The Ulkopolitist ja Eurooppanuoret järjestivät syksyllä 2026 Eurooppa ja eurooppalaisuus -teemaisen kirjoituskilpailun 14-19 -vuotiaille nuorille. Kirjoittaja sai kilpailussa kunniamaininnan. Se julkaistaan poikkeuksellisesti anonyyminä kirjoittajan toivomuksesta

Euroopan paikka maailmassa on ollut historiassa erityisen merkittävä, mutta nykymaailmassa sen asema ei ole enää itsestään selvä. Maailma muuttuu nopeasti, ja talouden sekä poliittisen vaikutusvallan painopiste on siirtynyt yhä vahvemmin Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Euroopan vaikutus näkyy kuitenkin ympäri maailmaa, esimerkiksi kielissä, kulttuurissa, kaupankäynnissä ja kansainvälisissä instituutioissa. Eurooppalaisten valtioiden rooli on myös yhä suuri lähes kaikissa kansainvälisissä asioissa, kuten ilmastonmuutoksessa, sodissa, muuttoliikkeessä ja maailmankaupassa. Siksi on tärkeää pohtia, millainen Euroopan rooli maailmassa nykyään todella on ja millaisia haasteita sen asemaan lähitulevaisuudessa kohdistuu.

Mielestäni Eurooppa ei ole enää yhtä merkittävä kuin ennen, sillä muiden maanosien maat kehittyvät nopeasti. Eurooppa ei ole enää ainoa vaihtoehto ihmisille, jotka muuttavat uuteen asuinpaikkaan paremman elämänlaadun toivossa. Jos Eurooppa kuitenkin haluaa säilyttää merkittävän asemansa maailmassa, sen täytyy sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja pystyä toimimaan nykyistä yhtenäisemmin. Ikääntyvä väestö, kasvava taloudellinen kilpailu erityisesti teknologian ja teollisuuden aloilla sekä kasvava riippuvuus muista maista heikentävät Euroopan asemaa ja merkitystä maailmassa. Lisäksi Euroopan maiden väliset erimielisyydet vaikeuttavat yhtenäistä toimintaa ja voivat estää Eurooppaa toimimasta yhdessä.

Euroopan ja Afrikan suhteet ovat hyvä esimerkki siitä, miten Euroopan vaikutusvalta on muuttunut. Menneisyydessä monilla Euroopan mailla oli siirtomaita Afrikassa, ja tämä historia vaikuttaa suhteisiin vielä nykyäänkin. Nykyisin suhteissa korostuvat kuitenkin kauppa, investoinnit, kehitysyhteistyö, turvallisuus, muuttoliike ja ilmastonmuutos. Afrikka on Euroopalle tärkeä myös energian ja raaka-aineiden kannalta. Euroopan unioni investoi Afrikassa esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, liikenteeseen, digitalisaatioon, koulutukseen ja terveydenhuoltoon. EU Global Gateway -ohjelmalla Afrikkaan saatiin vuosina 2021–2025 liikkeelle noin 120 miljardia euroa investointeja. Suhde ei kuitenkaan ole vain hyväntekeväisyyttä, vaan Euroopalla on myös omat taloudelliset ja poliittiset tavoitteensa. Suhteen pitäisi olla mahdollisimman tasavertainen, sillä Afrikan väestö ja taloudellinen merkitys kasvavat. Eurooppa ei siis voi suhtautua Afrikkaan vain avun vastaanottajana, vaan merkittävänä kumppanina. 

