Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Kategoria: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Uusimmat

Sisäpoliittista nuorallatanssia auktoriteetin turvin – presidentti Niinistöllä on vahvan kansansuosion turvaverkko koronakriisiin vaikuttamisessa

Valtioneuvoston ja presidentti-instituution vuosikymmeniä jatkunut köydenveto ulkopolitiikan johtamisesta heijastuu poikkeusolojen vuoksi nyt myös sisäpolitiikkaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä on tukenaan vahva kansansuosio, joka on mahdollistanut toimintakentän laajentamisen laajaa turvallisuuskäsitystä soveltamalla.

Asepalvelus 2020 -kampanja – tasa-arvo on noussut vahvimmaksi syyksi vastustaa nykyistä asevelvollisuutta

Asepalvelus 2020 -kampanja haastoi eduskuntavaaliehdokkaita antamaan vaalilupauksen nykyisen kaltaisesta asevelvollisuudesta luopumisesta. Kampanja tuskin onnistuu murtamaan asevelvollisuuden vahvaa hegemoniaa Suomessa. Kampanjan analysointi tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden niiden yhteiskunnallisten syiden ja motiivien tarkasteluun, jotka ajoittain haastavat perinteen.

Podcast: ”Neljässä vuodessa ihan jäätävä muutos”

Syyskauden ensimmäisessä jaksossa pureudutaan niin Suomen ja Ruotsin väliseen yhteistyöhön, Ruotsin vaaleihin, Suomen muihin kahdenvälisiin puolustussopimuksiin, Natoon sekä Ranskan interventioaloitteeseen ja tulevaisuuden suuriin trendeihin – kukkakaaliyllätystä unohtamatta.

Feministinen ulkopolitiikka ja Suomi

Tutkijatohtori Teemu Häkkinen pohtii Suomessa nousseita aloitteita feministisestä ulkopolitiikasta ja kysyy, missä määrin ulkopolitiikan tulisi heijastaa yhteiskunnan sisäistä arvomaailmaa.

Suomettumisen ABC

Mitä on suomettuminen käsitteenä ja onko sillä mitään käyttöarvoa nykypäivänä värikkään historian jälkeen?

VIERASKYNÄ: Suomen Nato-jäsenyyden vaikutus Euroopan ja Venäjän turvallisuusongelman ratkaisuun

Huhtikuussa julkaistu Nato-selvitys pyrki antamaan Nato-keskustelulle asiantuntevan viitekehyksen, selvityksen heikoin anti oli kuitenkin Venäjän aiheuttaman uhan tarkempi arviointi ja analyysi siitä, millä tavalla Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaisi ei vain Suomeen, vaan laajemmin Venäjän ja Euroopan suhteiden pidempiaikaiseen kehitykseen. Näitä kahta kysymystä lähemmin tarkasteltaessa, herää kolmas kysymys: Heikentäisikö Suomen Nato-jäsenyys mahdollisuutta luoda sääntöihin ja yhteisiin instituutioihin perustuva turvallisuusjärjestys Euroopan ja Venäjän välille?

Kirja-arvio: infosodan ekosysteemi ja Suomi

Harvoinpa turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä kirja saa niin paljon huomiota kuin sotatieteiden tohtori Saara Jantusen lokakuussa julkaistu opus Infosota. Vähemmän yllättäen teoksen ympärillä on ollut jos jonkinlaista möykkää ja...

KOMMENTTI: Nyt jäitä hattuun

  Pelolle ei saa antaa periksi. Timo Soini MTV:n haastattelussa 14.11.2015 Traagisten tapahtumien jälkeen haluaisi sanoa jotakin viisasta. Jotakin, mikä lievittäisi tuskaa ja toisi selvyyttä asioihin, jotka näyttäytyvät...

Toinen ydinasekausi ja peloteoptimismin vinoumat

  Tapio Juntunen toimii kansainvälisen politiikan tutkijana Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Kirjoitus pohjautuu Juntusen omassa, ulko- ja turvallisuuspoliittisia aiheita käsittelevässä blogissa Hiroshiman...

