Jani Korhonen on Kaakkois-Eurooppaan keskittyvä väitöskirjatutkija Aleksanteri-instituutissa. Hän on asunut ja opiskellut Unkarissa vuosina 2015–2019 ja toiminut aikaisemmin The Ulkopolitistin Eurooppa-toimituksessa.

Unkarissa mielipidemittaukset povaavat vallanvaihtoa. Pääministeri Viktor Orbán on kuitenkin usein onnistunut mobilisoimaan tehokkaasti äänestäjiään vaalipäivänä. Opposition ehdokas Péter Magyar tavoittelee Fideszin hallintojärjestelmän purkamista.

Unkarissa vaalikampanja käy kuumana ennen 12. huhtikuuta järjestettäviä parlamenttivaaleja. Mielipidemittausten perusteella on mahdollista, että pääministeri Viktor Orbánin 16 vuotta yhtäjaksoisesti kestänyt valtakausi tulee päätökseen, mutta varmaksi sitä ei voi silti vielä sanoa. 

Orbánin haastajaksi on noussut lähes tyhjästä hallinnon entinen sisäpiiriläinen Péter Magyar, joka on myös oikeusministerinä toimineen Judit Vargan entinen puoliso. Magyar on kuitenkin kääntynyt Orbánia vastaan ja onnistunut keräämään suurta kannatusta vaalien alla.

Unkarin suuria puolueita suosivan vaalijärjestelmän takia Orbánin Fidesz-puolue on onnistunut hyötymään opposition hajanaisuudesta. Vuoden 2022 parlamenttivaalien alla hajanainen oppositio järjesti esivaalit pyrkien asettautumaan yhteisen pääministeriehdokkaan Péter Márki-Zayn taakse. Mielipidemittauksissa oppositio olikin pitkään niskan päällä, kunnes Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan. Viktor Orbán hyödynsi kokeneena poliitikkona sodan pelkoa saavuttaen voiton.

Lopulta Márki-Zayn johtama opposition yhteinen lista keräsi parlamenttivaaleissa vain 34 prosenttia äänistä. Nyt vallanvaihtoa yritetään hyvin erilaisella kokoonpanolla. Magyar on onnistunut kanavoimaan tyytymättömyyden keskustaoikeistolaisen Tisza-puolueensa rivien taakse jättäen vanhan opposition lähes kokonaan puolueensa ulkopuolelle.

Magyarin nousu Orbánin vastustajaksi alkoi vuoden 2024 alussa hänen tehtyään pesäeron Fideszin järjestelmään presidentti Katalin Novákin armahduskohun seurauksena. Novák oli armahtanut lastenkodissa tapahtunutta hyväksikäyttötapausta peitelleen Endre Kónyan, mikä nostatti suuren kohun. Uuden puolueen perustamiselle ei ollut aikaa, mutta Magyar sai kaksi kuukautta ennen vaaleja käyttöönsä Tisza-pienpuolueen, jonka äänisaaliin hän nosti kesäkuun 2024 eurovaaleissa lähes 30 prosenttiin.

Likainen vaalikampanja

Edellisissä vaaleissa Fidesz on luonut aina jonkun vaaliteeman, jonka avulla se mustamaalaa oppositiota: vuonna 2018 opposition sanottiin olevan George Sorosin asialla Unkarin maahanmuuttopolitiikkaa vastaan, ja vuonna 2022 opposition sanottiin vievän Unkarin sotaan. Sota on tälläkin kertaa narratiivin keskiössä, mutta niin että Magyar on leimattu Ukrainan ehdokkaaksi ja Ukraina suurimmaksi vaaraksi unkarilaisille. Ajatus, että hyökkäyksen kohteena oleva Ukraina ehtisi puuttua Unkarin vaaleihin tuntuu absurdilta, mutta hyödyntää myös pitkäaikaisia kaunoja Ukrainaa kohtaan. Unkari on jo pitkään valittanut Ukrainan kohtelevan unkarilaisvähemmistöään epäreilusti.

