rajoituspäätökset ovatkin monesti olleet asiantuntijalausuntoihin nojanneita päätöksiä, joihin kansalaisilla ei ole juurikaan ollut sananvaltaa.

Vallanpitäjien toimenpiteet ristiriitaisia

Luottamuksen puutteeseen ovat osaltaan vaikuttaneet myös hallitusten välillä ristiriitaiset toimenpiteet. Hallitusten reaktiot koronaviruksen leviämiseen olivat Kaakkois-Euroopassa ensimmäisen aallon aikana  varsin nopeita, vaikka koronatartuntoja oli alueella paljon vähemmän kuin monissa Länsi-Euroopan maissa, kuten Ranskassa ja Belgiassa. Tiukat rajoitukset olivat tehokkaita, ja monissa alueen maissa kansalaiset olivat tyytyväisiä koronatoimiin. Pieni Montenegro selvisi ensimmäisestä aallosta varsin vähin seuraamuksin ja ehti jo julistautua koronavapaaksi maaksi.

Kuitenkaan toisen aallon alettua yhtä koviin rajoitustoimiin ei enää Kaakkois-Euroopassa ryhdytty, ja tartuntamäärät olivat moninkertaisia ensimmäiseen aaltoon verrattuna. Serbiassa syyksi annettiin se, että talous ei kestäisi toista yhteiskunnan sulkutilaa. Montenegroonkin virus palasi ja tartuntaluvut ovat koko pandemian ajalta yhteenlaskettuna Euroopan korkeimpia.

Kaakkoiseurooppalaisten luottamusta koronatoimiin on nakertanut vallanpitäjien epäjohdonmukaisuus.

Klikkaa twiitataksesi.

Luottamusta koronatoimiin on myöhemmin nakertanut ilmitullut vallanpitäjien kaksinaismoralismi ja koronatoimien epäjohdonmukaisuus. Serbiassa maata itseoikeutetusti hallitseva presidentti Aleksandar Vučić on korostanut koronatoimien tärkeyttä, mutta esiintyy hyvin harvoin maski päällä. Koronapandemian jo jyllätessä Italiassa helmikuussa 2020 maan hallitus toi tiedotustilaisuuteen kansaa rauhoittelemaan keuhkolääkäri Branimir Nestorovićin, joka sanoi koronan olevan ”maailmankaikkeuden huvittavin virus, joka on olemassa vain Facebookissa”. 

Nestorović kehotti myös naisia lähtemään ostosmatkoille Italian tyhjiin kaupunkeihin väittäen estrogeenin suojaavan tartunnoilta. Runsaat kaksi viikkoa myöhemmin Serbiassa julistettiin poikkeustila ja hallituksen linja teki täyskäännöksen. Nestorović syrjäytettiin sittemmin Serbian kriisiryhmästä, mutta hän on ollut aktiivinen haastatteluissa ja Youtube-videoilla, joissa hän kyseenalaistaa rokotteen tarpeellisuuden.

Koska koko koronatilannetta ja sen hoitoa on politisoitu eri tarkoitusperiä varten, on monen mahdollista nähdä koko epidemian taustalla taloudellisia ja poliittisia intressejä. Viime kesäkuussa Serbiassa järjestettiin parlamenttivaalit ja vaalikampanjan aikana järjestettiin suuria yleisötapahtumia. Jälkikäteen on osoitettu koronatartuntamäärien olleen paljon julkisuuteen ilmoitettua korkeampia, jotta opposition boikotoimat vaalit saataisiin järjestettyä ja Vučićin SNS-puolue saisi osoitettua sillä olevan kansan tuki takanaan. Salaliittoteorioissa koronalukuja on väitetty puolestaan liioitelluiksi, minkä pohjalta Vučić on voinut nimittää salaliittoteorioiksi kaikkea kritiikkiä virallisia tartuntalukuja kohtaan.

Unkarissa on vastaavanlaisia tapauksia. Pääministeri Viktor Orbán syytti Kroatiaan matkustaneita unkarilaisia toisen aallon käynnistymisestä, kun samaan aikaan puolestaan ulkoministeri Péter Szijjártó lomaili luksusjahdilla Kroatian rannikolla. Europarlamentaarikko József Szájerin tapaus sai maailmanlaajuista julkisuutta tämän jäädessä kiinni koronarajoitusten rikkomisesta brysseliläisissä seksiorgioissa.

Kaikki instituutiot eivät ole Kaakkois-Euroopassa olleet samoilla linjoilla toistensa kanssa koronan hoidosta. Esimerkiksi Romanian ortodoksinen kirkko hermostui lokakuussa koronarajoituksiin ja patriarkka Daniel varoitti vallanpitäjiä. Vuonna 1989 kommunistit rajoittivat niin ikään kirkonmenoja, ja silloin valta kaatui nopeasti. 