Pakottavia päätöksiä

  Presidentti Kekkonen kuuluisasti totesi, että Suomi on lääkäri eikä tuomari kansainvälisen politiikan asioissa. Tämä oppi kantoi hedelmää Suomen saadessa kunnian isännöidä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin –...

Rahoittaako Suomi jihadismia?

Viime viikon kohuartikkelista vastasi Suomen Kuvalehden (SK) Pekka Anttila, jonka kirjoittaman jutun otsikossa väitettiin suomalaisten Isis-terroristien saavan Kelan tukia. “Klikkihorahtavan” otsikon sijaan itse artikkelin...

VIERASKYNÄ: Radikalisoitumisesta Suomessa

  Anssi Kullberg on tutkinut Suomen poliittisen väkivallan historiaa ja toimittanut kokoomateokset: Suomi, terrorismi, Supo – koira joka ei haukkunut (WSOY, 2011) ja Poliittisen väkivallan poluilla (Turun yliopisto, 2014)....

Sipilä I: Paluu tulevaisuuteen

  Smolnasta nousi reilun kahden viikon väännön jälkeen valkoista savua. Savun tuoksu ei ollut suloinen ulko- ja turvallisuuspoliittisia yllätyksiä kaipaaville. Sopu ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä löytyi...

Haaste Euroopalle on myös haaste Suomelle

Taannoin The Ulkopolitistissa pohdittiin eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän kehitystä kylmän sodan jälkeisenä aikana ja sitä, miksi Venäjä järjestystä tällä hetkellä haastaa. Nykyisen lännen ja Venäjän vastakkainasettelun...

Onko Suomi uhka?

Vaalit on pidetty ja Suomi valmistautuu elämään perussinimultahallituksen kanssa. Kuten The Ulkopolitist on aiemmin kirjoittanut, eduskuntavaalien niukkaa ulkopoliittista keskustelua leimasi vahvasti konsensusajattelu, ja uusi...

Mistä tunnistaa Venäjä-trollin?

  He olivat ennen harvinaisia. Tuskin kukaan oli kuullut koko asiasta. Mutta jotain tapahtui. Se alkoi levitä. Hitaasti. Varmasti. Lienet kohdannut ilmiön ensin niinä heikkoina hetkinä, kun olet aamupöhnässä erehtynyt...

Ulkopolitiikan hintalappu

  Eduskuntavaalien lähestyessä The Ulkopolitist pohtii kuinka paljon ulkopolitiikasta kannattaa maksaa. Kannattaako pienen Suomen ylipäätään yrittää vaikuttaa nopeasti muuttuvaan eurooppalaiseen ja globaaliin...

Voihan optio!

Keväällä pitäjien koulukeskusten liikuntasalit ja auditoriot täyttyvät toisaalta politiikasta kiinnostuneesta väestä ja toisaalta Arkadianmäelle haikailevista kansanedustajaehdokkaista. Läpi tasavallan ehdokkailta tentataan...

Suomen ja Baltian EU-turvatakuut

Iltalehden pääkirjoitus 24.1.2015 on huomionarvoinen paitsi sattumanvaraisen historiallisten anekdoottien käytön niin myös siinä esitetyn Baltian maiden ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa koskevan pohdinnan takia. Ei sen...

Vieraskynä: Venäjä ja Suomen muuttuvat uhkakuvat

Aleksi Korpela on filosofian ja kansainvälisen politiikan opiskelija Aberdeenin yliopistossa. Hän on myös opiskellut Islannin yliopistossa sekä Nato-koulussa Saksassa. Artikkeli edustaa hänen henkilökohtaisia näkemyksiään....

Pohjolan turvallisuus Norjasta katsoen

  Suomalaiset vertaavat itseään yleensä Ruotsiin. Oli kyseessä sitten euroviisumenestys, lihapullat tai ulkopolitiikka. Itämeren turvallisuustilanteen yleinen kiristyminen Ukrainan kriisin seurauksena on saanut Suomen...

1340 kilometriä

Urho Kekkosen suuhun on joskus laitettu toteamus siitä, että Suomen geografiaansa kohdistama...

Vieraskynä: Ukrainan tulitauko on Venäjän voitto

  Aleksi Roinila on yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta pääaineenaan valtio-oppi.  Hän on myös opiskellut strategiaa Maanpuolustuskorkeakoululla, kansainvälistä politiikkaa Aberystwyth Universityssä ja...

