Lähi-idän tarkkailijoille ehdottomasti tämän vuoden suurin tapahtuma on ollut ns. Arabikevät: vallankumousten sarja kautta Lähi-idän joka on kaatanut ja vavisuttanut hallituksia.   Arabikevään moniulotteiset muutokset ja ominaisuudet varmasti tulevaisuudessa työllistävät muutaman historianlaitoksen verran tutkijoita, mutta se ei hyödytä niitä jotka haluavat analyysia tapahtumista nyt.

Tähänastista analyyseista ehdottomasti paras on viime kuussa julkaistu Heinrich Böll Stiftungin Perspectives-lehti.  Suhteellisen oudosta julkaisutaustastaan huolimatta (järjestöllä on yhteyksiä Saksan vihreään puolueeseen ja edistää ekologisuutta, demokratiaa ynnä muuta kivaa), lehti on täynnä tunnettuja Lähi-idästä kirjoittajia ja terävää analyysia Arabikevään vaikutuksesta.

Julkaisun suurin anti on yhteiskunnallisten tekijöiden analyysissä.  Onko syntymässä uutta poliittista kulttuuria alueella?  Mikä on taas median ja vapaudenkaipuun rooli vallankumouksen edistämisessä?  Yhteiskuntatieteilijät arvostavat diskurssianalyysiä ja ajatusten roolin analyysia, mutta turvallisuuspolitiikasta kiinnostuneille myös löytyy analyysia regiimimuutoksesta ja turvallisuusapparaatin roolista.

Sekä alueelliset, että paikalliset trendit saavat aika tasavertaisen käsittelyn, ajankohdansa vuoksi julkaisu käsittelee eniten Egyptiä ja Tunisiaa.  Niistä maista kiinnostuneille tämä julkaisu on ehdottomasti vilkaisun arvoinen.  Kaikkea ei voi kuitenkaan saada; aukkoja löytyy Saudi Arabian alueellisesta roolista ja Jemenin vallankumouksesta.

Suosittelen ehdottomasti kaikille Lähi-idästä kinnostuneille!

Linkki julkaisun pdf:ään

Angry Nerd jälkikirjoitus: Arvoisa Helsingin Sanomat, hankittehan Sanomataloon uuden kartan.  Nimittäin ”Taez”/Ta’izz ei löydy ”etelä-Jemenistä.”  Kaupunki on osa entistä pohjois-Jemeniä.   Etelä-Jemen ei ole pelkästään maantieteellinen nimike, vaan se myös viittaa Jemenissä edelleen vallitseviin eroihin entisen pohjoisen ja etelän välillä.