Orbán on nostanut narratiivissaan kierroksia väittäen Ukrainan haluavan jopa hyökätä Unkariin. Päähuomion on saanut Venäjältä Unkariin öljyä kuljettanut ja vaurioitunut Družba-öljyputki, joka on tiettävästi tuhoutunut Venäjän pommituksissa. Orbánin narratiivissa Ukraina on sabotoinut öljyputken vaikuttaakseen Unkarin vaaleihin. Tähän vedoten Orbán ei myöskään tukenut 90 miljardin euron EU-lainapakettia Ukrainalle.

Venäläisen sotilastiedustelupalvelu GRU:n asiantuntijoiden on uutisoitu auttavan Orbánia kampanjassa samaan tapaan kuin he auttoivat Moldovassa Venäjä-mielistä ehdokasta. Washington Postin tietojen mukaan Orbánille ehdotettiin jopa tätä vastaan lavastettua salamurhayritystä, jonka tarkoituksena oli tuoda Orbánille sympatioita samaan tapaan kuin salamurhayritysten kohteiksi joutuneille Donald Trumpille ja Robert Ficolle. Lisäksi maaliskuun lopussa tulleen paljastuksen mukaan Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó on vuotanut Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville tietoja EU-kokousten aikana. Paljastuksen tehnyttä toimittaja Szabolcs Panyia vastaan nostettiin jutun seurauksena vakoilusyytteet.

Ukrainanvastainen narratiivi on jossain määrin purrut, mutta Eurobarometrin mukaan unkarilaiset eivät suhtaudu kriittisimmin Ukrainan tukemiseen. Kun esimerkiksi tarkastellaan hieman ympäripyöreästikin muotoiltua väittämää siitä, tulisiko EU:n tukea Ukrainaa kestävän rauhan saavuttamiseen asti, unkarilaisista 67 prosenttia kertoo olevansa samaa mieltä. Romaniassa, Bulgariassa, Kyproksella ja Tšekissä sama lukema on pienempi.

Vaalikampanjassa Tisza onkin joutunut voimakkaasti korostamaan sitä, ettei se ole ulkomaisten toimijoiden vaikutusten ohjaamana, kuten Fideszin narratiivi sen esittää. Se on ollut varovainen kannanotoissaan Ukrainan suhteen, eikä ole varauksetta muuttamassa Unkarin linjaa.

Tiszan meppien äänestyskäyttäytymistä tarkastellessa voi huomata, että puolue on monissa kysymyksissä lähellä Fidesziä, mikä saattaa tosin olla osittain strategista. Pääministeriehdokkaiden vaaliväittelyyn Orbán ei ole näissäkään vaaleissa suostunut; sellainen on järjestetty viimeksi Unkarissa vuonna 2006.

Mielipidemittaukset kuvastavat Unkarin poliittista polarisaatiota. Paitsi että ne kertovat vaalien olevan kahden kauppa, myös mielipidemittausten toteuttajissa on selvästi kaksi leiriä: hallituksen tukemat instituutiot ja riippumattomat instituutiot, jotka kertovat kahta erilaista tarinaa asetelmista. Hallitusta lähellä oleva XXI. század -instituutti kertoo Fideszin johtavan kilpailua 46–41, kun taas riippumaton 21 kutatóközpont -tutkimuskeskus arvioi Tiszan johdon olevan 53–39. Vaalimatematiikka palkitsee voittajaa, ja Tiszan on mahdollista saada tällaisillakin tuloksilla tärkeä kahden kolmasosan paikkaenemmistö parlamentissa.

Fideszin profiili ja äänestäjäkunta on muuttunut varsin radikaalisti sen perustamisesta vuonna 1988. Puolue aloitti liberaalina puolueena, mutta on siirtynyt voimakkaasti konservatiiviseen suuntaan. Lisäksi sen äänestäjäkunta on löytynyt nyt yhä varmemmin maaseudulta ja pienemmistä kaupungeista sekä alemmasta tuloluokasta.