Viisi myyttiä Islamilaisesta valtiosta

Islamilainen valtio saa tukea ulkovalloilta Aseellisten ryhmien hyväksikäyttö on historiallisesti ollut suosittu tapa suurvaltojen ja suurvalloiksi pyrkivien valtioiden keskuudessa, eivätkä modernin jihadistisen ideologian...

Walt, Mearsheimer ja Ukrainan kriisin syyt

“Sotiiko Venäjä Ukrainassa, ja jos kyllä niin millä perusteilla? Jos ei, niin ketkä makaavat tuoreissa haudoissa?” kysyi venäläisen laatulehti Vedemostin pääkirjoitus eilen 27. elokuuta. Kriisin syventyessä...

Liitossa vai ei?

Suomen suhde Natoon sotilaalliseen liittoutumattomuuteen on kimurantti kysymys. Onko kyse vaan...

Gazan sodan taustaoletukset

Pekka Mykkäsen tasokkaassa Israelin ja Palestiinan suomalaisia kannattajia koskevassa artikkelissa (HS 27.7.) nousi esiin epätoivo totuuden hautautumisesta tämän konfliktin suhteen. Mykkäsen mukaan ”tilalle on tullut kilpailevia...

Mitä vikaa on boikotissa?

  Useimmat helsinkiläiset saivat muutama viikko sitten postiluukustaan verisellä nukella ja hakaristilipulla kuvitetun lehden. Kirkon ja kaupungin raflaava kansi johdatteli vielä raflaavammaksi aiottuun juttuun, jonka...

Pääministerivaali ja ulkopolitiikka

Suomessa käydään eurovaalien lisäksi kaksi, ehkä merkittävämpää, vaalia tänä keväänä. Sekä kokoomus että sosialidemokraatit tulevat valitsemaan uuden puheenjohtajan, jonka johdolla päähallituspuolueet yrittävät saada hyvät...

Ulkopolitist selvitti euroehdokkaiden Nato-indeksin

Kiuruista ja pääskysistä viis – raekuuroista puhumattakaan – Ylen eurovaalikoneen avautuminen 5.5. oli takuuvarma keväänmerkki. Nyt olisi kolme viikkoa aikaa käydä löytämässä itselleen se kaikista mieluisin ehdokas tämän varsin...

Timo Soinin Nato-optiot

  Suomalaisen turvallisuuspoliittisen keskustelun klassikko, Nato-optio, on tehnyt näyttävän paluun Krimin kriisin jälkimainingissa. Timo Soini kirjoitti viime viikolla julkaistussa Peruspomo kirjassaan olevansa tyytyväinen...

Natoilua ja satuilua

  Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu velloo entistä vahvempana, ja mielipiteiden kirjo on varsin laaja. Ukrainan tilanne on ollut kaikkien huulilla. Valtavirtaa edustanee Venäjän toimiin kielteisesti ja...

Ajattelun opas kansainvälisiin kriiseihin

Viimeisen runsaan kuukauden aikana on maailmalla ja suomalaisessa mediassa seurattu tiiviisti Krimin kriisin kehittymistä. Ukrainan vallankumouksen jälkimainingeissa Venäjä ensin siirsi joukkoja Krimin niemimaalle, ja päätyi...

Ruotsi Natoon, mutta Suomi ei

Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa Suomea usein rinnastetaan, kuinkas muuten, myös Ruotsin tilanteeseen. Kuluneen vuoden aikana useampi turvallisuuspolitiikan tuntija on nostanut esille länsinaapurimme lännettymisen....

Ukraina avasi turpo-tulpan

Suomessa keskustellaan turvallisuuspolitiikasta nyt enemmän kuin miesmuistiin. Yksittäiset edustajat ottavat kantaa Suomen turvallisuuspolitiikan ikuisuusteemoihin. Toiset näkevät Ukrainan tapahtumien olevan jälleen eräs...