Aasiassa Eurooppa kohtaa vielä suuremman muutoksen maailman voimasuhteissa. Kiina on yksi maailman suurimmista talouksista ja erittäin tärkeä kauppakumppani Euroopalle. Samalla Kiina on myös kilpailija, esimerkiksi teknologiassa ja teollisuudessa. EU pyrkii syventämään yhteistyötään nopeasti vaikutusvaltaansa kasvattavan Intian kanssa, Japania, Etelä-Koreaa ja ASEAN-maita unohtamatta. Euroopan haasteena on tasapainon löytäminen: kaupankäyntiä on edistettävä, mutta samalla vältettävä liiallista riippuvuutta, esimerkiksi kriittisistä raaka-aineista, teknologiasta ja tuotantoketjuista. Liiallisen riippuvuuden välttäminen on erittäin tärkeää, koska kriisit tai suurvaltojen väliset konfliktit voivat katkaista toimitusketjuja ja vaikuttaa nopeasti eurooppalaisten yritysten toimintaan. Lähi-idän konfliktit osoittavat, että lähialueiden tapahtumat vaikuttavat nopeasti myös Euroopan talouteen, turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen. 

Euroopan keskeiset suhteet eivät kuitenkaan rajoitu Afrikkaan ja Aasiaan. Yhdysvallat on edelleen Euroopan tärkeimpiä poliittisia, taloudellisia ja turvallisuuteen liittyviä kumppaneita. EU pyrkii vahvistamaan suhteitaan myös Latinalaiseen Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Tässä Euroopan vahvuus on erityisesti sen suuri talousalue. EU pystyy kauppasopimuksilla, sääntelyllä ja markkinoille pääsyllä vaikuttamaan myös siihen, millaisia sääntöjä yritykset noudattavat sen ulkopuolella. EU voi esimerkiksi edistää ilmasto- ja ihmisoikeustavoitteitaan sisällyttämällä niitä koskevia ehtoja kauppasopimuksiin. Näin EU voi vaikuttaa myös kauppakumppaniensa toimintaan. Euroopan vaikutusvalta onkin usein erilaista kuin esimerkiksi suurvaltojen sotilaallinen vaikutusvalta, koska se perustuu vahvemmin kaupankäyntiin, neuvotteluihin, sääntöihin ja yhteistyöhön. 

Kun vallan jakautumista maailmassa verrataan menneisyyteen, muutos asetelmassa on suuri. Vielä muutama vuosisata sitten eurooppalaiset valtiot hallitsivat suuria alueita maailmassa ja vaikuttivat voimakkaasti kansainväliseen kauppaan ja politiikkaan. Nykyään maailma on moninapaisempi: Yhdysvallat, Kiina, Intia ja monet muut valtiot sekä alueelliset toimijat ovat nousseet merkittäviksi vaikuttajiksi. Euroopan ei siis ole realistista odottaa enää olevansa maailman keskus. Sitä vastoin sen täytyy löytää paikkansa yhtenä vahvana toimijana muiden maiden joukossa. Erityisen tärkeä tekijä oman paikkansa löytämiseksi on EU-maiden kyky tehdä yhteisiä päätöksiä. Euroopan unionin ulkopolitiikassa monet tärkeät ratkaisut vaativat jäsenmaiden yksimielisyyttä. Jos jäsenmaat ovat jatkuvasti eri mieltä, päätöksenteko hidastuu ja Euroopan vaikutusvalta heikkenee. 

Euroopan paikka nykymaailmassa on siis vielä merkittävä, mutta se ei ole pysyvä eikä itsestään selvä. Euroopan vahvuuksia ovat muun muassa talous, koulutus, teknologia, diplomatia, kansainväliset kumppanuudet sekä demokratian ja ihmisoikeuksien kaltaiset arvot. Sen suurimpia haasteita ovat puolestaan maailman taloudellisen painopisteen siirtyminen, kilpailu, turvallisuusuhat ja EU:n sisäiset erimielisyydet. Tulevaisuudessa Euroopan asema maailmanpolitiikassa riippuu ennen kaikkea kuitenkin siitä, pystyykö se uudistumaan ja toimimaan yhdessä. Eurooppa ei enää hallitse maailmaa, mutta se voi edelleen vaikuttaa siihen, mihin suuntaan maailma kehittyy.