Republikon-instituutin tuore tutkimus valottaa äänestäjien arvopohjaa. Sen mukaan Fideszin äänestäjäkunnasta kolme neljännestä on oikeistokonservatiiveja, kun taas Tiszan riveistä löytyy laajemmin eri poliittista kantaa edustavia äänestäjiä: 43 % heistä on tutkimuksen mukaan liberaaleja ja 22 % vasemmistolaisia. Tutkimuksen mielenkiintoisin anti on epävarmojen äänestäjien jakautuminen, missä näkyy jo laajempi poliittisten näkemysten kirjo: 24 % heistä luokitellaan liberaaleiksi, 22 % vasemmistolaisiksi, 18 % oikeistokonservatiiveiksi ja 10 % vihreitä arvoja kannattaviksi. Tämän pohjalta onkin yllättävää, että Péter Magyar on niin vahvasti tähdännyt kampanjaansa juuri kohti oikeistokonservatiivisia ja kansallismielisiä äänestäjiä. 

Tiszalla tavoitteena uusi järjestelmänmuutos

Magyar on puhunut vaalikampanjassaan todellisesta järjestelmänmuutoksesta ja vihjannut, ettei vuoden 1989 kommunismin kaatumisen jälkeinen järjestelmänmuutos tehnyt tarpeeksi pesäeroa vanhaan. Fideszin itseoikeudella kirjoittaman perustuslain muuttaminen vaatisi kahden kolmasosan superenemmistöä parlamentissa. Tätä pienempi voitto saattaisi luoda pattitilanteen, jossa Fideszin illiberaalia järjestelmää olisi hankala purkaa. 

Superenemmistön avulla Tiszan suunnitelmissa olisi purkaa Fideszille lojaalia hallintojärjestelmää erottamalla fidesziläinen presidentti Tamás Sulyok sekä Orbánin nimittämät korkeimman oikeuden ja perustuslakituomioistuimen puheenjohtajat. Puolassa tapahtunut vallanvaihdos illiberaalin Laki ja oikeus -puolueen hävittyä vaalit vuonna 2023 antaa osviittaa siitä, kuinka hankala tällaisia illiberaalia järjestelmää purkavia toimenpiteitä on tehdä. Nykyistä pääministeri Donald Tuskin hallitusta onkin tämän takia kritisoitu epädemokraattiseksi, ja Tisza joutuu perustelemaan hyvin kaikki rajulta vaikuttavat ratkaisunsa.

Magyar on myös luvannut viedä Unkarin takaisin eurooppalaiselle tielle luomalla rakentavampia  suhteita Brysseliin. Tiszan suunnitelmissa on parantaa nopeasti Unkarin oikeusvaltioperiaatteen noudattamista saadakseen käyttöönsä Unkarilta jäädytetyt 18 miljardia euroa EU-varoja. Lisäksi se tavoittelee nopeaa euron käyttöönottoa Unkarissa. 

Tiszan lopullinen Ukraina-politiikka pysyy vielä kysymysmerkkinä. Päivänpoliittisissa kysymyksissä sen lupauksina on parantaa heikkolaatuista terveydenhuoltoa, kehittää rautatieinfrastruktuuria, korottaa palkkoja julkisella sektorilla ja uudistaa koulutusjärjestelmää.

Monilla opposition kannattajilla on kuitenkin myös epäilyksiä Tiszaa kohtaan. Keskustaoikeistolaiseksi profiloitunut Tisza on raivannut pois käytännössä koko vanhan opposition, ja voi olla ettei Unkarin parlamenttiin jää yhtään vasemmistopuoluetta, mikäli DK-puolue ei ylitä viiden prosentin äänikynnystä. Tämän takia Tiszan saattaa olla vaikea mobilisoida vasemmistolaisia äänestäjiä. Tiszan mahdollisen vaalivoiton jälkeen on hyvinkin mahdollista, että puolue ja sen kannattajakunta pirstaloituu kun päätavoite, Fideszin hallinnon vaihtaminen, on saavutettu.

Tiszan voitolla voisi olla vaikutuksia myös illiberaalille polulle lähteneisiin naapurimaihin. Orbán on toiminut innoittajana esimerkiksi Slovakian pääministeri Robert Ficolle ja Serbian presidentti Aleksandar Vučićille. Tätä tekstiä varten serbialaisen Novi treći put -ajatuspajan tutkija Mijat Kostić arvioi, että Orbánin hallinnon kaatuminen voisi antaa tuulta Serbian opposition purjeisiin. Hänen mukaansa varsinaisesta dominoefektistä ei voisi puhua, mutta illiberaalin politiikan keskuksen heikkeneminen Euroopassa voisi mahdollistaa asteittaisia muutoksia alueella.