Oodi toisinajattelijoille (ei Radio Novalle)

Kirjoitettuani The Ulkopolitistissa Israelin siirtokuntapolitiikasta, siirtokuntatuotteista ja niiden merkitsemisestä sekä Länsirannan miehityksen aikaansaamasta eriarvoisuudesta, olen saanut kuulla, että olisi kiva joskus lukea...

Miten Ukrainan kriisi vaikuttaa Suomeen?

Eurooppa kokee ehkä merkittävintä turbulenssia kylmän sodan loppumisen jälkeen ainakin vastakkainasettelun suhteen. On selvää, että Ukrainan kriisillä on vaikutuksensa Suomeen, ja Härmässä Ukrainan tilanteen kehittymistä...

Velvollisuus auttaa?

Oxfam julkaisi vastikään raportin, jonka mukaan maailman 85 rikkaimman ihmisen varallisuus on samansuuruinen kuin kolmen ja puolen miljardin köyhimmän. Muun muassa Helsingin Sanomat kyseenalaisti raportin tarkkuutta, mutta itse...

Pasifistinen maanpuolustus

Sota on vanhaa – ei ehkä niin vanhaa kuin aikaisemmin luultiin, mutta vanhaa joka tapauksessa. Viimeistään maanviljelyksen keksimisen jälkeen on sota ollut valitettavan yleinen piirre ihmisyhteisöjen välistä elämää. Se ei...

Laki muuttui, testaa saatko jäädä!

Kenen joukossa seisot? ”Either you are with us, or you are with the terrorists.” Raja railona aukeaa… Niin kauan kuin ihmiset ovat jakaneet toisiaan meihin ja heihin, he ovat myös keksineet erilaisia kokeita näiden...

Tanskalainen Nato-konsensus

Tanskalaisella ja suomalaisella ulkopoliittisella keskustelulla on mielenkiintoinen yhtymäkohta. Molemmissa maissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivoista vallitsee laaja-alainen konsensus, halu olla keikuttamatta pientä...

MPKK – rähmällään vai hiukan ulalla?

Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) toimii nettisivujensa mukaisesti ”yliopistokentässä sotatieteellisenä yliopistona ja tuottaa uutta tietoa sekä Puolustusvoimille että yhteiskunnalle.” Osana tätä tehtävää sen verkkosivuilta on...

Suomalaiset mamuina

  Yle uutiset nosti hiljattain esiin erään sairaan syyrialaistytön tapauksen esimerkkinä Suomeen pyrkivien pakolaisten kohtaamista vaikeuksista. Tytön äiti oli hakenut oleskelulupaa Suomesta päästäkseen siskonsa luo, mutta...

Sateenkaari, Snellman ja suomettuminen

Nykypäivän tapahtumien hahmottaminen historiallisten analogioiden avulla on tavattoman yleistä ja ihmiselle luonnollista. Historiasta on vaivatonta hakea samantapaisia ilmiöitä, jolla jonkun uuden ilmiön ymmärtäminen helpottuu....

Transatlanttinen side säilyy vahvana

Transatlanttisen suhteen toimivuudella on ollut lähtemätön vaikutus maailmanpolitiikkaan. Yhdysvaltain Euroopalle antamat turvatakuut ovat olleet mahdollistamassa integraatioprosessia, joka on yskähtelyistään huolimatta...

Suomi ja kansainväliset instituutiot

Pienenä, suhteellisen vauraana demokratiana voisi vahvasti olettaa, että Suomen ulkopolitiikassa näkisi vähintäänkin vaikutteita institutionaalisesta liberalismista. Tämä liberalismin kansainvälisen politiikan teorian sivuhaara...

Ohi on?

  Yleisen asevelvollisuuden asemaa Suomessa ei ole perinteisesti juurikaan kyseenalaistettu – ainakaan poliittisen vallan ylimmillä lehtereillä. Kautta itsenäisen Suomen historian on toki käyty kiivastakin keskustelua...

Venäjä, Venäjä, Venäjä (ja Syyria)

  Syyrian sisällissota, joka jatkuu nyt kolmatta vuotta, on esiintynyt säännöllisesti suomalaisessa keskustelussa. Ghoutan yli tuhat uhria vaatineen kemiallisen iskun ja Yhdysvaltain mahdollisen interventio-uhkan jälkeen...