Montenegrossa puolestaan opposition johtohahmoksi noussut metropoliitta Amfilohije menehtyi koronatartunnan seurauksena. Hänen hautajaisiinsa osallistui tuhansia ihmisiä, mukaan lukien Montenegron ja naapurimaiden valtionpäämiehiä. Amfilohijella oli avoin arkku, ja uskovaiset kävivät suutelemassa metropoliitan ruumista, mikä oli ristiriidassa koronarajoitusten kanssa. Tavallisesti omaiset eivät pääse edes katsomaan koronaan kuollutta läheistään.

Villeinä rehottavien salaliittoteorioiden hyödyntäminen poliittisiin tarkoituksiin ei ole poliitikoillekaan välttämättä yksinkertaista, mikäli luottamus instituutioihin ja vaikutusmahdollisuuksiin on nollassa. Kroatiassa viime vuosina välillä vakavasti otettavana haastajana esiintynyt eliitin vastainen puolue Živi zid (”ihmisketju”) on ratsastanut rokotevastaisuudella ja salaliittoteorioilla jo ennen koronapandemiaa. Tämä ei kuitenkaan realisoitunut kannatukseksi heinäkuisissa parlamenttivaaleissa, vaan pienpuolue tippui kokonaan parlamentista. Salaliittoteorioita nostavat esiin ennemmin edustuksellisen politiikan ulkopuoliset liikkeet, joista Qanon on yksi esimerkki.

Rokotukset käynnistyvät Kaakkois-Euroopassa

Koronaan liittyvien salaliittoteorioiden vaikutukset näkyvät käytännössä etenkin rokotevastaisuudessa, mutta Kaakkois-Euroopassa rokotukset ovat lähteneet käyntiin varsin rivakasti. Heikko luottamus instituutioihin saattaa kuitenkin myöhemmin hidastaa prosessia. Slovakialaisen Globsec-ajatuspajan tutkimuksen mukaan myös halukkuus ottaa koronarokote on yhteydessä luottamukseen viranomaisia kohtaan. Ajatuspajan mukaan Kaakkois-Euroopan valtioiden tulisikin kehittää strategista viestintäänsä saadakseen ihmiset luottamaan rokotteisiin.

Heikko luottamus instituutioihin saattaa hidastaa ihmisten halukkuutta koronarokotuksen ottamiseen.

Klikkaa twiitataksesi.

Serbiassa ilmeisesti rokotehuolia hillitsemään on annettu kansalaisten itse valita haluamansa rokote usean rokotteen joukosta. Tarjolla on läntisten rokotteiden lisäksi myös venäläinen Sputnik V- ja kiinalainen Sinopharm-rokote. Serbia olikin ensimmäinen Euroopan maa, joka salli Sinopharm-rokotteen levityksen. itä on tammikuun aikana saapunut maahan kaksi miljoonaa annosta, mikä on nostanut Serbian Euroopan rokotustilastojen kärkijoukkoon.

Unkarin pääministeri Orbán on syyttänyt EU:ta rokotteiden kanssa hidastelusta ja perustellut tällä venäläisen Sputnik-rokotteen käyttöönottoa ensimmäisenä EU-maana. Venäjän ja Unkarin lämpimät suhteet eivät ole uusi asia, ja venäläisrokotteen suosimisessa saattaa olla kyseessä muitakin kuin käytännöllisiä syitä. Eronewsin ja Opinion tekemän mielipidemittauksen mukaan kuitenkin vain seitsemän prosenttia unkarilaisväestöstä haluaisi rokottaa itsensä venäläisellä rokotteella. 28 prosenttia ottaisi kuitenkin amerikkalaisen rokotteen.

Lääke salaliittoteorioihin päätöksenteon läpinäkyvyydessä

Ihmiskunta voittanee koronapandemian ja merkittävä osa eurooppalaisista ottanee kuitenkin koronarokotteen. Salaliittoteoriat kuitenkin pysyvät poliittista kulttuuria ja kriisien hoitoa rasittavana haasteena. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen on olemassa paljon salaliittoteorioita, jotka vaikeuttavat ilmastotoimia ja saattavat estää niitä saamasta demokraattista valtuutusta. Salaliittoteorioiden yleistyminen onkin ehkä varoitusmerkki häiriöstä vallanpitäjien ja kansalaisten välisessä suhteessa niin Kaakkois-Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin.

Miten salaliittoteorioita vastaan sitten voisi taistella? Salaliittoteorioita yritetään hillitä esimerkiksi faktantarkistuksen kautta. Van Prooijenin mukaan salaliittoteorioita vastaan ei ole kuitenkaan mahdollista taistella pelkän tiedon voimalla, vaan kansalaisten on koettava olevansa osana päätöksentekoprosessia. Van Prooijenin mukaan tendenssi salaliittoteorioiden uskomiseen on useissa tutkimuksissa yhdistetty kokemukseen epäreilusta kohtelusta päätöksenteossa. Kaakkois-Euroopassa oikeusvaltion kehittäminen ja läpinäkyvyyden lisääminen saattaa näin olla avainasemassa kansalaisten luottamuksen palauttamisessa.

__

Kirjoittaja: Jani Korhonen

Editointi: Tuukka Tuomasjukka, Tommi Eskola

Kommentointi: Anna Saraste

Kielenhuolto: Anna Kananen