Fidesz toistaa samaa levyä

Vaikka tällä hetkellä mielipidemittaukset povaavatkin Tiszan voittoa, on Fidesz näyttänyt loppumetreillä pystyvänsä mobilisoimaan suuren määrän äänestäjiä, eikä vaalivilppikään ole poissuljettua. Vaalien alla ilmestyneen dokumenttielokuvan mukaan Fidesz on hyödyntänyt paikallistasolla verkostojaan ostamalla ääniä esimerkiksi perunasäkeillä ja rahapalkkioilla sekä uhkailemalla esimerkiksi lasten huostaanotolla, mikäli ääni olisi menossa väärään osoitteeseen. Dokumentin mukaan tämä koskettaisi jopa kymmentä prosenttia äänestäjäkunnasta. Fideszillä on myös yliote mediakentällä, ja se pystyy käyttämään hallituksen viestintää osana vaalikampanjaa. 

Fideszillä ei ole ollut vaaliohjelmaa vuoden 2010 jälkeen, vaan jokaisissa vaaleissa se on julistanut jatkavansa samaa politiikkaa kuin tähänkin asti. Mitään suuria yllätyksiä lienee tuskin luvassa, mikäli Fidesz onnistuisi voittamaan, mutta joissain asioissa sen voi uskoa muuttavan linjaansa Tiszan menestyksen säikäyttämänä. Toisaalta se myös saattaisi viedä hallintojärjestelmää yhä autoritäärisempään suuntaan estääkseen opposition mahdollisuuksia tulevissa vaaleissa.

Perustuslain muokkaamiseen vaadittavaa superenemmistöä Fidesz tuskin kuitenkaan saa näissä vaaleissa. On myös mahdollista, ettei Fidesz saavuta yli puolta tarjolla olevista paikoista, vaan muodostaa äärioikeistopuolue Mi Hazánkin kanssa koalitiohallituksen, mikäli Mi Hazánk ylittää äänikynnyksen.

Orbánilla on vahvat kansainväliset verkostot hänen perustamansa Euroopan patriootit -europarlamenttiryhmän kautta. Budapestissa järjestettiin maaliskuussa ryhmän suurtapahtuma, johon osallistui useita äärioikeistolaisia poliitikkoja, kuten Marine Le Pen, Geert Wilders ja Matteo Salvini. Lisäksi kaupunki toimi konservatiivipoliitikkojen CPAC-konferenssin isäntänä, johon saapui paikalle ehkä nimekkäimpänä vieraana Argentiinan presidentti Javier Milei. Trump ei huhuista huolimatta saapunut paikalle, mutta lähetti konferenssiin videoviestin, jossa sanoi toivovansa Orbánin voittoa. Sen sijaan varapresidentti J.D. Vancen on tarkoitus tulla Unkariin vaalien alla osoittaakseen tukensa Orbánille. 

Muuttuuko Unkarin suunta?

Voiko Orbánin järjestelmä todella tulla tiensä päähän? Tällä hetkellä ainakin vaalitappio näyttää mahdolliselta. Fideszillä on kuitenkin tiukka ote virkamiehiin, mediakenttään, yleisradioon, kunnallishallintoon ja takanaan merkittäviä oligarkkeja, joten vallanvaihto ei välttämättä sujuisi ongelmitta. Hävitessäänkin Fideszin olisi helppo tehdä Tiszan mahdollisesta tulevasta hallituskaudesta hyvin vaikea. Toisaalta Fideszin korttitalo saattaisi myös sortua sen poliitikkojen totutellessa oppositiorooliin.

Näissä vaaleissa Fideszillä on sekä Venäjän että Yhdysvaltain johdon selkeä tuki, kun taas EU:n johdossa toivotaan kaikessa hiljaisuudessa Tiszan voittoa. Ei liene liioiteltua sanoa, että kyseessä ovat maailmanlaajuisestikin yhdet tärkeimmistä vaaleista tänä vuonna.