Pohjois-Atlantin arvouhka?

Maailma muuttuu, Suomen turvallisuuspoliittiset väännöt eivät. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen vanha liittoutumisteema on jälleen noussut esille. Se, että Nato-jäsenyys kummittelee yhä eräänä vaihtoehtona, ei ole missään...

Ulkopoliittista varjonyrkkeilyä

  Yksi yleisimmistä kysymyksistä The Ulkopolitistin toimitukselle liittyy tapaamme kirjoittaa  nimimerkeillä omien nimiemme sijaan. Syksyn ensimmäinen kirjoituksemme – ja samalla 300.  Ulkopolitistissa julkaistu kirjoitus –...

Puolueettomuutta puolustamassa

Diplomaatit ovat olleet perinteisesti ahkeria kirjoittajia. Ulkoasianhallinnossa palvelleet suomalaiset eivät ole poikkeus, vaan isänmaata on palvellut kynäniekka jos toinenkin. Vasta poismenneen Max Jakobsonin teokset ovat...

Ketä kiinnostaa teologia?

Kuka olisi ajatellut, että Skotlannin presbyteerisen kirkon julkaisemasta kymmensivuisesta Abrahamin perintö? -nimisestä raportista olisi noussut kiivas kansainvälinen kohu? Kirkkojen teologiset paperit harvemmin kuluvat...

Konkretiaa, kiitos.

Pitkälti taloudelliset realiteetit ovat viime aikoina herättäneet Suomessa keskustelua turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta yhteistyöstä. Katseet ovat kääntyneet Pohjoismaihin ja Euroopan unioniin. Pohjoismainen...

Suomettuminen maailmanpolitiikassa

Mikä yhdistää Ukrainaa, Taiwania, Irakia, Venäjää ja hieman mutkan kautta Suomea? Kaikki nämä maat kohtaavat yhteisen uhkan: suomettumisen vaaran. Suomettuminen – finlandization – oli yksi kylmän sodan loppupuoliskon...

Lääkärin takki olisi riisuttava

Vielä jokunen vuosikymmen taaksepäin suomalaisten mieliin oli piirtynyt selkeä kuva kansakuntamme harjoittamasta ulkopolitiikasta. Tarkkailessa 2010-luvun suomalaisia ulkopoliittisia kannanottoja ei välty siltä ajatukselta, että...

Blogosfäärin tila

Kirjoitus on julkaistu myös Suomen Muuttuvissa Koordinaateissa. Viime vuoden helmikuussa kirjoitin Suomen ulkopoliittisesta keskustelusta ja suomalaisen IR-blogosfäärin tarpeesta. Keskustelunavaus herätti runsaasti huomiota ja...

Rauha

Jokainen sota tulee eittämättä päättymään joskus. Nyt se hetki on täällä viime viikkoina...

Suomen IR-twitterati

Twitter ja muut Web. 2.0/3.0 teknologiat ovat lyöneet itsensä läpi (kts. yllä) monien kansainvälisen politiikan kanssa tekemisissä olevien ryhmien keskuudessa. Opiskelijat, tutkijat, professorit, diplomaatit, poliitikot...

Kaksi ehdokasta, yksi ulkopolitiikka

Vaalihuuma muuttuu kohta vaaliyliannostukseksi ja kohta selviää, kenestä tulee seuraava Tasavallan presidentti. Virkaan hakijoita on enää kaksi, ennakkosuosikki Sauli Niinistö ja hieman yllättäen haastajaksi noussut Pekka...

Päivitys: Ite oot asekauppias

Taannoin Ulkopolitistin Kalashnikov ja Kukkamekko kirjoitti Suomen asekauppapolitiikan etiikan  – tai sen puutteen – ongelmista erityisesti “Saudi-Arabian” asekauppojen yhteydessä. Vaikka Saudi-Arabia ei...

Kehitysavun tehokkuus: Raha ei ratkaise

Suomessa on suhteellisen laaja käsitys, että kehitysyhteistyö on tärkeää ja että me suomalaiset olemme suhteellisen hyviä siinä. Kehitysyhteistyön määrää ei mitä todennäköisemmin karsita, mahdollisesti – tulevan...

Ladataan